1 TEKNINEN LAUTAKUNTA 1. Tekninen lautakunta ja yleispalvelut Tekninen lautakunta huolehtii teknisistä palveluista. Hallinto- ja yleispalvelut sisältävät päätöksenteon, kirjaamisen ja arkistoinnin, toimistopalvelut sekä osan osto- ja myyntireskontrasta. Yleispalveluissa hoidetaan myös puutarhapalstojen, venepaikkojen ja asuntovaunupaikkojen varaaminen ja vuokraus. Yhteiskunnan taloudellinen tila ja siitä tulevat seurannaisvaikutukset aiheuttavat kovia haasteita palvelutuotantoon. Suunnitelmavuodet 2019-2020 Talousarviovuoden kehittämistyö jatkuu. Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma 2018 Oikea palvelutaso ja terve talous Vuoden 2017 budjettitason toteuttaminen Tekninen lautakunta Tp 2015 Tp 2016 TA 2017 TA 2018 Tot 2018 Kokousten määrä 17 16 Päätökset, kpl 178 167 Yksityistiejaoston kokousten määrä Yksityistiejaoston käsittelemien asioiden määrä Viranhaltijapäätökset 1 1 5 6 Tekninen johtaja 35 39 Kunnallistekniikan 8 3 päällikkö Rakennuspäällikkö 11 10 Kaupungingeodeetti 13 14 Maankäyttöinsinööri 45 29 Kiinteistöpäällikkö 5 2 Asuntosihteeri 3 6 Kaupunginpuutarhuri 4
2 2. Atk-palvelut Atk-osasto vastaa kaupungin fyysisestä atk-ympäristöstä. Palvelu sisältää ulkoiset tiedonsiirtoyhteydet ja sisäisen hallintoverkon. Hallintoverkkoon kuuluu palvelinympäristö, fyysiset atk-laitteet (työasemat, tulostimet, puhelimet) installointeineen, tietoturvan järjestäminen ja palvelinten varmuuskopiointi sekä tiettyjen pääohjelmistojen päivityspalvelu. Palvelinympäristö pidetään jatkuvassa toimintakunnossa (24/365). Kaupungin atk-laitteet ja pääohjelmistot pyritään pitämään ajanmukaisella ja realistisella tasolla. Riskitasoa pyritään edelleen minimoimaan. Vaarana on palvelutason lasku säästöjen takia, koska monilla sektoreilla tehokkuuden nimissä lisätään tietotekniikan käyttöä, joka aiheuttaa lisäkustannuksia tukipalveluihin. Myös ohjelmistojen ylläpitomaksut nousevat vuosittain noin 10 % luokkaa, mikä aiheuttaa vajausta muihin toimintoihin, ellei määrärahoja voida nostaa. Vuoden 2018 aikana aloitetaan siirtyminen windows 7 käyttöjärjestelmästä windows 10 käyttöjärjestelmään, koska 7 tuki päättyy vuoden 2020 alussa. Kaupungin verkon palomuurilaitteiston uusiminen aloitetiin v. 2016 lopulla ja työtä jatketaan v. 2018 aikana kun kouluttautuminen on saatu tehtyä. Tietotekniikan käytön ohjeistusta pyritään kehittämään niin että käyttäjät olisivat paremmin tietoisia webin uhkista ja niiden torjunnasta ja samalla tietoturvan tärkeydestä. Palvelukeskusten pääkäyttäjäverkostoa on syytä ajanmukaistaa ja vahvistaa. Talousarviovuoden kehittämistyötä jatketaan. Pitemmällä aikajänteellä pyritään nopeiden ulkoisten ja kaupungin omien yksiköiden sisäisten yhteyksien saatavuutta ja palvelutarjontaa edelleen parantamaan. Käyttäjien ohjeistusta lisätään sekä uhan havaitsemisen että myös oikean ensitorjunnan osalta. Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma 2018 Verkon ja palvelinten palvelukyky Konekierto, palvelimet työasemat Pääohjelmistot Ajassa mitattuna vähintään 99 % 3 v- 6 v 5 v- 8 v Valm. viimeiset versiot
3 Tp 2015 Tp 2016 TA 2017 TA 2018 Tot 2018 Palvelimia 23 23 24 24 Työasemia 400 433 433 433 Ohjelmistoja 80 80 82 82 3. Maankäyttö- ja kiinteistöpalvelut Kaavat ja tontit Maankäytön suunnittelu sisältää kaavoitustasot maakuntakaavasta (E-P:n liitto) oman kaupungin maankäytön strategiaan, yleiskaavoitukseen ja asemakaavoitukseen saakka. Maankäytön strategia sekä yleis- ja asemakaavoitus tehdään kaupungin toimesta. Joillakin asemakaavan ulkopuolisilla alueilla voidaan rakennushanke joutua arvioimaan suunnittelutarvealueen rakentamisedellytysten pohjalta. Kaupunki voi