1 LAPSIKOHTAINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatuksessa lapsi ja hänen osallisuus ovat keskeisimmässä roolissa. Lisäksi tarvitaan perheen asiantuntemusta omasta lapsestaan ja päivähoitohenkilöstön kokemusta sekä osaamista. Lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma sisältää: Lapsen oman Kasvun kansion Lapsikohtaisen varhaiskasvatussuunnitelmalomakkeen (VASU-lomake) Kasvun kansio kokoaa sisäänsä lapsen kokemukset ja ilmaisun tuloksia (käden töitä, satuja, lausahduksia, valokuvia jne.). Kansio on lapsen ryhmässä ja vanhemmilla on aina mahdollisuus tutustua sen sisältöön. VASU-lomake tukee kokonaiskuvan luomista lapsesta ja hänen kehityksestään. Siinä lapsen toimintaa ja olemista tarkastellaan monesta eri näkökulmasta. Lisäksi lomake yhdistää perheen ja päivähoidon kasvattajien tiedot. Vanhemmat ja päivähoitohenkilöstö täyttävät tätä lomaketta rastittaen parhaiten lasta ja hänen toimintatapaansa kuvaavat vaihtoehdot (V = vanhemmat, P = päivähoidon henkilökunta) siltä osin kuin se on kunkin lapsen kohdalla mahdollista kirjoittamalla avoimiin kohtiin lapsesta huomioita, jotka ei muuten tule esiin Lomakkeen pohjalta käydään vanhempien ja päivähoidon kasvattajien välinen keskustelu (vasu-keskustelu), jonka päivämäärä kirjataan sekä rastien kohdalle että avoimiin kysymyksiin. Lomake ei ole lapsen saavutusten eikä taitojen arviointia varten vaan se tukee päivähoidon kasvattajia lapsen tuntemisessa kertoo vanhemmille lapsen olemisesta päivähoidossa ja varhaiskasvatuksessa Lapsi saattaa toimia eri tavoin ja esim. ilmaista tunteita eri keinoin ollessaan päivähoidossa, esiopetuksessa tai kotona. Lomakkeen pohjalta vanhemmat ja päivähoitohenkilöstö kokoavat vasu-keskustelussa yhteisiä huomioita lapsesta sopimuksia kasvatuskäytäntöihin liittyen Kasvatuskäytännöt sisältävät kasvuun ja kehitykseen tarvittavan tuen. Huomiot, kasvatuskeinot ja tuki kirjataan lomakkeeseen. Tarpeen vaatiessa lapsen henkilökohtaista VASU-lomaketta täydennetään päivähoidossa esim. kuntoutussuunnitelmaksi. Päivähoito ja varhaiskasvatus on mukana lapsen 4 vuotistarkastuksessa, joka toteutetaan neuvolassa. VASU-lomakkeen ja keskustelun (erityisesti vuorovaikutus- ja leikkitaitoihin sekä minäkuvaan liittyvät) huomiot vanhemmat välittävät neuvolan terveydenhoitajalle. Samoin vanhemmat tuovat neuvolasta lapsen kasvun ja kehityksen kannalta oleellisemman tiedon päivähoitoon.
