Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Maankäyttö, asuminen, liikenne ja tekniset palvelut Loppuraportti 27.11.2014 Työryhmä: Petri Miettinen, pj. petri.miettinen@joroinen.fi Arto Lehtonen arto.lehtonen@varkaus.fi Virve Wright virve.wright@leppavirta.fi Mikko Luostarinen mikko.luostarinen@joroinen.fi Osmo Jauhiainen osmo.jauhiainen@heinavesi.fi Henkilöstön edustaja: Timo Sydänmaa Juko/TS, varalla Ulla Nupponen Jyty Sisällysluettelo: 1. Palveluiden nykytila 2. Palvelujen tavoitteet ja organisointi uudessa kunnassa 3. Arvio uuden kunnan perustamisen vaikutuksista 4. Erityiskysymykset 5. Kunta- ja palveluyhteistyömahdollisuudet
1. Palveluiden nykytila 1.1. Selvitystyössä käsitellyt palvelut Palvelut: Hallinto Kaavoitustoimi Mittaustoimi (sis. paikkatietopalvelut) Rakennusvalvonta Maa-ainesluvat Yksityistiet Korjausavustukset Ympäristön suojelu Asuminen (sis. tontit) Kiinteistöt (sis. tilapalvelut) Kadut, puistot ja muut yleiset alueet Metsät Puhtauspalvelut Ruokahuolto Liikenne ja logistiikka Vesihuolto Jätehuolto Energiahuolto Palo- ja pelastustoimi 1.2 Palveluiden nykytilakuvaus kunnittain Taulukoissa on esitetty kunnittain seuraavat tiedot: organisaatio/toimintamalli henkilöstö keskeiset tunnusluvut (v. 2013 tiedot). palveluverkko Palvelujen keskeiset kehittämistarpeet kunnittain
Hallinto Tekninen lautakunta, tekninen johtaja, 0,8 htv, hallintopäällikkö 0,8 htv, toimistosihteerit 2 htv (kohta 1 htv) Tekninen lautakunta, tekninen johtaja 0,5 htv, toimistosihteeri 1 htv, muu henkilöstö (esimiehet, palkkatuki) 1 htv Tekninen lautakunta, tekninen johtaja 0,8 htv, päälliköt 0,2 htv, toimistosihteeri 0,1 Ympäristölautakunta, rakennustarkastaja 0,2 htv, toimistosihteeri 0,2 Tekninen lautakunta, tekninen johtaja 0,7 htv, toimistosihteeri 0,5 Kaavoitustoimi Maankäytön palvelualue Kaavojen laadinta pääosin omana työnä. Eteneminen: kaupunginarkkitehti, kh ja kv kaupunginarkkitehti 1 htv kaavoittaja 1 htv ma. kaavoittaja 1 htv kaavoitussiht. 1 htv kaavatutkija 1 htv Yksi palvelupiste Ei kehittämistarpeita Ei tarvetta laajoille kaavoitushankkeille. Kaavojen laadinta ostopalveluna. Eteneminen: Tekninen johtaja/ tekn.lautakunta, k.hallitus, k.valtuusto. Tekninen johtaja 0,2 htv, kaavoittaja 1 Yksi palvelupiste kunnantalolla. Asemakaavojen uusiminen koko keskustaajamaan tulossa. Osayleiskaavan tarve: Koirusveden itäpuoli. Kaavojen laadinta ostopalveluna. Eteneminen: Tekninen johtaja, kaavoitustoimikunta, k.hallitus, k.valtuusto. Tekninen johtaja 0,2 Ei tarvetta laajoille kaavoitushankkeille. Kaavojen laadinta ostopalveluna. Eteneminen: Tekninen johtaja, k.hallitus, k.valtuusto. Ei tarvetta laajoille kaavoitushankkeille.
Mittaustoimi Maankäytön palvelualue Mittaustyöt omana työnä Maanmittausins. 1 htv paikkatietosuun. 1 htv paikkatietokäsitt. 1 htv mittamiehet 2,5 htv kohta 1,5 htv yksi palvelupiste ei kehittämistarpeita tuottaa myös Pieksämäen paikkatietopalvelut Mittaustyöt pääosin omana työnä. Maanmittausins.1 htv, paikkatietokäsittelijä 1 htv, mittamiehet 2 Yksi palvelupiste kunnantalolla. Mittaustyöt kokonaan ostopalveluna. 0 Ei palvelupistettä. Mittaustyöt kokonaan ostopalveluna. 0 Ei palvelupistettä. Rakennusvalvonta Teknisen lautakunnan lupajaosto; oikaisut ja pakkotoimet, yleiset asiat 1 htv toimistosihteerit 1,5 htv luvitukset 260 kpl Yksi palvelupiste Tarve lisätä tarkastajaresursseja. 618,33 /lupa (henkilöstökulut/lupa) Teknisen lautakunnan rakennusvalvontajaos käsittelee merkittävät rakennus-, poikkeusluvat (17 kpl). t 1,7 htv, toimistosihteeri 0,75 Rakennus- ja toimenpideluvat n.240 kpl/v. Yksi palvelupiste kunnantalolla. Eläköitymisen myötä kehittämistarve vuonna 2016. 522,00 /lupa Ympäristölautakunta käsittelee ympäristölle merkittävät rakennusluvat. 0,45 htv, toimistosihteeri 0,6 Rakennus- ja toimenpideluvat n.110 kpl/v. Ympäristönsuojeluteh tävien eriyttäminen rakennustarkastajan tehtävistä. 348 /lupa (kustannusten jakaantuminen perustuu kiinteisiin prosenttiosuuksiin) Tekninen lautakunta käsittelee merkittävät rakennusluvat. 0,5 htv, toimistosihteeri 1 Rakennus- ja toimenpideluvat 100 kpl/v. Käytössä sähköinen rakennusluvan jättö Lupapiste.fi 637,2 /lupa.
