Turvallinen lääkehoito vanhuspalveluissa

Turvallinen lääkehoito vanhuspalveluissa Aluehallintoylilääkäri Marjatta Kihniä Ikäihmisten kotiin annettavat palvelut- koulutuspäivä Lapin aluehallintovirasto 10.10.2017 Marjatta Kihniä, aluehallintoylilääkäri, Lapin AVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 10.10.2017 1

Käsitellään Yleistä iäkkäiden lääkehoidosta, ohjeita Iäkkäiden lääkehoidon moniammatillinen kehittäminen Valvonnassa havaittua (AVIT, Valvira) Lainsäädäntöä, suosituksia Lääkehoito kotona Lääkehoito sosiaalipalveluissa ja kotihoidossa Haasteita, lainsäädännön muutoksia 2

Iäkkäiden lääkehoito Joka kymmenes 75 v. täyttänyt käyttää vähintään 10 eri reseptilääkettä samanaikaisesti, osa jopa lähes 20 lääkettä, virheetön ottaminen voi olla iäkkäälle vaikeaa. Hyvin toteutetulla lääkehoidolla voidaan ylläpitää tai parantaa iäkkäiden toimintakykyä ja elämänlaatua. Jos käytössä on yli 10 lääkevalmistetta, kannattaa lääkehoidon kokonaisuus tarkastuttaa lääkärillä tai apteekissa. STM suosittelee, että iäkkään potilaan lääkityksen tarve ja turvallisuus arvioitaisiin vähintään kerran vuodessa. Elintoimintojen muutokset vanhetessa lääkkeiden poistuminen hidastuu, aivojen tai sydämen herkkyys lääkevaikutuksille voi lisääntyä. Haittavaikutuksina mm. huimausta, lihasheikkoutta, suun kuivumista, ummetusta, tokkuraisuutta ja painajaisunia. Lääkärin tulisi säännöllisesti seurata iäkkään lääkitystä ja tarpeen mukaan pienentää annoksia tai vähentää lääkevalmisteiden määrää. Fimean sivulla ( Kansalaisen lääketieto) tietoa mm: lääketurvallisuudesta lääkkeiden oikeasta käytöstä ohje lääkkeiden hävittämisestä Iäkkäiden lääkehoito- tietokanta (LÄÄKE +75) 3

http://www.fimea.fi/vaestolle/iakkaiden_laakehoito Iäkkään ihmisen lääkehoidon onnistumisen voit varmistaa seuraavasti Käy säännöllisesti lääkärin vastaanotolla ja pyydä oman hoidon kirjaamista hoitoja palvelusuunnitelmaan. Pyydä kirjaamaan myös lääkehoitosuunnitelma osana tätä suunnitelmaa. Pyydä lääkityksen tarpeen ja turvallisuuden arviointi vuosittain omalta hoitavalta lääkäriltä. Voit pyytää lääkityksen kokonaisuuden arviointia omalta lääkäriltäsi tai apteekistasi, jos sinulla on käytössäsi yli 10 lääkettä tai jos käyt useammalla eri lääkärillä Pidä ajantasainen lista käyttämistäsi lääkkeistä aina mukana. Listaan pitää lisätä myös ilman reseptiä apteekista tai muualta saatavat itsehoitolääkkeet ja ravintolisät, joita ikäihmisenä käytät. Muista uusia reseptit ajoissa, sillä näin varmistat käytettävien lääkkeiden riittävyyden. 4

Vanhus ja lääke/terveysportti Vanhus ja lääke- tietokannan avulla lääkäri voi nopeasti tarkistaa uutta lääkettä määrätessä, sopiiko lääke vanhukselle tai onko joku jo käytössä oleva lääke mahdollisten haittojen osalta erityisen hankala. On tärkeää arvioida munuaisten toiminta suhteessa käytettävään lääkitykseen ja näin vähentää lääkkeen mahdollisia haittoja. Munuaisten toiminta heikkenee iän myötä ja 30-40 prosentilla yli 65-vuotiaista on vähintään lievä munuaissairaus. Lääkkeen annoksen muuttaminen onkin usein tarpeen kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastaville. Myös tietyt lääkkeen ominaisuudet (antikolinergisyys, ortostatismi, väsyttävyys ja serotonergisyys) voivat aiheuttaa vanhuksilla tavanomaista enemmän haittoja. Lisäksi muutamiin lääkeryhmiin kuuluvilla lääkkeillä (mm. bentsodiatsepiinit, opioidit, psyyken lääkkeet, suolta stimuloivat laksatiivit) on erityiset huomautukset iäkkäillä huomioitavista seikoista. Lääkkeiden yhteisvaikutukset voi myös tarkistaa helposti. 5

