Helsingin yliopisto / geotieteiden ja maantieteen laitos Suomen ympäristökeskus / ympäristöpolitiikkakeskus Pohjoiset suurkaupungit Yhdyskuntarakenteen kehitys Helsingin ja Tukholman metropolialueilla Tausta: eurooppalaisten suurkaupunkien kehitys ja strateginen suunnittelu maankäytön, keskusjärjestelmän, liikenteen ja yhdyskuntarakenteen kannalta. Asukkaiden elinympäristön laatu Yritysten toimintaympäristön ominaisuudet Kaupunkipolitiikan ja suunnittelun rooli 22.5.2014
Tutkimusryhmä Helsingin yliopisto / geotieteiden ja maantieteen laitos Suomen ympäristökeskus / ympäristöpolitiikkakeskus Harry Schulman Helsingin yliopisto Panu Söderström Helsingin yliopisto / Suomen ympäristökeskus Mika Ristimäki Suomen ympäristökeskus Kristina Salomaa Martina Jerima Juha Niemelä Petteri Kosonen Kaisa Granqvist Yhteistyötahona Tukholmassa SLL/TMR Tillväxt, miljö och regionplanering
Pohjoiset suurkaupungit Yhdyskunta- ja kaupunkirakenteen kehitys Helsingin ja Tukholman metropolialueilla Kirjallisuuskatsauksen ja vertailun pääteemat: Kaupunkiseudun, metropolialueen, metropolisaation käsitteet Yhdyskuntarakenneanalyysi, erityisesti hajautuminen urban sprawl Alakeskusten muodostuminen ja niiden luonne Metropolihallinto alue- ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta Tutkimus pohjautuu: laajaan kirjallisuuskatsaukseen eurooppalaisten suurkaupunkien kehityksestä asiantuntijahaastatteluihin Paikkatietoanalyyseihin etäisyys- ja liikkumisvyöhykkeiden pohjalta Tulokset antavat vertailupohjaa Helsingin metropolikehityksen arviointiin ja liittyvät ajankohtaisiin kuntarakenne- ja metropolihallintoselvityksiin Helsingin seudulla
Euroopan ydinalueet ja suuret kaupunkiseudut ESPONverkoston mukaan vuonna 2007. Metropoli-käsitteen sisältö on väljä. Usein käytettyjä kriteereitä ovat väestömäärä ja talousalueen koko, kilpailukyky, tietoperusta sekä yhteydet. Euroopassa on n. 80 yli miljoonan asukkaan kaupunkiseutua. Metropolialueilla tapahtuu monia päällekkäisiä muutosprosesseja (liikkumisen ja vaikutusalueiden kasvu, kaupunkien tila aika-suhteiden muutokset, toimintojen verkostomaisempi organisoituminen, monikeskuksisen rakenteen vahvistuminen). Yhdyskuntarakenne tiivistyy ydinalueilla ja hajautuu samanaikaisesti reuna-alueilla syntyy uusia yhteyksiä, tihentymiä ja rönsyilevää hajarakentamista. Perinteiset kaupunkikeskustat ja hajakeskityksen periaatteella muodostetut alakeskukset ovat saaneet uusia kilpailijoita eri puolille seutua, liikenneverkon kannalta keskeisiin sijainteihin syntyneistä kaupan ja työpaikkojen tihentymistä.
Kaupunkiseudun ja metropolialueen käsite Asunto- ja työmarkkinat, kauppa ym. toiminnot yhdistävät lähekkäisiä yhdyskuntia, kaupunkeja / kuntia kaupunkiseuduksi, joka on jaettavissa ydin- ja kehysalueisiin sekä kaupungin läheiseen maaseutuun. Tarkastelun mittakaava vaikuttaa käsitteen sisältöön. Metropolisaatio viittaa laajan, useita asunto- ja työmarkkinaalueita käsittävän kaupunkijärjestelmän muodostumiseen. Metropolivaltio!? Lähde: Vasanen 2013 Tallinn Tutkimuksessa on käytetty sekä etäisyysvyöhykkeisiin (ydin- ja kehysalueet) että liikkumisvyöhykkeisiin (jalankulku-, joukkoliikenne-, autovyöhykkeet) perustuvia aluejakoja.