tarvittaessa erikseen vielä tarkemmin rajata suunnittelutarvealueen enintään 10 vuodeksi. Raakamaa hankitaan yleensä vapaaehtoisin kaupoin, mutta tarvittaessa lunastusmenettelyllä. Suunnitelmallinen maankäyttö edellyttää rakentamiskelpoisuuden selvittämistä ja valvontaa. Asemakaavan vahvistuttua kaupunki myy tai vuokraa tontit ja asettaa ehdot mm. rakentamisen ajoittamiselle. Kiinteistönmuodostus ja kiinteistörekisteri Kaupungin viranomainen vastaa asemakaava-alueilla kiinteistöjen muodostuksesta ja niiden merkitsemisestä valtakunnalliseen kiinteistörekisteriin. Kaupunki laatii asemakaavan pohjalta tonttijaot ja tontit lohkotaan kaupungin toimesta itsenäisiksi kiinteistöiksi. Kadut sekä puisto- ja virkistysalueet lohkotaan asemakaavan perusteella yleisen alueen kiinteistöiksi. Maastomittaus ja paikkatiedot Asemakaava-alueiden kiinteistöjen virallinen paikkatieto ja tarvittavat muut sijaintitiedot ylläpidetään ilmakuvauksen, laserkeilauksen ja satelliittimittausten avulla. Kiintopiste- ja korkeuspisteverkkoa sekä pohjakarttaa pidetään ajan tasalla. Kaavat, uusien rakennusten paikat ja korkeudet sekä kunnallistekniset rakenteet merkitään maastoon. Johtoverkostot kartoitetaan maastossa johtokarttoja varten. Kartat tuotetaan ja ylläpidetään yhtenevästi paikkatiedon kanssa. Virallisen asemakaavakartan lisäksi ylläpidetään useita eri teemakarttoja ja niiden yhdistelmiä, joista tärkeimmät ovat osoite- ja opaskartat. Riittävä raakamaan varanto on ehdoton edellytys taajamarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja viihtyisyyden kehittämiselle. Raakamaan hankinta suuntautuu suunnitelmavuotena etupäässä metsäisille alueille ja taajamarakenteen
4 sisällä oleville kaavoittamattomille alueille. Pitemmän tähtäimen maankäytön kehittämisen pohjaksi laadittavana olevat keskustaajaman kaksi osayleiskaavaa saatetaan valmiiksi. Kaupungin maankäytön keskeisenä tavoitteena on taajamarakenteen tiivistäminen ja viihtyisyyden parantaminen kaupunkikeskustan alueella. Tämä edellyttää yleensä asemakaavojen uudistamista, joita on saatu valmiiksi kahden ensimmäisen kohteen osalta. Raakamaa-alueiden lisähankintojen myötä on tavoitteena aloittaa tuotanto- ja logistiikka-alueiden asemakaavoitus Jouttirinteen ja Jouttikallion suunnalla, missä on myös kaavoituksen pohjakarttaa laajennettu vuoden 2017 aikana. Suunnitelmavuodet 2018-2019 Maakunnallisen kehittämisvyöhykkeen (Seinäjoki-Lapua-Kauhava) vahvistaminen on osa lähikuntien kanssa tehtävää yhteistyötä. Kaupungin vetovoimaista kokonaisuutta tehostaa valtatien 19 lähialueen ja kaupunkikeskustan kehittäminen sekä matkailuelinkeinon kehittäminen Vanhan Paukun kulttuurikeskukseen ja Simpsiön alueeseen tukeutuen. Viestinnän ja markkinoinnin sisältöjen kehittäminen nousee entistäkin tärkeämmäksi, mihin liittyen kaupungin paikkatietojen sisältöä ja saatavuutta tullaan edelleen kehittämään. Innovatiivisia ratkaisuja tarvitaan uusien asukkaiden ja yritysten tavoittamiseksi. Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Riittävä raakamaan hankinta ja tonttitarjonta Keskustaajaman kahden osayleiskaavan laatimisen loppuunsaattaminen Kaupunkikeskustan ja palvelualueiden asemakaavojen kehittäminen Elinkeinotoimintojen edistäminen uusilla asemakaavahankkeilla Raakamaata vähintään 30 ha keskeisiltä kasvualueilta. Uuden asuntoalueen kaavoittaminen Ritavuoren alueelle. Keskustaajaman asuin- ja työpaikkaalueen osayleiskaava nähtäville/ valtuustokäsittelyyn. Keskustan liike- ja asuinalueen osayleiskaavan laillistuminen. Asemakaavan kehittämis-hankkeita laadittavana 3 kpl (Vanha Paukku ja koulualueet) Kaupallisia / tuotannollisia kaavahankkeita laadittavana vähintään 2 kpl Tp 2015 Tp 2016 TA 2017 TA 2018 Tot 2018 Maanhankinta, ha 66 24 60 60 Maanhankinta 1000 844 856 1000 900 Asemakaavaa ha (uudet + muutokset) 45 28 40 40 Tonttijakoja kpl 12 12 12 12 Tonttien rekisteröinti, kpl 42 23 30 30