LÄÄKE 75 +, poimintoja Suomalaisten lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön kehitetty iäkkäiden lääkityksen tietokanta 6

- Tavoitteina oli tunnistaa ja kuvata moniammatillisia toimintamalleja iäkkäiden lääkehoidon järkeistämiseksi. Lisäksi koottiin tietoa toimintamallien vaikutuksista ja vaikuttavuudesta sekä kokemuksia hyödyistä ja toteuttamisen haasteista. ( tieteelliset vuosina 2000 2014 julkaistut tutkimukset,n=75). Toimintaympäristöt olivat perusterveydenhuolto, hoitokodit, kotisairaanhoito ja apteekki. Lääkityksistä selvitettiin yleisimmin haitta- ja yhteisvaikutukset sekä annostukset. -- Valtaosa toimintamalleista oli hoidollisia arviointeja lääkityslistan tarkistamisen sijaan. - Toimintamallin vahvuudet olivat mm. uuden tiedon oppiminen, hoitoon sitoutumisen parantuminen, yhteisvaikutusten tunnistaminen, asiakassuhteiden paraneminen ja uuden näkökulman saanti potilaan hoitoon. - Yleisin raportoitu heikkous oli toteuttamiseen kuluva aika. Moniammatilliset toimintamallit edistävät iäkkäiden lääkehoidon tarkoituksenmukaisuutta ja hoitoon sitoutumista. Vaikutusta kliinisiin muuttujiin, kuten kuolleisuuteen, ei havaittu. Yksittäisissä tutkimuksissa kustannussäästöjä lääkekustannuksissa ja kokonaiskustannuksissa. 7

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, mitä vaikutuksia moniammatillisella lääkehoidon arvioinnilla (ILMA-malli) on kotihoidon asiakkaiden lääkitykseen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun sekä terveys- ja hoivapalveluiden käyttöön. (Itä-Savon sairaanhoitopiiri, Juva, Forssa, Lahti, Selänne). Kelpoisuuskriteerinä oli vähintään 65 vuoden ikä ja kotihoidon asiakkuus sekä vähintään kuuden lääkkeen käyttö tai huimausta/kaatumisia/ortostaattinen hypotensio. Kesto 12.kk.(0-6-12 kk). Johtopäätös: ILMA-mallilla toteutetulla arvioinnilla pystytään vaikuttamaan lääkehoidon sisältöön ja lääkehoidon riskeihin. Yleisimmin päädyttiin vähentämään lääkitystä, aloittamaan uusi lääke tai muuttamaan lääkkeen ottoajankohtaa. Arvioinnilla ei havaittu vaikutusta tutkittavien toimintakykyyn, elämänlaatuun eikä terveys- ja hoivapalveluiden käyttöön. Moniammatillisella lääkehoidon arvioinnilla pystytään edistämään järkevän lääkehoidon toteutumista kotihoidossa. Yksittäisen arvioinnin vaikutukset asiakkaiden toimintakykyyn ja elämänlaatuun sekä terveys- ja hoivapalveluiden käyttöön ovat vähäisiä. Siksi terveydenhuollon kehittämisessä olisi tärkeää omaksua moniammatillinen arviointi jatkuvaksi hoitokäytännöksi. 8

