Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys. PK-seudun koordinaatioryhmä

Transkriptio

1 Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys PK-seudun koordinaatioryhmä

2 Yhdyskuntarakenteen muodostumiseen vaikuttavat tekijät Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitykseen vaikuttavat merkittävästi taloudelliset, teknologiset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät muutokset. Talouden muutoksia: 1980-luvun talouskasvu; 1990-luvun taantuma; 2000-luvun informaatioteknologian ja globalisaation kasvuun ja pitkäaikaisen alhaisen korkotason talouskehitykseen. Vastaavasti kaupungistumisen voimistuminen ja muutokset kaupunkikulttuurissa vaikuttavat esimerkiksi asumispreferenssien muutoksiin. Ympäristövaikutukset: erityisesti ilmastomuutos vaikuttaa laajasti yhteiskuntakehitykseen ja sitä kautta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. Nyt: julkisen talouden rahoitusvaje pakottaa rakennemuutokseen, jolla on merkittäviä vaikutuksia alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitykseen. Viimeisen 25 vuoden aikana metropolialueella yhdyskuntarakenteen kehityksessä merkittävintä on ollut samanaikaisesti tapahtuva yhdyskuntarakenteen tiivistyminen ja hajautuminen sekä monikeskuksisuuden lisääntyminen Lähde: Ristimäki ym. (2013). pp.kk.vvvv 2

3 Suurkaupungistumisen hyödyt Helsingin seudun maapinta-ala on 1,7 % koko maan pinta-alasta, mutta sen osuus koko maan BKT:sta on 34 % ja osuus voi nousta jopa %:in vuoteen 2050 mennessä jos Helsingin ja seudun kehityksessä onnistutaan. Korkea kaupunkituottavuus tarvitsee perustakseen suurkaupunkikehityksen, jonka onnistumisen edessä on paljon kehitystä edistäviä, mutta myös vaikeuttavia tekijöitä. Keskeisiä tekijöitä ovat kokonaisnäkemys urbaanista taloudesta ja sen osatekijöistä: asumisen hintataso liikenne ja erityisesti työpaikkojen saavutettavuus riittävä pysäköintitarjonta tai vastaava työmarkkinoiden toimivuus ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen sekä työvoimakustannusten kohtuullisuus kaupunkirakenteen eheys riittävä toimitilantarjonta. Lähde: Helsingin yleiskaava (2013:14). pp.kk.vvvv 3

4 Agglomeraatioetu Suurkaupungistuminen muodostaa agglomeraatiokehityksen (kasautumisetu) kaikkialla maailmassa, mikä nostaa kaupungin taloudellisen toiminnan tuottavuutta merkittävästi. Agglomeraatioetu koostuu esimerkiksi suurtuotantoedusta, jossa suurkaupunkien asukasmäärän kasvaessa myös asiakkaiden määrä kasvaa. Yritysten näkökulmasta työmarkkinoiden toiminta paranee merkittävästi, kun tarjolla olevan työvoiman määrä, laatu, ammattitaito, erikoistuminen ja kokemus ovat vahvempia. Työntekijöiden näkökulmasta taas yritysten määrän kasvaessa samalla alueella syntyy aiempaa monipuolisemmat mahdollisuudet löytää paremmin tarpeisiin, koulutukseen ja kokemukseen sopiva työpaikka. Toimintojen ja työpaikkojen keskittymisellä on merkittävä vaikutus yritysten tuottavuuden kasvuun. Yritysten sijoittuminen esimerkiksi kaupunkien keskustoihin, lähelle toisiaan synnyttää tuottavuutta lisäävän vuorovaikutuksen. Lähde: Laakso, Seppo & Moilanen, Paavo: Yritystoiminnan sijoittuminen ja työpaikkakeskittymien muodostuminen monikeskuksisessa aluerakenteessa pp.kk.vvvv 4

