Ohjaussuunnitelma opinto-ohjaajien näkökulmasta Huotelin Hannu & Nissinen Matti

Ohjaussuunnitelma opinto-ohjaajien näkökulmasta Huotelin Hannu & Nissinen Matti 03.06.2016 01.08.2017

Sisältö 1. Ohjaussuunnitelman tarpeellisuus 2 2. Tavoitteena hyvä ohjaus 2 3. Riittävä ja monipuolinen ohjaus ohjauksen kokonaisuus 2 4. Ohjaus lukio-opintoihin ja jatko-opintoihin liittyvien päätösten tukena 4 5. Työelämätaidot ja työelämään tutustuminen 5 6. Haasteet ja kehityskohteet 5 Liite 1. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015, luku 4.2, ohjaus (1 sivu) 7 Liite 2. Mikkelin lukion ohjaussuunnitelma 2016 (4 sivua) 8 Liite 3. Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osat (1 sivu) 12 Liite 4. Opinto-ohjaajan työn eettiset periaatteet (1 sivu) 13 Liite 5. Hyvän ohjauksen kriteerit (2 sivua) 14 Liite 6. Hyvän ohjauksen periaatteet (1 sivu) 16 Liite 7. Käsitteellisiä näkökulmia ohjaukseen (3 sivua) 17 Liite 8. Ohjaus opintopolun eri vaiheissa (1 sivu) 20 Liite 9. Opinto-ohjauksessa käytettävät työmuodot (1sivu) 21 Liite 10. Opinto-ohjauksen kurssit (2 sivua) 22 Liite 11. Opinto-ohjauksen kurssien ajoittuminen (2 sivua) 24 Liite 12. Ryhmien 14 ja 15 kurssivalintalomake (OPS 2005, 2 sivua) 26 Liite 13. Ryhmien 16 kurssivalintalomake (yleinen tuntijako, OPS 2016, 2 sivua) 28 Liite 14. Ryhmien 16 kurssivalintalomake (kokeilutuntijako, OPS 2016, 2 sivua) 30 Liite 15. Opiskeluhuollon ydinkäsitteet ja määritelmät (2 sivua) 32 Liite 16. Esteettömyys toisen asteen opinnoissa (1 sivu) 34 Liite 17. Tiivistelmä opinto-ohjaajan tekemästä työstä (2 sivua) 35 1

1. Ohjaussuunnitelmien tarpeellisuus Lukion opinto-ohjaajien näkökulmasta tehdyn ohjaussuunnitelman tarkoituksena on täydentää niitä suunnitelmia, joita ohjauksesta on tehty. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015, luku 4.2, ohjaus. Luvussa 4.2 (liite 1) todetaan, että osaksi opetussuunnitelmaa laaditaan ohjaussuunnitelma, joka osaltaan toimii koko oppilaitoksen ohjaustyön kehittämisen välineenä. Lisäksi luvussa 4.2 todetaan, että ohjaussuunnitelmasta tulee käydä ilmi ohjaustoiminta ja sen tavoitteet, ohjaukseen liittyvien tehtävien ja työn jakautuminen lukion koko henkilöstön kesken, ohjaus koulutuksen nivelvaiheissa, kuvaus ohjausta koskevan yhteistyön järjestämisestä keskeisten yhteistyökumppaneiden, kuten jatko-opintopaikkojen, työelämän ja muiden lukion ulkopuolisten tahojen, kanssa. Ohjaussuunnitelmasta tulee käydä ilmi myös huoltajien kanssa tehtävä ohjaukseen liittyvä yhteistyö. Mikkelin lukion ohjaussuunnitelma 2016. Elokuun 1. päivästä 2016 käyttöön otettava 2015 hyväksyttyjen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti laadittu ohjaussuunnitelma on liitteessä 2. Mikkelin ohjaussuunnitelma. Mikkelin kaupungin esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen yhteinen ohjaussuunnitelma 2016. Mikkelin ohjaussuunnitelman tavoitteena on tarjota ohjaustyötä tekeville yhteisiä toimintamalleja ja käytänteitä, etenkin oppilaiden siirtymävaiheiden ohjaukseen. Suunnitelmassa on tehty näkyväksi koulun koko henkilöstön toiminta oppilaiden ohjauksessa ja myös koulun ulkopuolisten tahojen kanssa tehtävä laaja-alainen yhteistyö. Erillinen opinto-ohjaajien näkökulmasta tehty suunnitelma on nähty tarpeelliseksi monesta syystä. Ohjausta voidaan tarkastella eri näkökulmista: opetuksen järjestäjän, koulun, opiskelijan, vanhempien, opettajan, opetuksen tai johtamisen näkökulmista. Suunnitelmassa on haluttu sisällöllisesti avata sitä työtä, jota opintoohjaajat tekevät. Ohjaus mainitaan monessa kohtaa lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osissa (ks. liite 3) ja on tärkeää, että työnjakoa määriteltäessä työn sisällölliset perusteet tiedostetaan. Rajapinnat eri ammattinimekkeillä olevien toimijoiden välillä tulee määritellä siten, että tehdyt ratkaisut ovat perusteltuja. Ammattikäytäntöjä ja taustalla vaikuttavia periaatteita tulee tehdä näkyväksi. Mitä hyvä ohjaus on? Mitä käytännön työtehtäviin kuuluu? Suunnitelmallisuudella turvataan ja varmistetaan ohjauspalvelujen laatu, tasapuolisuus ja saatavuus. Ohjaussuunnitelma luo myös pohjan ohjauspalveluista tiedottamiselle sekä ohjaustoiminnan säännölliselle ja suunnitelmalliselle arvioinnille. Teksti on pyritty pitämään mahdollisimman tiiviinä siten, että liitteisiin on tiivistetty opinto-ohjaajan työn kannalta keskeisiä kohtia. Suunnitelma päivitetään vuosittain. 2. Tavoitteena hyvä ohjaus Mitä on hyvä ohjaus? Miten opinto-ohjaus määritellään? Minkälaiselle perustalle käytännön ohjaustyö voidaan rakentaa? Näihin kysymyksiin voidaan vastata monella tavalla. Hyvänä lähtökohtana voidaan pitää 2009 hyväksyttyjä opinto-ohjaajan työn eettisiä periaatteita (liite 4), jotka määrittävät syvällisellä tavalla käytännön ohjaustyötä. Myös 2014 laaditut hyvän ohjauksen kriteerit (liite 5) ja hyvän ohjauksen periaatteet (liite 6) tarjoavat suositusten muodossa vahvan perustan hyvälle ohjaukselle. Liitteen 7 käsitteellisissä näkökulmissa ohjaukseen on hahmoteltu joitakin oleellisia ohjaustyön teoreettisia lähtökohtia. Näihin liitteisiin on tiiviissä muodossa avattu niitä ajatuksia, jotka ovat merkityksellisiä hyvää ohjausta määriteltäessä ja ohjauksen käytäntöjä suunniteltaessa. 3. Riittävä ja monipuolinen ohjaus ohjauksen kokonaisuus 2 Lukiolaissa 21.8.1998/629 todetaan 7 opetuksen laajuutta ja sisältöä käsiteltäessä, että opiskelijalle tulee antaa myös opinto-ohjausta. Lisäksi 22 sanotaan, että opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä opinto-ohjausta. Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (13.11.2014) luvussa 3, lukio-opetuksen tuntijako 8, todetaan, että oppituntien lisäksi opinto-ohjauksessa opiskelijalle annetaan muuta ohjausta. Hyvän ohjauksen kriteereissä (liite 5) todetaan, että ohjaukseen on varattu resurssia siten, että opiskelijalla on mahdollisuus saada riittävästi monipuolista ja jatkuvaa ohjausta tarpeensa mukaan koko opintojen ajan. Lisäksi todetaan, että jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus sekä henkilökohtaiseen että ryhmämuotoiseen ohjaukseen.

Ohjaus voidaan jäsentää ennen opiskelua, opintojen aikana ja opintojen jälkeen tapahtuvana toimintana. Ohjaustoiminta muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävän jatkumon, jonka aikana opinto-ohjauksen kurssit ja muu ohjaus tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden hankkia tarvittavat tiedot ja taidot, joiden varassa hänen on mahdollista suunnitella lukio-opintojaan, tehdä jatko-opintosuunnitelma ja pohtia tulevaisuuttaan. Liitteeseen 8 (Ohjaus opintopolun eri vaiheissa) on nimetty sitä tekemistä, mitä ohjauksen puitteissa opintopolun eri vaiheissa Mikkelin lukiossa tehdään ja liitteessä 9 (Opinto-ohjauksessa käytettävät työmuodot) on esitelty ne työmuodot, jotka ovat Mikkelin lukiossa käytössä. Opinto-ohjauksen kurssit on esitelty liitteessä 10, kurssien ajoittuminen liitteessä 11 ja tiivistelmä opinto-ohjaajan tekemästä työstä liitteessä 17. Ohjaus opintoja edeltävässä vaiheessa. Ohjauksen tavoitteena ennen opintojen alkamista on, että hakija saa tietoa lukiokoulutuksesta, opintojen muodostumisesta ja sisällöistä. Hakija orientoituu lukioopiskeluun ja hahmottaa oman opiskelupolkunsa. Mikkelin alueen yläkoulujen kahdeksasluokkalaiset vierailevat Mikkelin lukiossa maalis - toukokuussa, opinto-ohjaajat käyvät tutoropiskelijoiden kanssa esittelemässä lukio-opintoja yläkoululaisille, yläkoulujen päättöluokkalaisille järjestetään tutustumispäivä lukioon ja yläkoululaisten on mahdollista tulla tutoreiden mukana tutustumaan lukioon siten, että he osallistuvat oppitunneille. Ohjaus opintojen aloitusvaiheessa. Opintojen aloitusvaiheen ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija sitoutuu opiskeluun ja kehittyy aktiiviseksi sekä vastuulliseksi toimijaksi. Tutoropiskelijat ottavat uudet opiskelijat vastaan yhdessä ryhmänohjaajien kanssa. Opintojen alussa tutorit järjestävät tutustumispäivän kaikille aloittaville opiskelijoille. Ensimmäisen tai toisen jakson aikana opiskelijat osallistuvat OP1 kurssille, jossa käsitellään kaikki keskeiset opintojen aloittamiseen, opintojen suunnitteluun ja yleensä opiskeluun liittyvät asiat (ks. liite 9 ja 10). Ohjaus opintojen aikana. Opiskelija toteuttaa omaa opiskelusuunnitelmaansa, tekee seuraavan vuoden kurssivalinnat ja toteuttaa ylioppilaskirjoitussuunnitelmaa ja jatko-opintosuunnitelmaa. Opiskelija kykenee hakemaan ohjausta ja käyttämään ohjauspalveluja tilanteen ja tarpeen mukaan muuttuvissa elämäntilanteissa. Ohjaus opintojen päätösvaiheessa. Päättövaiheen ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saattaa opinnot loppuun (lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto) ja hakeutuu jatko-opintoihin oman suunnitelmansa mukaisesti. Ohjaus opintojen jälkeen. Valmistumisen jälkeen ylioppilaaksi valmistuneita opiskelijoita kannustetaan vierailemaan lukiossa ja esittelemään niitä oppilaitoksia, joissa he ovat jatko-opiskelijoina. Palaute- ja seuranta. Ohjausta arvioidaan koko koulutuksen ajan. Arvioinnin tavoitteena on saada palautetta ohjauksen toteutumisesta sekä opiskelijoiden sijoittumisesta jatko-opintoihin. Ohjauksesta saatava palaute vaikuttaa ohjaustyön kehittämiseen. Opinto-ohjauksen kurssien ja informaatiotilaisuuksien lisäksi henkilökohtaista ohjausta annetaan ohjauskeskusteluissa tapaamalla opiskelijoita ja ohjauksen eri foorumeilla. Puhelimitse tapahtuvan asioinnin lisäksi erityisesti ohjaus verkkotyövälineiden kautta on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Monimuotoisten pedagogisten ratkaisujen kehittäminen ja yksilöllisiin opintopolkuihin kannustaminen edellyttävät ohjaukselta moniulotteista otetta, jossa pyritään ennakoivaan ja yksilölliseen toimintamalliin. Vastapainoksi tarvitaan vahva seurantasysteemi. Opinto-ohjaajat seuraavat opiskelijoiden opintosuunnitelmien toteutumista systemaattisesti jokaisen jakson jälkeen ja varmistavat sen, että tarvittaessa tehdään korjaavia valintoja ja ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin. Ennakoivaan ohjaukseen pääseminen edellyttää vahvaa taustatyötä, jossa opiskelijoita muistutetaan oikea aikaisesti tärkeistä asioista. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi lomakkeiden, suunnitelmien ja ilmoittautumisten palauttaminen ajallaan. Erityisesti ylioppilaskirjoituksiin ja opintojen loppuun saattamiseen tehdään monentasoisia varmistuksia. 3