Lääkehoidon arvioinnissa huomioitavaa Potilaan ikä ja sairaudet, toimintakyky ja avun tarve Oireet, kaatumisriski (mm. verenpainetaso, huimaus) Onko muistisairauteen viittaavaa Munuaisten tai maksan toiminnan heikentyminen Anemia, verenvuotoriskit Käytössä olevan lääkehoidon kartoittaminen Kokonaislääkitys on syytä selvittää, usein lääkitys kotihoidossa poikkeaa sairauskertomuksessa ilmenevästä, jokainen käytössä oleva lääke on arvioitava- myös käsikauppalääkkeistä voi olla huomattavia haittoja Mitä lääkkeitä tai muita valmisteita potilas käyttää ja miten? (luontaistuott.) Kunkin lääkkeen käyttöaihe ja onko välttämätön hoidon tavoitteiden kannalta Onko lääkkeestä haittaa yksin tai muiden lääkkeiden kanssa Onko merkittäviä lääkeinteraktioita tai yllättäviä lääkereaktioita, esim. rauhoittava lääkitys voi aiheuttaa kiihtyneisyyttä ja ärtyneisyyttä Mihin sairauteen kukin lääke on määrätty? Haitta hyöty- punninta (Laki terveydenhuollon ammattih., 15 ) Voiko lääkehoitoa korvata muilla keinoilla( dementoituneen käytösh., virtsan karkailu)? 9

Etelä-Suomen AVIn valvontakampanja vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ( 31.12.2017) kysyttiin kunnallisilta ja yksityisiltä yksiköiltä tietoja lääkehoitosuunnitelmista lääkehuoneesta lääkkeiden säilytyksestä lääkkeiden käsittelystä ja seurannasta osaamisen varmistamisesta ja lupakäytännöistä lääkehuoltoon ja hoitoon liittyvistä muista käytännöistä Käyntikohteet (48/348 vastannutta) alustavia tuloksia lääkehoitoon osallistuu henkilökuntaa, jonka peruskoulutukseen ei kuulu lääkehoitoa, kuten hoiva-avustajia ja kodinhoitajia lääkehoitoon osallistuu mm. opiskelijoita harjoittelujaksojen aikana tai sijaisina lääkehoidon yksikkökohtaisia riskejä ei ole kuvattu lääkehoitosuunnitelmassa yksiköissä on käytössä yhteislääkkeitä lääkehuoneen-/kaapin valvonta ja avainten hallinta (puutteita) 10

Ilmenneitä epäkohtia, Lapin AVI Yhä huonompikuntoisia vanhuksia hoidetaan kotona tai palvelukodeissa puheluja päivystävälle lääkärille, jolla ei tietoa olosuhteista tai palvelukodin/ kotihoidon mahdollisuuksista toteuttaa akuuttia lääkehoitoa huonoja lääkehoitoratkaisuja /hoitoratkaisuja Hoitava lääkäri etänä tiedonkulku lääkitysmuutoksista voi pettää, muutos myöhästyy Hoitohenkilöstön säästäväisyys ja muutosten kyseenalaistaminen koetaan, että hyväksi osoittautunut lääke on vaihdettu tarpeettomasti, hoitaja jatkaa lääkkeen käyttöä oma-aloitteisesti pakkauksen loppuun ennen lääkemuutoksen toteuttamista Lääkehoidossa toimii kouluttamattomia henkilöitä, jotka eivät edes tunnista koulutus- /perehdyttämistarpeitaan, he toteuttavat myös vaativaa lääkehoitoa (mm. insuliinihoitoa) Huolimattomuus lääkehoidon toteuttamisessa, lääkkeen annon virheitä Lääkelupakäytännöissä on puutteita Erittäin runsaita tarvittaessa annettavia lääkeannoksia on käytössä (psykogeriatria) ja niitä myös käytetään toistuvasti (Kemiallinen rajoittaminen) Lääkkeiden yhteiskäyttö Palveluasumisyksikkö ei ole apteekki Hoitosuunnitelmien päivitys puutteellista, lääkehoidon osuus puuttuu Puuttuvat hoitolinjaukset hankaloittavat ensihoidon arvioita äkillisissä tilanteissa + Sosiaalihuollon henkilöstö ilmoittaa epäkohdista hyvin 11