5 AO-tonttien luovutus, kpl 15 8 15 15 Muiden tonttien luovutus, kpl 3 6 5 5 Tonttien myyntitulot 1000 237 512 500 200 Rakennuksen paikan maastoon merkintä, rakennuksia/ rakennuspaikkoja kpl 4. Kunnallistekniset palvelut Liikenneväylät 82/70 94/83 75/65 80/70 Liikenneväyliin kuuluvat kadut, katuviheralueet, kevyen liikenteen väylät ja muut kaupungin hallussa olevat liikenneväylät sekä niihin kuuluvat sillat, valaistukset, liikennemerkit ja -valot sekä muut ohjauslaitteet ja erityisrakenteet. Liikenneväylät ylläpidetään liikennöitävinä ympäri vuoden ja vuorokauden (24/365). Talvisaikaan kunnossapidon keskeisin tehtävä on liukkauden torjunta ja lumenauraus. Liukkauden torjuntaan käytetään hiekoitusta. Katuja ei suolata. Kaupunki omistaa ja ylläpitää katuvalaistusta kaduilla, yleisillä teillä (valtion omistamilla teillä) ja yksityisteillä. Valaistus pidetään kytkettynä 18.8.-31.3. välisenä aikana. Yöllä valaistusta rajoitetaan ydinkeskustan muuntopiiriä lukuun ottamatta. Valaistuksen huolto hankitaan ulkoisena palveluna. Yksityistiet muodostavat yksityisten tiekuntien ja tienhoitokuntien erikseen ylläpitämän yleistä tieverkkoa täydentävän itsenäisen tieverkoston. Yksityisteiden ylläpitoa avustetaan kaupungin varoin. Katujen, kevyen liikenteen väylien sekä muiden kaupungin hoidossa olevien teiden fyysistä rakennetta parannetaan siten, että ne vastaavat liikenteen tarpeita. Tieverkkoa kehitetään liikenneturvallisuuden parantamiseksi. (Strategia 2017 / viihtyisä elinympäristö) EU:n laajuisista energiamääräyksistä johtuen valaisintyyppien II vaiheen uusimistyötä jatketaan (Strategia 2017 / Terve talous, viihtyisä elinympäristö). Yksityisteiden rakenteita parannetaan investointiohjelman puitteissa. Talousarviovuoden kehittämistyötä jatketaan. 2018 uusitaan valaisinprojektin jälkeen jäljelle jääneet vanhat valaisimet.
6 Tavoite Kunnossapidon kohtuullinen taso Toimenpiteet/tavoitetaso Liukkauden torjunta ja lumen auraus: pääväylät liikennöitävässä kunnossa klo 7.00 ja muut väylät klo 12.00 mennessä. Väylät ja viheralueet pidetään roskattomina ja viihtyisinä. Toteutuma 2018 Investointitavoitteet Tärkeimmät invetoinnit Investointiohjelman muk. Tp 2015 Tp 2016 TA 2017 TA 2018 Tot 2018 Liikennealueet (m 2 ) 769.000 772.990 800.000 810.000 Kevyenliikenteen väylät (m) 39.520 40.000 43.000 43.000 Avustettavat yksityistiet (km) 336 338 333 334 Katuvalokeskukset (kpl) 117 117 117 119 Katuvalopisteet 4.718 4.790 4.800 4.900 5. Kunnallistekniset palvelut Vesihuolto Vesihuoltolaitos on erillinen taseyksikkö kaupungin kirjanpidossa ja tuottaa palveluja erikseen määritellyn toiminta-alueen sisällä. Se huolehtii puhtaan talousveden jakelusta kiinteistöille ja kiinteistöjen talousjäteveden keräämisestä ja toimittamisesta jätevedenpuhdistamolle. Jakeluverkosto, vesisäiliöt ja paineenkorotusasemat pidetään jatkuvassa toimintakunnossa (24/365). Vesihuoltolaitoksen talousvesi hankitaan Lappavesi Oy:ltä (kaupungin osakkuusyhtiö). Jätevesi toimitetaan Lapuan Jätevesi Oy:lle (kaupungin tytäryhtiö). Toimintavarmaa vesihuoltoa kehitetään edelleen verkostojen, paineenkorotusasemien, pumppaamojen ja vesisäiliöiden jatkuvalla kunnossapidolla. Automaation osuutta lisätään. Vesihuoltoa laajennetaan uusille asemakaava-alueille. Haja-asutusalueiden jätevesihuollon laajentamista kyläalueille jatketaan KHO:n päätöksen ja kaupunginvaltuuston päättämän talousarvion 2018 mukaisesti.