Maa-ainesluvat Sisältyy edelliseen vain muutamia lupia Teknisen lautakunnan rakennusvalvontajaos käsittelee maaainesluvat. 0,3 Uudet luvat 2-3 kpl/v., voimassa olevat luvat 28 kpl. Yksi palvelupiste kunnantalolla. Ympäristösihteeri valmistelee, ympäristölautakunta esittää k.hallitukselle, joka myöntää luvat. 0 Uudet luvat 4 kpl/v., voimassa olevat luvat 30 kpl. (Lakimuutos siirtämässä päätöksen teon kokonaan ympäristönsuojeluvira nomaiselle.) myöntää luvat. 0 Uudet luvat 0 kpl/v., voimassa olevat luvat 18 kpl. Yksityistiet Maanmittausins. valmistelee telalle Avustukset alle 30.000 e/v/60 tietä. Ei kehittämistarpeita Avustukset 155,96 /km Tekninen johtaja valmistelee (erikoistapaukset ostopalveluna). Teknisen lautakunnan tiejaos päättää. Tekninen johtaja 0,05htv, toimistosihteeri 0,1 Teitä 256 kpl, 664 km. Avustukset n. 160 000, 244 /km. Yksi palvelupiste kunnantalolla. Tehtävät siirtyvät metsätalousinsinöörill e. valmistelee, ympäristölautakunna n alainen tiejaos päättää. 0,15 htv, toimistosihteeri 0,15 Avustukset 170 000 /v/303 km. 462 /km (keskim. peruskorjausavustus vähennetty) Kunnan metsätalousinsinööri valmistelee, teknisen lautakunnan alainen tiejaos päättää. 0,3 Avustukset 60 600 /350 km, 173,14 /km.
Korjausavustukset Korjausneuvoja 0,5 htv, toimistosihteeri 0,5 htv rakennusvalvonnan yhteydessä Päätökset tekee rakennustarkastaja. neuvoo ja tekee päätökset. 0,3 htv, toimistosihteeri 0,05 n.10 kpl /v Yksi palvelupiste kunnantalolla. neuvoo ja tekee päätökset. 0 2 kpl/v. neuvoo ja tekee päätökset. 0 1 kpl/v. Ympäristön suojelu Ostopalvelu Keski- Savon Ympäristötoimi Maksuosuus 185.000 e/v Palvelutarve tulevaisuudessa tarkistettava, kust. säästöt Ostopalvelu Keski- Savon Ympäristötoimi. Maksuosuus 64 000 /v (ympäristönsuojelu). Ei kehittämistarpeita Ympäristösihteeri ympäristölautakunta tekee päätökset. Ympäristösihteeri 0,3 htv, toimistosihteeri 0,35 Talousarvio 2014 38 000. Uudet ympäristöluvat 2 kpl/v. Ympäristönsuojeluteh tävien siirto Keski- Savon ympäristötoimelle (maa-aines lupien siirtyminen samalla aikaa). Ostopalvelu Keski- Savon Ympäristötoimi. Maksuosuus 31 000 /v. Ei kehittämistarpeita
Asuminen Kunnan 100 % omistama Wartalo Oy jolla oma henkilöstö 31 hlö Lv 8,2 me Asuntoja n. 1400 Asuntotarve ei kasva. Vapaat tontit n. 100 kpl. Kunnan 100% omistama Leppävirran Kiinteistö Oy hoitaa, jolla oma henkilökunta 4 henk. Kiinteistöyhtiöllä on asuntoja 403 kpl. Kunnalla on asuntoja yhteensä 17kpl. Asuntojen käyttöaste 94,9 %. Kunta ostaa isännöintipalvelua kiinteistöyhtiöltä. Palveluasuntoja 93 kpl. Palvelupiste kunnantalolla. Kehittämistarve: palveluasuntojen lisääminen. Asuntotarve laskee. Vapaita tontteja on noin 60 kpl. Asuntosihteeri sekä kunnan 100 % om. Kiinteistö Oy Honkauran isännöitsijä Asuntosihteeri 0,2 Asuntoja yhteensä 212 kpl. Asuntojen käyttöaste n. 95 %. Palvelupiste kunnanvirastolla sekä Ki Oy Honkauralla. Kiinteistöjen peruskuntoarvioiden laadinta, PTSsuunnitelmien laadinta, korjausvelan selvittäminen, tehostettu vuokravalvonta, huoltokorttien laadinta Asuntotarve ei kasva, vähenee hieman. Palveluasuminen ostetaan, 36 asuntoa. Vapaat tontit n. 90 kpl. Kunnanhallituksen alaista toimintaa. Kunnan 100 % om. Kiinteistö Oy Heinäveden asunto. Ostopalveluna kunnalta toimitusjohtajan, isännöitsijän ja toimistopalvelun tehtävät. Asuntoja yhteensä 127 kpl. Käyttöaste noin 70 %. Palvelupiste kunnanvirastolla. Palvelukeskuksella tuetun asumisen asuntoja 31 kpl ja Hoivakodilla 28 kpl Asuntotarve ei kasva, vähenee. Vapaat tontit 23 kpl.