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeen määräämisestä (1088/2010) 8 Lääkehoidosta päättäminen yhteisymmärryksessä potilaan kanssa annettava potilaalle riittävät tiedot lääkkeen käyttötarkoituksesta ja käytöstä. 10 Lääkkeen määrääminen saa määrätä lääkkeitä vain henkilölle, jonka lääkityksen tarpeesta hän on varmistunut omalla tutkimuksellaan tai muulla luotettavalla tavalla.. Erityistä huomiota tulee kiinnittää turvallisuuteen. Lääkkeen valinnan tulee ensisijaisesti perustua lääkkeen tehon ja turvallisuuden vahvistavaan tutkimusnäyttöön, tai sellaisen puuttuessa, yleisesti hyväksyttyyn hoitokäytäntöön Lääkemääräyksen antaminen ja uusiminen edellyttävät, että lääkkeen määrääjä on henkilökohtaisesti tutkinut potilaan edellisen vuoden aikana. Henkilökohtaista tutkimusta ei kuitenkaan tarvita, jos lääkäri tai hammaslääkäri voi potilasasiakirjojen tai muiden tietojen perusteella luotettavasti varmistua lääkehoidon tarpeesta. 11 Väärinkäyttöön soveltuvan lääkkeen määrääminen, noudatettava erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta 16 Lääkemääräys on voimassa kaksi vuotta määräämis- tai uudistamispäivästään lukien. Pkv-lääkkeen lääkemääräykset, huumausainelääkkeen lääkemääräykset, pro auctore -lääkemääräykset ja erityisluvallisten lääkkeiden lääkemääräykset ovat kuitenkin voimassa vain yhden vuoden 12

Laatusuositus 2017-19 Henkilöstön määrää suunniteltaessa ja arvioidessa otetaan huomioon mm. erityisosaamista edellyttävien asiakkaiden määrä, kuten käytösoireiset muistisairaat, vanhuspsykiatriset ja saattohoitoasiakkaat Saattohoitoon varaudutaan, riittävät ja tarpeenmukaiset palvelut Vastuut: Työn organisoinnissa huomioidaan turvallisen lääkehoidon toteutus vähintään lääkehoidon koulutuksen saaneen lähihoitajan on oltava työvuorossa vastuussa yksikön lääkehoidosta Työn johtaminen: Henkilöstön työtä johdettaessa toimitaan asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämiseksi niin, että erityisesti lääkehoitovirheet vähenevät Hoiva-avustajat eivät voi olla yksin työvuorossa eivätkä vastata lääkityksestä Uudistetaan kotiin tuotavien palvelujen valikkoa (ensihoito kotona, kotisairaala, lääkehoidon teknologisen mahdollisuudet) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (Vanhuspalvelulaki 14, 14 a ): Kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuus, Kunta voi vastata iäkkään henkilön palveluntarpeeseen pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet. 13

Lääkehoito kotona Suurin osa kotona asuvista ikäihmisistä huolehtii lääkityksestään itse tai omaisensa avulla Heillä voi olla useita eri hoitavia lääkäreitä, joista kukin huolehtii osaltaan määräämänsä lääkityksen oikeellisuudesta, mutta henkilöt itse huolehtivat lääkityksensä toteuttamisen He saavat lääkityksen ja sen seurannan sekä mahdollisten haittavaikutusten havainnoinnin ohjausta lääkäriltä /terveydenhuollon ammattihenkilöiltä, apteekeista, tai yleisohjeita käyttäen (esim. käypä hoidon potilasohjeet) Omatoimiset yhteydenotot terveyspalveluihin Ajantasaisen lääkelistan ylläpitäminen (ja mukana pitäminen, FIMEA) Vastuu lääkityksestä on asiakkaalla/omaisella asiakkaan luvalla KANTA-palveluihin on valmisteilla Lääkityslista tavoitteena valtakunnallinen yhtenäinen ja yhteiskäyttöinen Lääkityslista tulee näkymään samanlaisena kaikille potilaan hoitoon osallistuville tahoille ja potilaalle itselleen Omakannan kautta näin terveydenhuollon ammattihenkilöllä ja potilaalla olisi aina käytettävissä mahdollisimman ajantasainen ja kattava kuva potilaan lääkityksestä. 14