7 Vesihuollon laajentumista jatketaan tarpeen mukaan sekä puhtaan veden että jätevesiverkoston osalta. Tavoite Toimenpiteet/tavoite-taso Toteutuma 2018 Vesihuoltoverkosto jatkuvassa toimintakunnossa Vuotoveden minimointi Käyttökatkosten pituus enintään 6 tuntia kerrallaan Puhdas vesi: Alle 7 % ostetun veden määrästä Jätevesi: Alle noin 300.000 m 3 /v Puhdas vesi Tp 2015 Tp 2016 TA 2017 TA 2018 Tot 2018 Vesijohtoverkosto (km) 188 189 192 193 Liittymien lukumäärä (kpl) 3.239 3.258 3.330 3.360 Vuotovesi (%) 1,7 6,4 7 - Liittymismaksu ( /m³, alv 0 %) 1.325 1.325 1.325 1.325 Kulutusmaksu ( /m³, alv 0 %) 1,30 1,32 1,33 1,36 Jätevesi Tp 2015 Tp 2016 TA 2017 TA 2018 Tot 2018 Jätevesiverkosto (km) 252 253 260 270 Liittymien lukumäärä (kpl) 3.450 3.505 3.640 3.700 Vuotovesi (%) 55 51,8 30 - Liittymismaksu norm. /haja (, alv 0 %) Kulutusmaksu ( /m³, alv 0 %) 6. Kunnallistekniset palvelut Jätehuolto 3.050/ 4.350 3.050/ 4.350 3.050/ 4.350 3.050/ 4.350 2,67 2,71 2,73 2,76 Kiinteistöjen jätteiden keräilyn järjestämisvastuu on kunnilla. Etelä-Pohjanmaan alueella jätehuollon viranomaistehtävät on keskitetty kuntien yhteisestä sopimuksesta Ilmajoen kunnan jätelautakunnalle, jossa on alueen kuntien
8 edustajia jäseninä. Käytännön toteutuksessa alueen kunnat ovat yhdistäneet voimavaransa perustamalla Lakeuden Etappi Oy:n, joka kuntien puolesta huolehtii jätteiden keräilystä, keräilyn kilpailuttamisesta ja käsittelystä (ns. kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Kunkin kunnan omaksi tehtäväksi on jäänyt vanhojen käytöstä poistettujen kaatopaikkojen jälkihoito. Hahtomaan kaatopaikan tarkkailua jatketaan yhteishankintana. Hahtomaan kaatopaikan tarkkailua jatketaan yhteishankintana. 7. Asunto- ja tilapalvelu Toimitilat, muut rakennetut tilat ja piha-alueet Kaupungilla on toimitiloja asunto- ja tilapalvelun kiinteistönhoidossa palvelukeskuksittain seuraavasti jaoteltuna: Hallintokeskus 12 kpl, Perusturvakeskus 20 kpl, Sivistyskeskus 47 kpl, Tekninen keskus 20 kpl sekä Teorantie 3:n ja Sahankartanon kerrostalot. Väistötiloiksi on vuokrattuna lisäksi tilapäisiä moduulikoulua Ritamäelle (1 kpl) ja Liuhtariin (2 kpl). Kiinteistöjen hoitoon kuuluu kiinteistönhuolto LVIA-laitteistoineen, rakennusautomaatio, piha-alueiden hoito, normaali jätehuolto ja kunnossapitoon liittyvät korjaukset. Energialähteinä kiinteistöissä käytetään aurinko-, maa-, alue- ja kaukolämpöä sekä vähäisessä määrin öljyä ja sähköä. Lapuan energian huolehtiman alue- ja kaukolämmön energialähteistä kotimaisten biopolttoaineiden osuus lähentelee 100 %. Kiinteistöjen energiat on kilpailutettu sähkön ja öljyn osalta. Tilat ylläpidetään jatkuvassa toimintakunnossa (24/365). Asunto- ja tilapalvelu huolehtii kiinteistön omistajan velvoitteista ja siitä näkökulmasta arvioi ylläpidon tasoa sekä kunnossapidon ja peruskorjausten tarvetta. Palvelukeskuksilta ei peritä vuokria. Kukin palvelukeskus on omien toimitilojensa haltija. Haltija on oikeutettu luovuttamaan tiloja tilapäisesti