Markotaalateoria Harjoitus 6

Markotaalateoria Harjoitus 6 Heikki Korpela 2. huhtikuuta 2017 Tehtävä 1. Mitä tapahtuu Suomen vaihtotaseelle luennolla 15 opetetun mallin mukaan, kun talous kohtaa alla mainitut tapahtumat? Piirrä kuvio. Oletetaan, että vaihtotase on aina aluksi nollassa. a) Suomen reaalinen valuuttakurssi vahvistuu b) Suomen kotimainen kysyntä on voimakasta (suhteessa ulkomaihin) c) Ulkomainen kysyntä on kotimaata voimakkaampaa d) Suomen reaalinen kilpailukyky rapistuu e) Suomen reaalinen kilpailukyky laski voimakkaasti Nokian romahtaessa 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla. Mitä Suomen reaaliselle valuuttakurssille pitäisi tehdä, jotta vaihtotase pysyisi ennallaan? Vastaus: 1. a) Valuuttakurssin vahvistuessa liikutaan P CA-suoraa pitkin vasemmalle: vienti vähenee ja tuonti lisääntyy, koska suomalaiset tuotteet maksavat nyt suhteessa ulkomaisiin enemmän ja primäärivaihtotase heikkenee. RER σ 1 σ 0 P CA(σ,...) alijäämä 0 ylijäämä b) Kotimaisen kysynnän vahvistumisesta vähintään osa kohdistuu ulkomaisiin tuotteisiin. Koska P CA on funktio mm. kotimaisesta kysynnästä, joka on tässä kuviossa eksogeeninen muuttuja, täytyy P CA-suoran siirtyä, tässä tapauksessa vasemmalle. Kullakin annetulla reaalisen valuuttakurssin tasolla vaihtotaseen alijäämä on suurempi (vaihtotase on heikompi) kuin lähtötilanteessa. Koska lyhyellä aikavälillä voidaan olettaa, että reaalinen valuuttakurssi ei muutu (ceteris paribus -olettaman nojalla), vaihtotase on heikompi. 1

RER σ 1 σ 0 P CA(σ,...) P CA (σ,...) alijäämä 0 ylijäämä c) Tilanne on suoraan käänteinen edelliseen kohtaan nähden: nyt P CA-käyrä siirtyy oikealle, koska kullakin reaalisen valuuttakurssin tasolla vaihtotase on vahvempi kuin lähtötilanteessa. Nyt vaihtotase on uudessa tilanteessa vahvempi. RER σ 0 σ 1 P CA (σ,...) P CA(σ,...) alijäämä 0 ylijäämä d) Tilanne on samanlainen kuin b)-kohdassa: voidaan ajatella, että tuotteet ovat suhteessa ulkomaisiin tuotteisiin reaalisesti kallistuneet, koska samalla hinnalla saa nyt entistä heikompilaatuisia tuotteita (ainakin verrattuna kilpaileviin tuotteisiin). e) Kuviosta nähdään, että vaihtotaseen tasapaino saavutetaan lähtötilannetta alhaisemmalla reaalisen kilpailukyvyn tasolla. Rahaliitossa tämä tarkoittaa, että Suomen tulisi sekä hillitä kustannusten nousua tai mieluiten jopa alentaa niitä, käytännössä siis hillitä palkkojen nousua (nopeavaikutteista, mutta poliittisesti vaikeaa), että lisätä tuottavuutta (hidasta ja epävarmaa). 2

