1 (8) Asianumero 2644/10.02.03/2012 Aluenumero 431602 Martinsilta I 31. kaupunginosa, Kaitaa Osa korttelia 31068 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 10. päivänä syyskuuta 2012 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6752. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kaitaan kaupunginosassa Martinkylässä Länsiväylän eteläpuolella osoitteessa Hannuntie 6. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu 8.8.2012 sanomalehtikuulutuksella Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09-816 84881 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Outi Reitmaa etunimi.sukunimi@espoo.fi
2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 3 1.1 Alueen nykytila... 3 1.2 Suunnittelu... 3 1.3 Mitoitus... 3 1.4 Muutoksen sisältö... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Suunnittelutilanne... 3 2.1.1 Yleiskaava... 3 2.1.2 Asemakaava... 4 2.1.3 Rakennusjärjestys... 4 2.1.4 Tonttijako... 4 2.1.5 Rakennuskiellot... 4 2.1.6 Pohjakartta... 4 2.2 Selvitys alueesta... 4 2.2.1 Maanomistus... 4 2.2.2 Rakennettu ympäristö... 4 2.2.3 Suojelukohteet... 5 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät... 5 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 5 3.1 Osallisten tavoitteet... 5 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 5 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 5 4.2 Mitoitus... 5 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 5 4.3.1 Maankäyttö... 5 4.4 Ympäristön häiriötekijät... 6 4.5 Nimistö... 6 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 6 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 6 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 6 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 6 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 6 7.3 Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut... 7 7.4 Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet... 7 7.5 Käsittelyvaiheet... 7 Sivu LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Seurantalomake, liite tulee kaavaehdotusvaiheessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Havainnekuva Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Valmisteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen. - Meluselvitys, Ramboll Finland Oy, 22.2.2012 - Ilmanlaatuselvitys, Enwin Oy, 23.4.2012 - Kiinteistön soveltuminen asuinkäyttöön yhteenveto ilmanlaatu- ja meluselvityksistä, Enwin Oy, 23.4.2012
3 (8) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Suunnittelu 1.3 Mitoitus 1.4 Muutoksen sisältö Suunnittelualue on toteutunut kaavan mukaisesti toimistorakennusten korttelialueena (KT). Alueella sijaitsee kaksikerroksinen toimistorakennus. Alueella on rakennusoikeutta 796 k-m², josta on käytetty 441,5 k-m². Lähiympäristö on rakentunut kaavanmukaisesti pientalojen korttelialueeksi. Lähiympäristössä ei sijaitse muita toimistorakennuksia eikä palveluita. Asemakaavan muutoksen hakijana on Kiinteistö Oy Espoon Hannuntie 6, joka omistaa yli 60 % suunnittelualueesta (kiinteistöt 49-438-3-99 ja 49-438-3-137). Alueen toinen osaomistaja (kiinteistö 49-438-3-143), Helsingin kaupungin tonttiyksikkö on puoltanut asemakaavan muutoshakemusta 20.3.2012 päivätyllä kirjeellä. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty erillisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaava-alueen pinta-ala on 2653 m². Muutosalueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 796 k-m 2, joka vastaa tehokkuuslukua e=0.30. Rakennusoikeus ei muutu asemakaavan muutoksella. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan toimistorakentamisen lisäksi myös asuinrakentaminen. Korttelialueelle saa sijoittaa asuntolatoimintaa, mikä mahdollistaa esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden tuottamisen korttelin alueella. Korttelin rakennusoikeus säilyy samana. Tonttijako on ohjeellinen. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Maakuntakaava 2.1.2 Yleiskaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen (KHO päätös 15.8.2007). Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 22.6.2010. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on ehdotusvaiheessa ja nähtävillä toukokesäkuussa 2012. Tässä vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskeva Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.12.2011 ja se on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010.
