Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys

Samankaltaiset tiedostot
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

Väestö ja perheet 2004 / 2005

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

Väestörakenne 2017/2018

Väestörakenne 2018/2019

Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016

A L K U S A N A T. Espoossa Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007

Väestörakenne 2016/2017 ja väestönmuutokset 2016

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

VÄESTÖNMUUTOKSET 2013

ESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI HENGELLÄ VUONNA

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA

TIETOISKU 6/

TIETOISKU 10/

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Perheet ja asuntokunnat

TIETOISKU 9/

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

TIETOISKU 2/

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012

ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011

Arjen ongelmat Espoossa

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015

Perheet Venäjänkielisten perheiden määrä ylittänyt suomalais-venäläisten perheiden määrän. Vuosikatsaus

Espoon väestönmuutokset vuonna 2017

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013

Yhden vanhemman kanssa asuvien lasten osuus kasvaa lapsen iän myötä

Perheet Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt. Vuosikatsaus

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009

Yhdeksän kymmenestä alle kolmevuotiaasta asuu vanhempiensa kanssa

ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut.

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

Väestön pääasiallinen toiminta - Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen

Perhetilaston perusasioita

Perheet Uusperheissä pääosin äidin lapsia. Vuosikatsaus

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

TILASTOKATSAUS 6:2016

Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni

Toimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.

ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA 2010

Perheet Lapsilla on keskimäärin 2,9 isovanhempaa. Vuosikatsaus

TILASTOKATSAUS 7:2016

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Lapsiperheiden vanhemmat aiempaa useammin siviilisäädyltään naimattomia

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Tilastokatsaus 10:2014

Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999

TIETOISKU 7/

ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013

Espoon väestönmuutokset vuonna 2018

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Väestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014

TILASTOKATSAUS 5:2016

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: tammikuu 2012 Sysselsättningsöversikt: januari 2012

ALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012

Tilastokatsaus 1:2014

Eduskunnan puhemiehelle

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

VÄESTÖNMUUTOKSET 2011

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä

Transkriptio:

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus Asuntokunnat ja perheet -tiivistelmä Espoolaisia oli vuoden 2007 alussa 235 019 henkeä, jotka asuivat 102 389 asuntokunnassa. Asuntokunnat olivat lisääntyneet vuodessa 1 750 eli 1,7 %:a. Asuntokuntien keskikoko olikin supistunut 2,6:sta 2,25 henkeen. Pienten, yhden tai kahden hengen asuntokuntien, osuus jatkoi nousuaan ja oli vuoden 2007 alussa 66 %. Yksin asuvia kaikista espoolaisista oli 35 %. Yleisimpiä pienet asuntokunnat olivat Suur-Matinkylässä, jossa niiden osuus oli 73 %. Harvinaisimpia pienet asuntokunnat olivat pientalovaltaisessa Pohjois-Espoossa. Vähintään neljän hengen asuntokuntia oli noin viidennes asuntokunnista. Näiden suurten asuntokuntien osuus hieman laski kaikilla suuralueilla. Eniten vähintään neljän hengen asuntokuntia oli Pohjois-Espoossa, jossa niiden osuus oli 30 % asuntokunnista. Perheitä Espoossa oli 64 736 vuoden 2007 alussa. Vuoden aikana oli syntynyt lähes 750 perhettä, mikä merkitsi 1,2 % lisäystä. Perherakenne oli muuttunut hieman perheiden määrän kasvettua. Suurin muutos oli lapsettomien parien osuuden hienoinen kohoaminen. Varsinaisissa lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, alaikäisten lasten määrä pysyi edellisen vuoden tasolla eli 1,80 lapsessa. Yksilapsiset lapsiperheet olivat yleisimpiä Suur-Matinkylässä, jossa niitä oli 46 % lapsiperheistä. Vähintään kolmilapsiset lapsiperheet olivat yleisimpiä Pohjois-Espoossa, jossa niitä oli neljäsosa lapsiperheistä. Yksinhuoltajaperheitä, eli perheitä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli 6 060 perhettä. Kaikista lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä oli 19,7 %. Osuus oli pysynyt edellisvuoden tasolla. Suurin yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli Suur- Matinkylässä, jossa lähes joka neljäs lapsiperhe oli yksinhuoltajaperhe. Pienin yksinhuoltajien osuus oli Pohjois-Espoossa, jossa monilapsiset perheet olivat yleisiä.