Lääkehoito sosiaalihuollon palveluissa Sosiaalihuollon palveluissa toteutetaan huomattavan paljon iäkkäiden lääkehoitoa Toimintaympäristön luonteesta riippumatta lääkehoidon toteuttaminen luokitellaan terveydenhuollon toiminnaksi, ja ammatillisen koulutuksen saaneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden (esim. sairaanhoitajat ja lähihoitajat) tulee ensisijaisesti vastata sen toteuttamisesta. Lääkehoidon kokonaisvastuun osalta noudatetaan samoja käytäntöjä kuin terveydenhuollon yksiköissä. Ohjeet ovat samat julkisille ja yksityisille toimintayksiköille. Sosiaalihuollon toimintayksikön on laadittava lääkehoitosuunnitelma Esimiehet vastaavat siitä, että yksikössä on ajantasainen lääkehoitosuunnitelma, jonka käyttöön jokainen työntekijä on perehdytetty. Lääkehoitoon osallistuva työntekijä vastaa siitä, että toimii lääkehoitosuunnitelman ja lääkemääräysten ohjeiden mukaisesti. Suunnitelmassa määritellään lääkehoitoa toteuttavien henkilöiden työnjako ja osaamisvaatimukset, lääkelupakäytännöt sekä mm. haittatapahtumien käsittely. Ilman lääkehoidon koulutusta ei voi osallistua lääkehoidon tehtäviin ja toteuttamiseen. Työnantaja vastaa siitä, että työntekijöillä on tehtäviensä suorittamiseen tarvittava osaaminen ja että lääkehoito on asiakkaille turvallista. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työyksiköissä on kaikkina aikoina riittävästi lääkehoitoon koulutettua, osaavaa henkilökuntaa. 15

Lääkehoidosta päättäminen ja toteuttaminen THL on v. 2016 päivittänyt sosiaali- ja terveysministeriön 2005 julkaiseman Turvallinen lääkehoito -oppaan. Sen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden sekä muiden lääkehoitoa toteuttavien toimintayksiköiden tulee laatia lääkehoitosuunnitelma, jossa kuvataan mm. lääkehoidon käytännön toteuttamisen toimintatavat, määritellään eri ammattiryhmien ja toimijoiden vastuut sekä muut keskeiset lääkehoitoon liittyvät asiat. Lääkehoitosuunnitelman sisältö riippuu toimintayksikön lääkehoidon laajuudesta. Lääkkeiden määrääminen on lääkärin tehtävä, mutta erityiskoulutuksen saanut sairaanhoitaja voi saada oikeuden määrätä tiettyjä lääkkeitä (Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus). Lääkehoidon toteuttamisesta määräysten mukaisesti huolehtivat yleensä terveydenhuollon ammattihenkilöt (esim. sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, lähihoitaja) sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä ja silloin, kun asiakas itse ei pysty itse huolehtimaan oman lääkehoitonsa toteuttamisesta tai tarvitsee siinä apua. 16

Edellytykset lääkehoitoon osallistumiselle Sairaanhoitajat saavat ammatillisessa koulutuksessaan laajan lääkehoidon koulutuksen. He voivat toteuttaa lääkehoitoa monipuolisesti ( lääkkeiden tilaaminen, jakaminen ja antaminen luonnollista tietä ja injektioina) ilman erillisiä lupia. tarvitsevat kirjallisen luvan vaativan lääkehoidon toteuttamiseen (esim. ääreislaskimokatetrin asettaminen, laskimonsisäiset neste- ja lääkehoidot ja lääkehoidon toteuttaminen erityisantoreittejä pitkin tai erityisillä välineillä, esim. kipupumppu sekä verensiirtoihin ja rokottamiseen. Lähihoitajat saavat jakaa lääkkeitä potilaskohtaisiksi annoksiksi ja antaa niitä (muita kuin pkv-lääkkeitä ja huumausainelääkkeitä) luonnollista tietä eli tabletteina, kapseleina, liuoksina, silmä- ja korvatippoina, voiteina, laastareina ja peräpuikkoina ilman erillistä lupaa. lähihoitajakoulutusta edeltäneeseen vastaavaan ammatilliseen koulutukseen (perushoitajat, apuhoitajat, mielisairaanhoitajat, mielenterveyshoitajat, lastenhoitajat) ei sisältänyt yhtä laajoja lääkehoidon opintoja, joten työnantajan on selvitettävä heidän suorittamansa lääkehoidon opinnot ja osaamisensa yksilöllisesti. lähihoitajat tarvitsevat osaamisen varmistamisen jälkeen myönnettävän kirjallisen luvan vaativamman lääkehoidon toteuttamiseen, esim. injektioiden antaminen ihon alle ja lihakseen, pkv-lääkehoito ja lääkkeettömän, perusliuosta sisältävän jatkoinfuusion vaihtaminen 17

