KULTATUTKIMUKSET HÄMEENKYRÖN LAVAJÄRVEN ALUEELLA VUONNA 1996.

RAPORTTITIEDOSTO N:O 4982 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2124/2000/ 1 /10 HÄMEENKYRÖ Lavajärvi Petri Rosenberg 23.3.2000 KULTATUTKIMUKSET HÄMEENKYRÖN LAVAJÄRVEN ALUEELLA VUONNA 1996.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 23.3.2000 Raportin laji M19/2124/2000/1 /10 tutkimusraportti Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi Kultatutkimukset Hämeenkyrön Lavajärven alueella vuonna 1996. Tiivistelmä Tutkimuskohde sijaitsee Hämeenkyrön kunnassa, Lavajärven eteläpuolella, karttalehdellä 2124 04, Tampereelta n. 25 km luoteeseen. Tutkimusten lähtökohtana olivat alueelliset Au-viitteet sekä lukuisat kultaa ja arseenia sisältävät kansannäytteet (esim. K/961156, K/961107). Paikalliset harrastelijamalminetsijät toimittivat v. 1995-1996 useita Au-As-pitoi-sia lohkare ja kallionäytteitä Lavajärven eteläpuolelta. Näytteet liittyivät Hämeenkyrön batoliitin N-reunaan. Myös alueen vulkaanisiin kivilajeihin liittyy kohonneita kultapitoi-suuksia. Pässärinvuoren alueella korkein yksittäinen Au-pitoisuus oli 12.7 ppm (As 2.8 %). Granodioriittiset kultapitoiset kallio- ja lohkarenäytteet ovat yleensä voimakkaasti hierty-neitä tai ruhjeisia ja sisältävät vaihtelevia määriä mm. arseenikiisua ja rikkikiisua ja merk-kejä kuparikiisusta. Myös turmaliini on tavallinen seuralainen alueen kivilajeissa ja kvart-sijuonissa. Näytteiden löytöpaikan läheisyydestä paikallistettiin kapeita granodioriittiin liittyviä arseenikiisupitoisia hiertovyöhykkeitä. Hiertovyöhykkeet ovat yleensä kapeita (0.1-2 m). Kulku on tavallisesti 65-75 o. Au-Aspitoiset hiertovyöhykkeet ja lohkareet sijaitsevat Hämeenkyrön batoliitin reunaosissa. Myös alueen vulkaniitteihin liittyy kohonneita Au-pitoisuuksia. Vulkaniiteissa yksittäiset Au-pitoisuudet saattavat olla selkeästi korkeampia kuin Pässärinvuoren alueelta analysoiduissa näytteissä. Niihin liittyy toisinaan myös korkeita Co-pitoisuuksia. Vuonna 1996 suoritetun tunnustelevan Mr-näytteenoton (GTK/GM50; 119 p) paras Au-pitoisuus 1060 ppb (As 11 ppm). Au-As-pitoisten hierto-vyöhykkeiden läheisyydessä on myös useita heikommin anomaalisia mr-näytteitä. Korkein Au-pitoisuus liittyy aivan batoliitin NE-reunaan. Tulosta ei varmennettu lisä-näytteenotolla. Hiertovyöhykkeiden läheisyydessä on myös raskasmineraalinäytteissä vähäisiä määriä pieniä Au-hippuja Kiireellisempien työmaiden ja resurssien vähäisyyden vuoksi jatkotutkimuksia ei alueella suoritettu. Ulkomaalaisten malminetsintäyhtiöiden valtausvaraukset rajoittivat jonkin verran myös jatkosuunnitelmia alueella. Lavajärven alueella suoritettiin vuonna 1996 vain vähäisiä tunnustelevia tutkimuksia rajoittuen Pässärinvuoren alueelle. Alueelta ei löydetty tutkimuksissa taloudellista hyödynnettävää esiintymää. Alue (Paroinen-Lavajärvi-Viljakkala) on kuitenkin mielestäni malmin-etsinnällisesti kiinnostava. Aihe raportoidaan kuitenkin keskeneräisenä allekirjoittaneen siirtyessä toistaiseksi muihin tehtäviin. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Hämeenkyrö, Lavajärvi, Au, As, moreeninäytteenotto Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Länsi-Suomen lääni, Hämeenkyrö, Lavajärvi Karttalehdet 2124 04 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus M19/2124/2000/ 1 /10 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 5 + 7 liitesivua Suomi