5 Kilpailukykyinen metropoli: Helsingin keskusta Helsingissä on käytettävissä kohtuuhyvän tuottavuuden omaava yritystoiminnan alue, pääkeskus. Se on yritysten kannalta tuottavin ja halutuin alue seudulla, siellä maksettavat toimitilojen vuokrat ovat seudun korkeimmat ja tyhjien tilojen osuus on selvästi alhaisin. Sinne on paras työvoiman saavutettavuus koko seudun asuinalueilta (erityisesti joukkoliikenteellä) ja sen työpaikkojen kokonaismäärä ja työpaikkatiheys, samoin kuin toimipisteiden määrä ja niiden tiheys on ylivertainen seudulla. Yritykset saavat monilla eri tavoilla lisäarvoa toimintaansa, samalla kun riittävä kilpailu pitää kustannukset kurissa ja laadun korkeana Vaikka Suomen mittakaavassa Helsingin keskusta vaikuttaa suurelta ja tiiviiltä, niin muihin suurkaupunkeihin verrattuna se on pieni ja tehoton. Keskustasta, korkeimman tuottavuuden alueilta tilantarjontaa ei ole ollut riittävästi ja alueiden työpaikkamäärät ovat vähentyneet jo 30 vuotta. Lähde: Helsingin yleiskaava. (2013:14) pp.kk.vvvv 5

6 Agglomeraatio: keskuskaupungin ja kehyskuntien suhde Korkea kaupunkituottavuus muodostuu vahvojen keskittymien kautta. Yleisesti suurkaupunkialueen keskuskaupungin tuottavuus on selvästi korkein. Korkean tuottavuuden anti jakautuu koko seudulle. Kuntien itsehallinnollisesta asetelmasta ja niiden puutteellisesta yhteistyöstä tavallisesti seuraa, että keskuskaupunki kantaa päävastuun siitä, että korkean tuottavuuden yritystoiminnan edellytykset ovat kunnossa. V tietojen mukaan Helsingistä virtasi naapurikuntiin noin 4300 milj. palkkatuloja. Tähän liittyvä kaupunkikehityksen ongelma on, että erittäin suuret talousresurssit virtaavat vuosittain sukkuloinnin kautta potentiaalisen kaupunkitaloudellisen kannustevyöhykkeen ulkopuolelle. Lähde: Helsingin yleiskaava (2013:14) pp.kk.vvvv 6

7 Lähde: Helsingin yleiskaava. Suurkaupungistumisen kaupunkitalouden vaikutus yleiskaavan visioon Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2013:14 pp.kk.vvvv 7

8 Kilpailukykyinen metropoli: Espoon T3 T3 - Tieteen, taiteen ja talouden innovaatioekosysteemi Tapiola Keilaniemi Otaniemi 110 kansallisuutta, tieteentekijää, 800 yritystä, opiskelijaa ja asukasta Yritysten, korkeakoulujen, julkisen sektorin välinen yhteistyö Ekologinen, taloudellinen ja eettinen kestävä kehitys Lähde: T3 Espoo Innovation Garden. Facts and figures. pp.kk.vvvv 8

9 Lähde: T3 Espoo Innovation Garden. Facts and figures. pp.kk.vvvv 9

10 Kilpailukykyinen metropoli: Aviapolis Aviapolis -alue on noussut yhdeksi pääkaupunkiseudun suosituimmista yritysalueista ja sellaisena se on nopeimmin kasvava Suomessa. Logistisesti keskeinen. Vetovoimaisuutta lisää entisestään uusien liikenneyhteyksien (kehärata ja Kehä III kunnostus) ja asuinalueiden rakentaminen. Monipuoliset yritys- ja yksilöpalvelut ovat helposti saavutettavissa. Vuoden 2008 lopussa alueen työpaikkamäärä oli , mikä 33 prosenttia kaikista Vantaan työpaikoista. Lentoasemalla työpaikoista on noin ja siellä toimii noin yritystä. Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkee vuosittain lähes 13 milj. matkustajaa, joista kansainvälisiä matkustajia on 10,7 milj. ja kotimaisia runsas 2,2 milj. Aviapoliksen suuralueella asui asukasta vuoden 2011 alussa eli 8 % vantaalaisista. Asuntoja alueella on 7 500, joista omistusasuntoja 61 prosenttia, vuokra-asuntoja 28 prosenttia ja asumisoikeusasuntoja 11 %. Alueella on kauppakeskus Jumbo, jossa käy vuosittain 8,8 milj. asiakasta ja jonka vuosimyynti on 400 milj., joka on toiseksi suurin Suomessa. Lähde: Vantaa.fi 2014 pp.kk.vvvv 10