kolmannen osapuolen muuhunkin kuin oman toimialansa mukaiseen käyttöön ja kantamaan käytöstä vuokraa tai käyttökorvausta (esim. iltakäytöt). Palvelukeskusten käyttöön on vuokrattuna yksittäisiä huoneistoja esim. kiinteistöyhtiöiltä. Kukin palvelukeskus huolehtii näiden tilojen kuluista. Teollisuus- ja yritystilat sekä elinkeinon harjoittamiseen tarkoitetut tilat on vuokrattu yrityksille Yrityskeskuksen toimesta. Rakennusten ikääntyessä ylläpidon kustannukset kasvavat, kun kunnossapitotarve lisääntyy. Lykkääntyvät peruskorjaukset ja kunnossapitoresurssien niukkuus pahentavat tätä ongelmaa ja synnyttävät kiinteistömassaan enentyvästi kasvavaa huolto- ja energiakulua; kestävyysvajetta. Käyttökulujen lisääntyessä elinkaaren arvioinnilla on olennainen merkitys järkevän kiinteistönpidon kannalta.
9 Tekninen kunnossapitotarve arvioidaan keskitetysti teknisen keskuksen toimesta ja peruskorjaustarpeet pyritään esittämään vuosittaisissa talousarvioissa. Irtaimiston hankinta ja huolto sekä siirrot kuuluvat kunkin palvelukeskuksen omaan toimintaan. Tilojen siivouksesta vastaa hallintokeskus. Asunnot, julkinen asuntorahoitus sekä asunto- ja kiinteistöyhtiöt Pääosa kaupungin omistamasta asuntokannasta on kaupungin määräysvallassa olevien aravarahoituksella rakennettujen kaupungin tytäryhtiöiden omistuksessa. Kaupunginhallitus ohjaa yhtiöiden toimintaa esim. asettamiensa hallituskokoonpanojen ja toimitusjohtajan kautta. Yhtiöt ovat edelleen pääosin aravalainsäädännön mukaisten rajoitusten alaisia. Ylläpito hankitaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Lisäksi vapaarahoitteisia osakeasuntoja on 20 kpl sekä muutamia asuinrakennuksia, joissa asuntoja on 5 kpl. Tavoitteena on, että kaupungin suoraan omistamat aravavuokra-asunnot (Sahankartano; 18 asuntoa ja Teorantie 3; 28 asuntoa) myydään perustettavalle vuokra-asuntoyhtiölle. Myös kunnalle mahdollisesti vielä jäävien asuinkiinteistöjen vuokralaisten valinta ja isännöinti siirrettäneen Kotiasunnoille. Kunnan vastuulla on kuitenkin edelleen asukasvalintojen hyväksyminen valtion lainoittamiin vuokra-asuntoihin. Valtion korjaus- ja energia-avustusjärjestelmä on monipuolinen eri avustusmuoto-ja sisältävä järjestelmä. Vuoden 2017 alusta lähtien uusien korjausavustusten myöntäminen on tapahtunut ARA:n toimesta. Valtion aravalainoitukseen kuuluvien asuntolainojen perintä kuuluu edelleen kaupungin vastuulle. Tilojen tehokas käyttö on keskeisessä asemassa toimitilojen kokonaiskustannusten minimoinnissa. Rakennusten perusparantamisen tarve ei näytä lähitulevaisuudessa laantumisen merkkejä. Prioriteettitarkastelua varten tarvitaan entistä laajempi ja pitkäjänteisempi perusparannus- ja rakentamisohjelma. Asunto- ja tilapalvelu ottaa vaiheittain käyttöön Granlund Manager kiinteistöhuollon hallinta ohjelmiston työkaluja kiinteistönhuollon suunnitteluun, ohjaamiseen, seurantaan sekä pitkän tähtäyksen suunnitelmien tekoon. Rakennusten kuntoarvio- ja pitkän tähtäyksen suunnitelmia (PTS) laaditaan kaikille