Kiinteistöt Tilapalvelupäällikkö valmistelee telalle 1 htv Huolto- ja ylläpito, rakennuttaminen ja sairaalatekninen huolto, sähköhuolto ja isännöinti 38 htv sisältyy tukipalveluyksikköön johon sisältyy myös ruoka- ja puhtauspalvelut ja liikuntapaikat Pa yht. 110.000 m2 K-talo ja varikko Korjausvelka suuri Haahtela käytössä Korjausvelka n. 60 M. Poistot 2.296.039 KIinteistöautomatiika n ohjaus liitetty Kuopion seutuvalvomoon. Tekninen johtaja/rak.ins. tekee päätökset. Rakennuttajains. 1 htv, rakennusmestari/työn johtaja 1 htv, kiinteistönhoitajat 5 htv, kirvesmies 2 htv, putkimies 1 Kiinteistöjen pinta-ala yht. n. 78 700 h-m2. Palvelupiste kunnantalolla. Kiinteistöjen peruskuntoarvioiden laadinta, PTSsuunnitelmien laadinta, korjausvelan selvittäminen, huoltokorttien laadinta (Haahtelan ohjelmaan), sisäisen vuokran/tehtävien määrittely. Korjausvelka noin 30 milj euroa. Kiinteistöjen vuosipoistot 1.547 440. Kiinteistöautomatiika n ohjaus liitetty Kuopion seutuvalvomoon. Kiinteistöpäällikkö tekee päätökset. Kiinteistöpäällikkö 0,4 htv, toimistosihteeri 0,4 htv, kirvesmiehet 2,5 htv, kiinteistönhoitajat 4,0 Kiinteistöjen pinta-ala yht. 46 447 k-m2. Kiinteistöjen peruskuntoarvioiden laadinta, PTSsuunnitelmien laadinta, korjausvelan selvittäminen, huoltokorttien laadinta Korjausvelka n. 5 M. Kiinteistöjen vuosipoistot 425 798. (käyttötalous), tekninen johtaja (investointi) tekee päätökset. 0,5 htv, toimistosihteeri 0,5 rakennusmies 1 Kiinteistönhoitajat 5 69 698 k-m 2. Kiinteistöjen peruskuntoarvioiden laadinta, PTSsuunnitelmien laadinta, korjausvelan selvittäminen. Korjausvelka noin 10 M. Poistot 757 124,13.
Kadut, puistot ja muut yleiset alueet Kunnallistekniikan palvelualue Kaupunginins. valmistelee telalle Suunnittelu ja rakennuttaminen ja YIT:n urakan valvonta omana työnä, 4,0 htv, palvelut myös Vesi Oy:lle Kadut 174 km, kev.liik. 91 km, puistot 41 ha, venesatamat SMPS:n hoidossa, uimarannat Korjausvelka 10 M Katujen kunnossapito 3.623 /km. Yhdyskuntains. tekee päätökset. Yhdyskuntains. 0,7 htv, työnjohto 1 htv, puistotyöntekijä 1 htv, kunnallistekniikan työntekijät 4 Katujen kesä ja talvi kunnossapito ostopalveluna. Uimarantojen hoito Leppävirran virkistysuimala Leppäkerttu Oy:llä (kunnan 100 % omistama yhtiö). Puistot 17 ha, puistometsät 160 ha, kadut + kevyenliikenteenväyl ät 91 km, venesatamat 3 kpl, laituripaikat 197 kpl, uimarannat 15 kp, leikkikentät 12 kpl, pyykkilaiturit 6 kpl. Katujen kunnossapito 4400 /km. Katujen kuntokartoitus menossa, peruskorjausohjelma n laadinta, korjausvelan selvittäminen. Yleisten alueiden hoitotason määrittely Korjausvelka noin 4 milj. Kiinteistöpäällikkö tekee päätökset. Kiinteistöpäällikkö 0,35 htv, puutarhuri 0,5 htv, kausityöntekijät 2,0 Katujen hoito ostopalveluna. Puistot 3 ha ja puistometsät 10 ha, katuja 40 km, kevyenliikenteen väyliä 5 km, venesatamat 4 kpl, uimarannat 5 kpl. Katujen peruskorjausohjelma n laadinta, korjausvelan selvittäminen, katuvalaistuksen uusimissuunnitelman laadinta Korjausvelka n. 2 M Katujen kunnossapito 6080 /km. Kunnanrakennusmes tari (käyttötalous), tekninen johtaja (investointi) tekee päätökset. Kunnanrakennusmes tari 0,05 htv, metsätalousinsinööri 0,05 htv, puistot 14 ha, kadut 18,4 km, kevyenliikenteen väyliä 3,5 km. Ostopalveluna hoito ja kunnossapito. venesatamat 1 kpl, uimarannat 1 kpl. Katujen kunnossapitoohjelman laadinta ja korjausvelan selvittäminen. Korjausvelka noin 1,5 M. Katujen kunnossapito 7 367 /km.