RER σ 1 σ 0 σ 2 P CA(σ,...) P CA (σ,...) alijäämä 0 ylijäämä 3

Tehtävä 2. Moodlessa oleva Excel-taulukko (CA_RER.xlsx) piirtää kuvion Irlannin reaalisesta valuuttakurssia ja vaihtotaseesta. Reaalisen valuuttakurssin mittarina pidetään OECD:n suhteellisia yksikkötyökustannuksia (Annex Table 43. Competitive positions: relative unit labour costs) (Annex Table 52. Indicators of competitiveness based on relative unit labour costs). Vaihtotase on Annex Table 52 62: Current account balances as a percentage of GDP. Tämä vaihtotase sisältää korkomenot, mutta se saa PCA:n puutteessa kelvata. a) Hahmota kuvioon vuosien 2000 2002 PCA-käyrä. b) Irlanti veti 2000-luvulla puoleensa ulkomaisia investointeja, joista maa sai käyttöön korkeaa teknologiaa. Tämän teknologian avulla maan reaalinen kilpailukyky parantui. Kuvitellaan, että tämä tapahtui vuodesta 2003 alkaen. Mitä tapahtui PCA-käyrälle? Hahmota kuvioon vuosien 2003 2007 PCA-käyrä. c) Miksi Irlannin vaihtotase sukelsi vuosien 2003 ja 2007 välisenä aikana? d) Talouskriisi alkoi Irlannissa 2008, mitä surkea kotimainen kysyntä teki PCA-käyrälle? e) Miksi Irlannin vaihtotase on korjautunut nopeasti vuoden 08 jälkeen? 2. Vastaus: a) Ks. kuvat 1 ja 2. Jälkimmäinen kuva on muodostettu samasta datalähteestä (OECD:n viimeisimmän Economic Outlookin tietokanta), käyttäen primäärivaihtotasemuuttujana tavaroiden ja palveluiden nettovientiä suhteessa BKT:hen. (Vaihtotaseesta jätetään tässä kokonaan huomiotta tulonsiirrot sekä työntekijäkorvaukset ja palkat, eli ajatellaan vaihtotaseen muodostuvan vain kauppataseesta, palveluiden nettoviennistä sekä pääomakorvauksista. Tämä ei tee todellisuudelle olennaista vahinkoa Irlannin kohdalla.) Huomataan, että tätä dataa käyttämällä vuosina 2000 02 nettoviennin ja hintakilpailukyvyn suhde näyttäisi tilapäisesti olleen jopa päinvastainen kuin teoria antaisi ymmärtää. Tätä saattaisi selittää jokin muu poikkeuksellinen tapahtuma tai jonkinlainen viive-efekti. Pystysuorilla viivoilla on kuvaajassa ilmaistu vuosien 2004 ja 2012 vaihtotaseen tasapainoa vastaavat primäärivaihtotaseet. 4

Indicators of competitiveness based on relative unit labour costs Ireland 130,0 08 120,0 07 09 110,0 06 05 11 10 100,0 04 03 13 12 02 90,0 01 00 80,0 70,0-8,0-6,0-4,0-2,0 0,0 2,0 4,0 Current account balances as a percentage of GDP Havainnot Lineaarinen 2000-2002 PCA Lineaarinen 2003-2007 PCA Lineaarinen 2008-2010 PCA Kuva 1: Irlannin vaihtotase ja reaalinen kilpailukyky 2000 2013. 5

Competitiveness indicator, relative unit labour costs, overall economy Ireland, PCA and RER 1990 2016 130,00 120,00 110,00 2007 100,00 1990 90,00 2002 80,00 2016 70,00 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 30,00 35,00 Net exports, as a percentage of GDP 1990-2016 Lin. 1990 2001 Lin. 2002 07 Lin. 2008 16 Kuva 2: Irlannin primäärivaihtotase ja reaalinen kilpailukyky 1990 2016. b) PCA-käyrä siirtyi oikealle (ja myös kulmakerroin muuttui): kullakin reaalisen valuuttakurssin tasolla pystyttiin myymään enemmän. c) Kustannusten (erityisesti palkkojen) noustessa reaalinen valuuttakurssi vahvistui, mikä heikensi primäärivaihtotasetta. d) Kotimaisen kysynnän heikkeneminen (jopa ulkomaita enemmän) siirsi PCA-käyrää jälleen oikealle: tuonnin vähentyessä (vientiä voimakkaammin) Irlannin perusvaihtotase oli kullakin reaalisen valuuttakurssin tasolla nyt parempi. e) Irlannissa on määrätietoisesti alennettu työn yksikkökustannuksia suhteessa kauppakumppanimaihin. 6

