Sairaspoissaolot kuriin LVI-Päivät

Transkriptio

1 Sairaspoissaolot kuriin LVI-Päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia

2 Uusi, vahva työeläkeyhtiö Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia

3 Eläke-Fennia ja LähiTapiola Eläkeyhtiö muodostavat uuden työeläkeyhtiön Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia

4 Haastaja kahdelle suurelle Kokonaismarkkinaosuus 2012 Ilmarinen; 32,7 % Uusi yhtiö; 23,7 % Etera; 5,2 % Veritas; 3,7 % Varma; 34,4 % Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia

5 Varhaiseen tukeen kannustavat Kelan lakimuutokset jälkeen 60 %:n Kela-korvaus työterveyshuollon ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kustannuksista (KL 1) edellyttää yhdessä rakennettua varhaisen tuen mallia alkaen sairauspäivärahan maksun jatkuminen 90 päivän jälkeen edellyttää työterveyshuollon lausuntoa työkyvystä ja työhönpaluun mahdollisuuksista: 30 päivää 60 päivää enintään 90 päivää Työnantaja ilmoittaa sairauslomasta työterveyshuoltoon. Työterveyshuolto kutsuu työntekijän tarvittaessa vastaanotolle - arvioi tarvittavat toimenpiteet ja - ohjaa tarvittaessa esim. erikoislääkärille tai työfysioterapeutille. Työterveyshuolto selvittää yhdessä työnantajan kanssa työhön paluu-mahdollisuuksia ja tarvittavia tukitoimia. Kela muistuttaa työntekijää jatkotoimenpiteistä, mikäli työkyvyttömyys jatkuu. Jos työkyvyttömyys jatkuu, työntekijä menee työterveyslääkärille työkykyarvioon. Työterveyslääkäri laatii lausunnon työntekijän työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista. Työterveysneuvottelu: Työnantaja ja työterveyshuolto voi kutsua milloin vain prosessin aikana koolle työterveysneuvottelun. Työntekijän tulee toimittaa työterveyslääkärin lausunto Kelaan viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä. Työterveyslääkärin lausunto: - arvio työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä sekä - arvio työhön paluun mahdollisuuksista Kuntoutussuunnitelman valmistelu alkaa. Yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, jonka tavoitteena on työhön paluu. Ammatillista kuntoutusta tukee eläkeyhtiö, jos todettavissa työkyvyttömyyden uhka. 7

6 Sairauden ja työkyvyttömyyden kustannuksista - esimerkkejä erikokoisista yrityksistä: Suurtyönantajille syntyy kustannuksia työkyvyttömyyseläkkeistä. Kaiken kokoisille yritykselle kustannuksia on syntynyt jo ennen varsinaista eläke-päätöstä sairauspoissaolojen kautta. On arvioitu % sairauspoissaoloista olevan sellaisia, joissa poissaolon syynä ei ole todellista sairautta. Yhden sairauspoissaolopäivän hinnaksi on arvioitu noin 300. Jos työntekijöitä on esimerkiksi 170 ja sairauspoissaolopäiviä keskimäärin 10/työntekijä, vuotuiset kustannukset yritykselle ovat Sairauspoissaolopäivien lasku 7 päivään/työntekijä synnyttää jo säästön. Jos työntekijöitä on 100 ja sairauspoissaolopäiviä keskimäärin 10/työntekijä, vuotuiset kustannukset yritykselle ovat Sairauspoissaolopäivien lasku 7 päivään/työntekijä synnyttää jo säästön. 6