Edellytykset lääkehoitoon osallistumiselle Lääkehoitoon kouluttamaton henkilöstö (esim. sosionomit, joiden koulutukseen ei sisälly lääkehoidon opintoja) Lääkehoitoon kouluttamaton henkilö tarvitsee aina lääkehoidon koulutusta ennen lääkehoidon toteuttamiseen osallistumista. Tarvittavan koulutuksen sisältö on arvioitava työtehtävissä tarvittavan osaamisen ja toimintayksikössä toteuttavan lääkehoidon vaatimusten mukaan. Lääkehoidon koulutuksen jälkeen varmistetaan henkilön osaaminen (näyttö) ja kirjallisen luvan saatuaan hän voi antaa valmiiksi jaettuja lääkkeitä luonnollista tietä eli tabletteina, kapseleina, liuoksina, silmä- ja korvatippoina, voiteina, laastareina ja peräpuikkoina. Jos on välttämätöntä toteuttaa lisäksi vaativampaa lääkehoitoa (esim. insuliinihoito), siihen on annettava erillinen koulutus. Lääkehoitoon kouluttamattoman työntekijän kirjallinen lääkehoitolupa voi olla potilas-, lääketai antoreittikohtainen. Tilapäisesti terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtävissä toimivat kyseiseen ammattiin opiskelevat työntekijät (sijaiset) Kun riittävät opinnot suorittanut sosiaali-/terveydenhuollon opiskelija toimii tilapäisesti terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä, työnantaja määrittää hänelle kuuluvat lääkehoidon tehtävät. 18

Lääkelupiin liittyvät käytännöt Niitä tehtäviä varten, joiden tekemiseen työntekijöillä ei ole ammatillisen koulutuksen perusteella oikeuksia, työnantajan tulee järjestää työntekijöille lisäkoulutusta, varmistua heidän teoreettisesta ja käytännön osaamisestaan sekä antaa heille tehtävien suorittamiseen oikeuttavat kirjalliset luvat. Työntekijän suoritettua teoreettisen opiskelun, kirjallisen kokeen sekä käytännön osaamisen näytöt yksikön terveydenhuollosta vastaava lääkäri tai hänen määräämänsä lääkäri voi antaa työntekijälle kirjallisen määräaikaisen luvan (esim. 3-5 vuotta) lääkehoidon toteuttamiseen. Luvat ovat toimipaikkakohtaisia ja niissä on määriteltävä se, mitä tehtäviä lupa koskee. Toimintayksiköt voivat itse harkita, hyväksyvätkö ne toisen yksikön lääkehoitolupaa varten suoritetun lisäkoulutuksen ja kirjallisen kokeen lääkehoitolupaa varten. Työnantajan on kuitenkin yleensä syytä varmistua työntekijän käytännön osaamisesta vaatimalla tältä hyväksytysti suoritetut näytöt. Kirjallisen luvan myöntäjän on varmistuttava luvan saajan koulutuksesta ja osaamisesta. Koska terveydenhuollosta vastaavalla lääkärillä ei useinkaan ole mahdollista henkilökohtaisesti olla seuraamassa esimerkiksi käytännön näyttöjä, on prosessin oltava sellainen, että hän voi jollakin muulla keinolla varmistaa luvan edellytykset. Luvan myöntäminen voi esimerkiksi perustua lähiesimiehen tekemään perusteltuun esitykseen, johon on koottu yhteenveto suoritetusta koulutuksesta, kokeesta ja näyttöjen antamisesta. 19

