Työhyvinvointia johtamalla ja yhteistyöll llä Kari Kaukinen 04.09.2006 KARI KAUKINEN
Mihin työkyky kykyä ylläpit pitävällä toiminnalla ja työhyvinvoinnilla pyritää ään Yhteiskunta Valtio, kunta, eläkej kejärjestelmä, sairausvakuutus, tapaturmavakuutus Yritys tuottava työ,, palkka ja palkitseminen, työolosuhteet, työn n organisointi, työyhteis yhteisö, työn n imu (work engagement), työturvallisuus, turvallisuus, riskien hallinta, työterveyshuolto terveyshuolto Yksilö osaava, toimintakykyinen, mahdollisimman terve ja motivoitunut, työn n teon kannattavuus ja kannustavuus
2 3 v u o t t a! VALTION TALOUS BKT VEROTULOT ELÄKEJÄRJESTELMÄT ELÄKETASON SÄILYTTS ILYTTÄMINEN VAKUUTUSMAKSUJEN HALLINTA TYÖELÄMÄ TYÖN N JA TUOTTEIDEN HINTOJEN KILPAILUKYKY TYÖELÄMÄN N JA TYÖHYVINVOINNIN KEHITTYMINEN YKSILÖ ELÄMÄN N LAATU ELINTASO AKTIIVINEN, MIELEKÄS S ELÄMÄ
Vastuut: Y ksilö Y hteiskunta Y ritys 04.09.2006 KARI KAUKINEN
Muutos nykytilaan ja. Osaaminen Ikääntyminen Terveys / sairaus poissaolojen seuranta ja hallinta
Perusasteen jälkeisen j tutkinnon suorittaneen väestv estön n osuudet ikäryhmitt ryhmittäinin 2002 90 80 70 61 60 50 40 30 20 10 0 korkea aste 24,2 keskiaste 36,8 15 19 20 24 25 29 30 34 35 39 40 44 45 49 50 54 55 59 60 64 65 69 70 74 75 79 80 84 85 y
OECD raportti alempien ja ylempien jatkokoulutettujen osuudet 25 64 80 vuotiailla 2002 70 60 50 40 30 20 10 0 Australia Austria Belgium Canada Denma rk Finland Fra nce Germany Gree ce Hungary Iceland Ireland Italy Japan Netherlands Norway Poland Portugal Slovak Republic Spa in Sweden Switzerland United Kingdom United States
Väestö iän ja sukupuolen mukaan 1950, 1970, 2003 ja 2030 (ennuste)
TYÖAIKA JA SAIRAUSPOISSAOLO 2004 Teollisuuden työntekij ntekijöiden iden sääs äännöllinen työaika päivätyössä 1732 tuntia ja keskeytymätt ttömässä 3 vuorotyössä 1619 tuntia Teollisuuden toimihenkilöill illä 1717,5 tuntia Teoreettinen sääs äännöllinen työaika 1932 tuntia 11 % = 19,32 TUNTIA ELI 19,32 : 8 = 2,4 PV JOS P OLO% ON 6 6/100 X 1932 = 116 TUNTIA : 8 = 14,5 pv/v 3 VIIKKOA!!!!!!!
Working days lost per full time equivalent employee per year 2004 Source: : OECD 9.6.2005
Sairaus ja tapaturmapoissaolot eri henkilöstöryhmillä EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2005 9 8 % teoreettisesta säännöllisestä työajasta 8.1 Miehet Naiset Yhteensä 7 6 6.1 6.5 5 4 3 2 1.6 2.9 2.1 3.1 4.3 3.8 1 0 Teollisuuden työntekijät Teollisuuden toimihenkilöt Palvelualojen työntekijät ja toimihenkilöt Lähde: EK:n työaikatiedustelu 31.5.2006 Saukkonen
ALKANEET SV PÄVÄRAHAKAUDET Huom! > 1+7 ad 92 sen jälkeen > 1+9 161200 TU LE MIE TE SY VE 22570 29000 118752 93300 58535 18762 1985 1990 1992 1995 1999 2002 2004 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0
Työkyvytt kyvyttömyyseläkkeen saajat; % osuus kaikista v 2003: 237 865) 50 40 36 38,5 42,8 43,3 43,9 30 27 25,8 22,6 25,3 31,8 23,1 23 22,9 20 20 15 10 0 10 5 2,6 8,6 8,3 0,2 0,2 47 60 75 85 95 2001 2002 2003 Tub Sy ves Tu les Mie tes 7,9
TERVEYTEEN JA TOIMINTAKYKYYN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT yksilölliset ominaisuudet elinolot elämäntavat ympäristö tautien ehkäisytoimet terveyspalvelut sairauksien varhainen toteaminen, hoito, kuntoutus
Työik ikäisten isten (15 64 vuotiaiden) miesten kuolemansyitä 1977 2004 2004 1319 1231 925 670 2002 1298 980 888 685 1997 1476 835 972 908 1992 1966 764 1033 1030 1987 2405 673 996 919 1982 2872 494 879 783 1977 3374 469 1083 843 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 Sepelvaltiomotauti Alkoholisyyt Tapaturmat Itsemurhat Keuhkosyöpä Aivoverenkierron sairaus Muut Lähde: Tilastokeskus