2 1. OMATOIMISUUS JA PÄIVITTÄISTOIMINNOT Lapsi oppii parhaiten uusia asioita tekemällä ja kokeilemalla. Säännöllinen päivärytmi ja toistuvat rutiinit luovat turvallisuutta ja jäsennystä lapsen elämään. Kannustus ja kiitos tukevat lasta uusien taitojen harjoittelussa. Mitkä päivittäistoimet toistuvat lapsellanne samanlaisina ja samaan aikaan? (V = vanhemmat, P = päivähoidon kasvattaja) Pukeutuu itsenäisesti Siirtyy toiminnasta toiseen sujuvasti Ilmaisee toiveensa/tarpeensa Pyytää apua tarvittaessa Millainen on lapsen rauhoittumisen/päivälevon tarve ja tottumukset? Miten lapsi selviytyy wc-käynnistä, käsien pesusta, hampaiden pesusta ym. (avun tarve)? Ruokailutottumukset ja tavat? Millaisissa kotiaskareissa lapsi on mukana? Mitkä ovat lapsesi suosikkipuuhat (leikit, laulut, kädentyöt jne.)? Miten käsittelette ristiriitatilanteita lapsenne kanssa? Lapsen viihtymistä voidaan tukea huomioimalla, että hän pitää
3 Millaista yhteistyötä toivotte kodin ja päivähoidon välillä? Minkälaista tietoa toivotte lapsenne päivästä? Merkitse lastasi kuvaavia ominaisuuksia iloinen toisen huomioonottava keskittymätön utelias ujo herkkä rohkea voimakastahtoinen rauhallinen vilkas arka reipas hitaasti lämpenevä omatoiminen sinnikäs huomionhaluinen kärsivällinen Muuta, kuvaile lastasi 2. LIIKKUMINEN JA KÄDENTAIDOT Lapsen luontainen liikkumisen tarve toteutuu, kun sille annetaan mahdollisuus. Liikunnallisen elämäntavan kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa. Se edistää lapsen oppimista sekä tietoisuutta omasta kehosta, joka luo pohjaa terveelle itsetunnolle. Osa liikunnallisia taitoja ovat hienomotoriset taidot, jotka harjaantuvat erilaisten kädentöiden kautta. Konttaa Kävelee Kiipeilee Hyppää Kulkee portaita ylös ja alas Liikkuu luonnossa Leikkii palloleikkejä (heittää, ottaa kiinni, potkii) Piirtää / värittää Leikkaa saksilla Tunnistaa kehon(sa) osia Pitää kiikkumisesta Kätisyys oikea vasen vaihtelee
4 Lisäksi haluan kertoa (mieluisaa/epämieluisaa, harrastukset, lajitaidot) 3. KIELELLISET VALMIUDET Kielen oppiminen on aina luova ja persoonallinen prosessi, jossa jäljittelyllä on keskeinen merkitys. Arjen toimissa on tärkeää keskustella eteen tulevista esineistä, asioista ja tapahtumista. Kieli tukee ajattelua ja vuorovaikutustaitoja. Läheisellä vuorovaikutuksella, leikillä ja saduilla on merkitystä lapsen kielen kehitykselle ja maailmankuvan syntymiselle. Ymmärtää puhetta Tuottaa sanoja Muodostaa lauseita Kertoo asioistaan Puheilmaisu on selkeää Noudattaa lyhyitä ohjeita Keskustelee 4. TYÖSKENTELYTAIDOT Työskentely erilaisten tehtävien tai toimintojen parissa vaatii sopivaa vireystilaa, keskittymistä, tarkkaavaisuutta, muistia sekä havainnoimista. Esimerkiksi: Keskittyminen on varsin monimutkainen asia. On kyettävä ryhtymään siihen, mitä aikoo tehdä, jatkettava sen parissa ja pidettävä yllä kiinnostusta antamatta minkään ympärillä tapahtuvan viedä huomiota. Jaksaa kuunnella satujen/kuvakirjojen lukemista Istuu rauhassa paikoillaan syödessään ym. tilanteissa Muistaa menneitä tapahtumia, asioita Piirtelee, rakentelee, katselee kirjoja joskus yksikseen Keskittyy omaan tekemiseensä Vaihtaa tarvittaessa tekemistä sujuvasti Hallitsee muistileikkejä/-pelejä Tunnistaa asioissa ja esineissä samanlaisuuksia/eroavaisuuksia Tekee ja hoitaa mielellään erilaisia tehtäviä Malttaa harjoitella itselle haastavia asioita/taitoja
