SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa 7. Kasvatuskumppanuus 8. Havainnointi ja dokumentointi 9. Arviointi
1. Siilin päiväkoti Yksi Pieksämäen kaupungin päiväkodeista on Siilin päiväkoti Naarajär- vellä. Sijainti on rauhallisella omakotitalo- alueella lähellä luontoa. Päiväkoti on rakennettu 1989-90. Päiväkodin sisätilat on jaettu 3-5 vuotiaiden ( 21 ) ja esikouluikäisten ( 21 ) oppimisympäristöihin. Päiväkodissa toimii koulutettu, moni- ammatillinen henkilökunta. Päiväkodin piha- alue mahdollistaa monenlaisen lapsilähtöisen toimin- nan eli hiekkaleikit, erilaisia liikuntamuotoja, pyöräilyn, pelaamisen, lumi ja vesileikit. Osa piha- alueesta on puistona. Päiväkodin lähellä on kaupungin leikkikenttä, metsä- alueita, luistinrata ja kuntopolku.
2. Päiväkodin tärkeät asia Siilin päiväkodissa toiminnan perustana ovat toisen kunnioittaminen / luonnon kunnioittaminen, erilaisuuden hyväksyminen itsessä ja muissa sekä rehellisyys ja oikeudenmukaisuus. Tavoitteena on luoda lapselle turvalliset rajat, monipuolinen kasvuym- päristö ja toimiva päivärytmi. Siilin päiväkodin toiminta on avointa, suunniteltua ja kuuntelemme vanhempien ja lasten toiveita. Kaiken toiminnan tavoitteena on hyvinvoiva lapsi.
3. Lapsilähtöisyys Lapsilähtöisyys tarkoittaa Siilin päiväkodissa lapsen huomiointia omana persoonana yksilöllisesti. Lapsen ikä ja kehitystaso otetaan huomioon päivähoidon toteutuksessa. Lapsi huomioidaan yksilöllisesti kunnioittaen hänen persoonallisuuttaan. Otamme huomioon lapsen yksilöllisen tavan oppia ja toimia sekä hänen kiinnostuksensa kohteet.
Varhaiskasvatuksen suunnittelu Syksyn aikana tehdään jokaiselle lapselle henkilökohtainen varhaiskasva- tussuunnitelma = lapsen vasu. Vasuun kirjataan vanhempien ja kasvattajien näkemykset lapsen hyvin- voinnista ja oppimisesta. Yhteiset sopimukset päivitetään keväällä lyhyessä keskustelussa. Vasu on käytössä lapsen koko hoitosuhteen ajan myös silloin, jos lapsi muuttaa ryhmää tai hoitopaikkaa. Varhaiskasvatuksen alueita lapsen toiminnassa: - arjen kokeminen, toiminta toisten lasten kanssa, päivittäinen leikki ja ulkoilu, retket, ympäristön ja luonnon havainnointi, hiihto- ja luis- teluviikot - eettiset asiat elämässä ja kaverisuhteissa - uskontokasvatus, arkipyhäkoulu, kirkkovuosi, perinteet - pienryhmätoiminta: nallematikka ja halinallekerho, erityislastentar- hanopettajan pienryhmät - taiteen, musiikin -, lastenkirjallisuuden ja draaman kokeminen
4. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Varhaiskasvatuksessa toteutuu lapsen kokonaisvaltaisuus. Päiväkodissa lapsen persoonallisuus kehittyy lapsiryhmän jäsenenä vuorovaikutuk- sessa toisten kanssa. Lapsen kieli kehittyy satujen ja leikin kautta. Leikkien kehittyy lapsen huomiokyky, ajattelu ja muisti. Leikeissä lapsi kokee yhteisöllisyyttä ja oppii kohtaamaan erilaisia tunteita. Leikki on hauskinta yhdessä toisten kanssa. Liikunta on lapsen hyvinvoinnin perusta. Sosiaaliset taidot kehittyvät ja opitaan tarpeellisia sääntöjä. Taidekasvatus toteutuu musiikin, kuvataiteen, draaman tai kirjallisuu- den avulla. Lapsi tutustuu ympäristöönsä tutkimalla eri aistien avulla. Lapsi on ute- lias ja oppii paljon kannustavan aikuisen seurassa.
5. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Jokainen lapsi saattaa tarvita erityistä tukea jossakin vaiheessa. Tuen tar- ve arvioidaan yhdessä lapsen vanhempien ja kasvatushenkilöiden kanssa. Päiväkotimme tekee yhteistyötä kiertävän erityislastentarhanopettajan, neuvolan, perheneuvolan ja puheterapeutin kanssa. Tukitoimina lapsiryhmässä voi olla ryhmäkoon pienentäminen, henkilö- kunnan lukumäärän lisääminen, avustajan käyttäminen, yhteistyön tehos- taminen sekä varhaiskasvatuksen toimintaympäristön muutokset ja tuki- toimet. Maahanmuuttaja perheiden lapsille päivähoito välittää suomalaista kult- tuuria ja suomen kieltä.
6. Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja päiväkodin yhteistyötä lapsen hyväksi. Yhteistyö toteutetaan yhdistämällä päiväkodin työntekijöiden ammatil- linen näkemys sekä vanhempien asiantuntijuus. Yhteistyötapojamme ovat tutustumiskäynnit päiväkotiin, keskustelut yksilöllisen varhaiskasvatus / esiopetussuunnitelman laatimiseksi, eteiskeskustelut vanhemman kanssa, vanhempainillat, juhlat ja tie- dotustoiminta.
7. Havainnointi ja dokumentointi Havainnointi on osa päiväkodin päivittäistä toimintaa. Sen avulla saamme tietoa lasten ajatuksista, taidoista, tunteista ja opimme tun- temaan lasta. Havainnoinnin avulla voimme myös kertoa vanhemmille lapsen päiväs- tä: Miten lapsi toimii, mitä lapsi osaa ja mitkä ovat hänen vahvuutensa. Samoin saamme tietoa niistä alueista, joilla lapsi tarvitsee tukea ja har- joitusta. Lasten havainnointi on perusta lapsi ryhmän toiminnan suunnittelulle. Toiminnan tavoitteet, työskentelytavat, toimintaympäristön muok- kaaminen, pienryhmiin jakaminen jne. lähtevät lapsiryhmän tarpeista. Dokumentoimme lapsen toimintaa mm. tallettamalla lapsen työt kan- sioihin. Dokumentoinnin avulla näkyy lapsen taitojen kehittyminen.
8. Arviointi Vasu on työväline, jota käytämme toiminnan ohjaamiseen ja johdon- mukaiseen kasvatukseen. Kun kasvattajia on monta, tarvitaan paljon keskustelua ja yhteinen näkemys. Lapsen varhaiskasvatus on tavoit- teellista yhteistyötä, jota voidaan myös arvioida. Toimintaa arvioimme viikoittain palavereissa, kehityskeskusteluissa ja vanhempainilloissa sekä asiakastyytyväisyyskyselyissä, jotka ovat joka toinen vuosi. Arviointi ja palaute ovat tärkeitä elementtejä toiminnan kehittämises- sä, siksi vanhempien antama palaute on tärkeää.