Pohjoiset suurkaupungit Yhdyskunta- ja kaupunkirakenteen kehitys Helsingin ja Tukholman metropolialueilla 1. Johdanto johdatus kaupunkiseutujen vertailuun / näkökulmia eurooppalaisten suurkaupunkien kehitykseen 2. Kaupunkiseutujen rakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys Helsingin ja Tukholman kehitys nykyaikaisiksi suurkaupungeiksi 3. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet metropolialueilla vyöhykenäkökulma tutkimuksessa / vyöhykkeet kaupunkiseuduilla / kaupunkiseutujen vertailu 4. Kaupunkiseutujen monikeskuksisuus verkostokaupunki / monikeskuksisuus / poikittaisliikenne 5. Metropolialueiden kehityskäytävät Helsingin seudulla, erityisesti Helsinki Lahti / Tukholman seudulla, erityisesti Tukholma Uppsala 6. Strateginen suunnittelu kaupunkiseutujen kehityksessä metropolialueen hallinto ja suunnittelu / väestöennusteet / metropolialueet toimintaympäristöinä 7. Johtopäätökset
Tutkimusalueet Punaisella tutkimusalueet: Helsingissä toiminnallinen alue, Tukholmassa läänin alue Keltaisella Tukholman toiminnallinen alue läänin ulkopuolella
Etäisyysperusteinen aluejako Helsingin ja Tukholman seuduilla Jako erilaisiin ydinalueisiin, kehysalueisiin ja maaseutualueisiin Toimii perustana kaupunkiseutujen vertailulle
Väestön jakautuminen alueille, Helsingin ja Tukholman seudut Helsingin seutu - 1 517 000 asukasta Tukholman seutu 2 012 000 asukasta 1,8 % 1,9 % 4,2 % 3,1 % 1,6 % 1,3 % 0,2 % 0,8 % 4,6 % 8,5 % 29,3 % 5,9 % 5,9 % 36,1 % 6,0 % 6,6 % 65% 10,6 % 989 000 as. 72% 35,8 % 1 447 000 as. Väestö Raideliikenteen keskittynyt kehysalue Tukholmassa korostuu Helsinkiä Tukholman voimakkaammin seudulla, ydinalueille. Helsingissä itsenäiset Myös maapinta-alan kaupungit merkittävämpi osuus Tukholman väestökeskittymä. ydinalueilla suurempi. 35,8 %
Työpaikkojen jakautuminen alueille, Helsingin ja Tukholman seudut Helsingin seutu - 708 000 työpaikkaa Tukholman seutu 1 025 000 työpaikkaa 0,9 % 1,3 % 2,0 % 1,0 % 1,7 % 0,3 % 1,3 % 0,2 % 3,8 % 6,9 % 2,4 % 4,4 % 3,9 % 6,0 % 3,9 % 26,0 % 51,2 % 78% 22,1 % 83% 989 000 tp. 1 447 000 tp. 60,7 % Työpaikat Tukholmassa keskittyneet myös raideliikenteen ydinalueille kehysalue molemmilla korostuu, seuduilla, Tukholmassa Helsingissä muut korostuu kehysalueet erityisesti ja itsenäiset sisempi ydinalue. kaupungit
Väestönkasvun sijoittuminen 2000-2010, Helsingin ja Tukholman seudut Helsingin seudulla 140 000 uutta asukasta (+10,2 %). Tukholman seudulla 196 000 (+10,8 %) Helsingin seutu Tukholman seutu 41% 41% 31% 7% 11% 12% 9% 9% 8% 15% 3% 1% 1% 2% 1% 2% 4% 4% Saaristo Maaseutumainen alue Pienkaupungit Itsenäiset kaupungit, kehys Itsenäiset kaupungit, ydin Ulompi kehysalue Sisempi kehysalue Raideliikenteen kehysalue Ulompi ydinalue Sisempi ydinalue
Uusien työpaikkojen sijoittuminen 2000-2010, Helsingin ja Tukholman seudut Helsingin seudulla 38 000 uutta työpaikkaa (+5,7 %). Tukholman seudulla 107 000 (+12,9 %) +56 % Helsingin seutu Tukholman seutu +35 % +28 % -1% +1 % +2 % +4 % -2% +3 % +5 % +7 % +11 % +1 % +14 % +6 % +11 % +6 % +14 % Saaristo Maaseutumaiset alueet Pienkaupungit Itsenäiset kaupungit, reuna Itsenäiset kaupungit, ydin Ulompi kehysalue Sisempi kehysalue Raideliikenteen kehysalue Ulompi ydinalue Sisempi ydinalue