11 Asuinkunta Pendelöinti Työssäkäyntikunta Espoo Helsinki Kauniainen Kerava Kirkkonummi Sipoo Tuusula Vantaa Vihti Metropoli Muut Työlliset Espoo 50,2 % 37,1 % 0,6 % 0,2 % 1,2 % 0,1 % 0,3 % 6,7 % 0,3 % 96,6 % 3,4 % Helsinki 8,5 % 77,6 % 0,1 % 0,4 % 0,3 % 0,2 % 0,5 % 8,4 % 0,1 % 96,5 % 3,5 % Kauniainen 26,7 % 39,7 % 20,4 % 0,2 % 1,2 % 0,1 % 0,2 % 6,2 % 0,2 % 95,1 % 4,9 % Kerava 4,5 % 30,9 % 0,0 % 32,4 % 0,1 % 0,9 % 5,8 % 17,0 % 0,1 % 92,4 % 7,6 % Kirkkonummi 27,1 % 27,2 % 0,5 % 0,2 % 33,6 % 0,0 % 0,2 % 5,5 % 0,8 % 95,4 % 4,6 % Sipoo 4,1 % 33,8 % 0,0 % 3,6 % 0,1 % 31,6 % 2,1 % 14,1 % 0,0 % 94,3 % 5,7 % Tuusula 4,9 % 27,8 % 0,0 % 5,1 % 0,2 % 0,4 % 29,7 % 17,8 % 0,1 % 86,4 % 13,6 % Vantaa 7,9 % 39,8 % 0,1 % 1,2 % 0,3 % 0,3 % 1,5 % 44,8 % 0,1 % 96,3 % 3,7 % Vihti 17,7 % 19,6 % 0,3 % 0,3 % 1,8 % 0,1 % 0,5 % 7,1 % 40,1 % 87,5 % 12,5 % Työssäkäyntikuntien osuus kunnan työllisestä työvoimasta Taulukossa on esitetty alueen sisäinen työssäkäynti. Lähde: Tilastokeskus Lähde: FCG (2014) pp.kk.vvvv 11

12 Väestörakenne ja -kehitys Vuotuinen väestönkasvu ( ) Kirkkonummi n. 18 Espoo lähes 15 Sipoo, Tuusula ja Vihti n. 14 Vantaa n. 11 Keraval10 Helsinki 7,2 Kauniainen 4,12. Yli 75-vuotiaiden osuuden kasvu on metropolialueella koko maan kasvua nopeampaa. Erityisen merkittävää kasvu on Kirkkonummella, Vantaalla, Espoossa ja Keravalla. THL: Yli 75-vuotiaiden osuus 2X:uu Helsingin seudulla (Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa, Keravalla ja Kirkkonummella) v mennessä, jolloin osuus on noin 11 %( henkilöä). Nykyisellä palvelutasolla terveyden- ja vanhustenhuollon menot kasvaisivat v tilanteesta v mennessä 1,2 mrd (THL 2013). Vieraskielisten osuus Helsingin seudun (14 kuntaa) väestöstä 2X:uu osuus koko väestöstä on n. 18 % ( henk.). pp.kk.vvvv 12

13 Väestö YHTEENVETO - kuntarakenteen muutospaineet Ikääntyminen Kuntarakenteen muutoksin kunnat voivat varautua entistä paremmin väestön ikääntymisen aiheuttamaan väestörakenteen vinoumaan. Tällöin esimerkiksi kalliiden erityispalvelujen kustannukset eivät kasaudu kuntiin, joissa kääntyvien määrän kasvu on voimakasta. Vieraskielisen väestön kasvu Vieraskielisen väestön määrän kasvu on välttämättömyys metropolialueella positiivisen väestönkasvun saavuttamiseksi. Kuntarakenteen muutoksin kunnat voivat tasata vieraskielisen väestön kasvusta aiheutuvia etuja ja haittoja. Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde heikkenee ikääntyneiden osuuden kasvun myötä. Vieraskielisen väestön osuuden kasvu tasoittaa väestöllistä huoltosuhdetta maahanmuuton painottuessa kantaväestöä nuorempiin ikäryhmiin. Kuntarakenteen muuttamisella kunnat voivat tasata väestöllistä huoltosuhteen heikkenemisestä aiheutuvia haittoja. pp.kk.vvvv 13