Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Työryhmän loppuraportti Uuden kunnan palveluiden järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut - työryhmä 13.6.2014
2
Sisältö 1. Johdanto 4 2. Johtopäätökset työryhmän laatimasta nykytilan arvioinnista 4 3. Palvelutavoitteet uudessa kunnassa 5 3.1. Visio 6 3.2. Perustehtävä 6 3.3. Toimintaa ohjaavat periaatteet 6 4. Kasvatus ja opetuspalveluiden palveluverkkojen kehittäminen 7 4.1. Varhaiskasvatus 7 4.2. Esiopetus 9 4.3. Perusopetus 9 4.4. Lukio 11 4.5. Kansalaisopisto 12 4.6 Vapaa-aikatoimi 12 5. Uuden kunnan kasvatus- ja opetustoimen hallinto 13 6. Arvio uuden kunnan perustamisen vaikutuksista kasvatus- ja opetustoimen näkökulmasta 14 3
1. Johdanto Keski-Satakunnan kuntarakenneselvityksen toista vaihetta eli uuden kunnan palvelujen järjestämistä, organisointia ja kehittämistä varten ensimmäisen vaiheen viranhaltijatyöryhmää laajennettiin luottamushenkilöillä. Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajan palvelut työryhmään kuuluvat: Leena Aalto-Setälä, puheenjohtaja, Kokemäki Ilkka Heikkilä, Eurajoki Pirjo Rantanen, Eurajoki Hannele Tähtinen, Harjavalta Pyry Tiirinen, Harjavalta Pilvi-Sisko Godin, Kokemäki Tommi Aalto, Luvia Tuula-Marja Sainio, Luvia Pekka Varheensalo, Nakkila Jonna Heikkilä, Nakkila Riitta Hanhilahti, sihteeri, Kokemäki Työryhmän tehtävänä on muodostaa johtopäätökset työryhmän laatimasta nykytilan arvioinnista, määritellä palvelutavoitteet uudessa kunnassa, pohtia tehtäväalueensa palveluiden organisointia uudessa kunnassa sekä arvioida uuden kunnan perustamisen vaikutuksia. Työryhmän tehtäväalueeseen kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus, kansalaisopistotoiminta ja vapaa-aikatoimi. Työryhmän työ perustuu tammikuussa valmistuneeseen sivistystoimen nykytila-arvioon. Työryhmä on kokoontunut 5 kertaa. 2. Johtopäätökset työryhmän laatimasta nykytilan arvioinnista Vahvuudet selvitysalueen kuntien sivistystoimenjohdon yhteistyö on hyvää ja tiivistä palvelujen alueellinen saavutettavuus koetaan hyväksi lukiot yläkoulujen yhteydessä mahdollistavat pätevät aineenopettajat sekä alueen yläkouluissa että lukioissa työskentelyn myötä tietoisuus eri kuntien kasvatus- ja opetustoimista on lisääntynyt, mikä on tärkeää uuden kunnan suunnittelussa 4
Heikkoudet isojen päätösten, välttämättömienkin, tekeminen on kunnissa haasteellista o kuntien välillä kouluverkoissa on selkeä jakaantuminen (keskitetyt/tiheät kouluverkot), uudessa kunnassa kouluverkon karsimiseen kohdistuu paineita kustannusvertailu kustannukset/oppilas osoittaa, että varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kustannukset vaihtelevat kuntien välillä kasvatus- ja oppimisympäristöt eivät osin vastaa nykypäivän tarpeisiin ja haasteisiin peruskorjaustarve on alueella merkittävä talouden haasteet oppilaiden erityisiin haasteisiin vastaaminen on pienissä kunnissa vaikeaa, mistä on seurauksena kalliita yksittäisratkaisuja 3. Palvelutavoitteet uudessa kunnassa Porin ja Rauman seutujen sivistysjohtajat ja rehtorit ovat osallistuneet Osaava Satakunnan järjestämään johtajuuskoulutukseen, jonka osana on v. 2013 laadittu kuvaus sivistystoimen visiosta ja perustehtävästä Satakunnassa. Mukana ovat olleet kaikki uuden kunnan sivistysjohtajat ja rehtorit, joten tämä visio ja perustehtävä ovat lähtökohtana myös uuden kunnan sivistystoimen rakentamiselle. 3.1. Visio Satakunnassa on vakaa ja kehittyvä sivistystoimi, joka tarjoaa mahdollisuuden kasvaa ja oppia rikkaassa ja monipuolisessa kulttuuriympäristössä sekä tarjoaa valmiudet ja mahdollisuudet tehdä omaa elämäänsä kohdistuvia valintoja ja olla aktiivinen osa menestyvää, kilpailukykyistä ja elinvoimaista yhteiskuntaa. Laadukas kasvatus ja opetus synnyttää aktiivisia, osaavia, muutoskykyisiä ja verkostoituneita kansalaisia, jotka ottavat vastuun omasta elämästään ja tuovat vahvan panoksensa yhteiskunnan hyvinvointiin ja kehittämiseen. 5
