12.10. Työ 2040 - Työkykyjohtamisen opintopolku 2017, osa 9/9: Työkykyjohtamisen jatkuvan parantamisen käytännöt. Jyri Juusti, kehityspäällikkö, Varma
Uutta päin 12.10.17 Jyri Juusti
Työ 2040 Työkykyjohtamisen opintopolku 2017 1. Miten työ muuttuu vuoteen 2040 mennessä ja miten muutos haastaa henkilöstötyön käytännöt? 2. Mitä tässä muuttuvassa toimintaympäristössä on liiketoimintalähtöinen työkykyjohtaminen? 3. Millaisia työkykyjohtamisen prosessit ovat parhaimmillaan?
Työn muutos
Neljäs teollinen vallankumous Neljäs teollinen vallankumous: Yhä pidemmälle keskittyneen teknologian hyödyntäminen Teknologia vie ja muuttaa töitä. Perinteiset toimialat muuttuvat ja yritykset sanoutuvat irti perinteisistä rooleistaan. Työ rakentuu yhä enemmän tiedon ja sosiaalisen kommunikaation ympärille. Datasta tulee raaka-ainetta ja digitointi mahdollistaa valtavan tietomäärän hyödyntämisen. Kuva: Kaksi muuraria työssä. Teuvo Kanerva 1954 Helsingin kaupunginmuseo (vrt. Marianne Keyriläinen 2017)
Uudet tarpeet, uusi tekeminen Tekniikan kehittyessä myös asiakastarpeet muuttuvat. Työntekijöiden työnkuvat muuttuvat ja sopeutuminen uuteen, joustavuus ja koulutus nousevat keskiöön. Työ ja työtulot pirstaloituvat. Digitaaliset alustat luovat pohjaa kombityölle, jolloin tuloja voidaan saada useista eri lähteistä palkansaajana ja freelancerina. Työtä tehdään yhä hajautetummin ja yksilöllisemmin erilaisissa paikoissa, erilaisina aikoina ja erilaisissa yhteisöissä. (vrt. Marianne Keyriläinen 2017)
Polarisaatio ja epävarmuus Ammattirakenteet polarisoituvat Työllisyyden kasvu keskittyy toisaalta korkeapalkkaisiin ja korkeaa koulutusta vaativiin tehtäviin sekä toisaalta matalapalkkaisiin, vähemmän koulutusta vaativiin tehtäviin. Turvatutkin ammatit muuttuvat epävarmoiksi. (vrt. Marianne Keyriläinen, Johannes Nuutinen 2017) Kuva: Työntekijät inventoimassa liinavaatteita, kuva Elannon Mehiläinen-lehdestä. Tuntematon 1950 Helsingin kaupunginmuseo
Tärkeintä oppiminen Tulevaisuuden töissä korostuu monipuolisuus sekä kyky tehdä työtä koneiden ja muiden ihmisten kanssa Työntekijän tärkein tehtävä on oppiminen ja tärkein ominaisuus utelias suhtautuminen teknologiaan ja ihmisiin (vrt. Johannes Nuutinen 2017) Kuva: Hitsaaja työssään. Pertti Viljanen 1959 Helsingin kaupunginmuseo
Uteliaisuus sekä yksilön että yhteisön ominaisuus. Utelias on kiinnostunut maailmasta ja katsoo sitä laajasti. Uteliaat yksilöt ja yhteisöt tarttuvat maailman ongelmiin. Utelias uskaltaa etsiä uusia tapoja siihen, miten asioita voi tehdä fiksummin ja tehokkaammin. Utelias näkee mahdollisuuksia, oppii uutta, näkee asiat mahdollisuuksina oppia uutta, on empaattinen ja ymmärtää erilaisuutta. (vrt. Johannes Nuutinen 2017)
Työtavat ovat yhä kriittisempi tekijä yritysten menestyksessä. Jokainen on vastuussa omista työtavoistaan entistä vahvemmin. Kuva: Nainen työssä perunapellolla, mahdollisesti Herttoniemessä. Väinö Kannisto 1940 Helsingin kaupunginmuseo (vrt. Johannes Nuutinen 2017) Samalla myös työkyky muuttuvassa työssä on yhä enemmän osaamisen ja työtapojen kysymys.