4. Ohjaus lukio-opintoihin ja jatko-opintoihin liittyvien päätösten tukena Opiskelijat laativat itselleen henkilökohtaisen suunnitelman, joka pitää sisällään opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman ja jatko-opintosuunnitelman (ks. liite 9). Suunnitelmat laitetaan vireille jo yläkoulussa ensimmäisen vuoden kurssivalintoja tehtäessä. Opintojen alussa opinto-ohjauksen tunneilla suunnitelmia laajennetaan ja tämän jälkeen suunnitelmiin palataan toistuvasti lukio-opintojen edetessä. Suunnitelmia täydennetään ja joskus tehdään suuriakin muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiin. Ohjauksen eri työmuodoilla (liite 9) tuetaan opiskelijaa arvioimaan ja kehittämään suunnitelmia opintojen edetessä. Lähtökohtana on opiskelijan aktiivinen ja kriittinen tiedonhankinta opinto-ohjauksen kurssien ja verkkotyöskentelyn yhteydessä. Ohjauksessa käsitellään monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti vaihtoehtoja opiskelijan omien suunnitelmien ja valintojen tueksi. Jokainen opiskelija tekee verkkoon opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman ja jatkoopintosuunnitelman. Lisäksi nämä kolme suunnitelmaa tulevat tiivistetysti esille myös ensimmäisen ja toisen vuoden keväällä tehtävästä kurssivalintalomakkeesta (liite 12, liite 13, liite 14). Näistä suunnitelmista keskustellaan viimeistään toisena opiskeluvuotena, jolloin jokainen opiskelija käy ohjauskeskustelussa opintoohjaajan kanssa. Tavoitteena on opiskelun hallinta ja se, että opiskelija on kartalla omista opinnoistaan ja oman opiskelunsa kokonaisuudesta. Mitä tavoitteita on, mitkä suoritukset on tehty, mitä opintoja on vielä jäljellä, mikä osaaminen on tärkeää jatko-opintojen kannalta? Keskeistä tässä kokonaisuudessa on ohjauksen, seurannan ja tiedotuksen toimivuus. Seurantaa tehdään säännöllisesti ja aikatauluista tiedotetaan kattavasti. Lukion oman kurssitarjonnan ohella opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä opintoja lukion ulkopuolella ja hyväksi lukea muualla tehtyjä opintoja osaksi lukio-opintoja. Esimerkiksi yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, kansalaisopistoissa, ammattioppilaitoksissa, Nettilukiossa ja Akatemioissa tehdyt opinnot avaavat lukiolaisille uusia mahdollisuuksia, joita he voivat halutessaan hyödyntää. Lukiopedagogiikka kirjassa (Koulutuksen arviointineuvoston julkaisussa 40, 2009, Jyväskylä) todetaan, että muualla kuin omassa lukiossa suoritettavien opintojen osalta opiskelijat ovat kaikkein eriarvoisimmassa tilanteessa. Lukiot eivät hyödynnä niitä mahdollisuuksia, joita luokattoman lukion keskeinen periaate, joustavuus ja valinnaisuus, tarjoaisi eri oppilaitoksissa suoritettujen opintojen sisällyttämisessä lukiotutkintoon. Lukiot eivät yleisesti kannusta opiskelijoita hakeutumaan muualle opiskelemaan. Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (13.11.2014) opetussuunnitelmaa käsittelevässä osiossa 11 todetaan, että opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin tarvittaessa myös muiden koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen. Osaamisen tunnustamisesta on 23 määrätty siten, että opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia, syventäviä tai soveltavia opintoja. Opiskelijan osaamisen tunnustamisessa noudatetaan, mitä 17 ja 17 a :ssä säädetään opiskelijan arvioinnista ja siitä päättämisestä. Tarvittaessa osaaminen on osoitettava koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen mainittujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista. Mikkelin lukiossa mahdollisuudesta liittää lukion oppimäärään muualla tehtyjä opintoja tiedotetaan jo opintoja esiteltäessä yläkoululaisille. Tarkemmin tätä mahdollisuutta käsitellään heti opintojen alussa opintoohjaustunneilla siten, että lukiolaiset löytävät kurssilla käytettävältä verkkoalustalta lisäinformaatiota kaikista niistä mahdollisuuksista, joita lukiolaiset voivat lukioaikana hyödyntää. Mikäli opiskelija innostuu opintoja muualla tekemään, hän osaa tässä tilanteessa toimia tarkoituksenmukaisella tavalla. Useimmiten opiskelijat ensin keskustelevat ja suunnittelevat asiaa yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Kun opiskelija on opintosuorituksen tehnyt, toimittaa hän opinto-ohjaajalle tositteen tehdyistä opinnoista. Opinto-ohjaaja dokumentoi tositteen talteen ja tekee asiasta päätöksen vallitsevien säännösten ja rehtorin kanssa sovitun prosessin mukaisesti. Lopuksi opinto-ohjaaja toimittaa tiedon kansliaan, jossa opintosihteeri vie suorituksen opintorekisteriin. 4

5. Työelämätaidot ja työelämään tutustuminen Julkaisussa Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta (Hautamäki Jarkko ym. 2012, Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 59, Jyväskylä, Jyväskylän yliopistopaino) korostetaan ohjausta jatko-opintojen näkökulmasta oikeiden lukiokurssien valintaan ja ammatillisen identiteetin hahmottamiseen jo lukioaikana. Kirjassa korostetaan järjestelmällisen ohjauksen merkitystä jatko-opintoihin. Lisäksi korostetaan myös sellaisten taitojen oppimista, joita ei arvioida ylioppilastutkinnossa. Näitä geneerisiä taitoja ovat mm. tietotekniset valmiudet, oppimaan oppimisen taidot, oma-aloitteisuus, itsenäisyys, kriittisyys, työelämävalmiudet, kyky tiimityöskentelyyn, vuorovaikutustaidot, joustavuus, rohkeus, asenne, itseluottamus, muutoksensietokyky, itseilmaisu, elämänhallintataidot ja arvo-osaaminen. Lähtökohtana on, että opiskelija tutustuu monipuolisesti työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen opiskeluaikana. Tavoitteena on, että opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää opinto-ohjelmaansa työelämään liittyviä opintoja. Opinto-ohjauksen kurssien sisällöissä oppitunneilla, verkkotyöskentelyssä ja vierailijoita rekrytoitaessa työelämä ja ammatit ovat keskeisiä aihealueita. Verkosto- ja työelämäyhteistyössä pyritään suunnitelmallisuuteen ja aktiivisuuteen. Vaikka yläkouluissa työelämään tutustumisen kaltainen toiminta ei olisikaan lukiossa käytännössä mahdollista, tutustumista työelämään toteutetaan oppitunti- ja verkkotyöskentelyllä, yhteisillä tapahtumilla sekä erikseen järjestettävillä tilaisuuksilla ja teemapäivillä. Lukuvuonna 2016-2017 työelämään tutustumismahdollisuuksina kokeiltiin päivä johtajana ja projektiviikolla TET 2.0 kokonaisuuksia. Molemmat kokeilut toteutettiin yhteistyössä YES lukiosta työelämään hankkeen kanssa. 6. Haasteet ja kehityskohteet Haasteita ja lisätyötä opinto-ohjaukseen tuovat uuden opetussuunnitelman käyttöön ottaminen elokuussa 2016 ja tuntijakokokeilu. Myös sähköisen ylioppilaskokeiden asteittainen tekeminen syksystä 2016 alkaen tuo opinto-ohjaukseen oman lisänsä. Yläkoululaisille lukiosta annetaan totuudenmukainen kuva ja heitä innostetaan hakemaan lukioon. Tavoitteena on saada hyviä opiskelijoita, negatiivisia keskeyttämisiä ei ole ja valmistuttuaan he sijoittuvat jatko-opintoihin aloille, joista ovat kiinnostuneita. Luonnollisesti kaikkiin näihin kohtiin liittyy omat haasteensa. Lisäksi seuraavat kohdat haastavat kehitystyöhön ja tarkennuksiin: 5 Opiskeluhuolto. Liitteeseen 15 on tiivistetty opiskeluhuollon ydinkäsitteitä siten, että kokonaisuus olisi helposti ymmärrettävissä. Opinto-ohjaajat eivät kuulu varsinaiseen opiskeluhuollon henkilöstöön, mutta he ovat tarvittaessa mukana yksilökohtaisen opiskeluhuollon palavereissa ja yhteisöllisen opiskeluhuollon kokouksissa. Opinto-ohjaajat ovat mukana opiskeluhuollossa omien työtehtäviensä ja pedagogisen ammatillisuuden rajoissa. Esteettömyys. Liitteeseen 16 on koottu niitä ulottuvuuksia, joita esteettömyyteen toisella asteella voidaan liittää. Myös esteettömyyteen liittyvät kysymykset koskettavat joiltakin osin opinto-ohjaajia. Peruskoulussa hojks on lainvoimainen hallinnollinen päätösasiakirja, kun se on johtosäännössä valtuutetun henkilön allekirjoittama. Lukiossa kyse ei ole hallinnollisesta päätösasiakirjasta, mutta lukiolaiselle voidaan laatia henkilökohtainen opiskelun järjestämisen suunnitelma, johon yksittäisiä toteuttamistoimenpiteitä kirjataan. Lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan opiskelija tarvitsee erityistä tukea lukiossa, kun hän on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan, opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi, hän tarvitsee sosiaalista tai psyykkistä tukea, hän tarvitsee tukea mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Lukiolain 13 :ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet tulee järjestää siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa. Esteettömän opiskelun ja siihen liittyvistä järjestelyistä huolehtiminen ovat haasteellisia kaikille lukiossa työskenteleville. Opiskelussa jaksaminen. Opinto-ohjauksen kurssilla tehdään jaksamissuunnitelma lukio-opintojen ja sen jälkeiselle ajalle. Opinnoissa korostetaan vahvasti säännöllisen työnteon merkitystä, itsensä likoon laittamista ja periksi antamattomuutta. Vaakakupin toisessa laidassa ovat jaksamiseen liittyvät ongelmat. Jopa 20-30% varsinkin hyvin menestyvistä lukiolaisista laittavat itsensä niin koville, että jaksamisen kanssa on hankaluuksia. Myös pääsykokeet ja tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus vievät voimia. Lukion valinnaisuudella, opiskeluohjelman keventämisellä, opinto-ohjelman muuttamisella 3,5 4 vuoden

6 opiskeluohjelmaan voidaan jonkin verran saada väljyyttä työmäärään. Jaksamiseen liittyvät kysymykset ovat iso haaste lukiolle. Työelämään tutustuminen. Lukiossa ei perinteistä työelämään tutustumista ole juurikaan ollut, mutta ammatit, työelämä ja yrittäjyys ovat muuten vahvasti esillä opinto-ohjauksessa. Haasteena ja tavoitteena on edelleen vahvistaa työelämään tutustumista erilaisilla työmenetelmillä. Työnjako, organisoituminen, työtehtävät ja toimenkuva. Lukion opetussuunnitelman perusteissa luvussa 4.2 (liite 1) todetaan, että opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Samalla kuitenkin todetaan liitteessä 5, että ohjausta tulee tarkastella eri näkökulmista: opetuksen järjestäjän, koulun, oppilaan, vanhempien, opettajan, opetuksen ja johtamisen näkökulmasta. Opinto-ohjaajalla ei ole määräysvaltaa opettajiin. Rehtori päätöksentekijänä on keskeisessä asemassa kaikkeen lukiotyöhön liittyvissä kysymyksissä. Tämä suunnitelma on kirjoitettu opinto-ohjaajien työn sisällöllisistä lähtökohdista käsin. Omat haasteensa liittyvät työnjakoon, tehtävänkuviin ja toiminnan organisoitumiseen. Myös tulevan lukuvuoden suunnittelu tulisi tehdä pidemmälle kevään aikana. Opiskelijoiden sitoutuminen, asenne ja motivoituminen opiskeluun ja oman tulevaisuuden suunnitteluun. Opinto-ohjauksessa työskennellään hyvin pitkälle opiskelijoiden henkilökohtaisten suunnitelmien ja yksilöllisten valintojen parissa. Samassa ryhmässä voi olla 30 toisistaan poikkeavaa suunnitelmaa ja tämä asettaa haasteita opinto-ohjauksen käytännön toteutukselle: työskentelyn tulisi olla sellaista, että se mahdollistaisi jaettujen asioiden käsittelyn ja samalla pitkälle menevän yksilöllisen eriyttämisen. Tällainen työskentely edellyttää lukiolaisilta sitoutumista, hyvää asennetta ja motivoitumista omista asioista huolehtimiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Opiskelijoille korostetaan asioiden tekemistä ajallaan, omista asioista huolehtimista, arjenhallintaa ja opintojenhallintaa. Inhimillisiä unohduksia tapahtuu, mutta myös välinpitämättömyyttä omista asioista huolehtimisessa esiintyy. Tämä asettaa haasteita ohjaukselle.