Tehtävä 3. Oletetaan, että maat eivät koskaan maksa ulkomaisia nettovelkojaan takaisin, mutta ne saavuttavat vakaan tilan (steady state), jossa vaihtotase on nollassa. Portugalin ulkoinen nettovelka on 105 % BKT:stä ja Saksan ulkoinen nettovarallisuus on 33 % BKT:stä. Oletetaan, että reaalikorko on 2 %. Kuinka suuren perusvaihtotaseen ali- tai ylijäämän, suhteessa BKT:hen, nämä tulisivat omaamaan? Piirrä kuvio Saksan ja Portugalin PCA:sta pitkällä ajalla. Vastaus: Pitkällä aikavälillä tasapainossa vaihtotase on nollassa, jos 3. (y i c i ) + r( ω ) = 0 jokaisella periodilla, eli =P CA kert. varallisuus, F CA = P CA + rf = 0 P CA = rf, eli P CA P T = 2 100 F P T = 2 100 105 100 Y P T = + 21 1000 Y P T = +2,1 % Y P T, ja P CA DE = 2 100 F DE = 2 33 100 100 Y DE = 66 1000 Y DE = 0,66 % Y DE, eli Portugalilla on 2,1 %:n yli- ja Saksalla 0,7 %:n perusvaihtotaseen alijäämä pitkällä aikavälillä. RER σ DE σ P T alijäämä rf DE 0 rf P T P CA(σ,...) ylijäämä Tehtävä 4. Hintataso Italiassa (muualla euroalueella) on P = W/A (P = W /A ) ja reaalinen valuuttakurssi (suhteessa muuhun euroalueeseen) on RER = P/P. Italiassa palkat nousevat 4,3 % vuodessa; muualla euroalueella 3 %. Tuotavuus kasvaa Italiassa 0,5 %; muulla euroalueella 1 %. a) Kuinka paljon maan reaalinen valuuttakurssi vahvistuu vuodessa ja kymmenessä vuodessa? b) Italian suhteellinen yksikkökustannus oli De Grauwen laskemalla indeksillä noin 120 vuonna 2010 (kts. luentokalvot). Kuvitellaan, että Italia haluaisi laskea indeksin viidessä vuodessa arvoon 95. Kuinka monta prosenttia vuodessa maan pitää heikentää reaalista valuuttakurssia? c) Kuvitellaan lisäksi, että Italia saa rakenteellisilla reformeilla nostettua tuottavuuden kasvun prosenttiin vuodessa. Lisäksi muulla euroalueella palkat nousevat 3 % vuodessa ja tuottavuus kasvaa prosentin vuodessa. Kuinka paljon palkkoja pitää Italiassa sopeuttaa vuosittain, jotta b-kohdan tavoite täyttyy? Vastaus: 4. 7

a) Olkoon perushetki t 0 ja ensimmäisen periodin (vuoden) loppu t 1. Havaitaan, että P 1 = W 1 = 1,043W 0 = 1,043 A 1 1,005A 0 1,005 P1 = 1,03 W0 1,01 A 0 merk. = q =P0 RER 1 = P 1 P 1 = q P 0 q P0, =RER 0 merk. = q W 0 A 0 =P 0, missä q q 1 = (1043/1000)/(1005/1000) 1043 1010 1 = (1030/1000)/(1010/1000) 1005 1030 1 = 1828 103515 0,0177, ja muutosapproksimaatilla q/q 1 (0,043 0,005) (0,03 0,01) = 0,018 päästään varsin lähelle. Kymmenessä vuodessa muutos on missä suoralla laskulla RER 2 = q ( ) 2 q q RER 1 = q RER 0,. RER 10 = tai differentiaalikehitelmällä approksimoiden ( ) 10 q q RER 0, ( ) 10 q q 1 0,191 ( ) 10 RER 10 q merk. = RER 0 q = x 10 = (exp(log x)) 10 = exp(10 log x) merk. = f(x) f (x) = 10 x exp(10 log x), x merk. = 1 + a a = q q 1 f(1 + a) f(1) + f (1) a = exp(10 log 1) + 10 1 =0 =1 1 + 10 0,018 = 1,18 exp(10 log 1) a =1 ketjusääntö x = q q 1,018 Seuraavassa kuvataan yo. approksimaatin ja tarkan arvon eroa, kun a = 1828/103515 on kiinnitetty: 8