Lisää vapautta Luvassa mielenkiintoista, monipuolista ja nykyistä vapaampaa työtä ainakin joillekin. Digitalisaatio voi tarkoittaa vapautta, mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja mielekkäämpää ja merkityksellisemmältä tuntuvaa työtä. Teknologia voi parantaa kyvykkyyksiämme ja tekoälystä voi tulla ihan mielenkiintoinen työkaveri. Kuva: Kadunkiveäjiä Rautatientorilla Kari Hakli 1968 Helsingin kaupunginmuseo (vrt. Marianne Keyriläinen, Johannes Nuutinen 2017)
Kuva: Ravintolatyöntekijä ja kakkuja Tuntematon 1953 Helsingin kaupunginmuseo Lisää monipuolisuutta ja luottamusta Työtä tehdään ehkä entistä heterogeenisemmassa porukassa. Työpaikoilla panostetaan yhä enemmän toimintakulttuureihin, joissa kannustetaan työntekijöitä luovuuteen ja uusien ideoiden tuottamiseen. Keskeiseksi käsitteeksi nousee luottamus. (vrt. Marianne Keyriläinen, Johannes Nuutinen 2017)
Millä vahvuuksilla pärjää? Työntekijän vahvuudeksi nousevat ne taidot, joita on vaikea automatisoida ja korvata. Uusien roolien hallinta ja itsensä johtamisen taidot Osaamisen päivittäminen, uteliaisuus, halu oppia Yhteistyötaidot Paineen ja epävarmuuden sietokyky Sosiaalinen älykkyys, hyvät viestintätaidot, Kyky tunnistaa erilaisia tilanteita ja sopeuttaa omaa toimintaa niihin. Kuva: Työläisiä Sturenkadun rautatiesillan korvassa. Sakari Pälsi 1932 Helsingin kaupunginmuseo (vrt. Marianne Keyriläinen, Johannes Nuutinen 2017)
Uhkakuvia Digitalisaatio voi tarkoittaa myös oman työnkuvan täydellistä muutosta, kontrollin lisääntymistä sekä tulojen jatkuvaa epävarmuutta. Uusien laitteiden hallinta ja uudet työtavat saattavat aiheuttaa hämmennystä. Datan helppo saatavuus voi johtaa numeroilla johtamiseen. Kuva: Kengänkiillottaja Rautatieasemalla, Kaivokadun puolella Sakari Pälsi 1930 Helsingin kaupunginmuseo (vrt. Marianne Keyriläinen, Johannes Nuutinen 2017)
HR:n rooli On muutostoimija yrityksen sisällä Auttaa yksinkertaistamaan kaiken mahdollisen HR Ymmärtää loppuasiakasta ja organisaatiossa tehtävää työtä (vrt. Aki Ahlroth, Johannes Nuutinen 2017) Auttaa varustamaan ja valmentamaan työntekijät sellaiseen kuntoon, että arvon tuottaminen loppuasiakkaalle on mahdollista Auttaa laittamaan perusasiat kuntoon Kuva: Poikia Herttoniemen (?) hyppyrimäen reunalla Helsingin kaupunginmuseo
Ajatuksia jatkuvasta parantamisesta Miten kompleksista toimintaa voi kehittää ja johtaa?
Kuva: Työntekijä lastauslaiturilla ilmeisesti Elannon meijerissä. Tuntematon 1968 Helsingin kaupunginmuseo Tulevaisuus on jo täällä Muuttuva työ vaatii kykyä pärjätä kompleksisen, ristiriitaisen ja yhä monimutkaistuvan paletin kanssa. Pitää tehdä enemmän ja paremmin. Massatuotannon tarve vähenee. Samanaikaisesti pitää saada enemmän tuotantoa ja kyetä löytämään uusia ratkaisuja uusiin ongelmiin nopeasti. Tuotannon pitää joustaa, mikä vaatii ihmisiltä venymistä ja moniosaajuutta. Osaajapula on jo joillakin aloilla läsnä. Samalla työnantajien tarpeet ja tarjolla oleva työvoima eivät aina kohtaa
Hyvin tehty työ? Kuva: Työntekijöitä pesulassa, mahdollisesti Elannon korttelissa Sörnäisissä. Tuntematon 1968 Helsingin kaupunginmuseo Työyhteisömme ovat yhä monimuotoisempia. Töissä on eriikäisiä, erilaisista taustoista tulevia, erilaisin työajoin ja tavoittein työskenteleviä ihmisiä. Käsite suomalainen työelämä saa uusia sisältöjä. Yhä enemmän joudumme miettimään sitä, mikä meitä oikeastaan yhdistää työssä. Monilla aloilla on syytä päivittää sitä, mitä on hyvin tehty työ ja hyvä ammattilaisuus. Yksintekeminen ei enää riitä. Tärkeää on kyky ennakoida ja suunnitella sekä kyky tehdä yhdessä.
