SOTE-uudistus POSKE-PÄIVÄT 13.6.2013 Ylijohtaja j Kirsi Paasikoski
Esityksen sisältö Hallitusohjelman painoalueet Toimintaympäristön muutos Tavoitetila Palvelurakenneuudistuksen linjaukset Palvelurakenneuudistuksen aikataulu ja toimeenpano 2
Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma Kolme painoaluetta I. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen II. III. Julkisen talouden vakauttaminen Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen STM:n painoalueet edellisten lisäksi: työurien pidentäminen kunta- ja palvelurakenneuudistus harmaan talouden torjuminen 3
2010 -luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian ja vuorovaikutuksen kehitys Työllisyys ja työelämän muutos Sosiaali- ja terveyspolitiikka Ikärakenteen muutos Talouden kehitys Yhteiskunnan monimuotoistuminen Elinympäristön tila Alueellinen kehitys 4
indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy 70 60 50 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Hoivatarve kasvaa Eläköityminen Hyvinvointiyhteiskunnan lisääntyy rakentamisvaiheessa oli hyvin edullinen huoltosuhde 50 60 40 40 0 0 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 vuosi 2040 5
Vanhuus ei tule yksin 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä maakunnittain 2010, ennuste 2030 sekä muistisairaiden määrä Muistisairaiden määrä maakunnassa 2010 koko Suomi = 77 395 Muistisairaiden määrä maakunnassa 2030 koko Suomi = 144 414 75 v. täytt. % väestöstä 2010 75 v. täytt. % väestöstä 2030 5,6 9,9 (13) 10,0 13,9 (4) 10,0 13,9 (6) 14,0 17,4 (12) 1 000 muistisairasta 17,5 19,9 (2) henkiöä 20,0 32,0 (1) 1 000 muistisairasta henkiöä Lähde: Tilastokeskut k Copyright: Karttakeskus OY AL 12018 6
Kasvukeskukset vuonna Kasvukeskukset vuonna 2030 Kartalle merkitty kunnat, joissa väkimäärä lisääntyy Muutos 2010-2030 henkilöitä j yy aikavälillä 2010 2030. Symbolin koko kuvaa väestönkasvun voimakkuutta. 65 000 32 500 6 500 Lähde: Tilastokeskus MML 2011 Aluerajat: Tilastokeskus 20.11.2010 Kuntaliitto/JAH a t a t a t 7
Palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Väestön terveyden, hyvinvoinnin i i ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen Yhdenvertaisten sote-palvelujen turvaaminen kaikille Peruspalvelujen vahvistaminen Mahdollisimman laaja integraatio palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alla ihmisten palvelut yhtenä kokonaisuutena Vältetään osaoptimointia, palvelujen päällekkäisyyttä sekä palvelukatveita Lähipalvelujen turvaaminen Palvelurakenteen uudistaminen mahdollistaa tehokkaamman toimintatapojen uudistamisen 9
Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti sote-alueilla Sote-alue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä Sote-alueiden sisällä voi kuitenkin olla perustason palvelut järjestäviä kuntia ja alueita Erityisvastuualue (erva) koordinoi toiminnan järjestämistä Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluita 10
Sote-alue Sote-alueella on vastuu alueensa kuntien asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä poikkeuksena erikseen määräytyvät kunnat ja alueet, jotka voivat järjestää perustason palvelut Järjestämisvastuu käsittää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut sosiaalipalvelut kehitysvammaisten erityishuolto perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito Sote-alueita tulee muodostumaan arviolta 20-30 Palvelut l järjestetään j tää pääsääntöisesti ti vastuukuntamallilla t kuntayhtymämalli mahdollinen siinä tapauksessa, että vastuukunnan asukasluku olisi < 50 % alueen koko asukasluvusta eikä sillä ole kantokykyä vastata koko sotesta Sote-alueen kunnat osallistuvat sen hallintoon vastuukunnassa olevan yhteisen toimielimen kautta Kustannuksista vastaavat sote-alueen kunnat 11
Sote-alueiden muodostuminen Maakunnan keskuskaupungit toimivat sote-alueen vastuukuntana Lisäksi kunta, jossa on vähintään noin 50 000 asukasta, voi järjestää sosiaalija terveyspalvelut, edellyttäen että sillä on laissa määritelty riittävä kantokyky (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset) Muut vähintään noin 50 000 asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunnat, joilla on laissa määritelty riittävä kantokyky y (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset), voivat toimia sote-alueen vastuukuntana. Näiden alueiden muodostumisesta kuullaan kuntia ja laajan perustason sote-alueista säädetään erikseen. Jos samalla työssäkäyntialueella on useita vähintään noin 50 000 asukkaan kuntia, niistä vain sote-alueen vastuukuntana toimivalla kunnalla on oikeus järjestää j sote-palveluja. Muiden vähintään noin 50 000 asukkaan kuntien on kuuluttava sote-alueeseen, joka järjestää niiden sote-palvelut. Maakuntien keskuskaupungit ja nykyiset y yli 50 000 asukkaan kunnat on todettu seuraavalla kalvolla 12
Maakuntien keskuskaupungit ja yli 50 000 asukkaan kaupungit: Maakuntien keskuskaupungit: 595 384 215 168 188 114 178 630 132 062 103 932 102 308 83 133 73 758 72 133 67 270 65 173 60 637 58 703 54 831 54 530 46 585 38 045 Yli 50 000 asukkaan kaupungit, jotka eivät ole maakunnan keskuskaupunkeja: Espoo 252 439 Vantaa 203 001 Kouvola 87 567 Salo 55 283 13