Metsät Sisältyy maankäyttöön kustannuspaikkana Kaupunginpuutarhuri valmistelee telalle Talousmetsää n. 1500 ha, taajamametsiä n. 500 ha Hoito työllistetyillä Tekninen johtaja päättää puun myynnistä. Hoitotyöt osittain ostopalveluna. Metsuri 1 htv + työllistettyjä 1-2 henk/kesäkausi. Talousmetsää 2800 ha. Metsäsuunnitelman uusiminen menossa. Metsätalousins. rekrytointi tulossa, yhdistetään yleisten alueitten työnjohtoon. Tekninen johtaja päättää tai esittää kunnanhallitukselle, joka tekee päätökset puun myynnistä. 0 htv/hoitotyöt ostopalveluina. Talousmetsää n. 1070 ha. Ei kehittämistarpeita, metsäsuunnitelma uusittu v. 2014. Kunnanmetsätalousin sinööri valmistelee kunnanhallitukselle joka tekee päätökset puun myynnistä. Kunnanmetsätalousin sinööri 0,3 htv Hoitotyöt ostopalveluina. Talousmetsää 2 610 ha. Ei kehittämistarpeita. Metsätalousuunnitel maa päivitetään muutoksien tullessa. Toimintakulut 48,69 /ha. Henkilöstökulut 6,35 /ha. Puhtauspalvelut Sisältyy tukipalveluyksikköön Päällikkö valmistelee telalle Siivousala 94 000 m2. Keskimääräinen neliöhinta 24,04 /m2 (henkilöstökulut/siivo usala, (sisältää sairaalan)) Siivoustyönjohtaja valmistelee, tekninen lautakunta tekee päätökset. Siivoustyönjohtaja 1 htv, siivoojat 14 Ostopalvelua ei ole. Siivottavat tila 32 000 m2. Henkilöstökulut 15,54 /siivousala (ei terveyskeskusta) Mitoitukset menossa. Kehittämistarpeita ruokahuollon kanssa. Puhtauspalvelupäällik kö tekee päätökset. Puhtauspalvelupäällik kö 0,81 htv, laitoshuoltaja 12,08 htv, ravitsemustyöntekijä 0,34 htv, keittäjälaitoshuoltaja 0,35 Sopimussiivoukset 13 100 m2. Henkilöstökulut 20,24 /m2 (ei terveyskeskusta) Kunnanhallituksen alaista toimintaa. Ravitsemuspäällikkö kunnanhallitus tekee päätökset. Ravitsemuspäällikkö 0,5 htv, siivoustyönohjaaja 0,5 htv, henkilöstö 20 Perusturva 6 685 m 2 Koulut, muut kiinteistöt 11 548 m 2 Keskimääräinen neliöhinta 40,55 /m 2.
Ruokahuolto Sisältyy tukipalveluyksikköön Päällikkö valmistelee telalle Keskuskeittiöön siirtyminen menossa, merkittävä henkilöstösäästö Henkilöstö 29 htv 1 304 023 annosta/v. (Keskuskeittiön kapasiteetti riittävä selvitysalueen kuntien tarpeisiin). Keskimääräinen hinta 2,10 /annos (aamupalat, ruoka, iltapalat jne) Kunnansihteeri/ruoka huoltopäällikkö valmistelee, kunnanhallitus tekee päätökset. Ruokahuoltopäällikkö 1 htv, ruokapalveluesimies 1 htv, keittäjä/kokki 5,5 htv, ravitsemistyöntekijät 15,5, htv, yhdistelmätyöntekijät (keittiö+siivous) 5 Annoksia 582 220 kpl vuodessa, 3,20 /ateria. Valmistuskeittiöitä 1. Ruoka toimitetaan 16 pisteeseen. Ruokahuoltopäällikkö tekee päätökset. Puhtauspalvelupäällik kö 0,19 htv, ravitsemustyöntekijä 2,66 htv, keittäjä 2,0 htv, keittäjä-laitoshuoltaja 0,65 164 869 annosta/v. Valmistuskeittiöitä 3 kpl, ruokaa toimitetaan 8 pisteeseen. Koulukeskus 2,48 /ateria. Kyläkouluilla 2,85-4,12 /annos. Kunnanhallituksen alaista toimintaa. Ravitsemuspäällikkö kunnanhallitus tekee päätökset. Ravitsemuspäällikkö 0,5 htv, henkilöstö 15 Annoksia 292 840 kpl vuodessa. Valmistuskeittiöitä 1 kpl. Aterian keskimääräinen hinta 4,26 /kpl. Diettikertoimella laskettuna 3,74 /kpl.