7 SAIRAUSPOISSAOLOKUSTANNUKSIA ERI TOIMIALOILLA Oheiseen taulukkoon on koottu EK:n työaikatiedustelun keräämät tiedot sairauspoissaoloista jäsenyrityksissä (Lähde EK: Työaikakatsaus 2011) sekä laskettu niiden perusteella toimialan keskimääräiset sairauspoissaolojen kustannukset käyttäen työlukuna 300 :n päivittäistä kustannusarviota. Toimiala % teoreettisesta säännöllisestä työajasta Sairauspoissaolot päivinä (8 tuntia) Kustannus ( ), jos 30 työntekijää Kustannus ( ), jos 50 työntekijää Kustannus ( ), jos Kustannus ( ), jos 100 työntekijää 200 työntekijää Teollisuus, työntekijät 5,9 13, Elintarvike 7,6 17, Tekstiili ja vaatetus 6,1 15, Puu 5 11, Paperi 5,4 12, Painaminen 4,9 11, Kemia 5,6 13, Rakennustuote 5,7 13, Teknologia 5,9 14, Energia 5,9 14, Teollisuus, toimihenkilöt 2 4, Paperi 2,4 5, Kemia 2,5 6, Energia 3,7 8, Teknologia 1,7 4, Rakennusala 3,9 9, Rakennusala, työntekijät 5 11, Rakennusala, toimihenkilöt 1,8 4, Palvelualojen henkilöstö 4,3 10, Tukkukauppa 4,8 11, Vähittäiskauppa 4,7 11, Matkailu ja ravintolapalvelut 5,1 12, Liikenne 4,6 11, Tieto- ja viestintäpalvelut 3 7, Rahoitus 3,6 8, Vakuutus 4,7 11, Sosiaali- ja terveyspalvelut 5 11, Muut palvelut 3,8 8,

8 Lääkärin toteamien sairauslomien (> 3 pv) ikävakioitu todennäköisyys verrattuna niihin, joilla riskitekijää ei esiinny Riskitekijä Miehet (n=1490) Naiset (n=4952) Elämäntapatekijät Ylipaino (BMI 25-30) Lihavuus (BMI >30) Entinen tupakoitsija Nykyinen tupakoitsija Runsas alkoholinkäyttö Liikunnan puute Työelämän laatutekijät Työ yksipuolista Huonot vaikutusmahdollisuudet Huonot osallistumismahdollisuudet Huono työtoverituki Ristiriitoja esimiehen kanssa 1,27 1,79 1,13 1,61 1,47 1,48 1,79 2,08 2,50 2,01 1,82 1,39 1,75 1,19 1,45 1,02 1,18 1,61 1,57 1,65 1,52 1,30 8 Vahtera, 1999

9 Työhyvinvointi käytännössä Johtaminen Yhteiset tavoitteet ja pelisäännöt, jotka kaikkien tiedossa Selkeät tehtäväkuvat ja vastuunjaot Arvostuksen näyttäminen /palaute, luottamus, oikeudenmukaisuus, avoimuus Kehityskeskustelut käytössä Toimiva päivystys- ja sijaisjärjestelmä Terveys Esimiehet koulutettu tukemaan työntekijöiden työkykyä ja puuttumaan ristiriitatilanteisiin Työkyvyn tukemisen toimintamalli rakennettu työterveyshuollon kanssa Työntekijöitä kannustetaan terveyden ylläpitoon Osaaminen Uusien työntekijöiden perehdyttäminen (perehdyttämisohjelma, -kansio) Ammattitaitoa ylläpitävät koulutukset (uudet työvälineet jne.) Vertaistuki /hyvien toimintatapojen jakaminen Osaamisen monipuolistaminen, esim. työkierto Työympäristö Työturvallisuus ja ergonomia huomioon työympäristössä ja työtavoissa Työntekijöillä mahdollisuus vaikuttaa työtapoja kehitettäessä ja työvälineitä hankittaessa Yhteiset tilaisuudet vaikutusmahdollisuuksien, tiedonkulun ja yhteishengen parantamiseksi 9

10 Puheeksiotto osana esimiestyötä 10

11 Puheeksiotto on osa laajempaa kokonaisuutta Puheeksiottokeskustelu on osa yrityksen varhaisen tuen (vatu) toimintamallia, jolla tuetaan työntekijöiden työkykyä kaikissa työuran vaiheissa Vatu on toimintamalli siitä, miten työhön liittyvien ongelmien ilmetessä toimitaan kaikissa tilanteissa ja kaikkien kohdalla Työhön liittyvien ongelmien käsittely kuuluu normaaliin esimiestyöhön Puheeksiotolle on määritelty tiettyjä reunaehtoja 11

12 Mitä puheeksiotto on? Esimiehen ja työntekijän välinen keskustelu, joka käynnistyy, kun esimiehellä on epäilys työkyvyn heikkenemisestä: Työssä alkaa ilmetä ongelmia työntekijän kohdalla Työntekijän käyttäytymisessä tapahtuu kielteisiä muutoksia Työntekijän sairauspoissaolot ovat alkaneet lisääntyä Puheeksiotossa on selkeä keskustelupohja eli yhteinen lomake, jolle keskustelun pääpiirteet ja ratkaisut dokumentoidaan Puheeksiottaminen on ensisijaisesti esimiehen vastuulla, mutta myös henkilö itse tai työtoverit voivat käynnistää keskustelun 12