Nuoskaa ja nuhjua -Väsähtänyt ja visioton johtaminen. - Vanhan parin viestintä. - Vesittyvät ideat, vastuunpakoilu. - Kohtuuttomuuden, ja kyllästymisen kokemukset. - Kultaiset häkit: Täällä en viihdy, mutta muuallekaan en pääse. - Koko muu maailma väärässä, minä oikeassa.
Mistä pitää puhua? 1 Halu Päämäärä Osaaminen Vrt. Jarenko ja Martela 2017
Mistä pitää puhua? 2 Faktat Tunteet Asiakkaat
Hyvä kehä Asiakaskokemus Työntekijäkokemus Työkykyriskit Prosessit ja työtavat Asiakashyöty Taloudellinen tulos Kuva: Miehiä peruskorjaus/purkutöissä rakennuksella. Simo Rista SER 1970 Helsingin kaupunginmuseo Yksilön osaaminen ja hyvinvointi Johtaminen ja esimiestyö Työkykyriskien hallinta
Ajatuksia jatkuvasta parantamisesta Tutki työtä
Tutki työtä Yhteinen tilannekuva ja jäsennys tekee haasteesta yhteisen. Ratkaisujen aihiot pääsevät syntymään, kun ollaan kiinnostuneita arjesta ja sen sujumisesta on riittävä ymmärrys. Aina ei tarvita ratkaisuja. Joskus ymmärrys riittää. Kuva: Kadunkiveäjiä Rautatientorilla. Sakari Pälsi 1930 Helsingin kaupunginmuseo
Dialogi Kuva: Vahtimestari ja musiikinopettaja seisovat pohtivan näköisinä oven edessä.. Lauri Pietarinen 1970 Helsingin kaupunginmuseo
Työni Kenelle teen tätä työtä? Millaisiin asiakkaan tarpeisiin omalta osaltani tuon ratkaisuja? Mitä nämä ratkaisut ovat? Mitä minulta odotetaan? Mitä tavoitteita työlläni on? Mitä minun pitää työpäivän puitteissa saada aikaiseksi? Millaista arkinen työni on? Mitä teen työpäiväni puitteissa? Kenen kanssa? Miten hyvin työni sujuu? Onko seuraaviin asioihin liittyviä pulmia: Tavoitteiden selkeys, osaaminen, tiedonkulku, vaikutusmahdollisuudet työn kehittämiseen, työnjako, työvälineet ja olosuhteet, yhteisön toiminta, esimiehen tuki? Jos on, mitä niille pitäisi tehdä. Kuva: Työntekijöitä Elannon vanhassa konttorissa.. Tuntematon 1910 Helsingin kaupunginmuseo Miten voin? Palaudunko työpäivän jälkeen? Onko minulla sellaisia terveysongelmia, jotka haittaavat työntekoani? Miten työn ja muun elämän yhteensovittaminen onnistuu?
Työmme Liiketoiminta Työntekijä HR Tavoitellut tulokset, suunta, näkymät, riskit, mahdollisuudet Kokemukset, historia, halu ja kyky Muutokset ja niiden tukeminen Muutokset, toiminnan sujuvuus Oman työn sujuvuus ja nivoutuminen isoon kuvaan Toimivat ja haasteelliset prosessit Kuva: Lastaustöitä Eteläsatamassa. Hugo Sundström 1949 Helsingin kaupunginmuseo Esimiestyö Arjen innovaatiot Työkykyongelmien ehkäiseminen ja ratkaiseminen
Ajatuksia jatkuvasta parantamisesta Rasvaa työkykyketju
Työssä terveysongelmienkin kanssa Osatyökykyisten osaamiselle tulee olemaan tarvetta ja heidät pitää saada mukaan työelämään. Tarvitaan yhä joustavampia ja yksilöllisempiä työllistymisen ratkaisuja. Osatyökykyisten kohdalla ja työkykyjohtamisen prosesseja kehitettäessä on syytä muistaa se, että ihmisiä ei palauteta työkykyprosesseihin, vaan työhön. Onnistumisen mittari on tällöin työssä jatkaminen joko oman tai uuden työnantajan palveluksessa.