1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko Espoolaisia oli vuoden 2007 alussa 235 019 henkeä, jotka asuivat 102 389 asuntokunnassa. Asuntokunnat olivat lisääntyneet vuodessa 1 750 eli 1,7 %:a. Suhteellinen kasvu oli suurempi kuin koko espoolaisväestön, joten asuntokuntien määrän kasvussa lisääntyminen on painottunut pieniin asuntokuntiin. Asuntokuntien keskikoko olikin supistunut 2,26:sta 2,25 henkeen. Asuntokuntaa 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti 5 000 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Kuva 1. Asuntokunnat suuralueittain v. 1997-2007 Asuntokuntien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla. Suurin kasvu oli Vanhassa-Espoossa, liki 470 asuntokunnalla ja yli 3 %. Suurin suhteellinen asuntokuntien lisäys oli Suur-Kauklahdessa, jossa kasvua oli yli 10 %. Tämä lienee suurimmalta osin kesällä 2006 pidettyjen Asuntomessujen vaikutusta. Suurimmissa asuntokunnissa asuttiin edelleen Pohjois-Espoosta ja Suur- Kauklahdesta. Suur-Matinkylän ja Suur-Tapiolan asuntokunnat olivat keskimäärin Espoon pienimmät. Asuntokuntien keskikoko pieneni yleisesti, mutta pysyi ennallaan Suur-Leppävaarassa ja Pohjois- Espoossa. Eniten pieneni Suur-Kauklahden asuntokuntarakenne, mihin ilmeisesti oli syynä asuntokuntien määrän lisääntyminen. 2 Asuntokunnat ja perheet 2007/Tietoisku9/2007

Taulukko 1. Asuntokuntien määrä vuonna 2007 sekä keskikoko 2006 ja 2007 suuralueittain 1 Asunto- Muutos Keskikoko Suuralue kuntia v:sta 2006 2006 2007 1. Suur-Leppävaara 26 082 282 2,22 2,22 2. Suur-Tapiola 19 249 255 2,17 2,15 3. Suur-Matinkylä 16 065 188 2,09 2,08 4. Suur-Espoonlahti 20 587 253 2,37 2,36 5. Suur-Kauklahti 2 479 236 2,53 2,49 6. Vanha-Espoo 14 363 469 2,34 2,33 7. Pohjois-Espoo 3 564 69 2,73 2,73 Koko Espoo 102 389 1 752 2,26 2,25 Pienten, yhden tai kahden hengen asuntokuntien, osuus jatkoi nousuaan ja oli vuoden 2007 alussa 65,7 %. Yksin asuvia kaikista espoolaisista oli 35 %. Yleisimpiä pienet asuntokunnat olivat Suur-Matinkylässä, jossa niiden osuus oli 73 %. Lähes yhtä paljon pieniä asuntokuntia oli Suur- Tapiolassa. Harvinaisimpia pienet asuntokunnat olivat pientalovaltaisessa Pohjois-Espoossa. Taulukko 2. Asuntokuntien henkilöluku suuralueittain vuodenvaihteessa 2006/07 (%) Henkilöluku Suuralue 1 2 3 4 5+ Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 35,7 32,8 13,5 12,3 5,6 100 26 082 2. Suur-Tapiola 37,3 33,5 12,5 11,8 5,0 100 19 249 3. Suur-Matinkylä 40,0 32,8 12,5 10,3 4,4 100 16 065 4. Suur-Espoonlahti 31,1 32,3 15,3 14,7 6,7 100 20 587 5. Suur-Kauklahti 30,8 27,7 16,3 16,2 9,0 100 2 479 6. Vanha-Espoo 33,6 30,5 15,2 13,7 7,0 100 14 363 7. Pohjois-Espoo 23,9 30,1 16,0 17,2 12,8 100 3 564 Koko Espoo 34,9 32,3 13,9 12,8 6,0 100 102 389 Vähintään neljän hengen asuntokuntia oli noin viidennes asuntokunnista. Näiden suurten asuntokuntien osuus hieman laski kaikilla suuralueilla. Eniten vähintään neljän hengen asuntokuntia oli Pohjois-Espoossa, jossa niiden osuus oli 30 % asuntokunnista. Toiseksi eniten suuria asuntokuntia oli Suur-Kauklahdessa, jossa joka neljännessä asuntokunnassa oli vähintään neljä henkeä. 1 Laajalahden tilastoalue siirrettiin Suur-Leppävaarasta Suur-Tapiolaan vuoden 2003 alussa Asuntokunnat ja perheet 2007/Tietoisku 9/2007 3