5 5. VUOROVAIKUTUSTAIDOT Lapsi oppii toisten huomioimista, kunnioittamista ja hyviä tapoja sosiaalisissa tilanteissa. Toisten lasten kanssa toimiminen antaa mahdollisuuden neuvotella, väitellä, neuvoa, kuunnella ja huomioida toisten toiveita. Lapsiryhmissä sovitaan yhteisistä säännöistä. Jaksaa odottaa vuoroaan Leikkii toisten kanssa Kestää häviämistä Toimii annettujen ohjeiden mukaan Erottaa oikean ja väärän Solmii ystävyyssuhteita Auttaa kaveria Pitää puolensa Kuuntelee toista ihmistä Suhtautuu aikuiseen luottavaisesti Osaa hyviä käytöstapoja (tervehtiminen, anteeksi, ole hyvä) Noudattaa yhteisiä sääntöjä Neuvottelee haluamastaan asiasta 6. LEIKKITAIDOT Lapset käyttävät leikeissään kaikkea näkemäänsä, kokemaansa ja kuulemaansa. Leikkiessään lapset jäljittelevät, luovat ja oppivat uutta. Kaikki, mikä näkyy leikissä, on lapselle tärkeää, vaikka kaikki lapselle merkityksellinen ei näykään leikissä. Osaa leikkiä yksin Osaa leikkiä ryhmässä Osaa leikkiä sääntöleikkejä Osaa leikkiä mielikuvitusleikkejä Osaa leikkiä rakenteluleikkejä Osaa leikkiä pitkäjänteisesti (esim. samaa leikkiä yli 15 min.) Lisäksi haluan kertoa (esim. mieluiset leikit)
6 7. MYÖNTEINEN MINÄKUVA Minäkuvan perusta syntyy lapsen omien havaintojen pohjalta siitä, millaista palautetta hän saa muilta itsestään. Terveen itsetunnon perusta syntyy, kun lapsi tuntee itsensä hyväksytyksi ja rakastetuksi. Jokaisella lapsella on oikeus olla oma itsensä. Kasvattajan tehtävänä on lapsen vahvuuksien tukeminen ja harjoiteltavien taitojen kehittäminen myönteisellä tavalla. Lapsi tarvitsee tukea myös pettymyksistä selviämiseen. Toimii/osallistuu luottaen omiin taitoihinsa Iloitsee onnistumisesta Sietää pettymyksiä Pitää huolta oikeuksistaan Kestää kieltoja Haluaa toimia myös itsenäisesti Jaksaa yrittää epäonnistumisen jälkeen Pvm Laatija Huoltaja
7 Lapsen nimi: Ikä: Päiväys: Keskustelussa läsnä: Tavoite Keinot vaa
8 Lisäsivu lapsikohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman avoimista kysymyksistä ja huomioista Lapsikohtaisen vasu-lomakkeen avointen kysymysten ja muiden huomioiden tila varataan vanhempia ja/tai kasvatuskeskusteluja varten. Päivähoidon henkilökunta voi kasvatuskeskusteluun valmistautuessaan käyttää tätä lisäsivua ja täyttää siihen omia huomioitaan. Tätä lisäsivua voidaan hyödyntää myös vasu-lomakkeen päivityksessä. Kirjaaminen aloitetaan aina päivämäärällä ja omilla nimikirjaimilla. Kasvatuskeskustelussa molempien tahojen huomiot jaetaan ja yhteiset sopimukset kirjataan. 1. Omatoimisuus ja päivittäistoiminnot / Muuta, kuvaile lasta.. 2. Liikkuminen ja kädentaidot / Lisäksi haluan kertoa (mieluisaa/epämieluisaa, harrastukset, lajitaidot) 3. Kielelliset valmiudet / 4. Työskentelytaidot /
9 5. Vuorovaikutustaidot / 6. Leikkitaidot / Lisäksi haluan kertoa (esim. mieluisat leikit) 7. Myönteinen minäkuva /