Työik ikäisten isten (15 64 vuotiaiden) naisten kuolemansyitä 1977 2004 Sepelvaltiomotauti Alkoholisyyt Rintasyöpä Tapaturmat Itsemurhat Aivoverenkierron sairaus Palkki 8 2004 227 314 324 301 2002 233 235 329 216 1997 222 199 350 237 1992 328 160 327 279 1987 549 111 297 228 1982 534 67 281 213 1977 646 47 284 226 0 1000 2000 3000 Lähde: Tilastokeskus
50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1997 PAINOINDEKSI(BMI) > 30 JA VYÖTÄRÖLIHAVUUDEN YLEISYYS % 45 36 32 33 29 22 20 19 MIEHET BMI NAISET BMI MIEHET NAISET VYÖTÄRÖ YLI 100VYÖTÄRÖ YLI 90 cm cm 25 34 35 44 45 54 55 64 k 25 64
POISSAOLOJEN SEURANTA JA HALLINTAYRITYKSESSÄ: TYÖYHTEISÖN, ESIMIESTEN JA HENKILÖST STÖN OIKEAT ARVOT JA ASENTEET SELKEÄT T OHJEET TYÖKYVYN JA TYÖHYVINVOINNIN YLLÄPITO TYÖTERVEYSHUOLLON TERVEYSHUOLLON HYÖDYNT DYNTÄMINEN
Är det OK att sjukskriva sig fast man inte är sjuk Arne Modig Kristina Boberg 4/2002 www.temo.se Detta avsnitt av undersökningen inleddes med följande fråga ga: Om man inte är sjuk, men mår dåligt på grund av att (se situationer nedan), tycker du då att det är rätt eller fel att sjukskriva sig?
Tror du att man enligt lagen får sjukskriva sig om man inte är sjuk, men mår dåligt på grund av följande? Ja!!!??? Anställda Företagsled Situation man är gravid 57 % 64 % arbetsmiljön är dålig 36 % 43 % man har problem i familjen 32 % 35 % det är stressigt på jobbet 30 % 41 % man vantrivs med jobbet 17 % 21 % man har en dålig chef 12 % 23 %!! man är trött för att man haft för mycket att göra på fritiden 4 % 11 %
TYÖHYVINVOINTI? TYÖHYVINVOINTI = TYÖKYKY + TYÖ + TYÖYMPÄRISTÖ + TYÖYHTEISÖ ESIMIEHET JA TYÖKAVERIT
Ihmisen hyvinvointi muodostuu työn n ja vapaa ajan ajan harmonisesta tasapainosta. Terveellinen, turvallinen työ, joka vastaa yksilön n edellytyksiä ja johon liittyy aikaansaamisen tunne sekä oppimiskokemuksia edistää hyvinvointia niin työss ssä kuin vapaa aikanakin. Toisaalta terveelliset elintavat, yksilön n kannalta mielekkää äät t vapaa ajan ajan harrastukset ja läheiset l ihmissuhteet tasapainottavat työn n aiheuttamaa rasitusta. 04.09.2006 KARI KAUKINEN
TYÖTYYTYV TYYTYVÄISYYS yksilön n positiivinen orientoituminen nykyiseen työrooliin miten hyvin yksilön n tarpeet ja työtä koskevat odotukset sopivat yhteen organisaation asettamien vaatimusten kanssa tarkoittaa subjektiivisesti koettua sopeutumisen astetta henkilön n työlle asettamat vaatimuksien ja toiveiden sekä todellisuudessa havaitsemisiensa työkokemusten vastaavuutta työtyytyv tyytyväisyyteen vaikuttaa missä määrin voi työss ssään n tyydyttää tarpeitaan miten hyväksi kokee työns nsä työymp ympäristönsä vaikutusmahdollisuutensa palkkansa
Työn n imu ja flow Csikszentmihalyita 1991 mukaillen Otala 2003,92 Vähäiset HAASTEET Korkeat AHDISTUS Korkeat haasteet Vähäinen osaaminen APATIA Vähäiset haasteet Vähäinen osaaminen Työn imu VIRTAUSTILA Korkeat haasteet Korkea osaaminen IKÄVYSTYMINEN Vähäiset haasteet Korkea osaaminen Vähäinen OSAAMINEN Korkea
Flow eli virtaamisen kokemus Flow: Syvä keskittyneisyyden tila, jota sivuajatukset eivät t häiritse h ja jossa työ kuluu kuin siivillä (Csikszentmihalyi 1991) Työn n imu: pysyvä,, myönteinen, affektiivis motivationaalinen tila, jota luonnehtii tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen (Schaufeli ym 1996) Flow: hetkellinen huippukokemus