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, ydinalueet ja sisemmät kehysalueet Helsingin seudulla olemassa olevan YKR-taajaman ja vyöhykejaon hyödyntäminen Tukholman seudulle laadittu YKR-taajaamaa vastaava taajamarajaus ja vyöhykkeet
Helsingin ydinalueet 989 000 asukasta 15,6 % 7,2 % 11,1 % 18 % 181 000 as. 17,9 % 10,4 % Tukholman ydinalueet 1 447 000 asukasta 12,8 % 23 % 336 000 as. 29,6 % 13,5 % 21,0 % 11,5 % Perustasoinen joukkoliikennevyöhyke yleisempi. 22,9 % 26,4 % Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke yleisempi. Väestö yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä, sisempi ja ulompi ydinalue Keskusta-asuminen on Tukholmassa Helsinkiä yleisempää. Absoluuttisesti keskustan jalankulku- ja reunavyöhykkeellä asuu Tukholmassa lähes kaksinkertaisesti väestöä Helsinkiin verrattuna. Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke on Tukholmassa vahvempi verrattuna Helsinkiin, missä väestön sijoittumisessa korostuu perustasoinen joukkoliikennevyöhyke.
Väestönkasvu kaudella 2000-2010, sisempi ja ulompi ydinalue Helsingin seudun ydinalueilla 78 000 uutta asukasta (+8,6 %) Tukholman seudun ydinalueilla 140 000 uutta asukasta (+10,7 %) Tukholman seudun ydinalueet kasvaneet Helsingin ydinalueita nopeammin. 40 000 35 000 Helsinki Tukholma 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0
Helsingin ydinalueet 551 000 työpaikkaa 6,3 % Tukholman ydinalueet 849 000 työpaikkaa 7,3 % 17,8 % 41 % 18,7 % 36 % 201 000 tp. 17,7 % 18,3 % 10,8 % 29 % 27,7 % 50 % 421 000 tp. 22,8 % 15,3 % 21,9 % 84 000 14,9 % 127 000 Työpaikat yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä, sisempi ja ulompi ydinalue Tukholmassa jopa puolet ydinalueiden työpaikoista sijoittuu keskustaan tai keskustan reunavyöhykkeelle. Helsingissä näille alueille sijoittuu 36 prosenttia työpaikoista. Alakeskuksiin sijoittuu molemmilla kaupunkiseuduilla noin 15 prosenttia ydinalueiden työpaikoista. Molemmissa kaupungeissa myös joukkoliikennevyöhykkeille sijoittuu runsaasti työpaikkoja Helsingin seudulla jopa enemmän kuin keskustaan.
Työpaikkojen muutokset kaudella 2000-2010, sisempi ja ulompi ydinalue Helsingin seudun ydinalueilla 19 000 uutta työpaikkaa (+3,6 %) Tukholman seudun ydinalueilla 98 000 uutta työpaikkaa (+13,4 %) Työpaikkamäärä kasvanut Tukholmassa huomattavasti Helsinkiä nopeammin. 40% 30% Keskustan jalankulkuvyöhykkeen työpaikkakehitys hyvin erilaista Helsingissä ja Tukholmassa. +33 % +23 % Helsingin seutu Tukholman seutu 20% +16 % +12 % 10% +7 % +8 % 0% -20% +1 % -10% -20% Keskustan jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke Muut vyöhykkeet
keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke Vyöhykkeiden tiheys, sisempi ja ulompi ydinalue Ydinalueiden vyöhykkeiden yhteenlaskettu väestö- ja työpaikkamäärä hehtaaria kohden. 382 Helsinki Tukholma 242 103 117 82 92 54 66 32 32 15 12 Tiheysero korostuu keskustassa. Myös intensiivinen joukkoliikennevyöhyke ja siihen kytkeytyvät alakeskukset tiheämpiä Tukholmassa.
Alakeskukset (11 kpl): 81 000 työpaikkaa kasvu +750 tp. Kartan työpaikkakeskittymät (7 kpl): 89 000 työpaikkaa, kasvu +20 000 tp.