2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi Perheitä Espoossa oli 64 736 vuoden 2007 alussa. Vuoden aikana oli syntynyt lähes 750 perhettä, mikä merkitsi 1,2 % lisäystä. Vuotta aiemmin lisäys oli yli 900 perhettä. Perherakenne oli muuttunut hieman perheiden määrän kasvettua. Suurin muutos oli lapsettomien parien osuuden hienoinen kohoaminen. Perhetilastoon sisältyvät vuodesta 2003 myös rekisteröidyt parisuhteet. Taulukko 3. Perheet perhetyypeittäin 2005, 2006 ja 2007 lapset iästä riippumatta 2 005 2 006 2 007 Perhetyyppi % % % Aviopari, ei lapsia 17 706 28,1 18 353 28,7 18 781 29,0 Avopari, ei lapsia 8 691 13,8 8 794 13,7 8 846 13,7 Aviopari ja lapsia 24 187 38,4 24 226 37,9 24 327 37,6 Avopari ja lapsia 4 259 6,8 4 350 6,8 4 444 6,9 Äiti/isä ja lapsia 8 219 13,0 8 266 12,9 8 338 12,9 Yhteensä 63 062 100 63 989 100 64 736 100 Niissä perheissä, joissa oli kotona asuvia lapsia, keskimääräinen lapsiluku oli pysynyt 1,79 lapsessa. Keskimääräinen kotona asuvien lasten määrä väheni ainoastaan lapsirikkaassa Pohjois- Espoossa ja Suur-Tapiolassa, mutta pysyi muualla ennallaan. Vanhempiensa kotona asuvien lasten perheitä oli eniten Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa ja vähiten Suur-Matinkylän perheissä. Vähiten lasten kanssa asuvia perheitä oli Suur-Tapiolan ja Suur-Matinkylän perheissä, joissa lapsettomien perheiden osuus läheni jo puolta perheistä. Taulukko 4. Perheiden jakautuma (%) lasten lukumäärän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa 2006/07 (kaikki lapset iästä riippumatta) Perheitä, joissa lapsia Lapsia/perhe, joissa lapsia Lasten lukumäärä Suuralue 0 1 2 3 4+ Yht. % 1. Suur-Leppävaara 44,4 24,3 22,2 7,0 2,1 100 55,6 1,78 2. Suur-Tapiola 47,0 22,6 22,3 6,9 1,2 100 53,0 1,75 3. Suur-Matinkylä 46,2 25,6 20,5 6,2 1,6 100 53,8 1,71 4. Suur-Espoonlahti 40,3 25,1 24,5 8,1 2,0 100 59,7 1,80 5. Suur-Kauklahti 34,1 25,5 26,6 10,4 3,4 100 65,9 1,91 6. Vanha-Espoo 38,2 26,6 23,7 8,9 2,5 100 61,8 1,82 7. Pohjois-Espoo 34,6 24,2 24,7 11,9 4,7 100 65,4 2,03 Koko Espoo 42,7 24,7 22,9 7,7 2,0 100 57,3 1,79 Perheet, lkm 27 618 15 995 14 827 4 976 1 309 64 725 37 107 Perheitä, joissa oli vähintään kolme kotona asuvaa lasta, olivat yleisempiä Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa ja harvinaisimpia Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. 4 Asuntokunnat ja perheet 2007/Tietoisku9/2007