Liikenne ja logistiikka Keski-Savon logistiikka yksikkö, sisältyy kunnallistekniikan palvelualueeseen Logistiikka- ja hankintapäällikkö 1 htv valmistelee kaupungininsinöörille/ telalle VT-5/VT-23 risteyskohta, rautatie, lentoliikenne, ks. Joroinen, 3 syväväyläsatamaa Keski Savon Logistiikka yksiköltä ostopalveluna. Yhdyskuntainsinööri valmistelee, tekninen lautakunta tekee päätökset. Yhdyskuntains. 0,1 VT-5. Kokonaan ostopalveluita, yleishallinnon ja sivistystoimen alaisuudessa. Varkauden lentoasema sijaitsee Joroisissa. Tällä hetkellä ei reittiliikennettä. Valtatie 5 kulkee kunnan molempien taajamien sivuitse. Rautatie Pieksämäki- Varkaus ja Huutokoski- Savonlinna sijaitsevat kunnan alueella. Uusittu puutavaran lastausasema sijaitsee kirkonkylässä. Vesiliikennettä ei ole. Kehittämistarpeet: lentoasema Kokonaan ostopalveluita yleishallinnon ja sivistystoimen alaisuudessa. Rautatie, henkilöliikenneasema
Vesihuolto Kaupungin 100 % omistama Keski- Savon Vesi Oy Toimitusjohtaja 0,2 htv vesihuoltoinsinöörit 2 htv huoltomiehet 7 htv Huolehtii Leppävirran puhtaan veden tuotannosta ja jäteveden puhdistuksesta Varavesiyhteys Kuvansiin Laskutushinnat: Puhdasvesi 1,50 /m3, sis. alv. jätevesi 2,78 /m2, sis alv. Vettä toimitetaan Jätevettä vastaanotetaan JV-puhdistamon ja puhtaan veden toimituksen kapasiteetti riittää myös Joroisten kunnan tarpeisiin. Kunnallinen vesihuoltolaitos. yhdyskuntains. valmistelee, tekninen lautakunta tekee päätökset. Käyttöpäällikkö 1 htv, Huoltomies 1 htv, Yhdyskuntains. 0,2 Asiakkaita 2034 kpl (+ sisäiset asiakkaat n.40kpl), Vettä toimitetaan 365 000 m3/v, vesi ostetaan Varkaudesta. Jätevettä johdetaan 466 000 m3/v. Varkauden Akonniemen puhdistamolle. Laskutushinnat: Vesi 2,11 /m3, jätevesi 3,15 /m3. Kehittämistarve: vesilaitoksen liittäminen Keski Savon vesi Oy:hyn Kunnallinen vesihuoltolaitos (erillinen taseyksikkö) Tekninen johtaja päättää. Toimistosihteeri 0,3 htv, henkilökunta 2,0 987 asiakasta (+ 26 sisäistä asiakasta), vettä toimitetaan 204 764 m3/v, jätevettä vastaanotetaan 181 730 m3/v. Laskutushinnat: vesi 1,44 /m3, jätevesi 2,32 /m3. Jäteveden puhdistamot 2 kpl, vedenottamot 2 kpl. Varavedenoton järjestäminen (Varkauden yhdysjohdon paineenkorotus), jäteveden siirtoviemärin selvittäminen Kuvansi-Varkaus. Kunnallinen vesihuoltolaitos. Kunnanrakennusmes tari (käyttötalous), tekninen johtaja (investointi) päättää. Kunnanrakennusmes tari 0,25 htv, toimistosihteeri 0,25 htv, henkilökunta 2,0 573 asiakasta, vettä toimitetaan 111 647 m 3 /v, jätevettä vastaanotetaan 115 151 m 3 /v. Jäteveden puhdistamot 3 kpl, vedenottamot 1 kpl ja varavedenottamot 2 kpl. Lisäksi ostetaan vettä 11 750 m 3 /v. Tuusniemeltä Karvioon. Ei kehittämistarpeita Laskutushinnat: 2,64 (vesi) /m 3, 3,47 (jv) /m 3, sis alv. Jätehuolto Keski-Savon Jätehuolto LLKY Keski-Savon Jätehuolto LLKY. Keski-Savon Jätehuolto LLKY. Keski-Savon Jätehuolto LLKY.