KANSILEHTI KUVAILULEHTI SISÄLLYSLUETTELO s. JOHDANTO 1 Tutkimusten lähtökohta 1 Tutkimusalueen sijainti ja koko 1 Luonnonolosuhteet, asutus ja tiestö 1 Tutkimuskohteen nimeäminen 1 Aikaisemmat tutkimukset 1 SUORITETUT TUTKIMUKSET Suoritetut tutkimukset 2 Kairaukset 2 Geofysikaaliset maastotutkimukset 2 Geokemialliset mr-tutkimukset sekä raskasmineraalitutkimukset 2 Kallioperätutkimukset 2 TUTKIMUSTULOKSET Yhteenveto ja johtopäätökset 3 TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN 4 LIITTYY-AINEISTO Muu aineisto 4 LIITELUETTELO 5 LIITTEET 1-7

1 JOHDANTO Tutkimusten lähtökohta Tutkimusten lähtökohtana olivat alueelliset Au-viitteet sekä lukuisat kultaa ja arseenia sisältävät kansannäytteet (esim. K/961156, K/961107). Paikalliset har-rastelijamalminetsijät toimittivat v. 1995-1996 useita Au-As-pitoisia lohkare ja kallionäytteitä Lavajärven eteläpuolelta. Näytteet liittyivät Hämeenkyrön batoliitin N- ja NE-reunaan. Näytteiden korkein yksittäisen Aupitoisuus oli 12.7 ppm ( As 2.8 %). Myös alueen vulkaanisiin kivilajeihin liittyy kohonneita kultapitoisuuksia. Näyt-teiden löytöpaikan läheisyydestä paikallistettiin kapeita granodioriittiin liittyviä ar-seenikiisupitoisia hiertovyöhykkeitä. Vaikka pitoisuudet eivät olleet kovin korkeita, niin mineralisoitumistyyppinä viitteet vaikuttivat mielenkiintoisilta. Ylöjärven enti-seen kaivokseen (Paroinen) matkaa on n. 5 km. Aiheen länsipuolella n. 4 km päässä on serisiittiliuskeissa sijaitseva kairattu kultaesiintymä (Järvenpää). Viljakkalan en-tiseen kultakaivokseen matkaa on n. 13 km. Alueella päätettiin aloittaa tunnustele-vat malmitutkimukset v. 1996. Tutkimusalueen sijainti ja koko Tutkimuskohde sijaitsee Hämeenkyrön kunnassa, Lavajärven eteläpuolella, karttalehdellä 2124 04, Tampereelta n. 25 km luoteeseen. Tunnustelevia tutkimuksia suoritettiin vain hyvin suppealla alueella Pässärinvuoren alueella (n. 1.5 km 2 ). Tutki-muskohteesta käytettiin nimeä Lavajärvi. Alueelle hyväksyttiin 25.9.1996 valtaus-varaus (68/96). Varausalueen koko supistui jonkin verran alkuperäistä 9 km 2 koosta alueella sijaitsevien muiden varausten johdosta. Luonnonolosuhteet, asutus ja tiestö Lavajärven eteläpuolella aukeaa laajoja asumattomia metsäalueita. Sen sijaan Lavajärven lähiympäristössä asutusta ja peltoja on tiheästi. Asutus ja laaksopainan-teissa sijaitsevat peltoalueet rajoittavat malminetsintää ja näytteenottoa. Tutkimuskohteen nimeäminen Tutkimuskohteesta on käytetty nimeä Lavajärvi. Myös valtausvaraus nimettiin Lavajärveksi. Aikaisemmat tutkimukset Paroisten kaivoksen toiminta-aikana 1940-luvulta 1960-luvulle asti alueella ja sen lähiympäristössä on suoritettu monenlaisia malmitutkimuksia. Myös 1980-luvulla Oy Lohja Ab tutki Järvenpään kultaesiintymää sekä suoritti kultatutkimuk-sia myös Lavajärven ympäristössä.