Alakeskukset (10 (11 kpl): 121 81 000 työpaikkaa kasvu +16 +750 700 tp. tp. Kartan työpaikka- keskittymät (7 kpl): 63 82 000 työpaikkaa, kasvu +4 +17 5000 tp. tp. Sundbyberg-Solna
Alakeskusten työpaikat ja väestö, sisempi ja ulompi ydinalue Helsingin alakeskuksissa 134 000 asukasta (14 %) ja 84 000 työpaikkaa (15 %). Tukholman alakeskuksissa 166 000 asukasta (12 %) ja 127 000 työpaikkaa (15 %). 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Helsingin alakeskukset 10 634 22 821 13 037 9 665 11 120 9 279 11 873 7 130 7 765 6 510 10 104 5 741 16 564 5 728 14 131 5 068 Työpaikat 2010 Väestö 2010 9 868 4 996 11 046 4 580 17 718 2 863 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 52 793 46 004 30 326 13 189 9 395 12 402 Tukholman alakeskukset 14 596 7 734 9 165 5 261 16 121 4 530 10 737 4 513 Työpaikat 2010 Väestö 2010 12 871 3 806 12 463 3 318 14 477 2 880 Tukholman vahvimmat alakeskukset Sundbyberg-Solna ja IT-keskittymä Kista ovat selvästi muita keskittymiä vahvempia niin väestö- kuin työpaikkamääriltään ja -tiheyksiltään. Suurin osa alakeskuksista painottuu asumiseen, vain muutamat nousevat nykytilassaan todella merkittäviksi työpaikkakeskittymiksi.
Alakeskusten työpaikka- ja väestömäärän kehitys 2000-2010 Helsingin alakeskuksissa + 14 700 asukasta (+12 %) ja +750 työpaikkaa (+1 %). Tukholman alakeskuksissa + 11 900 asukasta (+8 %) ja +16 700 työpaikkaa (+16 %). Helsingin alakeskukset Tukholman alakeskukset 9 000 7 000 5 000 3 000 1 000 402-3 253 2 901 4 605 595-562 -17 52-123 -863-128 3 381 1 023 Työpaikkojen muutos Väestön muutos 914-873 461-435 1 155 1 595 12 4 740 9 000 7 000 5 000 3 000 1 000 5 088 7 030 6 689 634 1 404 738 1 237-325 -282-66 1 237 79 Työpaikkojen muutos Väestön muutos 848-559 899 819 350 107 1 633 991-1 000-3 000-5 000 Pasila Leppävaara Tikkurila Malmi Tapiola Itäkeskus -118 Matinkylä Myyrmäki Espoon kekus Herttoniemi Vuosaari -1 000-3 000-5 000 Sundbyberg Solna Kista Flemingsberg Farsta Täby Jakobsberg Sollentuna Skärholmen Bollmora Vällingby Pääkaupunkiseudulla työpaikkamäärä kasvanut lähinnä Leppävaarassa, väestönkasvu voimakkainta uusilla asuinalueilla Vuosaaressa, Matinkylässä ja Herttoniemessä. Tukholmassa työpaikkojen kasvu painottunut suurimpiin alakeskuksiin, Sundbyberg-Solnaan ja Kistaan. Väestökasvun painopiste Sundbyberg-Solnassa.
Kista IT-keskittymä alakeskuksena yli 30 000 työpaikkaa, 13 000 asukasta
Ydinalueiden työpaikkakeskittymien kehitys Helsinki, työpaikat Tukholma, työpaikat 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0-5 000 19 454 +1 387 Pitäjänmäki 18 869 +7 530 Keilaniemi-Otaniemi 14 655 +2 735 Karamalmi-Nihtisilta 13 353 +2 422 Lentoasema Työpaikat 2010 Muutos 2000-2010 +3 814 9 514 Jumbon ympäristö 7 482 +419 Roihupelto- Herttoniemi +2 011 5 666 Käpylän asema 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0-5 000 13 540 684 Västberga 12 538 346 Söderstaden 9 395 1 494 Mörby Centrum 7 898 370 Alvik Työpaikat 2010 Muutos 2000-2010 682 Solna Centrum 6 598-1 279 Ulvsunda 7 214 2 299 Sickla 6 112 Helsingissä pääosin joukkoliikennevyöhykkeille sijoittuvien työpaikkakeskittymien kasvu ollut vuosina 2000-2010 voimakkaampaa kuin alakeskusten kasvu. Tukholmassa keskusten ulkopuolisten työpaikkakeskittymien rooli pienempi, ja niistä suuri on sijoittunut suoraan kantakaupungin jatkeeksi.