1.4 (1 + a) t 1 + ta 1.3 f(x) 1.2 1.1 1 0 5 10 15 20 t b) Jos Italia haluaa laskea viiden vuoden ajan reaalista valuuttakurssia kunakin vuonna yhtä paljon suhteessa keskeisiin kauppakumppaneihin (esim. euroalue), kysymystä vastaa yhtälö (x) 5 1,2 = 0,95 x = 5 19 24 0,9544. Jos esimerkiksi oletettaisiin palkkojen ja kustannusten pysyvän euroalueella samalla tasolla viiden vuoden ajan, palkkoja pitäisi laskea Italiassa likimain jopa 4,5 % joka vuosi! Realistisemmilla oletuksilla (palkat nousevat euroalueella esimerkiksi 2 3 % vuodessa) palkkojen lasku jäisi maltillisemmaksi, joskin edelleen historiallisiin kokemuksiin nähden hankalaksi ja kivuliaaksi prosessiksi. Differentiaalikehitelmästä saataisiin tällä kertaa approksimaatti: RER 5 1 = 95/100 RER 0 120/100 1 = 5 24, ( ) 5 RER 5 q merk. = RER 0 q = x 5 = (exp(log x)) 5 = exp(5 log x) merk. = f(x), x merk. = 1 + a a = q q 1 f(1 + a) 1 + 5 a, eli RER 5 1 (1 + 5a) 1 5 RER 0 24 a 1 24 0,0417, mikä on jo hieman kauempana todellisesta arvosta 0,0456. Ongelmana on virhetermin kasvu, kun a eroaa selvästi nollasta: 9

4 3 (1 + a) 5 1 + 5a f(1 + a) 2 1 0 0.3 0.2 0.1 0 0.1 0.2 0.3 a (Huomattakoon, että arvio RER5 RER 0 1 (0,05 0,20) = 0,25 antaa tulokseksi a 0,05, eli tässä vielä huonomman approksimaatin.) c) Jos merkitään muuttujien vuotuista kasvukerrointa pisteellä (esim. Ẇ = Wi+1 W i W i = 1 + W W i, missä suhdeluku W W i oletetaan vakioksi), niin äskeisen kohdan perusteella meillä on yhtälö a = q q 1 = Ẇ / A W / A 1 A Ẇ = (1 + a) W 1,03 1,01 (0,9544) A 1,01 0,983, eli palkkoja tulisi alentaa noin 1,7 %:lla vuodessa. Tarkistetaan vielä: RER 5 = ( ) 5 q q RER 0 ( ) 5 0,983/1,01 120 95,009 1,03/1,01 = Wi+ W Approksimointiin voisi käyttää seuraavaa menetelmää (c on haettu muuttuja, palkkojen suhteellinen muutos vuodessa): q 1 (c 0,01) (0,03 0,01) = c 0,03, q 0,0466 a = q q 1 = c 0,03 c 0,0466 + 0,03 0,0166, joka on varsin lähellä aiempaa approksimaattia. Todettakoon kuitenkin, että a:lle oli tässä käytettävä tarkempaa approksimaattia kuin b-kohdassa saatiin differentiaalikehitelmän avulla. Tehtävä 5. Oletetaan, että Suomen bruttokansantuote vuonna 2016 on 209 000 miljoonaa. Vuodelle 2016 tehtiin 2016 1 200 miljoonan euron sopeutustoimet: menoleikkauksia on 600 miljoonaa ja veronkorotuksia 600 miljoonaa. Oletetaan, yksinkertaisuuden vuoksi, että finanssipolitiikka vaikuttaa ilman viivettä BKT:hen. Eli vaikutukset tuntuvat jo samana vuonna, kun ne toteutetaan. 10