2.2 Lapsiperheet Varsinaisista lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, alaikäisten lasten määrä pysyi edellisen vuoden tasolla eli 1,8 lapsessa perhettä kohti. Pohjois-Espoossa keskimääräinen lapsiluku oli hieman kohonnut, mutta muualla laskenut tai pysynyt ennallaan. Myös lapsiperheissä asuvien kaikkien lasten lukumäärä pysyi ennallaan. Yksilapsiset lapsiperheet olivat yleisimpiä Suur-Matinkylässä, jossa niitä oli 46 % lapsiperheistä. Harvinaisinta yksilapsisuus oli Suur-Kauklahdessa. Vähintään kolmilapsiset lapsiperheet olivat tavallisimpia Pohjois-Espoossa, jossa joka neljännessä lapsiperheessä oli ainakin kolme alaikäistä lasta. Toiseksi yleisimpiä lapsiperheet olivat Suur- Kauklahdessa. Monilapsisuus oli harvinaisinta Suur-Matinkylässä. Taulukko 5. Lapsiperheiden jakautuma (%) suuralueittain alaikäisten lasten määrän mukaan vuodenvaihteessa 2006/07 Alaikäisten lasten (0-17v) lukumäärä Alaik.lapsia/ Lapsia (kaikki)/ Suuralue 1 2 3 4+ Yht. perhe perhe 1. Suur-Leppävaara 43,0 40,9 12,4 3,7 100 1,78 1,89 2. Suur-Tapiola 41,7 43,7 12,7 2,0 100 1,75 1,88 3. Suur-Matinkylä 45,8 39,5 11,7 3,0 100 1,73 1,85 4. Suur-Espoonlahti 40,6 42,9 13,3 3,2 100 1,81 1,93 5. Suur-Kauklahti 35,6 43,3 16,2 4,9 100 1,93 2,04 6. Vanha-Espoo 41,8 40,1 14,0 4,0 100 1,82 1,93 7. Pohjois-Espoo 36,1 38,4 18,5 7,1 100 2,03 2,15 Koko Espoo 41,9 41,4 13,2 3,5 100 1,80 1,92 Lkm 12 888 12 758 4 061 1 074 30 781 Yksinhuoltajaperheitä, eli perheitä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli 6 060 perhettä. Kaikista lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä oli 19,7 %. Osuus oli pysynyt edellisvuoden tasolla. Taulukko 6. Yksinhuoltajaperheet ja niiden osuus lapsiperheistä suuralueittain vuodenvaihteessa 2006/07 Lapsiperheitä Yksinhuoltajaperh. Yksinh.perh./Lapsiperh. Suuralue Lkm Lkm % 1. Suur-Leppävaara 7 615 1 541 20,2 2. Suur-Tapiola 4 930 885 18,0 3. Suur-Matinkylä 3 999 925 23,1 4. Suur-Espoonlahti 6 918 1 329 19,2 5. Suur-Kauklahti 958 168 17,5 6. Vanha-Espoo 4 820 979 20,3 7. Pohjois-Espoo 1 541 233 15,1 Koko Espoo 30 781 6 060 19,7 Suurin yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli Suur-Matinkylässä, jossa lähes joka neljäs lapsiperhe oli yksinhuoltajaperhe. Suur-Leppävaarassa, Suur-Espoonlahdessa ja Vanha-Espoossa yksinhuoltajien osuus oli noin viidennes lapsiperheistä. Pienin yksinhuoltajien osuus oli Pohjois- Espoossa, jossa monilapsiset perheet olivat yleisiä. Yksinhuoltajien osuus oli laskenut Vanha- Espoossa, Espoonlahdessa ja varsinkin Suur-Kauklahdessa, jonne tuli vuoden aikana paljon uutta väestöä. Asuntokunnat ja perheet 2007/Tietoisku 9/2007 5

Kuva 2. Vähintään 3 lapsisten perheiden osuus lapsiperheistä vuodenvaihteessa 2006/07. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja väh. 3 lapsisten perheiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa alue merkitty karttaan valkoisella värillä.) 6 Asuntokunnat ja perheet 2007/Tietoisku9/2007