2 SUORITETUT TUTKIMUKSET Suoritetut tutkimukset Geologian tutkimuskeskuksen vuonna 1996 Lavajärven eteläpuolella suoritta-mat kultatutkimukset olivat tunnustelevia ja rajoittuivat vain hyvin suppealle alu-eelle Pässärinvuoren lähiympäristöön. Tutkimukset käynnistyivät moreenitutkimuk-sin. Alueella suoritettiin v. 1996 pienimuotoinen mr-näytteenotto kiinnostavimpien Au-pitoisten näytteiden ja hiertovyöhykkeiden lähiympäristössä (GM50, 118 kp, M9650001-M9650118, tilaus 50140). Myös jonkin verran raskasmineraalitutkimuksia sekä lohkare- ja kallioperätutkimuksia suoritettiin. Kairauksia ja geofysikaalisia mittauksia oli myös suunnitteilla, mutta kiireellisempien työmaiden ja resurssien vähäisyyden vuoksi ne siirtyivät tulevaisuuteen. Myös ulkomaalaisten malmin-etsintäyhtiöiden valtausvaraukset rajoittivat jonkin verran toimintaa ja mahdollisia jatkotutkimuksia. Kairaukset Alueella ei suoritettu kairauksia. Geofysikaaliset maastotutkimukset Alueella ei suoritettu geofysikaalisia maastomittauksia. Geokemialliset mr-tutkimukset sekä raskasmineraalitutkimukset Geokemiallisia mr-näytteitä kertyi 118 kpl (6 linjaa/118 pistettä, M9650001-M9650118, tilaus 50140). Raskasmineraalinäytteitä käsiteltiin v. 1996-1997 26 kpl. Kallioperätutkimukset Kallioperä- ja lohkaretutkimukset rajoittuivat vain hyvin suppealle alueella Pässärinvuoren lähiympäristöön. Systemaattisia kartoitus- tai rakennetutkimuksia ei alueella suoritettu.

3 TUTKIMUSTULOKSET Yhteenveto ja johtopäätökset Tutkimusten lähtökohtana olivat alueelliset Au-viitteet sekä lukuisat kultaa ja arseenia sisältävät kansannäytteet (esim. K/961156, K/961107). Paikalliset har-rastelijamalminetsijät toimittivat v. 1995-1996 useita Au-As-pitoisia lohkare ja kallio-näytteitä Lavajärven eteläpuolelta. Näytteet liittyivät Hämeenkyrön batoliitin N-reunaan. Myös alueen vulkaanisiin kivilajeihin liittyy kohonneita kultapitoisuuk-sia. Pässärinvuoren alueella korkein yksittäisen Au-pitoisuus oli 12.7 ppm ( As 2.8 %). Näytteiden löytöpaikan läheisyydestä paikallistettiin kapeita granodioriittisiin kivilajeihin liittyviä arseenikiisupitoisia hiertovyöhykkeitä. Vaikka pitoisuudet eivät olleet kovin korkeita, niin mineralisoitumistyyppinä viitteet vaikuttivat mielenkiin-toisilta. Ylöjärven entiseen kaivokseen (Paroinen) matkaa on n. 5 km. Aiheen länsi-puolella n. 4 km päässä on serisiittiliuskeissa sijaitseva kairattu kultaesiintymä (Järvenpää). Viljakkalan entiseen kultakaivokseen matkaa on n. 13 km. Alueella päätettiin aloittaa tunnustelevat malmitutkimukset v. 1996. Hämeenkyrön batoliitin N-reunaan liittyvät granodioriittiset kallio- ja lohka-renäytteet ovat yleensä voimakkaasti hiertyneitä tai ruhjeisia ja sisältävät vaihtele-via määriä mm. arseenikiisua ja rikkikiisua ja merkkejä kuparikiisusta. Alueen kivi-lajeihin ja kvartsijuoniin liittyy usein myös turmaliinia. Paikallistetut kapeat hierto-vyöhykkeet (n. 0.1-2 m) (kulku 65-75 o ) ja hiertyneet lohkareet liittyvät Hämeenkyrön batoliitin N-reunaan. Myös alueen vulkaniitteihin liittyy kohonneita Au-pitoisuuksia. Yksittäiset Au-pitoisuudet ovat paikoin selkeästi korkeampia kuin Pässärinvuoren alueelta analysoiduissa näytteissä. Niihin liittyy toisinaan myös korkeita Copitoisuuksia. Vuonna 1996 suoritetun tunnustelevan Mr-näytteenoton (GTK/GM50; 119 p) paras Aupitoisuus 1060 ppb (As 11 ppm). Au-As-pitoisten hiertovyöhykkeiden lähei-syydessä esiintyy myös useita heikommin anomaalisia mr-näytteitä. Korkein Au-pitoisuus liittyy aivan batoliitin NE-reunaan. Tulosta ei varmennettu lisänäytteen-otolla. Hiertovyöhykkeiden ja lohkareiden läheisyydessä myös raskasmineraalinäytteet sisälsivät vähäisiä määriä pieniä Au-hippuja Alue on mielestäni malminetsinnällisesti kiinnostava. Alueella on vähäisiä Au-viitteitä monin paikoin. Yksittäiset kultapitoisuudet saattavat paikoin olla varsin korkeita. Kulta esiintyy ainakin osittain metallisessa muodossa hippuina. Tunnetut esiintymät lisäävät myös alueen (Paroinen-Lavajärvi-Viljakkala) kiinnos-tavuutta. Lavajärven alueella suoritettiin vuonna 1996 vain vähäisiä tunnustelevia tutkimuksia rajoittuen Pässärinvuoren alueelle. Alueelta ei löydetty tutkimuksissa taloudellista hyödynnettävää esiintymää. Aihe raportoidaan keskeneräisenä allekirjoittaneen siirtyessä toistaiseksi muihin tehtäviin. Espoossa 23.3.2000 Geologi Petri Rosenberg