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015, luku 4.2, ohjaus Liite 1 Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, joka tukee opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja tulevaisuutta koskevia valintoja ja ratkaisuja. Ohjaustoiminta tukee opiskelijoiden hyvinvointia, kasvua ja kehitystä, tarjoaa aineksia itsetuntemuksen ja - ohjautuvuuden lisääntymiseen sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja toimijuutta kehitetään ja pidetään yllä lukio-opintojen ajan. Ohjauksen avulla edistetään koulutuksen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Opiskelijoiden opintojen sujumista seurataan ja heidän opintojensa etenemistä tuetaan. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä huoltajien ja opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa. Ohjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön tavoitteellisesti johdettua yhteistä työtä. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijaryhmänsä lähiohjaajana. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa, auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja tukee opiskelijoiden jatko-opintovalmiutta ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta. Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija. Jokaista opiskelijaa kunnioitetaan yksilönä, jolla on oikeus ohjaukseen. Ohjausta voidaan järjestää kurssimuotoisena opetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena, vertaisohjauksena sekä näiden yhdistelmänä. Opiskelijan tulee saada lukio-opintojensa aikana ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi. Ohjauksen avulla opiskelija ymmärtää erilaisten lukioaikaisten valintojen vaikutuksen ura- ja jatko-opintomahdollisuuksiinsa. Opiskelijan opiskelutaidot sekä kyky arvioida taitojaan kehittyvät. Häntä tuetaan tunnistamaan vahvuutensa ja kehittymistarpeensa oppijana sekä käyttämään hänelle soveltuvia opiskelumenetelmiä. Opiskelijaa harjaannutetaan omien valintojen suunnitteluun ja tekemiseen sekä vastuuseen valinnoistaan. Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisen oppimisen merkityksen. Ohjauksessa käsitellään monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti erilaisia jatko-opintoihin ja urasuunnitteluun liittyviä vaihtoehtoja opiskelijan omien suunnitelmien ja valintojen tueksi sekä ohjataan opiskelijaa näihin liittyvässä tiedonhaussa. Opiskelijan lukioopintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen suunnitelman, joka pitää sisällään opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman. Opiskelija päivittää suunnitelmiaan oppilaitoksen ohjaushenkilöstön tuella. Ohjauksen merkitys korostuu koulutuksen nivel- ja siirtymävaiheissa. Oppilaitos antaa tietoa lukiokoulutuksesta perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, opinto-ohjaajille ja opettajille sekä tarjoaa heille mahdollisuuksia tutustua opetukseen lukiossa. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen toimintaan sekä opiskelun käytänteisiin. Opiskelijoille järjestetään lukioaikana mahdollisuuksia tutustua sekä työelämään että opiskeluun jatko-opiskelupaikoissa. Jatko-opintoihin siirtymiseen kiinnitetään huomiota lukio-opintojen loppuvaiheessa. Opiskelijan tulee saada tietoa siitä, mitkä ovat eri toimijoiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa sekä missä asioissa ja miten opiskelija voi saada heiltä tukea. Osaksi opetussuunnitelmaa laaditaan ohjaussuunnitelma, joka osaltaan toimii koko oppilaitoksen ohjaustyön kehittämisen välineenä. Ohjaussuunnitelmasta tulee käydä ilmi ohjaustoiminta ja sen tavoitteet, ohjaukseen liittyvien tehtävien ja työn jakautuminen lukion koko henkilöstön kesken, ohjaus koulutuksen nivelvaiheissa, kuvaus ohjausta koskevan yhteistyön järjestämisestä keskeisten yhteistyökumppaneiden, kuten jatko-opintopaikkojen, työelämän ja muiden lukion ulkopuolisten tahojen, kanssa. Ohjaussuunnitelmasta tulee käydä ilmi myös huoltajien kanssa tehtävä ohjaukseen liittyvä yhteistyö. 7

Mikkelin lukion ohjaussuunnitelma 2016 Liite 2 TAVOITTEET tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä lukio- ja jatkoopintoja koskevia suunnitelmia, valintoja ja päätöksiä tarjota aineksia itsetuntemuksen lisäämiseen ja kehittämiseen varmistaa, että lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto tulevat tehdyksi oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti edistää koulutuksen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäistä syrjäytymistä tukea hyvinvointia, kasvua ja kehitystä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen, yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja toimijuuteen korostaa elinikäisen ja jatkuvan oppimisen merkitystä NIVELVAIHEET informaatiota ja tietoa lukiokoulutuksesta välitetään lukio-opintoja suunnitteleville perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen ja yläkoulujen opinto-ohjaajille vieraillaan yläkoulujen opinto-ohjaustunneilla esittelemässä lukio-opintoja tarjotaan yläkoulujen oppilaille mahdollisuuksia tutustua lukioon lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen toimintaan ja opiskelun käytänteisiin opinto-ohjausta toteutetaan monipuolisia työmenetelmiä käyttäen (informaatiotilaisuudet, oppitunnit, vierailukäynnit, henkilökohtainen ohjaus, verkko-ohjaus ja -työskentely) siten, että ohjaus jakaantuu koko opintopolun ajalle (ennen lukio-opintoja, lukio-opintojen aikana, lukio-opintojen jälkeen) opiskelijat laativat itselleen henkilökohtaisen suunnitelman, joka pitää sisällään opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman lukioaikana opiskelijoille järjestetään mahdollisuuksia tutustua jatko-opiskelupaikkoihin ja työelämään jatko-opintoihin hakemiseen valmennetaan ja hakemista tuetaan lukion jälkeisissä jatko-opinnoissa oleviin opiskelijoihin pidetään yhteyttä ja heille avataan mahdollisuus tulla esittelemään opiskelumahdollisuuksia lukiolaisille TYÖNJAKO Rehtorit varmistavat sen, että tekeminen on sopusoinnussa lukion koulutustehtävän sekä voimassa olevien säännösten ja määräysten kanssa 8 Opinto-ohjaaja kantaa päävastuun opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta harjaannuttaa opiskelijaa omien valintojen suunnitteluun ja tekemiseen sekä vastuuseen valinnoistaan siten, että opiskelija ymmärtää lukioaikaisten valintojen vaikutuksen ura- ja jatkoopiskelumahdollisuuksiinsa varmistaa sen, että ohjauksessa käsitellään monipuolisesta ja ennakkoluulottomasti erilaisia jatkoopintoihin ja urasuunnitteluun liittyviä vaihtoehtoja opiskelijan omien suunnitelmien ja valintojen tueksi sekä ohjataan opiskelijaa näihin liittyvässä tiedonhaussa huolehtii siitä, että lukio-opintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen suunnitelman, joka pitää sisällään opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman seuraa opintojen sujumista ja tukee opintojen etenemistä (ensisijaisina indikaattoreina kurssisuoritukset, -valinnat, yo-kirjoitussuunnitelmat, yo-arvosanat) huolehtii lukion ulkopuolella tehtäviin opintoihin liittyvistä käytännöistä ja hyväksiluvuista huolehtii yhdessä opiskelijan kanssa suunnitelmien päivittämisestä tilanteen ja tarpeen mukaan pitää opinto-ohjauksen kurssien oppitunnit ja informaatiotilaisuuksia suur- ja pienryhmille sekä antaa henkilökohtaista ohjausta opiskelijoita tapaamalla ja tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä tekee yhteistyötä huoltajien, viranomaisten, opiskelijoiden asioita työstävien ammattilaisten, muiden oppilaitosten, työelämän edustajien ja muiden yhteistyötahojen kanssa

sopii ja järjestää oppilaitosvierailuja ohjaa opiskelijoita tarvittaessa opiskeluhuollon palvelujen piiriin ja osallistuu tarvittaessa monialaisiin asiantuntijaryhmiin Ryhmänohjaaja toimii opiskelijaryhmänsä lähiohjaajana huolehtii opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta yhteistyössä huoltajien, muiden opettajien, koulun henkilökunnan ja opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa (ensisijaisina indikaattoreina opetukseen osallistuminen ja poissaolot) pitää oman ryhmänsä ryhmänohjaustuokiot haastattelee ensimmäisen lukukauden aikana ryhmänsä opiskelijat on ryhmänsä opiskelijoiden tuntija, tukija, ryhmäyttäjä, perehdyttäjä, seuraaja, tiedottaja ja auttaja pitää yhteyttä huoltajiin ja osallistuu vanhempainiltojen pitämiseen osallistuu ryhmänsä kanssa koulussa järjestettäviin tilaisuuksiin ohjaa opiskelijoita tarvittaessa opiskeluhuollon palvelujen piiriin ja osallistuu tarvittaessa monialaisiin asiantuntijaryhmiin Vuosikurssivastaava huolehtii vuosikurssin ryhmänohjaajien hoidettavaksi tulevien vuosittaisten tapahtumien (muun muassa juhlat ja vanhempainillat) järjestelyistä, valmisteluista ja sujumisesta yhdessä ryhmänohjaajien ja muun henkilökunnan kanssa järjestää vuosikurssin ryhmänohjaajille yhteisiä palavereita pitää esillä ja koordinoi vuosikurssitason asioita sekä osallistuu suunnitteluryhmien työhön Aineenopettaja ohjaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa sekä auttaa kehittämään oppimaan oppimisen taitoja ja oppimisen valmiuksia seuraa opiskelijan edistymistä omassa oppiaineessa ja omilla kursseilla tukee opiskelijaa tunnistamaan vahvuutensa ja kehittymistarpeensa oppijana sekä käyttämään hänelle soveltuvia opiskelumenetelmiä tukee jatko-opiskeluvalmiuksia ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta kirjaa opiskelijoiden poissaolot oppitunneilta keskustelee opiskelijan kanssa, mikäli havaitsee huolta herättäviä asioita opiskelijan opiskelussa tai muiden asioiden osalta toimii yhteistyössä ryhmänohjaajan, erityisopettajan, opinto-ohjaajan ja muiden relevanttien tahojen kanssa tilanteen vaatimalla tavalla ohjaa opiskelijoita tarvittaessa opiskeluhuollon palvelujen piiriin ja osallistuu tarvittaessa monialaisiin asiantuntijaryhmiin Opiskelijat ovat ohjauksessa aktiivisia ja osallistuvia toimijoita laativat henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat, huolehtivat suunnitelmien toteutumisesta ja toimivat aloitteellisesti kouluyhteisön jäseninä Tutorit käyvät yhdessä opinto-ohjaajien kanssa esittelemässä lukio-opintoja yläkoulujen päättöluokkalaisille järjestävät yhdessä opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien kanssa kaikille lukion aloittaville opiskelijoille tutustumis- ja ryhmäytymispäivän ensimmäisen jakson alussa antavat vertaisohjausta ja tukea aloittaville lukiolaisille sekä osallistuvat ryhmänohjaajan apuna lukioopintojen aloittamiseen esittelevät lukio-opintoja vieraileville oppilaille yhdessä opinto-ohjaajien kanssa ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa yläkoulujen päättöluokkalaisten tutustumiskäyntiä lukioon osallistuvat keväällä järjestettävään uusien tutoreiden koulutukseen 9 Aktivaattorit jokaisesta perusryhmästä opiskelijat valitsevat yhden luottamusopiskelijan eli aktivaattorin