2.3 Perheiden äidinkieli Täysin suomenkielisten perheiden osuus oli edelleen laskenut vuoden 2006 aikana ollen 68 %. Tämän lisäksi oli perheitä, joissa toinen, tai ainoa aikuinen oli suomenkielinen; niitä oli 22 % perheistä. Yhteensä siis noin 90 % perheistä ainakin yksi aikuinen oli suomenkielinen. Perheistä 12 % oli ainakin osittain ruotsinkielisiä. Kahden eri äidinkielen perheitä Espoossa oli noin 11 %, joista suurimmassa osassa kielinä olivat suomi ja ruotsi. Noin 9 % perheistä oli kokonaan tai osittain vieraskielisiä. Taulukko 7. Perheet vanhempien / vanhemman äidinkielen mukaan 2003-07 Vanhempien/ vanhemman äidinkieli 2003 2004 2005 2006 2007 Molemm. suomenkielisiä 69,6 69,4 69,1 68,8 68,4 Molemm. ruotsinkielisiä 3,8 3,8 3,6 3,6 3,5 Molemm. muunkielisiä 2,3 2,5 2,7 3,0 3,3 Suomenk. ja ruotsink. 7,8 7,7 7,6 7,6 7,5 Suomenk. ja muunkielinen 3,3 3,4 3,7 3,9 4,1 Ruotsink. ja muunkielinen 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 Suomenkielinen 11,1 11,1 11,1 11,0 10,9 Ruotsinkielinen 1,1 1,0 1,1 0,9 0,9 Muunkielinen 0,8 0,8 0,9 1,0 1,1 Yhteensä 100 100 100 100 100 Lkm 61 705 62 200 63 062 63 989 64 736 Asuntokunnat ja perheet 2007/Tietoisku 9/2007 7

Sammandrag av bostadshushåll och familjer I början av år 2007 fanns det 235 019 Esbobor som bodde i 102 389 bostadshushåll. Bostadshushållen hade ökat med 1 750, d.v.s. 1,7 procent på ett år. Bostadshushållens medelstorlek hade minskat från 2,6 till 2,25 personer. Andelen små bostadshushåll på en eller två personer ökade alltjämt och uppgick till 66 procent i början av år 2007. Av alla Esbobor bodde 35 procent ensamma. Allmännast fanns det små bostadshushåll i Stormattby, där deras andel var 73 procent. Nästan lika många små bostadshushåll fanns det i Storhagalund. Allra sällsyntast var små bostadshushåll i Norra Esbo, som är ett småhusområde. I ungefär vart femte bostadshushåll fanns det minst fyra personer. Andelen stora bostadshushåll minskade litet på alla storområden. De flesta bostadshushåll på minst fyra personer fanns det i Norra Esbo, där deras andel var 30 procent av bostadshushållen. I början av år 2007 fanns det 64 736 familjer i Esbo. Under året bildades nästan 750 familjer, vilket innebar en ökning på 1,2 procent. Familjestrukturen hade förändrats en aning då antalet familjer ökade. Den största förändringen var en svag ökning av andelen barnlösa par. I familjer med minst ett minderårigt barn förblev antalet minderåriga barn på samma nivå som år 2006, d.v.s. 1,80 barn. I Stormattby var enbarnsfamiljer vanligast. De utgjorde 46 procent av barnfamiljerna. Ovanligast var enbarnsfamiljerna i Storköklax. Barnfamiljerna med minst tre barn var vanligast i Norra Esbo, där var fjärde familj hade minst tre minderåriga barn. Antalet familjer med bara en förälder och minst ett minderårigt barn uppgick till 6 060. Av alla barnfamiljer var 19,7 procent familjer med bara en förälder. Andelen var på samma nivå som år 2006. Den största andelen familjer med bara en förälder fanns i Stormattby, där nästan var fjärde barnfamilj var en familj med bara en förälder. Den minsta andelen familjer med bara en förälder fanns i Norra Esbo, där familjer med många barn var vanliga. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Kehittämis- ja tutkimusryhmä PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) 8162 2309 ISSN 1239-9752 Lisätietoja: Arja Munter, puh. 816 22317 Kehittämis- ja tutkimusryhmä Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi www.aluesarjat.fi