Työkykyriskit hallinnassa Työkykyjohtamisen kova ydin
Ei riskiä - Ennakoivat toimenpiteet
1. Rekrytointi Yrityksessämme rekrytoidaan oikeita ihmisiä oikeisiin tehtäviin Työn muutoksen vaikutukset tehtäväkuvaan otetaan huomioon rekrytoinneissa Työhöntulotarkastuksessa käydään hyvissä ajoin ennen koeajan päättymistä Työhöntulotarkastuksessa käsiteltävät aiheet vastaavat työnkuvaa Esimies seuraa koeajalla olevien työntekijöiden työn sujumista ja nostaa havaitsemansa asiat ajoissa yhteiseen keskusteluun Perehdytyksessä käydään läpi työkykyä tukevia työn tekemisen tapoja ja taitoja (fyysiset, henkiset, sosiaaliset) Huomioitavaa/ Mitä pitää laittaa kuntoon? Rekrytointi Työhöntulotarkastus Koeaika Perehdytys
2. Kaikki kunnossa, työ sujuu Työntekijät tietävät omat tavoitteensa ja sen, miten tavoitteet liittyvät yrityksen liiketoiminnan tavoitteisiin Työn tekemisen prosesseja parannetaan koko ajan Työntekijät osallistuvat oman työnsä kehittämiseen Esimiesten johtamistaitoja kehitetään, jotta työ sujuu ja tavoitteet saavutetaan Esimiehillä on ymmärrys roolistaan ja vastuistaan Työntekijät ymmärtävät oman vastuunsa työkyvystään Huomioitavaa/Mitä pitää laittaa kuntoon? Tavoitteet Työtavat Osallisuus Esimiesten osaaminen Jokaisella vastuu
Tunnistettu riski - Työn sujumisen ongelmia
3. Työn sujumisen ongelmia Varhaisen tuen malli on laadittu yrityksen lähtökohdista käsin Reagointia vaativat hälytysmerkit ja signaalit on kuvattu yrityksen erityispiirteet huomioiden. Varhaisen tuen malli on kokonaisvaltainen, pitäen sisällään sairauspoissaolojen hallinnan, varhaisen välittämisen, työhön paluun tuen pitkän sairauspoissaolon jälkeen ja yhteistyön työterveyshuollon kanssa näissä asioissa Varhaisen tuen mallin toimivuuden kehittäminen on jatkuvaa Koko organisaatio on tietoinen ja sitoutunut varhaisen tuen mallin mukaiseen toimintaan Esimiehet havaitsevat ja osaavat puuttua varhaisiin työn sujumattomuuden signaaleihin. Varhaisen tuen malli on esimiesten käytössä arkijohtamisen työkaluna. Huomioitavaa/ Mitä pitää laittaa kuntoon? Varhaisen tuen malli Puuttumisen käytännöt
4. Lyhyitä, toistuvia poissaoloja Lyhyiden sairauspoissaolojen hälytysrajat on määritelty varhaisen tuen malliin Esimiehet saavat tiedon lyhyiden sairauspoissaolojen hälytysrajojen ylittymisestä Esimiehillä on taitoa ja halua selvittää poissaolojen todelliset syyt puheeksiottokeskusteluissa Esimiehet tunnistavat oman työnjohdollisen vastuunsa niissä poissaolotapauksissa, jotka eivät ole terveysperustaisia Terveydellisissä poissaolotapauksissa esimiehet osaavat ohjata henkilöt työterveyshuoltoon ja tehdä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Huomioitavaa/ Mitä pitää laittaa kuntoon? Hälytysrajat Tieto hälytysrajojen ylittymisesta Puheeksiottamisen käytännöt Esimiesten ja työterveyshuollon yhteistyö
Korkea riski tai työkyvyttömyyden uhka