4 TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN Tutkimuksiin liittyvää aineistoa säilytetään GTK:n tiloissa tai arkistoissa. LIITTYY-AINEISTO Aiheeseen liittyviä muita raportteja: K-näyteraportit (GTK:n arkisto). Muu aineisto Päiväkirjoja ja muuta asiaan liittyvää aineistoa säilytetään Gtk:n tiloissa.

5 LIITELUETTELO Liite 1. Tutkimuskohteen sijainti geologisella kallioperäkartalla (mukaeltu 1:1 000 000 mittakaavaisesta Suomen kallioperäkartasta, GTK 1997). Kuvassa myös mukana tärkeimmät rakenteelliset lineamentit (1: 2 500 000). Kuvassa punainen tähti kuvaa Hämeenkyrön Lavajärven aluetta (2124 04). Liite 2. Tutkimuskohteen sijainti yleispiirteisellä geologisella kartalla (mukaeltu 1:100 000 mittakaavaisesta kallioperäkartasta, 2123, 2124) (1: 400 000). Vastaava alue on esitetty myös aerogeofysikaalisiin matalalentomittauksiin perustuvalla mag-neettisella väripintakartalla. Kuvissa tähtisymboli kuvaa Hämeenkyrön Lavajärven aluetta (2124 04) Liite 3. Tutkimuskohteen ja eräiden malmiviitteiden (K-näytteet) sijainti 1:150 000 mittakaavaisella aerogeofysikaalisiin matalalentomittauksiin perustuvalla magneettisella väripintakartalla (2124, 2123). Liite 4. Tutkimuskohteen ja eräiden malmiviitteiden (K-näytteet) sijainti 1:150 000 mittakaavaisella aerogeofysikaalisiin matalalentomittauksiin perustuvalla magneettisella väripintakartalla. Kuvaan on liitetty myös moreenin Au-pitoisuudet symboleina (ppb). Liite 5. Moreeninäytteenottopisteiden sijainti. 1:20 000 mittakaavaisella pohjakar-talla. 2124 04. Liite 6. Moreeninäytteenoton tulokset symbolikarttana (Au ppb) 1:20 000 mitta-kaavaisella pohjakartalla. 2124 04. Liite 7. Moreeninäytteenoton tulokset symbolikarttana (As ppm) 1:20 000 mitta-kaavaisella pohjakartalla. 2124 04. Pohjakartat: Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/00