osallistuvat säännöllisiin palavereihin, joissa käsitellään ajankohtaisia ja valmisteltavina olevia asioita, tilaisuuksia ja tapahtumia ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa ryhmänohjaustuokioita välittävät ajankohtaista informaatiota ryhmän opiskelijoille ja huolehtivat siitä, että ryhmäkohtaiset tehtävät jakautuvat tasaisesti ryhmän opiskelijoiden kesken Opiskelijakunnan hallitukseen valitut opiskelijat osallistuvat opiskelijakunnan hallituksen toimintaan ja kokouksiin tekevät kannanottoja ajankohtaisiin lukiolaisia ja yleensä opiskelijoita koskeviin kysymyksiin valtakunnallisella, paikallisella ja oppilaitoskohtaisella tasolla osallistuvat päätöksentekoon ja toteuttavat lukiolaisten edunvalvontaa osallistuvat lukiolaisten hyvinvointia lisäävien tapahtumien ja teemapäivien suunnitteluun, järjestämiseen ja toteutukseen osallistuvat erilaisten työryhmien, hankkeiden ja yhteistyötahojen toimintaan lukio-opiskelijoiden edustajina YHTEISTYÖ Yhteistyö huoltajien kanssa yhteistyöllä edistetään henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista, jatkoopintosuunnitelmien tekemistä ja opiskelijan hyvinvointia tavoitteena on toimivien ratkaisujen löytäminen esille nouseviin kysymyksiin ja mahdollisiin haasteisiin huoltajat saavat riittävästi tietoa lukiokoulutuksesta, opiskelijan lukiotyöskentelystä ja opintojen sujumisesta huoltajilla on mahdollisuus pitää yhteyttä koulun henkilökuntaan ja saada ajantasaista informaatiota opiskelijaa koskevista asioista säännösten ja määräysten viitoittamissa rajoissa käytännössä yhteistyötä toteutetaan muun muassa seuraavilla tavoilla: säännöllinen yhteydenpito ja informaation saanti sähköisten järjestelmien ja viestimien avulla, kirjeet, tiedotteet, oppaat, kotiin jaettavat materiaalit ja lomakkeet, vanhempainillat, neuvottelukunnan kokoukset, tilaisuudet ja tapahtumat sekä yhteiset tapaamiset ja palaverit. Seudullinen ohjausyhteistyö seudullisella tasolla ohjausyhteistyötä koordinoi Etelä-Savon ohjausväki yhdistys (ESO), joka kokoaa yhteen lasten ja nuorten ohjaustyötä tekevät tahot eri sektoreilta ohjaustoiminnan kehittämiseksi ja ohjausväen ammattitaidon parantamiseksi yhdistyksen yhteistyötilaisuuksiin osallistuvat eri kouluasteiden oppilaan- ja opinto-ohjaajat, Olkkarissa ohjaustyötä tekevät, työvoimahallinnon henkilöstöä sekä usein myös nuorisotoimen, koulukuraattoreiden sekä koulupsykologien edustajat tarvittaessa paikalla voi olla myös muiden hallintokuntien edustajia erillisessä Mikkelin alueen seudullisessa ohjaussuunnitelmassa kuvataan yhteiset toimintamallit, käytänteet ja siirtymävaiheiden toiminta Yhteistyö yläkoulujen kanssa ohjauksellinen yhteistyö on tiivistä, säännöllistä ja joustavaa yhteistyötä toteutetaan seuraavilla työmuodoilla: vierailut yläkouluissa pidettävillä opintoohjaustunneille, yläkoululaisten kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten tutustumiskäynnit lukioon, erikseen sovittavat yksittäisten oppilaiden tutustumiskäynnit, lukion kurssivalintaan liittyvien aineistojen toimittaminen yläkouluille hyvissä ajoin heti vuoden vaihteen jälkeen, ensimmäisen lukiovuoden kurssivalintojen tekeminen yläkouluissa ja opinto-ohjaajien yhteiset palaverit järjestetään tilanteen mukaan osallistujakoostumukseltaan vaihtelevia yhteistyöpalavereita, joissa ennakoidaan lukio-opintojen aloittamiseen ja opiskeluun liittyviä järjestelyjä Toisen asteen oppilaitosten alueellinen yhteistyö lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan on mahdollista yhdistää opintoja toisesta toisen asteen oppilaitoksesta opintoja voi valita ja suorittaa muissa lukioissa, Suomen Nuoriso-opistossa, Otavan Opistossa tai Etelä- Savon ammattiopistossa 10

yhdistelmäopinnot ovat mahdollisia opiskelijoille tähän tarkoitukseen varatulla yhteistoiminta-ajalla ja muissa oppilaitoksissa heidän ilmoittaminaan ajankohtina hyväksytysti suoritetut opinnot luetaan hyväksi lukion oppimäärään Yhteistyö kansalaisopiston kanssa lukiolaiset voivat suorittaa kursseja kansalaisopistossa hyväksytysti suoritetut opinnot luetaan hyväksi osaksi lukio-opintoja Musiikkiakatemia ja urheiluvalmennus Musiikkiakatemia toteutetaan Mikkelin lukion ja Mikkelin musiikkiopiston yhteistyönä tavoitteena on sovittaa yhteen aktiivisesti ja tavoitteellisesti musiikkia harrastavien nuorten lukioopiskelu ja musiikkiopisto-opinnot urheiluvalmennuskurssit toteutetaan yhteistyössä Etelä-Savon Urheiluakatemian kanssa tavoitteena on sovittaa yhteen kilpaurheilevien nuorten opiskelu ja kilpaurheilun harrastaminen leirien ja kilpailujen vuoksi urheilijoille räätälöidään erityisjärjestelyitä lukio-opintojen tekemiseen ja kokeiden suorittamiseen Yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa ammattikorkeakoulut ja yliopistot vierailevat lukiolla esittelemässä omaa toimintaansa ja jatkoopiskelumahdollisuuksia tehdään tutustumiskäyntejä korkeakouluihin ja tilaisuuksiin (esimeriksi Studia-messut) tiedotetaan mahdollisuuksista tehdä korkeakouluopintoja lukion aikana lukiolaisten korkeakouluissa tehdyt opinnot hyväksi luetaan osaksi lukio-opintoja muita yhteistyömuotoja ovat muun muassa yhteiset tapahtumat, hankkeet ja projektit Työelämä ja elinkeinoelämä opinto-ohjauksen kurssien sisällöissä työelämä ja ammatit ovat keskeisiä aihealueita lukiolaiset tekevät ammattianalyyseja ja perehtyvät työelämään oppitunneilla ja verkkotyöskentelyllä mahdollisia yhteistyömuotoja ovat muun muassa työelämän ja eri ammattien edustajien vierailut oppitunneille, yhteiset tapahtumat sekä erikseen järjestettävät tilaisuudet ja teemapäivät tutustumista työelämään toteutetaan aikataulujen ja mahdollisuuksien rajoissa Muut yhteistyökumppanit yhteistyötä muiden tahojen kanssa tehdään, kun se sopii lukio-opintojen sisältöihin ja se on aikataulullisesti mahdollista yhteistyötahoja ovat muun muassa järjestöt, instituutiot ja organisaatiot, jotka järjestävät erilaisia hankkeita, projekteja, tapahtumia ja tilaisuuksia 11

Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osat Liite 3 Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat lukiolaki (629/1998) ja -asetus (810/1998) valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (942/2014) Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma lukioasetuksen (810/1998) 3 :n mukainen vuosittainen suunnitelma Lukiolain 21 2 momentin mukaan (629/1998, muutettu lailla 1268/2013) koulutuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Kyseinen suunnitelma on kirjattava oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan [Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013), 13 ]. Lukiolain 21 2 momentin mukaan (629/1998, muutettu lailla 1268/2013) koulutuksen järjestäjän tulee laatia ja ohjeistaa opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a :n mukaan (609/1986, muutettu lailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että vuosittain laaditaan oppilaitoskohtaisesti tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Vuosittaisen tarkastelun sijasta suunnitelma voidaan laatia enintään kolmeksi vuodeksi kerralla. Tasa-arvosuunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksen suunnitelmaa. Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 6 :n 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisuussuunnitelma voi sisältyä opetussuunnitelmaan. Opiskelijahuolto Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Paikallisella tasolla opiskeluhuollon suunnittelua ja toteuttamista ohjaa kolme eri suunnitelmaa. Suunnitelmat ovat 1) lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon sisältyy opiskeluhuoltoa koskeva osuus, 2) opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus opiskeluhuollosta sekä 3) oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. [Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 12 ja 13, lastensuojelulaki 417/ 2007, 12 (muutettu lailla 1292/2013), lukiolaki 10 (muutettu lailla 478/2003), terveydenhuoltolaki (1326/2013) 17 ] Oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan seuraavat asiat: 1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut, 2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat. a) Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, b) Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa. 3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen, 4. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa, 5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen. Lukiolain 21 :n mukaan koulutuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelman yhteydessä laatia ja ohjeistaa suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. 12

Opinto-ohjaajan työn eettiset periaatteet Liite 4 Opinto-ohjauksen tavoitteena on tukea ohjattavaa koulutukseen, opiskeluun, uravalintaan ja tulevaisuuteen liittyvien kysymysten käsittelyssä. Opinto-ohjauksen tarkoituksena on auttaa ohjattavaa ymmärtämään omaa tilannettaan ja kohtaamaan elämänsä haasteita. Opinto-ohjauksen perusperiaatteina ovat ohjattavan kunnioittaminen sekä ohjattavan hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen. Opinto-ohjaajan keskeisiä työvälineitä ovat hänen oma persoonansa ja ohjauksellinen asiantuntijuutensa. ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS Opinto-ohjaaja kunnioittaa ohjattavan itsemääräämisoikeutta. Opinto-ohjaaja tuo vaihtoehtoja esille monipuolisesti ja kunnioittaa ohjattavan omia valintoja. TOTUUDELLISUUS Opinto-ohjaaja toimii rehellisesti ja hienotunteisesti. Opinto-ohjauksessa annettavan tiedon on oltava ajankohtaista, monipuolista ja tiedon kriittiseen arviointiin ohjaavaa. Ohjausmateriaalin tekijä on tuotava esiin. LUOTTAMUKSELLISUUS Opinto-ohjaus on luottamuksellista. Luottamuksellisuus on säilytettävä myös muuttuvissa ohjausympäristöissä. Tietoja voidaan luovuttaa, mikäli se on ohjattavan edun kannalta välttämätöntä. Tällöin pyritään ensin keskustelemaan ohjattavan kanssa. Tietojen luovutuksessa noudatetaan voimassa olevia lakeja. RIIPPUMATTOMUUS Opinto-ohjaajan on tiedostettava omat arvonsa sekä yhteiskunnan ja muista kulttuureista tulevien arvoja, jotta hän voi antaa eettisesti kestävää ohjausta. Opinto-ohjaaja tiedostaa omien, työyhteisönsä ja muun yhteiskunnan odotusten vaikutukset työhönsä. AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Opinto-ohjaaja arvioi ja kehittää omaa työtään. Hän huolehtii ammattitaitonsa päivittämisestä osallistumalla täydennyskoulutukseen ja hankkimalla ajantasaista tietoa. YHTEISTYÖ Opinto-ohjaajan työ edellyttää yhteistyötä koulun sisällä ja ulkopuolella eri toimijoiden kanssa. Opinto-ohjaaja kykenee moniammatilliseen yhteistyöhön ja arvostaa muiden ammattitaitoa ja osaamista. OMA HYVINVOINTI Opinto-ohjaaja huolehtii omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan. Opinto-ohjaaja tunnistaa oman rajallisuutensa ja on valmis hakemaan apua, kun sitä tarvitsee. Suomen opinto-ohjaajat ry, vuosikokous 30.1.2009 13