4 (8) 2.1.3 Asemakaava 2.1.4 Rakennusjärjestys 2.1.5 Tonttijako 2.1.6 Rakennuskiellot 2.1.7 Pohjakartta 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Maanomistus 2.2.2 Rakennettu ympäristö Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu asuntoalueeksi. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Suunnittelualueella on voimassa Martinsilta I niminen asemakaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.5.1997 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 3.7.1998. Asemakaavassa muutosalue on osoitettu toimistorakennusten korttelialueeksi (KT). Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0.30 mukaan ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Alueelle saadaan sijoittaa asuntoja kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Rakennusten julkisivujen värin on pääasiallisesti oltava vaalea. Kortteleissa tulee tontin asuntojen leikki- ja ulko-oleskelualueet Länsiväylään nähden sijoittaa rakennustoimenpitein muodostettuun melukatveeseen, jolla melutaso ei ylitä 55 dba. Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012 Tonttijako on hyväksytty 15.9.2009, mutta tonttijaon mukaista tonttia ei ole muodostettu. Asemakaavan muutosta koskevalla alueella on voimassa rakennuskielto MRL 81 2 mom. perusteella (sitovan tonttijaon mukaista tonttia ei ole merkitty kiinteistörekisteriin). Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin Teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto on laadittu Espoon kaupungin vektorimuotoiselle fgs-pohjakartalle. Kaavamuutosalueen omistavat Kiinteistö Oy Espoon Hannuntie 6 (kiinteistöt 49-438-3-99 ja 49-438-3-137) ja Helsingin kaupunki (kiinteistö 49-438-3-143). Maankäyttö Suunnittelualue on toteutunut kaavan mukaisesti toimistorakennusten (KT) korttelialueena. Tontilla sijaitsee kaksikerroksinen toimistorakennus. Rakennusoikeutta korttelissa on 796 k-m², josta on käytetty 441,5 k-m². Suunnittelualueen lähiympäristö on toteutunut kaavan mukaisesti erillisten tai kytkettyjen pientalojen korttelialueiksi (AO ja AOR). Lähialueella ei sijaitse muita toimistorakennuksia eikä palveluita. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee puisto (VP) ja itäpuolella asemakaavoittamaton laaja metsäalue. Liikenne Ajoneuvoliikenne Hannuntie on pientaloalueen sisäinen tonttikatu. Kevyt liikenne Kevyenliikenteenväylä alkaa Hannuntien ja Järvisillan risteyksestä Martinsillantien suuntaan. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Paikoitus on järjestetty omilla tonteilla.
5 (8) 2.2.3 Suojelukohteet Julkinen liikenne Alue on hyvin saavutettavissa joukkoliikennettä käyttäen. Enimmillään noin 600 metrin kävelymatkan päässä sijaitsee seitsemän pysäkkiparia, joiden kautta ajaa niin Espoon sisäisen kuin myös seutuliikenteen reittien linja-autoja. Palvelut 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueelta lähimpiin palveluihin, muun muassa Espoonlahden terveysasemalle, hammashoitolaan ja urheilupuistoon sekä kaupallisiin palveluihin on matkaa 1,0-1,4 km. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on valmis kunnallistekniikka. Alueella ei ole suojelukohteita. Länsiväylän liikenteen melu ja päästöt aiheuttavat haittaa suunnittelualueelle. Asemakaavan muutokseen liittyen suunnittelualueelle on laadittu melu- ja ilmanlaatuselvitykset. 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Asemakaavan muutoksen hakija on keväällä tiedottanut hankkeesta alueen asukkaille ja kertonut aikomuksesta muuttaa toimistorakennus mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden käyttöön. Lähinaapurit sekä osa alueen asukkaista ovat tuolloin ilmaisseet vastustavansa hanketta muun muassa adressilla/nimilistalla. Osallisten tavoitteita täydennetään kaavasta saatavan palautteen perusteella. Asukkailla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä hankkeesta jättämällä erillisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti kirjallisen muistutuksen. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus 4.2 Mitoitus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asunto- ja toimistorakentamisen lisäksi asumispalveluiden tarjoaminen. Kaavamuutoksen hakijana on Kiinteistö Oy Espoon Hannuntie 6. Hakija vuokraa kiinteistönsä Pihlajakoti Oy:lle, joka tarjoaa espoolaisille mielenterveyskuntoutujille asumiskuntoutumispalveluja. Hannuntien toimitilaan on tulossa 16 asukaspaikkaa sekä yhteisiä päivätoimintatiloja. Asumisyksikössä on henkilökuntaa paikalla päiväaikaan, öisin käyntejä on tarvittaessa. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 2653 m 2. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Sallittu kokonaiskerrosala on 796 k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 0,30. Asemakaavan muutoksen myötä rakennusoikeus ei muutu nykyisestä. Asemakaavayksikössä on valmisteltu asemakaavan muutos, jolla kortteliin 31068 mahdollistetaan asuinrakentaminen ja/tai asuntolatoiminnan sijoittuminen toimistorakentamisen lisäksi. Tonttijako on ohjeellinen. Korttelin rakennusoikeutta osoittava tehokkuusluku on e=0,30 ja kerrosluvuksi osoitetaan kaksi (II). Rakennusala sijoittuu suunnittelualueen keskelle olemassa olevan rakennuksen rakennusalaa myötäillen ulottuen alueen itäosaan, jossa rakennusala