5. Pitkittyvät poissaolot ja työkyvyttömyyseläke Yrityksessämme on henkilö, joka pitää yhteyttä pitkillä sairauslomilla (yli 30 päivää) ja kuntoutustuella oleviin työntekijöihin Yrityksessämme pidetään säännöllisesti työterveysneuvotteluja pitkien sairauslomien aikana ja niissä käsitellään työhönpaluun mahdollisuuksia ja keinoja Pitkillä sairauslomilla ja kuntoutustuella olevat henkilöt käyvät säännöllisesti työterveyshuollossa Yrityksessämme kartoitetaan aina työnkuvien muokkaamisen ja osa-aikaisen työn mahdollisuus, kun työntekijän työkyky on alentunut. Tässä huomioimme myös sopivien työtehtävien löytymisen myös oman yksikön ulkopuolelta Yrityksessämme on henkilö, joka koordinoi osatyökykyisten työntekijöiden tilannetta kokonaisuudessaan ja tukee esimiehiä Huomioitavaa/Mitä pitää laittaa kuntoon? Pitkillä sairauslomilla ja kuntoutustuella olevien seuranta ja säännölliset käynnit työterveyshuollossa Työhönpaluusuunnitelmat osana työterveysneuvotteluja Työn muokkaamisen ja uudelleensijoituksen käytännöt Osatyökykyisten työntekijöiden tilanteen koordinointi
5. Pitkittyvät poissaolot ja työkyvyttömyyseläke, jatkuu Yrityksessämme hyödynnetään työeläkekuntoutuksen keinoja: työkokeilu, työhönvalmennus uusiin tehtäviin, uudelleen koulutus uusiin tehtäviin Yrityksessämme seurataan työkokeilujen sujumista (esimies seuraa työssä suoriutumista ja työterveyshuolto seuraa terveydentilaa) Yrityksessämme on sovittu toimintatapa, jos työntekijälle ei ole tarjota terveydentilalle sopivaa työtä Yrityksessämme on toimintatapa, joka tukee työhönpaluuta tilanteessa, kun työntekijä saa hylkäävän eläkepäätöksen. Huomioitavaa/Mitä pitää laittaa kuntoon? Työeläkekuntoutuksen keinojen hyödyntäminen Työkokeilujen seurannan käytännöt Toimintatapa, jos ei ole tarjota terveydentilalle sopivaa työtä Työhönpaluun tukemisen käytännöt silloin, kun henkilö saa hylkäävän eläkepäätöksen
Ajatuksia jatkuvasta parantamisesta Strategiasta liikkeelle
Oikeat asiat Kehittämisessä on syytä jäsentää yrityksen suuntaa ja miettiä sitä, mitä huolia ja mahdollisuuksia tähän kehityskulkuun liittyy ihmisten kannalta. Keinotodellisuuksissa ei kannata lillua. Pitää aina tarttua arkeen ja työn kontekstiin, oikeiden ihmisten todellisiin huoliin, haasteisiin ja innostuksenlähteisiin. Kuva: Koululaisia leikkimässsä Herttoniemen ala-asteen pihalla Helsingin kaupunginmuseo
Strategiasta liikkeelle Organisaation suunta ja näkymät Arviointi Huolet, riskit ja mahdollisuudet ihmisten kannalta Toimenpiteet Painopisteet, joihin syytä keskittyä Tavoitteet ja mittarit
Tavoitteet ja mittarit Sujuva arki ja tasalaatuinen toiminta Asiakastyytyväisyys Henkilöstötyytyväisyys Kokemus työn sujuvuudesta Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus Selkeä esimiestyö Henkilöstön tyytyväisyys esimiestyöhön Esimiesten oma kokemus työn sujuvuudesta Esimiesten vaihtuvuus% Työkykyriskit hallinnassa Sairauspoissaoloprosentti Yli 30 päivän sairauspoissaolot / % Tapaturmapoissaolot/henkilöt Työterv.kustannukset /hlö/vuosi Ennaltaehkäisevän (Kela 1) toiminnan kustannusten osuus työterveyshuoltokustannuksista (%), Kuntoutustuella olevien henkilöiden määrä Työkyvyttömyyseläkemaksuluokka yrityksittäin,
Lopuksi
Kauppalehti 5.10.17
Huominen voittaa eilisen. Kuva: Lapsia töissä pellolla Vallilassa Väinö Kannisto 1940 Helsingin kaupunginmuseo