VN asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (583/2017, voimaan 1.1.2018) 14 Potilasryhmien huomioiminen päivystyksessä 2 mom. Osana päivystyksen kokonaisuutta on otettava huomioon potilaiden mahdollisesti tarvitsemat muut palvelut, jotka tukevat hoidon tavoitteiden toteutumista. Päivystysyksikön velvollisuudesta ilmoittaa kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle iäkkään henkilön kotiuttamisesta ja tarvittavista jatkotoimenpiteistä säädetään ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012) 25 :n 1 ja 2 momentissa. Kotiutuksen valmistelu on käynnistettävä viivytyksettä yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa sosiaalihuollosta vastaavan viranomaisen tai terveydenhuollon ammattihenkilön ja omaisten kanssa. STM:n asetus ensihoitopalvelusta (585/2017, voimaan 1.1.2018) 8, kohta 4. säädetyn kelpoisuuden täyttävä henkilö(ensihoitaja AMK, laill. Sairaanh. +ensih. opinnot) voi muodostaa ensihoitopalvelun yksikön, jonka tehtäviin kuuluu potilaiden hoidon tarpeen arviointi, välittömän hoidon aloittaminen sekä muiden ensihoitopalvelun yksiköiden tukeminen. Tämän yksikön tehtäviin ei kuulu potilaan kuljettaminen. 20

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta- ja torjuntavelvoitteet (Tartuntatautilaki 1227/2016) Hoitoon liittyvällä infektiolla tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollossa toteutetun tutkimuksen tai annetun hoidon aikana syntynyttä tai alkunsa saanutta tartuntatautia. Uudistetun tartuntatautilain perusteella terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksikön on torjuttava suunnitelmallisesti hoitoon liittyviä infektioita (tartuntatautilain 17 ) ja sovitettava toimet yhteen terveydenhuoltolain potilasturvallisuutta edistävien toimien kanssa. Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta on säädetty myös sosiaalihuollon toimintayksiköiden tehtäväksi, koska niissä ongelmat ovat samanlaiset kuin terveydenhuollossa. 17 Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksikön on torjuttava suunnitelmallisesti hoitoon liittyviä infektioita. Toimet on sovitettava yhteen terveydenhuoltolain 8 :ssä säädettyjen potilasturvallisuutta edistävien toimien kanssa. Toimintayksikön johtajan on seurattava tartuntatautien ja lääkkeille erittäin vastustuskykyisten mikrobien esiintymistä ja huolehdittava tartunnan torjunnasta. Toimintayksikön on huolehdittava potilaiden, asiakkaiden ja henkilökunnan tarkoituksenmukaisesta suojauksesta ja sijoittamisesta sekä mikrobilääkkeiden asianmukaisesta käytöstä. Toimintayksikön johtajan on käytettävä apunaan tartuntatautien torjuntaan perehtyneitä terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja sovitettava toimintansa yhteen kunnan tai kuntayhtymän toteuttamien toimien sekä valtakunnallisten hoitoon liittyvien infektioiden torjuntaohjelmien kanssa. 21

Kirjallisuutta: Inkinen, Ritva, Volmanen, Petri ja Hakoinen, Suvi 2016: Turvallinen lääkehoito. Opas lääkehoitosuunnitelman tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ohjaus. THL, Helsinki. https://www.julkari.fi/handle/10024/129969 Valviran ja Fimean ohje 4/2011. Lääkehoidosta ja lääkkeiden käsittelystä kotiin annettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. http://www.valvira.fi/sosiaalihuolto/laakehoito_sosiaalihuollossa Näkökulmia sosiaalihuollon palvelujen turvallisuuteen, 2. versio, päiv. 2017 http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134849/urn_isbn_978-952-302-895- 1.pdf?sequence=1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeen määräämisestä (1088/2010) 22