Hyvän ohjauksen kriteerit Suositus on laadittu laadun kehittämistä ja varmistamista varten. Kriteerien avulla turvataan ohjauspalvelujen tasapuolisuus, laatu ja saatavuus. Kriteereitä tulee tarkastella eri näkökulmista: opetuksen järjestäjän, koulun, oppilaan, vanhempien, opettajan, opetuksen tai johtamisen näkökulmasta. Riittävä ja monipuolinen ohjaus Ohjaukseen on varattu resurssia siten, että opiskelijalla on mahdollisuus saada riittävästi monipuolista ja jatkuvaa ohjausta tarpeensa mukaan koko opintojen ajan Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus sekä henkilökohtaiseen että ryhmämuotoiseen ohjaukseen. Aktiivisuuden, osallisuuden ja vastuullisuuden tukeminen Ohjaus on toteutettu tavalla, joka vahvistaa opiskelijoiden aktiivisuutta, osallisuutta ja vastuullisuutta omaan elämäänsä ja oppimiseensa liittyvissä prosesseissa ja päätöksenteossa. Ohjaus vahvistaa opiskelijan osallisuutta opiskelija- ja oppilaitosyhteisössä sekä kasvattaa yhteiskunnan ja työelämän jäsenyyteen. Ohjaus on yhteistä työtä Ohjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön tavoitteellisesti johdettua yhteistä työtä lukion opetussuunnitelman mukaisesti. Tehtävät, roolit ja yhteistyömuodot kuvataan selkeästi ohjaussuunnitelmassa. Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö Lukiokoulutuksen opinto-ohjaajat ovat tehtäväänsä kelpoisia. Henkilöstön tiedot, taidot ja ohjausosaaminen ovat korkeatasoisia ja ajan tasalla. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen Opinto-ohjausta kehitetään oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. Ohjaus toteutetaan tavalla, joka edistää opiskelijan luottamusta tasavertaisiin mahdollisuuksiinsa koulutuksessa ja työelämässä. Ohjaussuunnitelma Koulutuksen järjestäjällä on ohjaussuunnitelma, joka on tarkennettu oppilaitoskohtaisesti. Ohjaussuunnitelmassa on määritelty ohjauksen tavoitteet, toteutus, johtaminen, työnjako, vastuut ja arviointi. Suunnitelma on tehty yhteistyössä opiskelijoiden ja sidosryhmien kanssa. Ohjaussuunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti. Koulutuksen nivelvaiheet Nivelvaiheyhteistyö lukiokoulutuksen alku- ja päättövaiheessa sekä muissa siirtymissä on suunniteltua ja toimivaa. Oppilaitos antaa tietoa lukiokoulutuksesta peruskoululaisille ja tarjoaa heille mahdollisuuksia tutustua lukio-opetukseen. Opiskelijalle järjestetään monipuolisia mahdollisuuksia tutustua opiskeluun jatko-opiskelupaikoissa. Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää opinto-ohjelmaansa jatko-opintoihin liittyviä opintoja. Ohjauksella varmistetaan opiskelijan taidot hankkia tietoa jatko-opinnoista sekä toimia sähköisessä hakujärjestelmässä. Oppilaitoksessa on sovittu ohjauksen käytännöt mahdollisen koulutusalan tai koulutuksen järjestäjän vaihtamiseksi. Ohjaus tukee opiskelijan sujuvaa siirtymistä jatko-opintoihin. Ohjaus koulutukseen ja uravalintoihin liittyvien päätösten tukena Ohjaus tukee lukiokoulutuksen suorittamista sekä opiskelijan sijoittumista jatko-opintoihin. Opiskelija laatii opiskelu-, ylioppilastutkinto- ja jatko-opintosuunnitelman ohjauksen tuella. Ohjaus on toteutettu tavalla, joka tukee opiskelijaa arvioimaan ja kehittämään suunnitelmia opintojen edetessä. Liite 5 14

Ohjaus on toteutettu tavalla, joka tukee opiskelijan aktiivista ja kriittistä tiedonhankintaa. Ohjauksessa käsitellään monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti vaihtoehtoja opiskelijan omien suunnitelmien ja valintojen tueksi. Työelämätaidot ja työelämään tutustuminen Opiskelija tutustuu monipuolisesti työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen opiskeluaikana. Hänellä on mahdollisuus sisällyttää opinto-ohjelmaansa työelämään liittyviä opintoja. Opetus on järjestetty siten, että se tukee opiskelijan työnhakuvalmiuksien ja työelämätaitojen kehittymistä. Henkilöstöllä on ajantasaiset tiedot työelämästä ja mahdollisuus kehittää työelämäosaamistaan. Vuorovaikutteinen yhteistyö ohjauksen tukena Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö on osallistavaa, suunnitelmallista ja säännöllistä. Moniammatillinen ja monialainen yhteistyö on säännöllistä ja suunniteltua. Verkosto- ja työelämäyhteistyö on suunniteltua ja aktiivista. Toimijoiden vastuut ovat kaikkien tiedossa. Oppilaitoksen yhteistyö korkeakoulujen, yliopistojen ja muiden oppilaitosten kanssa tukee opiskelijan jatko-opintovalmiuksien kehittymistä sekä sujuvaa siirtymistä jatko-opintoihin. Yhteistyö muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa mahdollistaa joustavia opintopolkuja sekä tarvittaessa opiskelijan joustavan siirtymisen oppilaitoksesta toiseen, mikä vähentää negatiivista keskeyttämistä. Ohjauspalveluista tiedottaminen Opiskelija ja hänen huoltajansa saavat ajantasaista tietoa ohjauspalveluista lukiokoulutuksessa. Ohjauksesta tiedotetaan erilaisin menetelmin. Tiedottaminen on aktiivista ja suunniteltua. Hyvän ohjauksen kriteerit osana paikallista laatujärjestelmää Hyvän ohjauksen kriteerit ovat osa opetuksen järjestäjän laatuja arviointijärjestelmää. Henkilöstön kaikki jäsenet tuntevat hyvän ohjauksen kriteerit ja toimivat niiden mukaisesti. Ohjaustoimintaa arvioidaan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. LÄHDE: Hyvän ohjauksen kriteerit. Opetushallitus, Informaatioaineistot 2014: 5. 15

Hyvän ohjauksen periaatteet Liite 6 Ohjattavalle annetaan aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Ohjauksen lähtökohtana on aina ohjattavan ajankohtainen tilanne. Ohjattava tekee päätöksensä yhteistyössä ohjaajan ja muiden mahdollisten relevanttien tahojen kanssa. Ohjattavan oma päätös on tärkein ohjaajan tehtäväksi jää ylläpitää valintaprosessia. Ohjaajan tehtävänä on luoda innostava ja kannustava ilmapiiri. vuorovaikutukseen viittaava dialogisuus, tasavertaisuus, kollegiaalisuus, kokonaisvaltaisuus ja tavoitteellisuus tavoitteisiin kannustava ja mahdollisuuksien avautumista edistävä palaute tukea osoittava läsnäolo, rinnalla kulkeminen ja vaivaton ohjauksen saavutettavuus ohjauksen foorumit: yksilöohjaus, ryhmäohjaus, ohjaus puhelimitse, ohjaus verkossa, mobiiliohjaus Lähde: Näkökulmia henkilökohtaistamiseen. Onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Oppaat ja käsikirjat 2014: 7. Opetushallitus. 16

Käsitteellisiä näkökulmia ohjaukseen Liite 7 KUUSI TEORIAA OHJAUKSEEN Konstruktivistinen lähestymistapa ja sosiodynaaminen ohjausteoria: korostetaan subjektiutta ja yksilö nähdään aktiivisena oman todellisuutensa luojana. Ohjausprosessissa otetaan huomioon ohjattavan elämänkokonaisuus ja elämän eri alueet. Eksistentiaalis-humanistiset teoriat: keskeistä on ihmisen elämäntarkoituksen ja merkitysten tarkastelu. Nykyaika edellyttää vahvaa identiteettityötä. Elämän tarkoituksen ja perusteiden hahmottaminen on vahvan identiteetin kannalta keskeistä. Korostetaan yksilön vapautta ja vastuuta, jonka kautta henkilö vähitellen oppii tunnistamaan omia mahdollisuuksiaan. Ohjattava näkee maailman omalla tavallaan ja tätä yksilöllistä näkemystä maailmasta pidetään arvokkaana. Monikulttuurinen ohjaus: kytkeytyy yhteiskuntien monikulttuurisuuteen, jossa keskeisenä lähtökohtana on kulttuuristen ennakko-oletusten tiedostaminen ja kulttuuriin liittyvien stereotypioiden purkaminen. Tämä näkökulma korostuu yksiköissä, joissa on eri kulttuureista tulleita opiskelijoita. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa: korostetaan yksilön omia voimavaroja ja mahdollisuuksia ratkaista ongelmia. Ongelmien kannalta ei laajemmin tarkastella niiden syntyhistoriaa. Ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa kuitenkin otetaan monipuolisesti huomioon ongelman eri puolet ja sijoitetaan ongelman tarkastelu laajempaan kontekstiin. Psykodynaamiset teoriat: ohjauksellisesti keskeistä on merkittävien ihmissuhteiden ja aiempien kokemusten tarkastelu. Tämän varassa ohjattava pystyy selkeyttämään ajatteluaan, valintojaan ja tunteitaan. Kognitiivis-behavioraaliset teoriat: keskeistä on hahmottaa ohjauksellisia kysymyksiä päämääräsuuntautuneina ja kognitioon perustuvina harkinta- ja päätöksentekotilanteina. TIEDOTUS, NEUVONTA, OHJAUS Informointi ja tiedottaminen. Mitä informaatiota opiskelijalla on oltava, jotta hän voisi tehdä perusteltuja ja tiedostettuja opiskeluun, ammatilliseen kehittymiseen ja elämänsuunnitteluun liittyviä valintoja? Harkittu ja kattava informaatio mahdollistaa opiskelijan itseohjautuvuuden. Tarvittava tieto koostuu tosiasioista ja oppilaitoksen henkilökunta huolehtii tietojen oikeellisuudesta, riittävyydestä ja sen välittämisestä opiskelijoille. Informointiin ja tiedottamiseen voidaan käyttää monenlaisia keinoja, välineitä ja kanavia: mm. tiedotustilaisuudet, oppaat, esitteet, tarjottimet, verkkosivut, ilmoitustaulut ja informaation välittämiseen tarkoitetut päätteet. Neuvonta. Aina pelkkä asioista tiedottaminen ei riitä, vaan opiskelija tarvitsee tämän lisäksi neuvontaa. Neuvo perustuu asiantuntijatietoon ja opiskelija päättää neuvon noudattamisesta. Työntekijä on asiantuntija eri toimintavaihtoehtojen arvioinnissa ja hän tietää puheena olevasta asiasta enemmän kuin opiskelija. Työntekijän on varmistettava, että neuvot ovat asiantuntevia ja ymmärrettäviä. Neuvonta perustuu asianmukaiseen ja ajantasaiseen informaatioon ja tietoon. Ohjaus. Tavoitteena on edistää keskustelun keinoin opiskelijan omaa kykyä parantaa elämäänsä hänen haluamallaan tavalla. Lähtökohtaisesti varsinaisessa ohjauksessa korostetaan asioiden tulkinnanvaraisuutta ja monia toimintamahdollisuuksia. Lopulliset päätökset jäävät aina opiskelijan itsensä tehtäväksi. Ohjaukselliset kysymykset koskettavat useimmiten elämää ja siihen liittyviä valintoja laajemmin. OPPIMINEN, AMMATILLINEN KASVU, PSYKOSOSIAALINEN TUKI 17 Oppimisen ja opiskelun ohjaus: tavoitteena on tukea opiskelijaa opiskeluun liittyvissä prosesseissa ja opintojaksojen suorittamisessa, ohjata opiskelijaa yksilöllisten oppimis- ja opintosuunnitelmien laatimisessa ja erilaisissa opiskeluun liittyvissä valintatilanteissa. Keskeisen sisällön muodostaa se, että opiskelija oppii tunnistamaan erilaisia opiskelutaitoja, -menetelmiä ja strategioita sekä kehittämään omaan opiskeluunsa ja oppimistoimintaansa liittyviä arviointitaitoja. Ammatillisen kasvun ja suuntautumisen ohjaus: tavoitteena on ammattiuraan ja siihen liittyvään elämänsuunnitteluun liittyvien päätöksen- ja valinnantekovalmiuksien kehittyminen. Opiskelijaa