Henkilöautojen määrä tuhatta asukasta kohti, 1975 2012 600 Helsinki / seutu / Suomi 600 Tukholma /seutu / Ruotsi 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Helsinki Helsingin seutu Suomi 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Tukholma Tukholman lääni Koko maa Henkilöautotiheys Suomessa ja Helsingin seudulla kasvaa edelleen voimakkaasti. Tukholmassa ja koko kaupunkiseudulla kasvu on taittunut vuosituhannen vaihteen tuntumassa. Tukholmassa keskustaliikennettä on pyritty rauhoittamaan vuonna 2007 pysyvästi käyttöön otetuilla ruuhkamaksuilla. Lisäksi panostettu merkittävästi mm. pyöräilyn infrastruktuuriin.
Yhteenvetoa Yhdyskuntarakenteen hajautuminen voimakkaampaa Helsingin seudulla Helsingin seudulla väestönkasvua on suuntautunut huomattavasti Tukholmaa enemmän kehysalueille, myös haja-asutuksen rooli on Helsingin seudulla selvästi suurempi. Tukholmassa kantakaupungin laajennuksia on saatu toteutettua Helsinkiä aikaisemmin, kaupunki kasvanut selvemmin sisäänpäin. Alakeskukset kasvaneet Tukholmassa ja taantuneet pääkaupunkiseudulla Tukholman suurimmat alakeskukset voimakkaasti kasvavia seudullisia työpaikkakeskittymiä, pääkaupunkiseudulla alakeskusten kasvu painottunut asumiseen. Pääkaupunkiseudulla alakeskuksista merkittävästi työpaikkamääräänsä kasvattanut lähinnä Leppävaara, keskusten ulkopuolisilla työpaikkakeskittymillä (Pitäjänmäki, Keilaniemi, Aviapolis) suuri painoarvo. Tukholman seudulla yhteinen näkemys seudun kehittämisestä Läänin tasoinen päätöksenteko Tukholman seudulla (aluekehitys ja -suunnittelu, terveydenhuolto, joukkoliikenne) on yksi esimerkki metropolihallinnon järjestämisestä kaupunkiseuduilla.
vahvuudet heikkoudet Helsingin seutu Alueiden sosiaalinen eriytyminen on Tukholmaan verrattuna vähäistä. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen on jatkunut voimakkaana kehysalueilla. Liikenteen ruuhkautuminen on toistaiseksi vähäistä. Ydinalueiden joukkoliikenteen poikittaisliikenne on puutteellista. Rakenteilla olevat raideyhteydet parantavat seudun eri osien saavutettavuutta. Monikeskuksisuuden kasvu on painottunut työpaikkojen tihentymiin keskusten ulkopuolella. Pasilasta on kehittymässä vahva kakkoskeskus seudulle. Monet alakeskukset ja asumalähiöt ovat taantuneet työpaikka- ja asuinalueina. Kehitystä hankaloittaa epäselvä tilanne metropolihallinnon ja keskusverkon kehittämisessä. Tukholman seutu Seudulla on toimiva hallintomalli, yhteinen käsitys alueiden kehityksestä ja keskusverkosta. Kaupunki on kasvanut sisäänpäin, kasvu suuntautunut ydinalueille. Tvärbanan tarjoamat poikittaiset pikaraitiotieyhteydet täydentävät säteittäistä metroverkkoa ja tukevat kantakaupungin laajentamista. Alueiden sosiaalinen ja etninen eriytyminen on kehittynyt pitkälle. Monet miljoonaohjelman aikana rakennetut lähiöt ovat taantuneet. Autoliikenteen poikittaisyhteydet seudun pohjoisten ja eteläisten osien välillä ovat puutteellisia ennen ohikulkutien toteutumista. Monikeskuksisuuden kasvu painottuu suunniteltuihin alakeskuksiin. Ruuhkamaksujärjestelmä on osoittautunut toimivaksi. Tukholmasta on kehittynyt pyöräilyn esimerkkikaupunki.
Kiitos!