kiinteistöille, mitkä toimivat pohjana yhdessä käyttäjien tarpeiden kanssa investointisuunnitelmien teossa. Tehtävään palkataan uusi määräaikainen kehitysinsinööri. Kiinteistöjen huollon työ- ja laatusuunnitelmia kehitetään. Kiinteistöhuoltajien erikoisosaaminen otetaan huomioon tehtävissä. Vuonna 2018 panostetaan henkilökunnan koulutukseen osaamisen jatkuvan parantamisen periaatteella. Laatua ja osaamista kehittämällä voidaan varmistaa nykyisten ja uusien rakennettavien kiinteistöjen arvon säilyminen. Toiminnan kehittämistä ja taloudellisuuden parantamista palvelee kaupungin allekirjoittama energiatehokkuussopimus. Energiatehokkuussopimuksen tavoit-
10 teena on, että päätöksenteossa ja hankinnoissa otetaan huomioon energiatehokkuus. Yhteistoimintaa kaupungin omistamien kiinteistöyhtiöiden kanssa kehitetään. Perusparantamisohjelmien laadintaa ja energiankäytön tehostamista jatketaan. Laatua ja osaamista kehitetään edelleen. Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma 2018 Kiinteistöjen edulliset käyttökustannukset Arava- ja vapaarahoitteiset asunnot Kaikkien rakennusten keskiarvo max. 3,05 /m²/kk (alv 0%) 79 % vuokraustaso Käyttökustannukset ( /m²/kk) alv 0% (ilman siivousta) Hallinto 1 (kivirak.) 56 579 Hallinto 2 (puurak.) 11 678 Vapaa-ajanrakennukset 6 962 Asuinrakennukset 9 986 Tuotantorakennukset 12 542 Muut kiint. (osakkeet) 3 259 Yhteensä 103 000 Tp 2015 Tp 2016 TA 2017 TA 2018 Tot 2018 2,6 2,7 3,2 3,2 2,3 2,3 2,7 2,9 1,5 1,7 3,4 3,4 2,6 2,7 3,05 3,05 Vuokra-asuntokanta Tp 2015 Tp 2016 TA 2017 TA 2018 Tot 2018 Kaupungin yhtiöiden arava-asuntoja Suoraan omistettuja arava-asuntoja 568 568 568 0 46 46 46 46 Koulujen asuntoja 8 8 2 2 Kaupungin omistamia osakehuoneistoja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 24 22 20 20 25 25 3 3
11 kaupungin vuokraasuntokanta yhteensä Vuokra-asuntojen asukkaiden vaihtuvuus Vuokra-asuntojen käyttöaste (%) 671 669 639 71 130 130 130 15 80 80 82 79 8. Talonrakennus Talonrakennushanke alkaa hankesuunnitelmalla, joka tarvitaan hyväksyttynä ennen luonnos- ja jatkosuunnittelun käynnistämistä. Hankesuunnitelman laatimiseen annetaan asianomaiselle hallintokunnalle tarvittavaa asiantuntija-apua. Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen suunnittelun vetovastuu siirtyy tekniseen keskukseen. Suunnittelu sisältää tehtävät perusselvitykset, luonnossuunnittelun ja erikoissuunnittelun. Luonnosvaiheiden jälkeen seuraa tarkempi suunnittelu, erikoissuunnittelu, urakka-asiakirjojen ja työpiirustusten laatiminen. Hyväksyttyjen suunnitelmien ja urakka-asiakirjojen jälkeen käynnistetään rakentamisprosessi, johon sisältyy urakkatarjousten pyytäminen, tarjousten käsittely, urakoitsijoiden valinta, sekä itse rakentaminen. Kilpailutusvaihe kestää lyhimmilläänkin 2-3 kuukautta hankintalain määräyksistä johtuen. Rakentamisen jälkeen huolehditaan vastaanoton ja takuuajan velvoitteista. Rakennusten perusparantamisen ja uudisrakentamisen prioriteettitarkastelua varten tarvitaan entistä