Motivaatio psyykkinen tila, kuinka vireästi ja mihin mielenkiinto mihin ryhtyvät, t, kuinka innokkaasti,mitkä seikat tuovat tyydytystä olemassaolo: kuinka kauan tiettyyn tavoitteeseen ja mitä esteitä valmis voittamaan sisäineninen työ itsessää ään n palkitsee; mielihyvä,, itsensä,ajan ja paikan hetkellinen unohtaminen ulkoinen saavuttaakseen jonkin välillisen v pääp äämärän epämieluinen työ,, jos tai koska suurempi palkka
Työmotivaatiota sääs äätelevät tarpeet vaihtelu ja suhteellinen voimakkuus toimeentulotarve liittymistarve kasvutarve kannusteet toiset työt: t: sisäinen inen motivaatio toiset työt: t: taloudelliset kannusteet mitkä motivaatiot, kannusteet kulloinkin ovat tärket rkeämpiä! havainnot ja aikaisemmat kokemukset tietyn tarpeen tyydyttymisen todennäköisyys tai palkkion saavutettavuuden aste
Y l e i s t ä t y ö h y v i n v o i n n i s t a liittyy kiinteästi työn n tekemiseen on tulos prosessista, jossa yksilö on tekijänä,, ei kohteena ei edisty pelkäst stään n tyytymätt ttömyyden syitä poistamalla on täynnt ynnä myyttejä kiireestä,, muutoksista, ihmisten välisestv lisestä kemiasta, motivaatiosta, ikää ääntymisestä,, esimiehestä kaipaa konkretisoimista edistyy toimintaa kehittämäll llä kehittämistarpeita voivat aiheuttaa myös laatuongelmat, tuotannon häirih iriöt t tai johtamisen ongelmat
MIHIN TYÖPAIKOILLA TYKY TOIMILLA PYRITÄÄ ÄÄN N VAIKUTTAMAAN työmotivaation ylläpitoon työn hallinnan ja osaamisen ylläpitoon ja parantamiseen työn laadun ylläpitoon ja parantamiseen työtehokkuuden ylläpitoon ja parantamiseen tuotannon menetysten ehkäisemiseen välillisten työvoimakustannusten vähentämiseen tapaturmien ja ammattitautien vähentämiseen väärien sairauspoissaolojen vähentämiseen ennenaikaisille eläkkeille siirtymisen vähentämiseen
Tulevaisuus talous globalisoituu ja digitalisoituu teknologian vauhti kiihtyy työvoima ikää ääntyy liikkuminen lisää ääntyy ympäristötietoisuus tietoisuus lisää ääntyy etätyö epävarmuus aivot, sosiaalinen äly vuorovaikutus, luovuus, luotettavuus
TULE VAISUUDEN TYÖNTEKIJ NTEKIJÄN YLEISET OSAAMIS TARPEET Heinonen 2001;2002 joustavuus, kyky reagoida muutoksiin, stressinhallinta, oma aloitteisuus, aloitteisuus, kyky itsenäiseen iseen työskentelyyn, organisointikyky, innovatiivisuus, holistisuus, ennakointikyky, visiointikyky, kyky löytl ytää ja käsitellk sitellä oleellista tietoa, kriittisyys, hiljaisen tiedon hyödynt dyntäminen, eettisyys;
TULEVAISUUDEN JOHTAJALLA TULISI OLLA ELÄVÄ ÄLYLLINEN UTELIAISUUS AITO KIINNOSTUS MUIDEN IHMISTEN AJATUKSIIN ERITYINEN VASTUUN TUNNE TULEVAISUUDEN VISIOINNISTA VAINU RISKEISTÄ SUHTAUTUMINEN KRIISEIHIN NORMAALINA OLOTILANA YMMÄRRYS, ETTÄ VAINOHARHAISUUS JA ITSESÄÄ ÄÄLI KUULUVAT NIILLE JOTKA EIVÄT HALUA OLA JOHTAJIA HENKILÖKOHTAINEN KOHTAINEN VASTUUN TUNNE AIHEETTOMAN OPTIMISMIN OMINAISUUS HEINONEN
Työntekij ntekijöiden iden luovuuden edistäminen (Amabile 1999) Aseta heidän n lahjakkuusstandardiensa mukaisia tehtävi viä Anna vapaus Anna aineistoa ja tarvittavat resurssit, jotta he pystyvät t täyttt yttämään n tehtäväns nsä Suunnittele suotuisa työryhmi ryhmiä Kannata luovuutta silloinkin, kun heidän ideansa eivät t kuulosta kovin lupaavilta Osallistu heidän n projekteihinsa kannustavana
Työhyvinvoinnin peruspilarit nyt ja huomenna P P A L A U T E A A V O I M U U S L L U O T T A M U S K K A N N U S T A V U U S K K A N N A T T A V U U S A A R V O S T U S