RUFS 2010 Regional utvecklingsplan för Stockholmsregionen
Tukholman yleiskaava Promenadstaden (2010)
Väestö ja työpaikat kaupunkiseutujen osa-alueilla Helsinki väestö 2010 väestö /ha väestönmuutos 2000 2010 väestönmuutos (%) työpaikat työpaikat /ha työpaikkojen muutos 2000 2010 työpaikkojen muutos (%) sisempi ydinalue 445 745 36,8 +20 861 +4,9 % 365 065 30,1 +5 557 +1,5 % ulompi ydinalue 543 728 17,5 +57 856 +11,9 % 185 572 6,0 +13 398 +7,8 % raideliikenteen kehysalue 99 728 6,2 +11 318 +12,8 % 27 784 1,7 +4 261 +18,1 % sisempi kehysalue 91 344 1,0 +16 561 +22,1 % 27 575 0,3 +5 266 +23,6 % ulompi kehysalue 88 878 0,5 +15 312 +20,8 % 26 885 0,2 +4 160 +18,3 % itsenäiset kaupungit, ydin 129 834 4,6 +9 219 +7,6 % 49 354 1,8 +2 716 +5,8 % itsenäiset kaupungit, kehys 27 033 0,4 +2 846 +11,8 % 6 240 0,1 +1 115 +21,8 % pienkaupungit 28 927 1,3 +2 669 +10,2 % 9 461 0,4 +1 526 +19,2 % maaseutumainen alue 63 835 0,1 +4 278 +7,2 % 14 458 0,0 +471 +3,4 % yhteensä/keskimäärin 1 519 052 1,7 +140 920 +10,2 % 712 394 0,8 +38 470 +5,7 % Tukholma sisempi ydinalue 726 989 42,8 +81 035 +12,5 % 622 629 36,6 +65 359 +12,3 % ulompi ydinalue 719 820 14,4 +60 165 +9,1 % 226 295 4,5 +33 124 +16,2 % raideliikenteen kehysalue 213 890 7,3 +18 291 +9,4 % 61 293 2,1 +6 484 +11,3 % sisempi kehysalue 118 654 1,0 +17 395 +17,2 % 24 363 0,2 +7 581 +33,0 % ulompi kehysalue 62 412 0,4 +7 240 +13,1 % 10 704 0,1 +1 087 +8,0 % itsenäiset kaupungit, ydin 91 652 6,3 +6 912 +8,2 % 45 455 3,1 +6 330 +16,1 % itsenäiset kaupungit, kehys 15 429 0,5 +2 245 +17,0 % 17 464 0,6-2 798-14,8 % pienkaupungit 32 078 3,0 +1 597 +5,2 % 13 598 1,3 +1 912 +15,5 % maaseutumainen alue 25 984 0,2 +1 396 +5,7 % 3 042 0,0-1 654-25,1 % saaristo 4 810 0,1 +79 +1,7 % 634 0,0-247 -17,0 % yhteensä / keskimäärin 2 011 718 3,1 +196 355 +10,8 % 1 025 477 1,6 +117 178 +12,9 %
Väestö ja työpaikat ydinalueiden vyöhykkeillä Helsinki keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke väestö 2010 väestö /ha väestönmuutos 2000 2010 väestönmuutos (%) työpaikat työpaikat /ha 71 376 99 +2 281 +3,3 % 103 114 143 109 836 55 +7 483 +7,3 % 97 663 49 133 860 50 +14 721 +12,4 % 84 381 32 226 748 35 +12 137 +5,7 % 125 545 19 joukkoliikennevyöhyke 292 840 24 +23 522 +8,7 % 97 906 8 autovyöhyke 154 595 12 +18 355 +13,5 % 40 169 3 yhteensä/keskimäärin taajamassa 989 473 27 +78 717 +8,6 % 550 637 15 Tukholma keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke 151 108 150 +7 432 +5,2 % 235 000 233 184 512 58 +29 917 +19,4 % 186 325 59 165 807 52 +11 890 +7,7 % 126 872 40 381 499 47 +33 383 +9,6 % 155 337 19 joukkoliikennevyöhyke 303 639 25 +29 975 +11,0 % 91 616 7 autovyöhyke 259 066 10 +28 588 +12,4 % 53 138 2 yhteensä/keskimäärin taajamassa 1 445 631 27 +140 022 +10,7 % 848 923 16