Energiahuolto kaupungin 80 % omistama Varkauden Aluelämpö Oy Ei kunnan toimintana. Savon Voima Oy toimii alueella energialaitoksena. Joroisten Energialaitos (kunnanvaltuusto tehnyt myyntipäätöksen Savon Voimalle) tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Heinäveden Aluelämpö Oy. Ostopalveluna kunnalta toimitusjohtajan tehtävät teknisen johtajan työajasta 7 % ja työnjohto kunnanrakennusmest arin työajasta 13 % sekä toimistosihteerin työajasta 30 %. Henkilökunta laitosmies 1,0 Palo- ja pelastustoimi Pohjois--Savon Aluepelastuslaitos Maksuosuus 2,2 me/v Pohjois-Savon paloja pelastustoimi 552 000 /vuosi. Paloaseman remontti tulossa. Etelä-Savon Pelastuslaitos. Maksuosuus 451 000 /v. Ei kehittämistarpeita. Etelä-Savon Pelastuslaitos. Maksuosuus 347 000 /v. Ei kehittämistarpeita
1.3 Keskeiset huomiot kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista sekä liitoksen mahdollisuuksista Palvelurakenteiden mitoitus selvitysalueen kunnissa seuraa selkeästi kuntakokoa. Palvelurakenteiden koko on suurin Varkaudessa, seuraavaksi suurin Leppävirralla ja lopuksi Joroisten ja Heinäveden palvelurakenteet ovat likimain samansuuruiset. Kuntien teknisen alan palvelualueiden erilaisten kustannusjakojen vuoksi taloudellinen vertailu kuntien kesken on hyvin vaikeaa vaikka organisaatiomallit ovatkin hyvin samanlaisia. Esim. puhtaus- ja ruokahuollon kulut voivat olla teknisen toimen tai yleishallinnon alaisuudessa. Pienemmissä kunnissa suurempi osa palveluista ostetaan henkilökunnan vähyyden vuoksi ulkopuolisilta palveluntuottajilta, kun taas suuremmissa yksiköissä palvelut pystytään tuottamaan itse. Pienemmissä kunnissa viranhaltijat ja toimihenkilöt hoitavat lähes poikkeuksetta usean palvelualueen tehtäviä. Työryhmä toteaa selvitysalueen kuntien palvelurakenteiden olevan kuitenkin siinä määrin yhtäläisiä, että kuntaliitos olisi mahdollista toteuttaa kunnissa nykyisellään käytössä olevia organisaatiomalleja mukaillen. 2. Palveluiden tavoitteet ja organisointi Taulukoissa on esitetty seuraavat tiedot: palveluiden tavoitteet uudessa kunnassa uuden kunnan palveluiden hallinto sekä vaikutukset palveluiden johtamiseen uuden kunnan palveluverkon järjestäminen (lähipalvelut/keskitetyt palvelut, palvelujen tuotantotavat (oma/yhteistuotanto/ostopalvelut), yhdistymisen vaikutukset palveluiden laatuun ja saatavuuteen palveluiden kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen sekä yhdistymisen taloudelliset vaikutukset Kaavoitustoimi Yhteinen yksikkö ja hallinto (maankäyttöyksikkö). Johtamistarve vähenee. Yksi hallintoyksikkö, palvelupisteet tarpeen mukaan. Kaavoitustyö omana sekä ostopalveluna, laatu ja saatavuus paranevat. Kustannustehokkuus ja tuottavuus paranevat.
Mittaustoimi Yhteinen yksikkö, hallinto kaavoitustoimen alla. Johtamistarve vähenee. Kokonaan omana tuotantona, ei ostopalveluita. Laatu ja saatavuus paranevat. Kustannustehokkuus ja tuottavuus paranevat. Rakennusvalvonta Yhteinen yksikkö ja hallinto (Esitetään yhdistymistä K-S Ympäristötoimeen tai oman yksikön muodostamista). Johtamistarve vähenee. Palvelupisteet kaikissa ent. kuntakeskuksissa. Oma tuotanto. Laatu ja saatavuus paranevat. Kustannustehokkuus ja tuottavuus paranevat. Maa-ainesluvat Lakimuutoksen myötä yhteiselle yksikölle? (K-S Ympäristötoimi). Ks. ympäristönsuojelu. Yksityistiet Yhteinen yksikkö, hallinto esim. kaavoituksen alla. Laatu paranee. Korjausavustukset Yhteinen yksikkö, hallinto esim. rakennusvalvonnan alla. Laatu ja saatavuus paranevat (yhteinen korjausneuvoja). Ympäristön suojelu Toiminta jatkuu nykyisellään, lisäksi Joroinen liittyy samalla. Asuminen Kiinteistöyhtiöt jatkavat ennallaan, mutta hallinto ja omistajaohjaus keskittyvät. Laatu ja saatavuus paranevat. Kustannustehokkuus ja tuottavuus paranevat. Kiinteistöt Yhteinen yksikkö ja hallinto (tilapalveluyksikkö). Johtamistarve vähenee. Osa omana tuotantona, osa ostopalveluina. Laatu ja saatavuus paranevat. Kustannustehokkuus ja tuottavuus paranevat.
Kadut, puistot ja muut yleiset alueet Yhteinen yksikkö ja hallinto (kuntatekniikkayksikkö). Johtamistarve vähenee. Yksi palvelupiste. Pääosin ostopalveluina. Laatu ja saatavuus paranevat. Kustannustehokkuus ja tuottavuus paranevat. Metsät Yhteinen yksikkö ja hallinto (maankäyttöyksikkö). Johtamistarve vähenee. Asiantuntijatehtävät omana työnä, hoitotyöt ostopalveluina. Laatu paranee. Kustannustehokkuus ja tuottavuus paranevat. Puhtauspalvelut Yhteinen yksikkö ja hallinto (tukipalveluyksikkö). Johtamistarve vähenee. Tuotanto omana työnä. Laatu ja saatavuus paranee. Kustannustehokkuus ja tuottavuus paranevat. Ruokahuolto Yhteinen yksikkö ja hallinto (tukipalveluyksikkö). Johtamistarve vähenee. Yksi keskuskeittiö ja lisäksi jakelukeittiöitä. Tuotanto omana työnä. Laatu ja saatavuus paranee. Kustannustehokkuus ja tuottavuus paranevat. Liikenne ja logistiikka Keski-Savon Logistiikkayksikkö. Toiminta jatkuu nykyisellään. Vesihuolto Yhteinen yhtiö (Keski-Savon Vesi Oy). Johtamistarve vähenee. Jäteveden puhdistamoiden vähentäminen (siirtoviemärit). Tuotanto oman työnä. Laatu ja saatavuus paranevat. Kustannustehokkuus ja tuottavuus paranevat. Jätehuolto Toiminta jatkuu ennallaan (Keski-Savon Jätehuolto Oy). Energiahuolto Yksi yhteinen osakeyhtiö? Johtamistarve vähenee. Tuotanto omana työnä, kunnossapito osittain ostopalveluina. Laatu ja saatavuus paranevat. Kustannustehokkuus ja tuottavuus paranevat. Palo- ja pelastustoimi Liityttävä samaan aluepelastuslaitokseen.