a) Kuinka paljon menoleikkaukset vähentävät Suomen bruttokansantuotetta (suhteessa perusuraan), jos uskotaan luennolla mainittua IMF:n (2012) tutkimusta? b) Kuinka paljon menoleikkaukset vähentävät Suomen bruttokansantuotetta (suhteessa perusuraan), jos uskotaan Auerbachin ja Gorodnichenkon (2012) tutkimusta? c) Kuinka paljon veronkorotukset vähentävät Suomen bruttokansantuotetta (suhteessa perusuraan), jos veronkorotusten kerroin on 1,5? d) Kuinka paljon sopeutustoimet laskevat BKT:tä (miljoonaa euroa), jos uskotaan, että menoleikkausten vaikutus a-kohdan mukainen ja veronkorotusten vaikutus on c-kohdan mukainen? Kuinka monta prosenttia tämä on suhteessa vuoden 2016 BKT:hen? e) Luennolla mainitaan IMF:n vuonna 2010 julkaisema tutkimus julkisten alijäämien vähentämisen vaikutuksista. Kuinka paljon valtion sopeutustoimet laskevat IMF:n (2010) tulosten mukaan tuotantoa ja lisäävät työttömyyttä lyhyellä ajalla? Onko tuotantovaikutus suurin piirtein samaa mittaluokkaa kuin d-kohdan vastaus? Vastaus: 5. a) Suomen tuotantokuilun voidaan arvioida olleen edelleen vuonna 2016 negatiivinen (esim. 6 OECD:n tilastot). Menoleikkaus oli suuruusluokaltaan n. 2090 6 2000 = 3 1000 0,3 % BKT:sta. Jos vaikutus voidaan olettaa lineaariseksi 1,2 suhteellinen BKT:n muutos, niin menoleikkaus vähensi tuotantoa n. 0,36 % BKT:sta. b) Suomi ei suomalaisten tilastojen mukaan ollut 2016 taantumassa, jos taantumalla tarkoitetaan negatiivista talouskasvua. Kertoimella 0 0,5 saadaan vähenemäksi 0 0,15 % BKT:sta. c) Veronkorotusten suhde BKT:hen on sama 0,3 %, joten kertoimella 1,5 saadaan vähenemäksi 0,45 %. 1 d) (0,45 + 0,36) %Y = 0,81 %Y 4 5 100 209 mrd. AC 8 5 mrd. AC = 1,4 mrd. AC. e) Lyhyellä ajalla tuotantovaikutus olisi tämän tutkimuksen mukaan suuruusluokkaa 1,3 0,3 %+0,3 0,3 % = 0,48 % 0,5 %. Tämän voisi tulkita olevan samaa suuruusluokkaa d)- kohdan vastauksen kanssa ainakin, jos i) ajatellaan kumulatiivista pidemmän aikavälin vaikutusta tai ii) ajatellaan, että a)-kohdan vastaus olisi laskettu ilman olettamaa negatiivisesta tuotantokuilusta. Työttömyysvaikutus olisi suuruusluokkaa 0, 6 0,3 %+0,2 0,3 % 0,2 %. Tehtävä 6. Kuvitellaan, että maan julkinen nettovelka on 150 %, talouskasvu pitkällä ajalla on 1 % ja reaalikorko 2 %. a) Kuinka suuren primääriylijäämän (% BKT:stä) valtio tarvitsee vakauttamaan velkasuhteen? b) Kuinka suuren primääriylijäämän (% BKT:stä) valtio tarvitsee vakauttamaan velkasuhteen, jos reaalikorko on 3 % tai talouskasvu on 2 %? Vastaus: 6. a) Oletetaan, että seignorage-tulo on merkityksettömän pientä, ja muutoinkin voidaan käsitellä reaalisia muuttujia. Tällöin voidaan approksimoida (huom. tarkoittaa tässä muuttujan suhteellista muutosta yli ajan): B = (G T )/B + r, Y = g, B Y B ( G T Y B ) + r g = G T Y + (r g) B Y, 11