laajempi ja pitkäjänteisempi perusparannus- ja rakentamisohjelma. Arviointityö kestänee koko suunnitelmakauden. Perusparannus- ja rakentamisohjelman kehittämistä jatketaan. Investointihankkeita jatketaan. Investointitavoitteet käyvät ilmi investointiohjelmasta. Tärkeimmät investoinnit, tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Lapuan lukion uudisrakennus ja Sedun C-rakennuksen saneeraus Hopearinteen automaattinen palonsammutusjärjestelmä ja LVI-saneeraus Lapuan yhtenäiskoulun uudisrakennus / Hautasen koulun tilat ja lisätiloja ala- ja yläkoululle Rakentaminen 2017-18 Rakentaminen 2017-18 Suunnittelu 2017-2018 Rakentaminen 2018(-19)
12 Liuhtarin alakoulun uudisrakennus (suunn.tmk.) Päiväkoti / Liuhtarin päiväkodin laajennus suunn.tmk.) Keskuskeittiö, Liuhtarin koulun yhteyteen (suunn.tmk.) Ritamäen/-vuoren alakoulun uudisrakennus (suunn.tmk.) Muut investoinnit Suunnittelu 2017-2018 Rakentaminen 2018-19 Suunnittelu 2017-2018 Rakentaminen 2018-19 Suunnittelu 2017-2018 Rakentaminen 2018-19 Suunnittelu 2018 Rakentaminen 2019-20 Investointiohjelman muk. Tp 2015 Tp 2016 TA 2017 TA 2018 Tot 2018 9. Viherlaitos Talonrakennusinv. milj. 2,20 1,98 4,0 inv. ohj. Puistot ja viheralueet, torit, katuviheralueet, kaupungin toimitilojen pihat ja kaupungin omistamat vesistöalueet sekä eräät erityisalueet rakennetaan ja ylläpidetään viherlaitoksen toimesta. Osa puistoista on leikkipuistoja, ja myös moniin muihin puistoihin on kiinteästi asennettu lasten leikkivälineitä. Kaikki ulkoleikkipaikat hoidetaan EU-lainsäädännön asettaman standardin mukaisesti, noudattaen siinä tarkoin määriteltyjä turvallisuusnormeja. Erityisalueita hoidetaan kullekin kohteelle annetun hoitoluokituksen tai kohteen ominaistarpeen mukaan. Erityiskohteita ovat Jokilaakson matkailupuutarha ja kaupungin muistomerkkialueet. Jokilaakson matkailupuutarha on merkittävä kohde kaupungin palvelurakenteen osana sekä kaupungin vetovoimaisuuden kasvattajana, vuosittain siellä vierailee kaupunkilaisten lisäksi huomattava määrä matkailijoita. Asukkaille on vuokrattavana venepaikkoja Hirvijärveltä ja Lapuanjoen varrelta. Hirvijärven leirikeskuksen läheltä voi vuokrata asuntovaunupaikkoja ja rakennusluvan edellyttäviä siirrettävien sokkelittomien loma-asuntojen paikkoja. Lapuanjoen varrella on asukkaiden käyttöön tarjolla myös venerantoja, laitureita ja matonpesupaikka. Perinnepuiston alueelta voi ilman korvausta varata puutarhapalstoja. Kaupungin omistamat uimarannat sijaitsevat Saarenkankaalla, Ruhassa, Hirvijärvellä ja Kauhajärvellä. Uimarantoja ylläpidetään yleisille uimarannoille annettuja lakisääteisiä velvoitteita noudattaen. Luonto-Simpsiön alueella on EU-tuella rakennettu ulkoilureittiverkosto. Metsien hoito käsittää kaupungin omistamien talousmetsien hoidon, lannoitukset, ojitukset, metsätiestön ja puutavaran hakkuun. Metsien hoitopalvelut on hankittu ulkoisena palveluna Metsähoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaalta pitkäaikaisen yhteistyön muodossa.