3. Arvio uuden kunnan perustamisen vaikutuksista Johtamisen näkökulma: Kuntaliitoksen seurauksena olisi lähes kaikilla palvelualueilla johtamistarpeen väheneminen, koska hallinto keskittyisi yhteen yksikköön nykyisten neljän kunnan sijasta. Työnjohdollisesti vähennystä ei voitaisi tehdä, sillä suurin osa fyysisistä työpaikoista sijaitsisi kuitenkin edelleen entisissä kuntakeskuksissa. Sisäisen tiedonkulun ja tiedottamisen merkitys olisi suuri hajallaan sijaitsevista kuntataajamista johtuen. Organisaatiorakenteeltaan uuden kunnan tekninen toimialue olisi todennäköisesti kuntien nykyisten organisaatiomallien kaltainen ja näin helposti käyttöönotettavissa. Johdossa olisi ja sen esittelijänä tekninen johtaja. Palveluyksiköinä olisivat maankäyttöyksikkö, tilapalveluyksikkö, kuntatekniikkayksikkö sekä tukipalveluyksikkö. Muilta osin teknisen- ja ympäristötoimen toiminnot olisivat yhteisten yksiköiden tai yhteisten yhtiöiden hallussa kuten esim. Keski-Savon ympäristötoimi, Keski-Savon Vesi Oy, Keski-Savon jätehuolto Oy sekä Keski-Savon Logistiikkayksikkö. Uusi mahdollinen toimija voisi olla Keski- Savon Rakennusvalvonta. Palveluiden saatavuus: Palveluiden saatavuudessa saavutettaisiin parannusta etenkin pienempien kuntien osalta. Tällä tarkoitetaan sitä, että palvelut tuotettaisiin suuremmalta osin uuden kunnan omana työnä. Esim. kaavoitus tuotettaisiin pääosin omana työnä ja kuntalaisten saama palvelu olisi siis oman kunnan tuottamaa palvelua, ei ostopalvelua. Palveluverkossa tapahtuisi kuitenkin muutoksia. Etenkin kuntalaisten harvemmin tarvitsemat palvelut keskittyisivät uuteen kuntakeskukseen, kuten esim. juuri kaavoituspalvelut. Suuremmissa yksiköissä sijaistaminen toimii paremmin kuin pienten kuntien vähäisellä henkilökuntamäärällä. Suuremmissa yksiköissä työntekijöiden on myös mahdollista erikoistua, mikä myös parantaa palvelun laatua. Taloudellinen näkökulma: Yksiköiden suurentuessa tuottavuus paranee kahdella tavalla. Työvoima: - Työvoimaresurssien yhteinen käyttö nostaa tehokkuutta. Henkilöstö vähenee luontaisesti eläköitymisen kautta (teknisen toimen palveluntarpeen yleiselle kasvamiselle ei nähdä perusteita alueen väestömäärän vähentyessä ennusteiden mukaisesti). - Johtamistarpeen väheneminen aiheuttaa suoria kustannusvähennyksiä.