6 (8) 4.4 Ympäristön häiriötekijät mahdollistaa rakentamisen kiinni itärajaan. Ajoyhteys alueen itäosaan kulkee pohjoisosan poikki (rasite). Lounaissivulla on tiheänä, pensain ja puin istutettava alueenosa. Rakennusten julkisivujen värin on pääasiallisesti oltava vaalea. Autopaikkoja tulee toteuttaa käyttötarkoituksen edellyttämä määrä rakennuslupahakemuksen yhteydessä esitetyn selvityksen perusteella, kuitenkin vähintään: 1 ap/50 k-m² toimistotilaa kohti; 1 ap/85 k-m² asuintilaa kohti, kuitenkin vähintään 1,2 ap/asunto sekä lisäksi vieraspaikkoja 10 % autopaikkojen määrästä; kuitenkin tästä poiketen pientaloasunnoille osoitetaan 2 ap/pientaloasunto; asuntolarakentamisessa 0,5 ap/asuntolapaikka sisältäen työntekijöiden autopaikat, joiden lisäksi liikuntaesteisten autopaikkoja 1 le-ap asuntolan kahdeksaa autopaikkaa kohti. Suunnittelualuetta koskien Ramboll Oy Finland on laatinut meluselvityksen, jonka mukaan Länsiväylän liikenteen melu aiheuttaa suunnittelualueelle haittaa. Päivämelu kiinteistön ulkoalueilla on nykytilanteessa suurilta osin yli 60 db ja vuoden 2035 ennustetilanteessa Länsiväylän parannustoimenpiteiden jälkeen yli 55 db. Tästä syystä asemakaavassa määrätään, että leikki- ja oleskelualueet on suojattava melua estävin rakentein siten, etteivät asuntojen ulkooleskelualueille asetetut melunormit ylity. Lisäksi rakennuslupaa haettaessa on esitettävä selvitys, josta ilmenee, että asuntojen ulko-oleskelutilat ovat Länsiväylään nähden melukatveessa, sekä mittauksin tai muutoin tulee osoittaa, ettei melutaso sisällä huoneistossa ylitä valtioneuvoston asettamia ohjearvoja. Enwin Oy:n laatiman ilmanlaatuselvityksen mukaan liikenteen aiheuttamien päästöjen raja-arvot eivät suunnittelualueella ylity, mutta oleskelupihat suositellaan sijoitettavaksi rakennusten eteläpuolelle, jossa ilmanlaatu on parempi. Rakennusten ilmanvaihto ja raittiin ilman sisäänotto tulee sijoittaa rakennuksen kattotasolle. 4.5 Nimistö Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutuksia nimistöön. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Kaavamuutoksella ei ole voimassa olevaan kaavaan nähden vaikutusta rakennettuun ympäristöön, luontoon tai maisemaan, koska asumispalveluiden vaatimat muutokset olemassa olevaan kiinteistöön ovat vähäisiä eikä rakennusoikeutta muuteta. Asemakaavan muutoksella ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta alueen liikenteelle tai teknisen huollon järjestämiseen. Asemakaavan muutoksella on vaikutuksia ihmisten elinoloihin. Vaikutuksia täydennetään luonnoksesta saatavan palautteen perusteella. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista, kun kaava on saanut lainvoiman. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos on tullut vireille Kiinteistö Oy Espoon Hannuntie 6:n hakemuksesta 28.5.2012 ja siitä on tiedotettu kuulutuksessa 8.8.2012. Alueelle on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on selostuksen liitteenä.
7 (8) 7.3 Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut Suunnittelu 7.4 Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet 7.5 Käsittelyvaiheet Asemakaavan muutos on laadittu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä yhteistyössä hakijan sekä Helsingin kaupungin tonttiyksikön kanssa Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut arkkitehti Outi Reitmaa. Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen hakijalta tullaan perimään kaupunkisuunnittelulautakunnan 8.12.2010 12 tekemän päätöksen mukainen korvaus muutoksen laatimisesta. Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan II ja kuulutusluokkaan I. Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 10.9.2012 asemakaavan muutoksenvalmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Ajankohta Käsittelytieto 28.5.2012 Hakemus saapunut 8.8.2012 Vireilletulokuulutus 10.9.2012 va. kaupunkisuunnittelupäällikkö 24.9.- 8.10.2012 Nähtävillä MRA 30
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Outi Reitmaa arkkitehti Ossi Keränen va. kaupunkisuunnittelupäällikkö