ohjataan hankkimaan tietoa laajasti oman alansa työelämään liittyvistä kysymyksistä ja löytämään oma ammatillinen profiilinsa. Tässä keskeistä on erityisesti työharjoittelut ja niiden pohjalta tapahtuva ammatillisuuden reflektointi ja ammatillinen kasvu. Psykososiaalinen tuki: tarkoittaa opiskelijan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista ja koko hänen elämäntilanteensa huomioon ottamista ohjaustilanteissa. Toiminnan tavoitteena on itsetuntemuksen, itsetunnon ja elämänhallintataitojen kehittyminen. Motivoituneet, tulevaisuutensa luottavat, tasapainoiset ja hyvinvoivat opiskelijat pystyvät panostamaan parhaiten opiskeluunsa. OHJAUKSEN KOLME SUURTA KERTOMUSTA Tehokas opiskelija. Opiskelijoita valmennetaan opiskelemaan tehokkaasti ja hyvin tuloksin siten, että he valmistuvat ajallaan ja omaksuvat vaaditut tiedot ja taidot säädetyssä ajassa. Tehokkaat opiskelijat menestyvät ja tekevät oppilaitoksesta tuloksellisen. Tiedostava ihminen. Opiskelijoita ohjataan tiedostamaan omat unelmansa ja ne mahdollisuudet, joita heillä on asettamansa tavoitteet toteuttaa. Elämänsuunnittelun tavoitteena on kannustaa opiskelijoita tekemään omia elämänvalintoja ja -päätöksiä erityisesti jatko-opintojen ja ammattialojen suhteen. Hyvä ammattilainen. Tämän päivän opiskelijat ovat huomisen osaajia ja tulevaisuuden tekijöitä. Oman elämänalan löytäminen merkitsee mielekästä työtä ja toimeentuloa. Toimiva yhteiskunta ja globalisoitunut maailma tarvitsee osaavia ammattilaisia. ELÄMÄNHALLINTA, OSALLISUUS, VOIMAANTUMINEN Elämänhallinnan peruselementtejä ovat Arvot raamittavat ihmisen elämää ja on tärkeää etteivät elämälle suuntaa antavat asiat jatkuvasti muutu. Arvojen ollessa järjestyksessä, ihminen on tyytyväinen elämäänsä. Järki. Tosiasioiden tunnistamisen ja hyväksymisen avulla ihminen voi saada elämänsä hallintaan. Usko omiin mahdollisuuksiin, kykyihin ja tavoitteiden saavutettavuuteen uskominen lisää elämässä selviytymisen mahdollisuuksia. Teot. Elämänhallinta tulee todeksi aktiivisen toiminnan ja tekojen kautta. Hyvä elämänhallinta edellyttää, että mikään näistä elementeistä ei ole vailinainen tai puutu kokonaan. Elämänhallintaa voi pyrkiä parantamaan muuttamalla ympäristöä. Viihtyvyyttä ja toimintakykyä voidaan pyrkiä lisäämään muuttamalla ympäristöä yksilön tarpeiden mukaan tiettyyn rajaan asti. Oman toiminnan muuttaminen tarkoittaa sopeutumista vallitseviin ympäristöolosuhteisiin. Ihminen pyrkii tekemään itsestään ympäristön odotuksia ja vaatimuksia vastaavan ideaaliyksilön. Todellisuuskäsitykseen voi omaksua uusia elementtejä. Esimerkiksi poliittiset ja uskonnolliset ideologiat tarjoavat maailman jäsentämiseen malleja. Asioiden ymmärrettävyys ja hallittavuus lisääntyy ja ihminen voi tukeutua niihin malleihin. Uudenlainen ote elämästä voidaan löytää instituutioiden ulkopuolelta, omasta mielestä minäkäsitystä muuttamalla. Tärkeäksi tulevat oman kokemuksen kautta hankitut merkitykset. Nuoren kasvaminen omaehtoisuuteen edellyttää elämänhallintaa. Selviytymisen kannalta eduksi on nuoren aktiivisuus, positiivisuus ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin luottaminen. Mistä on mahdollista saada tukea ja positiivisia kokemuksia? Ulkoinen elämänhallinta on yksilön kykyä ohjailla elämänsä kulkua, tehdä suunnitelmia, toteuttaa tavoitteita ilman, että ulkoiset edellytykset sanelevat hänen elämänsä kulkua. Ihminen kokee olevansa aineellisesti ja henkisesti turvatussa asemassa. Ihmisellä jolla on huono ulkoinen elämänhallinta ei ole minkäänlaista otetta elämänsä tapahtumien kulkuun. Ihmiset eivät ole omistaneet omaa elämäänsä, vaan se on ollut muiden ohjailtavissa. Ulkoinen elämänhallinta tarkoittaa aineellista selviytymistä, taloudellista turvaa, itsenäistä asumista ja elämän ulkoisten puitteiden ylläpitoa. Sisäinen elämänhallinta tarkoittaa henkisiä voimavaroja ja sisäistä eheyden tunnetta. Sisäinen elämänhallinta tarkoittaa kykyä sopeutua ja selviytyä riippumatta siitä, millaisia tapahtumia elämässä tulee eteen. Se on kykyä nähdä ja kokea elämänsä merkityksellisenä. Lähtökohtana on se, että ihminen uskoo itseensä ja mahdollisuuksiinsa vaikuttaa tapahtumien kulkuun sekä siihen, että elämä on enemmänkin jatkuvaa muutosta kuin pysyvä olotila. 18

Osallisuus vaikuttamismerkitys: käsitteen sisältö rajautuu jonkin hyvänä pidetyn asian puolesta toimimiseen ja yhteisiin asioihin vaikuttamiseen niin, että hyväksi tulkitulla on mahdollisuus toteutua. nuoren omana kykynä tuoda ilmi ja arvioida toiminnalleen asettamansa tarkoitukset ja tavoitteet sekä niiden toteutuminen. Tavoitteena on itsetunnon nousu ja elämänhallinnan paraneminen. Osallisuus on nimenomaan osallisuuden tunnetta, jota kuvaa hyvin voimaantumisen ja valtautumisen käsitteet. Valtautumisessa on kyse toimintaa mahdollistavista valtarakenteista ja voimaantumisessa yksilöstä lähtevästä sisäisestä voiman, pätevyyden ja kompetenssin tunteesta. Voimaantumiseen on yhteydessä neljä keskeistä komponenttia: Vaikuttavuuden tunne (sense of impact); Miten vaikutan? Kyvykkyys (competence); Onko minulla pätevyyttä? Merkityksellisyys (meaningfulness); Onko toimintani merkityksellistä? Valinnanmahdollisuus (choice); Voinko tehdä todellisia valintoja vapaasti? Henkilö tuntee pätevyyttä ja pitää omaa rooliaan merkittävänä. Voimaantumisessa ihmiset saavat mahdollisuuden kontrolloida omaa kohtaloaan ja vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin. Kyse on vallasta vaikuttaa päivittäiseen elämäänsä omien ideoidensa, arvojensa ja mielenkiintojensa mukaisesti. Voimaantuminen on ihmisestä itsestään lähtevä prosessi eikä voimaa voi antaa toiselle. Voimaantumisen ominaisuudet ilmenevät eri ihmisissä eri ominaisuuksina: taitoina, uskomuksina, käyttäytymisenä vaihdellen ympäristön ja ajankohdan mukaan. Voimaantumista on vaikea erottaa esimerkiksi kypsymisen, kehityksen ja aikuistumisen tapahtumakuluista, jotka kaikki kuuluvat elävän ja kokevan ihmisen elämään. 19

Ohjaus opintopolun eri vaiheissa Mikkelin lukio Liite 8 E N N E N O P I S K E L U A O P I N T O J E N A I K A N A JATKO- OPINNOT SUUNNITTELUVAIHE www-sivut, Facebook Esitteet Oppaat Tarjottimet Messut Vierailut Infotilaisuudet Vanhempainillat Ilmoitukset Henkilökohtainen ohjaus (puhelin, s-posti, vierailut oppilaitoksissa) Wilma ja verkkoympäristöt Yläkoulujen kanssa tehtävä yhteistyö OPISKELEMAAN HYVÄKSYMINEN Valintakirje Infopaketti valituille Opiskelijatutor-toiminta Verkkotyökalut, kurssivalinnat Verkkoympäristöt OPISKELUN ALOITUS Tiedotustilaisuudet Lukio-opintoihin perehdyttäminen, aloituspäivä OP1-kurssi: Minä opiskelijana Opiskelija- ja opettajatutorointi Opinto-ohjaajan yksilöohjaus Vanhempainillat Wilma ja verkkoympäristöt Säännöllinen edistymisen seuranta OPINTOJEN ETENEMINEN Informaatiotilaisuudet opiskelijoille Moduuli- ja teemakohtaiset suunnittelutehtävät Ryhmänohjaustuokiot Henkilökohtainen ohjaus ja ohjauskeskustelut Materiaalit ja aineistot (ohjaustila 220, ohjauksen verkkosivut) Esittelytilaisuudet ja tutustumiskäynnit Työskentely verkkoympäristöissä, sähköinen suunnitteluportfolio OP1-kurssi: Minä opiskelijana OP2-kurssi: Jatko-opinnot ja työelämä OP3M-kurssi: Tutortoiminta Säännöllinen edistymisen seuranta Vanhempainillat Opiskeluhuolto pedagogisena toimintana JATKO-OPINTOIHIN SIIRTYMINEN Opintojen ohjaus viimeisenä opiskeluvuotena OP2: Jatko-opinnot ja työelämä ALUMNIVAIHE Yhteydenpito Vierailut Esittelytilaisuudet, Mikkelin lukiosta valmistuneet vierailevat esittelemässä lukiolaisille jatko-opiskeluvaihtoehtoja 20

Opinto-ohjauksessa käytettävät työmuodot Mikkelin lukio LIITE 9 Oppitunneille osallistuminen ja suunnittelukansion tekeminen verkkoon: OP1 ja OP2 Osallistut OP1 ja OP2 kurssien oppitunneille ja teet suunnittelukansion verkkoon oppitunneilla sovitulla tavalla. Verkkotyöskentelystä saat erilliset ohjeet ja aineistot oppituntien yhteydessä. Suunnittelukansion työstäminen aloitetaan opintojen alkuun ajoittuvilla OP1-kurssin oppitunneilla ja sitä jatketaan opintojen edetessä erillisten ohjeiden mukaisesti. Verkkotyöskentely ja verkkoon rakennetut kurssikokonaisuudet on jäsennetty seuraavien aihepiirien mukaisesti siten, että opiskelijoilla on uusin tieto omien tulevaisuudensuunnitelmien pohjaksi. 0: Kurssikokonaisuus, tavoitteet ja järjestelyt 1: Henkilökohtainen opintosuunnitelma ja valinnaisuus 2: Oman oppimisen ja osaamisen tunnistaminen 3: Jatko-opinnot, alat ja ammatit 4: Kansainvälisyys ja opiskelijavaihto 5: Opiskelussa jaksaminen, itsetuntemus ja ajankäyttö 6: Muuttuva työelämä ja työelämätietous 7: Aiheita elämänalueittain Tutortoiminta Opiskelijatutoreilta saat perusinformaatiota nopeasti ja vaivattomasti. Tutor-ohjaus täydentää lukiossa tarjottavaa opinto-ohjausta ja siihen liittyvää tukitoimintaa. Tutortoiminta keskittyy opintojen alkuun ja painopiste on ryhmäytymiseen ja koulun käytänteisiin liittyvissä sisällöissä. Informaatiotilaisuuksiin osallistuminen Osallistut suurryhmille tarkoitettuihin informaatiotilaisuuksiin, joita pidetään esimerkiksi kurssivalinnoista ja ylioppilaskirjoituksista. Suurryhmille tarkoitetuista informaatiotilaisuuksista tiedotetaan aina erikseen. Samassa yhteydessä ilmoitetaan se, onko tilaisuus pakollinen vai vapaaehtoinen. Ryhmänohjaustuokioihin osallistuminen Osallistut ryhmänohjaajan pitämiin ryhmänohjaustuokioihin. Ryhmänohjaustuokioihin osallistuminen on välttämätöntä, jotta saat tarpeellisen informaation ajankohtaisista asioista. Lisäksi ryhmänohjaustuokioissa mm. jaetaan materiaaleja, tehdään ilmoittautumisia ja sovitaan ryhmän yhteisistä asioista. Aineistoihin ja materiaaleihin tutustuminen (ohjaustila 220) Ohjaustilaan 220 päivitetään ajankohtaisia aineistoja erityisesti lukio-opintoihin ja jatko-opiskeluun liittyvistä asioista. Ohjaukseen liittyviin materiaaleihin voit tutustua tilanteen ja tarpeen mukaan tilassa 220, josta voit ottaa aineistoja myös omaksesi. Lisäksi voit käyttää samassa tilassa olevia tietokoneita. Ajankohtaisimman ja kattavimman informaation suunnitelmien tekemiseen saat tätä tarkoitusta varten rakennetusta ohjauksen verkkoympäristöstä, johon kaikille opiskelijoille avataan tunnukset OP1 kurssin oppitunneilla. Yksilöohjaus ja ohjauskeskustelut Käyt ohjauskeskusteluja ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan, opettajien ja rehtoreiden kanssa. Ryhmänohjaaja haastattelee jokaisen ryhmänsä opiskelijan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana ja opinto-ohjaaja haastattelee jokaisen opiskelijan toisen opintovuoden aikana. Tämän lisäksi sinut voidaan kutsua erillisiin ohjauskeskusteluihin, mutta erityisen tärkeää on se, että itse aktiivisesti hakeudut yksilöohjaukseen tilanteen ja tarpeen mukaan. Toiselle opintovuodelle ajoittuvaan opinto-ohjaajan ohjauskeskusteluun kutsutaan jokainen opiskelija erikseen. Tutustumistilaisuuksiin ja tapahtumiin osallistuminen Osallistut tutustumistilaisuuksiin ja tapahtumiin tilanteen ja tarpeen mukaan. Tutustumistilaisuudet voivat olla messuja (mm. Studia-messut Helsingissä), oppilaitoksiin tutustumisia, erillisiä tapahtumia ja esittelytilaisuuksia. Tutustumistilaisuuksista ja tapahtumista tiedotetaan aina erikseen ja useimmiten niihin osallistuminen on vapaaehtoista. Tavoitteena on rohkaista, tukea ja kannustaa sinua myös omaehtoiseen osallistumiseen. 21