13 Viherlaitoksen kunnossapidon työmaatukikohta on vanhan emäntäkoulun tiloissa, koneiden pesu ja säilytys on vanhan keskusvaraston karhutallissa (P13) ja huolto Honkimetsäntiellä kaupungin keskusvarastolla. Viherrakentamisen työntekijöiden tukikohtana oli 2016 Paukun alueen vanha keskusvarasto (P19), josta he siirtyivät pois keväällä 2107, koska rakennus on purettavien rakennusten listalla. Myös P13 varastorakennus on purku-uhan alla. Näiden purkaminen tulee aiheuttamaan viherlaitokselle välittömän tilojen tarpeen. Tilojen puutteen vuoksi viherlaitoksen kalusto sekä säilytystilat ja henkilöstö on hajautettu moneen paikkaan ja viherlaitokselta puuttuvat soveltuvat tilat kalusteiden yms. kunnossapitoon ja korjaamiseen. Taloudellisen tuloksen saavuttamiseksi toiminnan vaatimien tilojen pysyvä järjestely ydinkeskustan alueelle on edelleen keskeinen tavoite viherpalvelujen kannalta. Organisaatiota on kehitetty kolmen viiden vuoden aikana ja henkilöstön osalta 2018 jatketaan 2017 vuoden mukaisia linjauksia. Alangon ja liikennealueiden rakentaminen tulee lisäämään hoidettavia alueita n. 2,6 ha ja Alanurmon puistoalueet lisäävät leikattavia alueita noin hehtaarilla. Myös rakentuvat Ritavuoren alueet lisäväät hoidon tarvetta. Tämä tulisi huomioida talousarviossa lisääntyneinä palkkamenoina ja konekustannuksina. Kaupungin internetsivujen uudistamisen myötä pyritään tuomaan enemmän tietoa kaupungin viheralueiden hoidosta ja rakentamisesta asukkaiden saataville. Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma 2018 Viheralueiden hyvä hoidon taso (Strategia 2017 / viihtyisä elinympäristö) Päiväkotien ja koulujen leikkialueiden turvallisuuden lisääminen Ylläpito hoitoluokituk-sen mukaisella tasolla Leikkikenttien saattaminen EU-normien mukaisiksi Toiminnan tehostaminen Pysyvien, riittävän kokoisten ja sijainniltaan sopivien toimitilojen löytäminen. Vakituisen ammattihenkilön palkkaus.
14 Tp 2015 Tp 2016 TA 2017 TA 2018 *) Rakennetut puistot (A1, A2, A3) valtakunnallisen hoitoluokituksen mukaisessa kunnossa; 61 (100) 63(101) 66 (103) 61 (104) ha, (kpl) Muut yleiset alueet, ha 29 30 31 25 Rakennetut katuviheralueet, ha 37 39 41 44 Piha-alueet, ha 59 59 59 31 Puistometsät, ha 49 51 51 57 Kiinteistöjen leikkikentät, kpl 31 29 32 31 Puisto- ja uimaranta -leikkikentät, kpl 35 34 32 34 Jokilaakson matkailupuutarha 2 2 2 2 ja kouluympäristö, ha Rantalaiturit, kpl 16 16 16 15 Metsähakkuut, k-m3 6.648 6.974 4.000 4.500 Näkö- ja lintutornit, kpl 3 3 3 3 Puutarhapalstat, kpl 25 7 7 8 Hirvijärven virkistysalue: asuntovaunupaikkoja kpl (venepaikkoja + laituripaikkoja kpl) 31 (75+12) 31 (75+12) 31 (75+12) 31 (75+12) Tot 2018 Lapuanjoen venepaikkoja 8 8 8 8 Uimarannat, kpl 3(+3) 3(+3) 3(+3) 3 Lapuanjoen suihkulähde, kpl 1 - - 1 Skeittipaikka ha (kpl) 0,1 (1) 0,1 (1) 0,1 (1) 0,1 Liikennepuisto ha (kpl) 0,7 (1) 0,7 (1) 0,7 (1) 0,7 *) ero edellisiin vuosiin verrattuna johtuu muutoksista hoitolukituksessa 10. Pelastuspalvelut varautuminen ja väestönsuojelu Pelastuslaitos Pelastuspalvelut tuotetaan pelastuslain ja kuntien välisen sopimuksen perusteella Seinäjoen kaupungin toimesta (Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos). Viranomaisvastuusta, muista lakimääräisistä velvoitteista ja pelastuslaitoksen ohjaamisesta huolehtii Etelä-Pohjanmaan kuntien yhteinen johtokunta, joka toimii Seinäjoen kaupungin organisaatiossa. Varautuminen ja väestönsuojelu Kukin palvelukeskus vastaa omasta varautumisestaan erityistilanteiden ja poikkeusolojen varalle. Tekninen keskus koordinoi Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitoksen ja kaupungin yhteistyötä.
15 Tiukan talouden ylläpitäminen. Varautumista ja turvallisuussuunnittelua kehitetään. Aluepelastuslaitos, Lapuan maksuosuus, Tp 2015 Tp 2016 TA 2017 TA 2018 Tot 2018 1.258.596 1.234.680* 1.287.000 1.304.100** *= sis. palautuksen vuodelta 2015 (64.320 ) **= arvio perustuu v. 2017 tietoihin, vuoden 2018 tietoja ei ole vielä saatavilla