13 Miksi kannattaa ottaa puheeksi? Löydetään ratkaisuja työkykyongelmiin, kun ne ovat vielä pieniä Tilanteisiin voidaan puuttua kannustavasti Työhön paluu on yleensä helpompaa lyhyemmiltä sairauspoissaoloilta Yksittäisen työntekijän epäselvä tilanne vaikuttaa pitkittyessään koko työyhteisön toimivuuteen ja toiminnan tuloksellisuuteen 13

14 Joitakin huomioita työkyvystä ja sen edistämisestä Yksilön työkyky vaihtelee työuran aikana Toimenpiteet omalla työpaikalla ovat ensisijaisia Poissaolot eivät ratkaise työn ongelmia Johdata esimiehenä keskustelu aina työhön ja työkykyyn Kannattaa ylläpitää avointa keskustelukulttuuria työkyvystä, vaikka akuutteja tapauksia ei olisikaan näköpiirissä 14

15 Esimiehen tulee seurata poissaoloja reagoida nopeasti, johdonmukaisesti ja tasapuolisesti, jos hälytysmerkkejä ilmenee käydä puheeksiottokeskustelu asianomaisen kanssa ohjata terveysongelmissa työterveyshuoltoon työkykyarvioon osallistua tarvittaessa työterveysneuvotteluun (työntekijä - esimies - työterveyshuollon edustaja) tukea työkykyriskissä olevaa työntekijää sekä tehdä tarvittavat tukitoimet työpaikalla tukea sairauslomalle joutunutta ja auttaa työhön paluuvaiheessa 15

16 Puheeksioton vaiheet 1. Tunnista tarve Sairauspoissaolojen hälytysrajojen täytyttyä tai muut oireet 2. Selvitä tilanne 3. Aseta tavoitteet Miten työn sujumista voi tukea työssä? Tarvitaanko muuta tukea: ohjaus työterveyshuoltoon, työterveysneuvotteluun? 4. Sovi jatkosta Laatikaa konkreettinen etenemissuunnitelma: työpaikan ja työntekijän osuudet 5. Seuraa tilannetta ja päätä prosessi 16

17 Työhön paluun keskustelu pitkän sairauspoissaolon päättyessä Miltä tilanne näyttää työn kannalta? Miten tuemme työn sujumista tästä eteenpäin? Tarvitaanko perehdytystä? Uutta osaamista? Tarvitaanko muutoksia työtehtävissä, työajoissa, menetelmissä, välineissä, työjärjestelyissä, työoloissa millaisia? Pysyvästi? Huom! Miten vaikuttavat muiden tekemisiin ja kokonaisuuteen? Sovitaan yhdessä, mitä kerromme työyhteisölle Terveystiedot työntekijän ehdoilla Seurannasta sopiminen 17

18 Puheeksiotossa/työterveysneuvottelussa voidaan päätyä mm. seuraaviin: Työolojen ja -välineiden parantaminen Työaikajärjestelyt Työkierto: entisellä työpaikalla uudet tehtävät Työtehtävien uudelleenjärjestely määräaikaisesti tai pysyvästi Korvaava/kuntouttava/kevennetty työ Lomien jaksottaminen Tutortoiminta tai työssä oppimista tukevat järjestelyt Täydennyskoulutus Työterveyshuollon tukitoimet: yksilötuki, työkykyryhmät, työyhteisön tuki Osasairauspäiväraha Henkilökohtaiset ratkaisut: osa-aikatyö, opintovapaa, vuorotteluvapaa yms. Lääkinnällinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus 18

19 Ratkaisuvaihtoehtojen sudenkuoppia Muiden työkuorma lisääntyy kohtuuttomasti Tiedottaminen työjärjestelyistä jää vajaaksi Työpaikan kulttuuri, työyhteisön asenteet, kateellisuus, kiusaaminen Työn luonteen vuoksi työtehtävien muutokset ja rajaukset hankalia (huom. myös työaikaa voi muuttaa) 50 % työkyky, mutta 25 %:n työsuoritus Työterveyshuollon passiivisuus tuoda esiin vaihtoehtoja Työmatkojen tuki verotettavaa tuloa Henkilön oma halukkuus osa-aikatyöhön Ansioiden alenema 19

20 Kiitos! p