Opinto-ohjauksen kurssit Mikkelin lukio Liite 10 1. Minä opiskelijana (OP1) Opiskelija tutustuu lukio-opintojen käytänteisiin, opintojen rakenteeseen sekä ylioppilastutkintoon. Hän harjaantuu lukion suorittamiseen, lukiossa vaadittaviin opiskelutaitoihin sekä omien vahvuuksien ja kiinnostusten kohteiden kartoittamiseen. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat itsetuntemus, elämänhallintataidot, lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suunnittelu, opiskelu- ja tiedonhankintataidot, oppimaan oppiminen sekä oman oppimisen arviointi. Opiskelija pohtii myös elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen liittyviä kysymyksiä sekä alustavasti työelämään, ammatteihin, jatko-opintoihin sekä urasuunnitteluun liittyviä teemoja. 2. Jatko-opinnot ja työelämä (OP2) Kurssilla kehitetään opiskelijan itsetuntemusta sekä elämänsuunnittelu- ja elämänhallintataitoja. Opiskelija perehtyy jatkokoulutusvaihtoehtoihin, työelämään ja ammatteihin. Kehitetään valmiuksia jatko-opintoihin ja työelämään siirtymiselle. Kurssilla käsitellään jatko-opintojen suunniteluun ja jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyviä teemoja sekä ajankohtaisia asioita. Opiskelija saa keskeiset tiedot toisen ja korkea-asteen eri koulutusvaihtoehdoista sekä muusta koulutustarjonnasta. Kurssilla tutustutaan monipuolisesti erilaisiin jatkoopintomahdollisuuksiin sekä Suomessa että ulkomailla. Keskeisinä työmuotoina ovat vierailut oppilaitoksiin, koulutusmessuille ja eri oppilaitosten esittelyt oppitunneilla. Opiskelija lisää työelämätaitojaan sekä syventää työelämätuntemustaan. Kurssin keskeisiin sisältöihin kuuluvat työelämätietous, työnhakutaidot, muuttuva ja monimuotoinen työelämä, yrittäjyys sekä globaalien työmarkkinoiden tuomat mahdollisuudet. Työelämään tutustumista järjestetään erilaisia työmuotoja käyttäen. Kurssilla laaditaan jatko-opinto- ja urasuunnitelma. OP3 Tutortoiminta (koulukohtainen soveltava) Kurssin tavoitteena on parantaa koko kouluyhteisön toimintaa sekä antaa opiskelijalle sellaisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, joiden avulla hän pystyy helpottamaan uuden opiskelijan sopeutumista kouluyhteisön jäseneksi. Tutorit toimivat lukionsa tiedottajina ja esittelijöinä. Kurssin suorittaminen edellyttää osallistumista tutorkoulutukseen ja uusien opiskelijoiden vertaistutorina toimimista. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. OP4 Opiskelijakuntatoiminta (koulukohtainen soveltava), laajuus 1-2 kurssia Kurssin tavoitteena on kannustaa lukion opiskelijoita osallistumaan aktiivisesti ja aloitteellisesti opiskelijakunnan hallituksen työskentelyyn. Opiskelija perehtyy rekisteröimättömän yhteisön (opiskelijakunta) käytäntöihin. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista opiskelijakunnan toimintaan. OP5M Opiskelutekniikat (koulukohtainen soveltava) Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille opiskelijoille, joilla on kielellisiä oppimisvaikeuksia. Kurssilla tehostetaan luku ja kirjoitustaitoa, tuetaan opiskelijaa oman oppimistyylin löytämisessä, harjoitellaan opiskelutaitoja ja vahvistetaan opiskelijan myönteistä minäkuvaa oppijana. Kurssien vastaavuudet 2003 ja 2016 opetussuunnitelmien välillä OPS 2003 OPS 2016 OP1Koulutus, työ ja tulevaisuus OP2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta OP3 Tutorkurssi OP4 Oppilaskuntakurssi OP5 Opiskelutekniika OP1Minä opiskelijana OP2 Jatko-opinnot ja työelämä OP3 Tutortoiminta OP4 Opiskelijakuntatoiminta OP5 Opiskelutekniikka 22

Aihekokonaisuudet opinto-ohjaukseen Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä. Opiskelijaymmärtää työelämän ja yrittäjyyden lähtökohtia saa kokemuksia toimimisesta kansalaisyhteiskunnassa ja työ- ja yrityselämässä löytää omia kiinnostuksen kohteita kehittää työelämän edellyttämiä kieli-, viestinä- ja vuorovaikutustaitoja oppii suunnittelemaan omaa toimintaansa, ennakoivaa ajattelua, tilannearviointia harjaantuu ottamaan harkittuja riskejä ja kestämään myös epäonnistumisia ja pettymyksiä rohkaistuu ideoimaan, tekemään aloitteita, käynnistämään keskusteluita ja vaikuttamaan eri yhteisöissä tunnistaa omia taipumuksiaan, vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan sekä osaa tehdä opintoihin ja työhön liittyvät valintansa harkiten Hyvinvointi ja turvallisuus. Opiskelija kehittää elämänhallinnan taitoja ja itsetuntemusta ymmärtää erilaisia tarpeita ja elämäntilanteita osaa toimia ongelma- ja poikkeustilanteissa sekä tarvittaessa hakeutua ja ohjata toisia hakeutumaan palvelujärjestelmän tarjoaman avun piiriin osaa toimia oman ja toisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden hyväksi lukiossa, lähiyhteisössä ja yhteiskunnallisesti osaa kohdata muuttuvan maailman epävarmuutta Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu. Opiskelija ymmärtää että kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisillä ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet osaa tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa edistäen yhteisvastuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys. Opiskelija kehittää omaa kansainvälistä kokemusmaailmaa lisää osallisuutta ja toimintakykyä tutustuu kansainväliseen työlämään ja kansainvälisiin opiskelumahdollisuuksiin harjoittelee maailmankansalaisen osaamista ja hyvän tulevaisuuden rakentamista Mediat ja monilukutaito. Opiskelija tutustuu erilaisten aineistojen käyttöön tiedonhankinnassa ja opiskelussa kehittää lähdekriittisyyttä ja kiinnittää huomiota informaation luotettavuuteen Teknologia ja yhteiskunta. Opiskelija hakee ratkaisuja ongelma- ja valintatilanteissa ymmärtää että luovuuteen kuuluvat myös erehdykset oppii yhteistyötaitoja ja yrittäjyyttä tutustuu teknologilta ratkaisuiltaan kiinnostaviin yrityksiin ja innovatiivisiin työelämän toimijoihin pohtii teknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työpaikkojen kehitykseen, työn sisältöön ja työllisyyteen 23

Opinto-ohjauksen kurssien ajoittuminen Liite 11 Opinto-ohjauksen kurssit OP1 Minä opiskelijana, OP2 Jatko-opinnot ja työelämä sekä OP3 Tutortoiminta ajoittuvat opintopolulle seuraavalla tavalla. OP1 Minä opiskelijana Opiskelija suorittaa kurssin lukio-opintojen aikana hajautetusti kahden ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. OP1 kurssi tulee valmiiksi toisen vuoden viidennen jakson loppuun mennessä. Aloittaville ryhmille pidetään lukujärjestykseen merkityt OP1 kurssin tunnit jaksojen 1 tai 2 aikana. Tapaamiskertojen ja oppituntien määrä määritellään yhdessä rehtorin kanssa. Ensimmäisen opintovuoden keväällä pidetään toisen opiskeluvuoden kurssivalinnoista infotilaisuus, jossa jaetaan tähän tarkoitukseen suunnitellut materiaalit (kurssivalintakortti ja suositukset) ja kerrataan ydinasiat. Infotilaisuuden jälkeen opiskelijat suunnittelevat toisen vuoden kurssivalinnat, ilmoittavat alustavan kirjoitussuunnitelman, täydentävät jatko-opintosuunnitelmaansa ja vievät kurssivalinnat verkkoon. Kurssivalintojen syötölle varataan yksi tapaamiskerta. Kurssivalintainfo ja kurssivalintojen syöttötilaisuus ovat osa kurssia OP1. Toisen vuoden keväällä pidetään abivuoden kurssivalinnoista infotilaisuus, jossa jaetaan tähän tarkoitukseen suunnitellut materiaalit ja kerrataan ydinasiat. Infotilaisuuden jälkeen opiskelijat suunnittelevat kolmannen vuoden kurssivalinnat, ilmoittavat kirjoitussuunnitelman, täydentävät jatkoopintosuunnitelmaansa ja vievät kurssivalinnat verkkoon. Kurssivalintojen syötölle varataan yksi tapaamiskerta. Kurssivalintainfo ja kurssivalintojen syöttötilaisuus ovat osa kurssia OP1. Opinto-ohjaajat varmistavat sen, että jokainen opiskelija palauttaa vaadittavat materiaalit asianmukaisesti ja kattavasti täytettyinä ja jokainen opiskelija on vienyt valinnat verkkoon. Opinto-ohjaajat haastattelevat jokaisen toisen vuoden opiskelijan henkilökohtaisesti toisen opiskeluvuoden keväällä. Ohjauskeskustelussa varmistetaan henkilökohtaisesti seuraavat kohdat: opintosuunnitelma ja kurssivalinnat, ylioppilaskirjoitussuunnitelma, jatko-opiskelusuunnitelma ja muut mahdollisesti esille nousevat asiat. Opinto-ohjaajat pitävät kaikille toisen vuoden syksyllä ylioppilaskirjoituksiin osallistuville informaatiotilaisuuden ylioppilaskirjoituksista. Informaatiotilaisuudessa kerrataan ydinkohdat ylioppilaskirjoituksista ja varmistetaan se, että kaikki osaavat teknisesti tehdä ilmoittautumisen verkkoon. Opinto-ohjaajat ottavat tulostetut ilmoittautumislomakkeet vastaan, tekevät vaadittavat tarkistukset, huolehtivat mahdollisesta tarkentavasta ohjauksesta ja lukkiuttavat ilmoittautumisen hallinto-ohjelmaan. Ylioppilaskirjoitusinfo on osa kurssia OP1. Pidettyjen oppituntien, informaatiotilaisuuksien ja kurssivalintojen syöttötilaisuuksien lisäksi jokainen opiskelija tekee verkkoon suunnittelukansion, jonka opinto-ohjaaja varmistaa. Verkkotyöskentelyn ja pidettyjen oppituntien lisäksi opiskelijat käyvät tilanteen ja tarpeen mukaan ohjauskeskusteluissa. Yhä suurempi osa asioinnista tapahtuu tieto- ja viestintätekniikan välityksellä, erityisesti Wilman kautta. Toisen opintovuoden keväällä jakson 5 lopussa opinto-ohjaajat antavat OP1 kurssista suoritusmerkinnän sen jälkeen, kun kaikki vaadittava on tehty. OP2 Jatko-opinnot ja työelämä Opiskelija suorittaa kurssin kolmantena opiskeluvuotena jaksossa 2 tai jaksossa 3. OP2 kurssi tulee valmiiksi kolmannen opiskeluvuoden jakson 2 tai jakson 3 loppuun mennessä. Kurssi OP2 on merkitty lukujärjestykseen samalla tavalla, kuin kaikki muutkin kurssit. Kurssilla OP2 keskitytään erityisesti jatko-opintoihin, niiden suunnitteluun, työelämään ja ammatteihin sekä kaikkeen siihen, mikä liittyy lukion jälkeiseen aikaan. Kurssista OP2 on erillinen verkkokäsikirjoitus. Oppitunneille tulee vierailijoita esittelemään jatkoopiskelumahdollisuuksia korkeakouluista ja tehdään opintomatkoja (erityisesti Studia-messut). Myös eri ammattien edustajia pyritään saamaan vierailijoiksi. Kurssi tulee tehdyksi yhden jakson aikana. Tapaamiskertojen ja oppituntien määrä määritellään yhdessä rehtorin kanssa. 24