missä periaate osamäärän suhteellinen muutosnopeus vastaa osoittajan suhteellisen muutosnopeuden ja nimittäjän suhteellisen muutosnopeuden erotusta voidaan johtaa esimerkiksi logaritmin ja differentiaalikehitelmän avulla: f(t) merk. = a(t) b(t) D t f(t) = D t exp log a(t) b(t) = D t exp (log a(t) log b(t)) = f(0 + x) f(0) + xf (0) = f(0) + x f(0 + x) f(0) f(0) ( a ) (0) x a(0) b (0), b(0) ( a (t) a(t) b (t) b(t) ( a (0) a(0) b (0) b(0) ) exp log a(t) b(t) ) exp log a(0) b(0) f(0) kun x on riittävän pieni. Siis ehdosta B Y = 0 saadaan G T Y b) Jos r = 0,03, g = 0,01, niin G T Y Jos r = 0,02, g = 0,02, niin = (r g) B Y = (r g) B Y = (0,02 0,01)150 % = 1,5 % = (0,03 0,01)150 % = 3,0 % G T Y = (r g) B Y = (0,02 0,02)150 % = 0 Tehtävä 7. Finanssipolitiikka Suomessa. Etsi OECD:n taulukoista arvio tuotantokuilulle Suomessa vuonna 2015. Suomen bruttokansantuote vuonna 2015 oli 207 miljardia. Kuinka suuri Suomen tuotantokuilu oli miljardeissa euroissa? Kuinka suuren tarveharkintaisen elvytyspaketin Suomi olisi tarvinnut vuodelle 2015, jotta tuotantokuilu olisi saatu nollaan, jos finanssipolitiikan kerroin on 0,7 (1,2)? Onko realistista olettaa, että näin suurta elvytystä olisi mahdollista tehdä? 7. Vastaus: Euroopan komissio, OECD ja IMF esittävät seuraavia arvioita Suomen tuotantokuilusta vuonna 2015: Instituutti Tuotantokuilu Euroopan komissio 2,4 % IMF 2,992 % OECD 4,2 % (output gaps) Lähteet OECD:n taulukoiden lisäksi: European Economic Forecast Autumn 2016: https://ec.europa.eu/info/file/63391/download_ en?token=8ckrxplj, s. 164 World Economic Outlook October 2016 Database https://www.imf.org/external/pubs/ ft/weo/2016/02/weodata/index.aspx Käytetään näistä OECD:n arviota, kuten tehtävänannossa kehotetaan, vaikka on ehkä syytä panna merkille, että se on näistä kolmesta arviosta selvästi suurin. Miljardeissa euroissa tuotantokuilu on n. 420 84 000+2 940 10 000 207 mrd. AC = 10 000 8,7 mrd. AC. Jos finanssipolitiikan kerroin on 0,7, tuotantokuilun kurominen umpeen edellyttäisi suhteessa BKT:hen 420 100 % : 70 100 = 420 70 % = 6 %:n tarveharkintaista finanssipolitiikan ekspansiota. Vertailun vuoksi koko julkisen sektorin menot vuonna 2015 olivat jo n. 57,0 % BKT:sta. Miljardeissa euroissa 12

600 120 000+4,200 tämä vastaisi n. 10 000 207 mrd. AC = 10000 mrd. AC 12,4 mrd. AC. Jos koko ekspansio olisi ollut valtion tehtävänä (menot n. 15,3 % BKT:sta vuonna 2015), olisi se vastannut likimain valtion koulutus-, perustutkimus-, sosiaaliturva- ja järjestys- ja turvallisuustoimintojen menoja. Tällaista elvytysmäärää ei voitane pitää realistisena. Finanssipolitiikan kertoimella 1,2 saadaan 420 100 % : 120 100 = 420 120 % = 3,5 %:n tarveharkintainen 350 70 000+2 450 finanssipolitiikan ekspansio. Miljardeissa euroissa tämä vastaisi n. 10 000 207 = 10 000 7,2 mrd. AC. Tätäkään summaa ei voitane pitää realistisena. 13