Hankinnat: - Hankintojen keskittyessä tavaroiden ja palveluiden ostohinnat laskevat ja mm. materiaali hukkaa saadaan vähennettyä. Kuntaliitostilanteessa aiheutuisi myös lisäkustannuksia. Näistä suurimpia olisivat luultavasti ATK-ohjelmien yhtenäistämisen kustannukset. 4. Erityiskysymykset tällä hetkellä Kuntien ja seudun tämän hetken maankäytön, asumisen ja liikenteen tavoitteet, painopisteet ja kehittämistarpeet Joutenlahden aluekehityshanke. Varkauden portin alueen kehittäminen. Varkausmäen kehittäminen. Kirkonkylän taajaman kehittäminen kaavoituksen myötä. Uusien houkuttelevampien asuinalueiden rakentaminen (Suoniemi, kirkonkylä). Valtatien 5 kehittäminen: L:virta-Palokangas. Golfin lomaasuntoalueen rakentumisen edistäminen. Rakennushankkeiden käynnistyminen 5-tien risteysalueella. Kirkonkylän keskustan elinvoiman lisääminen (Pikehanke). Kermanrannan rakentumisen edistäminen. Kirkonkylän keskustan elinvoiman lisääminen Uuden kunnan maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisen tavoitteet ja painopisteet 5-tien sijainnin hyödyntäminen yhdessä uuden kunnan näkökulmasta. Alueelle tulisi laatia yhteinen strateginen yleiskaava. Riikinnevan alueen kehittäminen nähdään alueellisesti tärkeäksi seikaksi. Entisten kuntakeskusten elinvoimaisuuden ylläpito olisi yksi tärkeä osa uuden kunnan tehtävistä. Henkilöstö ja eläköityminen Heinäveden teknisen toimen eläköityminen seuraavan 10 v. aikana on 4,3 htv, siivous- ja laitoshuollosta 4-5 htv ja ruokahuollosta 8-9 Yhteensä n. 16-18 Nykyhenkilöstön koko on 14 + 36 htv (tekninen + siivous ja ruokahuolto). Joroisten teknisen toimen eläköityminen seuraavan 10 v. aikana on puhtaus- ja ruokahuollosta 3 htv ja teknisestä- ja ympäristötoimesta 6 Yhteensä 9 Nykyhenkilöstön koko on 15 + 22 htv (tekninen + puhtaus- ja ruokapalvelut). Leppävirran kunnan teknisen toimen eläköityminen seuraavan 10 v. aikana on tilapalveluista (siivous, kiinteistönhoito, kunnossapito) 9 htv ja (rakennusvalvonnasta, maankäytöstä,
kunnallistekniikasta ja vesilaitokselta) 8 Yhteensä 17 Nykyhenkilöstön koko on 46+28 htv (tekninen+siivous ja ruokahuolto). Varkauden kaupungin ruoka-, siivous- ja teknisen toimen henkilöstöä on nyt 222 htv ja 10 v. kuluessa eläköityy 138 henkilöä (Heikki Miettinen 9.6.14). Keski-Savon ympäristötoimen eläköityminen seuraavan 10 v. aikana on yhteensä 7 Nykyhenkilöstö koko on 21 Teknisen toimialan henkilöstön eläköityminen selvitysalueella on seuraavan 10 v. aikana siten huomattavasti suurempaa kuin kuntien henkilöstön vähentämisen tarve tuotannon supistumisen ja tehostamisen kannalta vastaavana ajanjaksona. (Rekrytointitarpeiden ennakointi,heikki Miettinen 9.6.14). 5. Kunta- ja palveluyhteistyömahdollisuudet Selvitysalueen kunnat esittivät valtuustojen yhteisessä seminaarissa voimakkaasti halunsa lisätä ja kehittää keskinäistä yhteistyötä. Varsinaiset päätökset yhteistyön laajentamisesta tulisi tehdä valtuustotasolla ja purkaa samalla mahdolliset yhteistyötä estävät tai sitä koskevaa päätöksentekoa hankaloittavat rakenteet esim. päivittämällä kuntien hallintosäännöt. Työryhmämme käsittelemillä toimialoilla on jo nyt useita toimivia yhteisiä rakenteita (ks. kohta 3.) ja lisäksi työryhmä näki useita mahdollisuuksia kehittää yhteistyötä edelleen. Tällä hetkellä yhteistyötarvetta on erityisesti rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun toimialoilla. Selvitystyö on tältä osin jo käynnistynyt. Tämä yhteistyö sisältää Joroisten kunnan rakennustarkastajan työpanoksen myymistä Varkauden kaupungille ja samalla Joroisten kunnan ympäristönsuojelun työpanoksen ostamista Keski-Savon ympäristötoimelta. Seuraavana askeleena voisi olla yhteisen yksikön muodostaminen joko omana organisaationaan tai sitten Keski-Savon ympäristötoimen alaisuuteen. Yhteinen vesihuoltoyhtiö, Keski-Savon Vesi Oy, nähdään tulevaisuudessa hyvin todennäköisenä toimijana kaikkien selvitysalueen kuntien alueella. Leppävirta toimittaa jo tällä hetkellä taajaman jätevedet Varkauden jäteveden puhdistamolle. Joroisten Kuvansin siirtoviemärihanketta Varkauteen on tutkittu jo useita kertoja. Yhteisillä kilpailutuksilla ja hankinnoilla saavutetaan taloudellista hyötyä tilausmäärien suurentuessa. Yhteistyötä tehdään jo mm. suunnittelupalveluiden yhteisessä kilpailutuksessa Varkauden, Leppävirran ja Joroisten kesken. Kilpailutus toteutuu loppuvuodesta 2014. Yhteistyötä voidaan laajentaa koskemaan myös muita hankintoja ja kilpailutuksia. Tulevaisuudessa ohjelmistojen hankinnoissa ja päivityksissä olisi hyvä huomioida alueellinen yhteensopivuus.
Ostopalvelusopimuksilla, yhteisillä viranhaltijoilla tai yhteisillä toimihenkilöillä voidaan yhteistyötä syventää olemassa olevaa hallintoa muuttamatta. Yhteistyön kehittämiseksi tulisi luoda menettelytavat, esim. toimialan johdon säännölliset tapaamiset, joissa pohditaan ja suunnitellaan yhteistyömalleja.