25 OP3 Tutortoiminta Tutorit valitaan ensimmäisen vuoden lukiolaisista jakson 5 aikana. Tutorkoulutus pidetään toukokuun alussa ja tutorit toimivat tehtävässään yhden vuoden (toinen opiskeluvuosi). Opiskelijatutorit opastavat opintojen alkuvaiheessa opiskeluun, ryhmäytymiseen ja opiskeluarkeen liittyvissä asioissa. Erityisen tärkeä rooli tutoreilla on aloittaville lukiolaisille suunnatun tutustumispäivän suunnittelussa ja toteutuksessa, yläkouluille tehtävissä vierailuissa ja yläkoululaisille järjestettävän tutustumispäivän suunnittelussa ja toteutuksessa.

26 Liite 12

27

28 Liite 13

29

30 Liite 14

31

Opiskeluhuollon ydinkäsitteet ja -määritelmät Liite 15 Tarkoitus: opiskeluhuollon tarkoituksena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä, hyvinvointia ja osallisuutta sekä ehkäistä ongelmien syntymistä ja turvata varhainen tuki sitä tarvitseville (4). Määritelmä: opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä (25). Käsitteet: oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, opiskeluhuolto, oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma (13). Turvallinen läsnä oleva aikuinen, vastuullinen ja turvallisia rajoja asettava vanhemmuus, huolenpito, lapsen ja nuoren hyväksyntä, arjen ennustettavuus, rakkaus ja empatia suojaavat lapsia ja nuoria (14). Terveiden elämäntapojen edistäminen: päihteettömyys, liikunnallinen elämäntapa, terveelliset ravintotottumukset ja säännöllinen vuorokausirytmi (15). Kouluviihtyvyys vahvistaa oppimista ja hyvinvointia. Kokemukset opiskelusta ja oppilaitoksen sosiaaliset suhteet ovat avainasemassa. Kuormittavuus ja uupumus ovat lisääntyneet (16). Valtaosa opiskelijoista voi hyvin ja on tyytyväisiä elämäänsä. Osalla on kuitenkin terveyteen ja hyvinvointiin, koulunkäyntiin ja oppimiseen, perheeseen tai vapaa-aikaan liittyviä ongelmia (21). Opiskeluhuolto Opiskeluhuollon palveluja ovat: opiskeluterveydenhuollon palvelut sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut (26). Nämä toteuttavat opetussuunnitelman mukaista opiskeluhuoltoa: hyvinvointi, terveys, turvallisuus, mielenterveys, ohjataan hoitoon ja tutkimuksiin. Oppimisen tuki, pedagoginen tuki Oppimisen tuen järjestäminen ei ole opiskeluhuoltoa vaan siihen sovelletaan kutakin kouluastetta koskevia lakeja (27). Opiskelijan opintojen eteneminen on oppilaitoksen keskeisimpiä tavoitteita. Yhteisöllinen opiskeluhuolto Toimintaa, jolla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä (26). Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa kehitetään ensisijaiseksi tavaksi toteuttaa opiskeluhuoltoa. Onnistuminen yhteisöllisessä huollossa vähentää yksilökohtaisen huollon tarvetta. Oppilaitoksen opiskeluhuoltoryhmän tärkein tehtävä on yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö: huollon suunnittelu, kehittäminen, toteuttaminen ja arviointi (78). Konsultaatio. Eri ammattiryhmien konsultaatiota voidaan hyödyntää yhteisöllisessä opiskeluhuollossa (mm. opettaja konsultoi kuraattoria, työparitoiminta). Sisältöjä: tunnetaidot, vuorovaikutustaidot, yhteisöllisyys, ilmapiiri, viihtyvyys, mielenterveys, kiusaaminen, väkivalta, häirintä, poissaolot, terveelliset elintavat, turvallisuus, osallisuus (81). 32 Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksittäiselle opiskelijalle annettavia 1) opiskeluterveydenhuollon palveluja, 2) opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja, 3) monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa (26). Monialainen asiantuntijaryhmä. Yksittäisten opiskelijoiden asioiden käsittely kuuluu monialaisille asiantuntijaryhmille, johon osallistutaan oman työtehtävän määrittämissä puitteissa (78). Sisältöjä: asiantuntijaryhmä, opiskeluhuollon palvelut, kirjaaminen, salassa pidettävät tiedot, konsultaatiot yksilökohtaisessa työssä, oppimisen tuki (92). Kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja ja lääkäri ovat ydintoimijoita. Monialainen asiantuntijaryhmä kootaan tapauskohtaisesti tilanteen ja tarpeen mukaan: näkemykset, toiveet, tarpeet, ehdotukset tullaan kuulluksi. Ryhmä on hyvä pitää suppeana (96). Ryhmään voidaan nimetä opiskelijan ja/tai huoltajan tähän tarkoitukseen pyydetyllä kirjallisella suostumuksella. Ryhmän kokoaa se opiskeluhuollon tai oppilaitoksen henkilökunnan edustaja, jolle huoli herää ja jolle asian selvittäminen työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön, joka huolehtii työskentelyn käytännön järjestelyistä, prosessin etenemisestä ja kirjauksista opiskelijahuoltokertomukseen (97). Kirjataan läsnäolijat, asia, tehdyt selvitykset, muut

vaikuttavat tiedot, toimenpiteet, miten ja milloin asiaan palataan. Jos tukea ei haluta ottaa vastaan, kunnioitetaan tätä päätöstä. Ryhmän jäsen voi jatkaa itsenäistä työskentelyään opiskelijan / huoltajan kanssa asiantuntijaryhmän tapaamisen sijaan voi konsultoida muita toimijoita. Keskustelumahdollisuus. On järjestettävä keskustelumahdollisuus kuraattorin tai psykologin kanssa seitsemän oppilaitoksen työpäivän kuluessa pyynnöstä. Kiireellisissä asioissa keskustelun on järjestyttävä samana tai seuraavana päivänä. Kuraattori keskiössä käyttäytymiseen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvissä asioissa (poissaolot, koulunkäynnin laiminlyönti, uhmakkuus, sääntöjen rikkominen, keskittymisvaikeudet, motivaatioongelmat, väkivaltaisuus) (94). Ilmoitusvelvollisuus. Alle 25-vuotiaan nuoren kohdalla, jos opinnot ovat jääneet kesken (98). Opiskelijan mahdollisuus kieltää. Opiskelija voi alaikäisenäkin kieltää huoltajaansa osallistumasta häntä koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn ja tietojen saantiin. Tämä ei saa olla selvästi opiskelijan edun vastaista. Opiskelijan suostumus. Opiskelijan suostumuksella voidaan tehdä yhteistyötä huoltajien kanssa. Arvion tekee kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja tai lääkäri (99). Kirjaaminen: potilasrekisteri, kuraattorin asiakasrekisteri, opiskeluhuoltorekisteri (101). Konsultaatiot voidaan toteuttaa anonyymeinä, tunnisteellisesti lain nojalla tai opiskelijan / hänen laillisen edustajan suostumuksella. Anonyymi konsultaatio on aina sallittua. Lakiin perustuva konsultaatio mahdollistaa neuvonpyynnön ilman opiskelijan / edustajan suostumusta (106). Kahdenkeskisissä konsultaatioissa voidaan yhdessä selvittää, onko heillä yhteinen huoli jostakin opiskelijasta sekä sopia, kuka ottaa vastuun asian puheeksi ottamisesta opiskelijan kanssa ja mitä opiskelijalle voitaisiin tarjota tueksi. Konsultaatio tapahtuu sitä pyytäneen henkilön ja tiedossa olevien ja esittämien tietojen pohjalta jos muuta tietoa tarvitaan, pitää olla opiskelijan suostumus (107). Opiskelijan suostumuksella voi aina konsultoida avoimuus ja luottamus (108). Tietojen saanti. Yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon osallistuvilla on oikeus salassapitovelvollisuuden estämättä saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Oppimisen tuki. Lukiossa opiskelijalla on oikeus erityisiin opetusjärjestelyihin (109). Lukiossa opiskelun tuella autetaan ja tuetaan opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Lukiossa ei ole erillistä erityistä tukea koskevaa säädöstä, mutta lain 13 mukaan tuen tarpeessa olevan opiskelijan opetus voidaan osittain järjestää erityisillä opetusjärjestelyillä. Oppimistilanteissa ja kokeissa otetaan huomioon opiskelijan yksilölliset tarpeet. Tietojen saanti. Lukiolaissa ei ole säännöstä, joka oikeuttaisi sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen saantiin koulutuksen järjestämiseksi (110). Yhteistyö voidaan toteuttaa konsultaatioina tai kokoamalla monialainen ryhmä. Vapaaehtoisuus ja suostumus. Yksilökohtainen opiskeluhuolto (palvelut ja tuki) on opiskelijalle ja huoltajalle vapaaehtoista ja niitä toteutetaan aina yhteistyössä heidän kanssaan, toiveita ja ehdotuksia kuunnellen. Ryhmän kokoamiseen ja tietojen luovutukseen pyydetään aina suostumus. Lisäksi opiskelijalla on itsenäinen asiakkuus (111). Huolen herääminen. Kun on herännyt huoli opiskelijan tilanteesta, on asiasta ensisijaisesti keskusteltava opiskelijan ja mahdollisesti hänen huoltajan kanssa. Taustalla voi olla arkinen perheeseen tai vapaa-aikaan liittyvä arkinen syy, joka ei vaadi toimenpiteitä. Yhdessä sovitaan, minkälaisiin toimenpiteisiin ryhdytään. Henkilöstöllä on velvollisuus ohjata opiskelijaa hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon palveluja. Opiskeluhuolto on aina opiskelijalle ja huoltajalle vapaaehtoista tukea (114). Nilvelvaihe. Peruskoulussa saatuja ja kirjattuja huollollisia tietoja on oikeus luovuttaa seuraavan asteen toimijoille vain opiskelijan kirjallisella ja yksilöllisellä suostumuksella. Yhdessä sovitaan, ketkä toimivat yhteyshenkilöinä siirtymävaiheen valmisteluissa (117). LÄHDE: Perälä Marja-Leena ym. 2015. Monialainen opiskeluhuolto ja sen johtaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere. Juvenes Print Suomen yliopistopaino Oy. 33

Esteettömyys toisen asteen opinnoissa Liite 16 LÄHDE: Esteettömästi toisen asteen opintoihin opas esteettömään opiskelijavalintaan ja opiskeluun, OPH 2014. 34