Vapaa-aikapalvelut (kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi) kuuluvat kunnan peruspalveluihin ja niillä on keskeinen merkitys osana kunnan hyvinvointi- ja terveyspolitiikkaa. Vapaaaikapalveluiden yhdenvertainen ja tasa-arvoinen saatavuus on turvattu kunnan asukkaille. 3.2. Perustehtävä Rakennetaan lapsille ja nuorille kestävä ja turvallinen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja toiselle asteelle ulottuva kasvu- ja opinpolku. Tuetaan ja edistetään lasten ja nuorten fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja kulttuurista hyvinvointia tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Luodaan edellytykset elinikäiselle oppimiselle ja aktiiviselle toimimiselle tietoyhteiskunnassa ja globaalissa muuttuvassa maailmassa siten, että koko ikäluokka siirtyy jatko-opintoihin ja työelämään. Tuetaan huoltajia heidän kasvatustehtävässään. Vapaa-aikapalvelut ovat ennalta ehkäiseviä, fyysistä terveyttä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia edistäviä palveluita. Painopiste on yleisen hyvinvoinnin turvaamisessa ennalta ehkäisevällä toiminnalla. 3.3. Toimintaa ohjaavat periaatteet Työryhmä hyväksyi työnsä aluksi periaatteet, joiden pohjalta uutta kuntaa rakennetaan ja joilla uuden kunnan kasvatus- ja opetustoimen toimintaa ohjataan. Periaatteet ovat: hyvä kasvatuksen ja opetuksen laatu o lasten ja nuorten tasavertaisuus o isomman organisaation etujen hyödyntäminen hyvin toimivat ja taloudelliset palveluverkot o saavutettavuuden varmistaminen o koko alueen tarpeiden tiedostaminen o suunnitelmallisuus o palvelutarpeen muutosten huomioiminen hallinnon keskittäminen 6
palveluverkkojen muodostaminen verkostomaisesti laadukkaat kasvatus- ja oppimisympäristöt o mahdollisuus varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelman toteuttamiseen o terveellisyys o ajanmukaiset tietotekniset valmiudet kokonaisvaltainen lasten ja nuorten palveluiden tarkasteleminen o syrjäytymisen ehkäiseminen innostavat toimintakulttuurit o hyvien käytänteiden huomioiminen yhteisiä toimintaperiaatteita laadittaessa o joustavuus o avoimuus ja yhdessä tekeminen kolmannen sektorin huomioiminen yhtenäinen sivistystoimi 4. Kasvatus- ja opetuspalveluiden palveluverkkojen kehittäminen 4.1. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus on lähipalvelua Työryhmän näkemyksen mukaan varhaiskasvatus on uudessa kunnassa lähipalvelua klo 6.00 18.00 välisen ajan. Vuorohoitoa (ilta-, yö- ja viikonloppuhoitoa) varten rakennetaan laajempia palvelualueita. Näiden kalliimpien palveluaikojen osalta on tärkeää päivähoitopaikkojen tarkoituksenmukainen ja suunnitelmallinen sijainti suhteessa vanhempien työpaikkoihin. Palvelurakenteen suunnittelussa on näin ollen otettava erityisesti huomioon työpaikat, joissa on merkittävässä määrin vuorotyötä. Työryhmä haluaa kuitenkin muistuttaa, että varhaiskasvatuspalveluissa yleisten toimintaperiaatteiden ohella tulee muistaa lapsen etu, joustavuus ja perheiden erilaiset lähtökohdat. Palveluverkkona kattava päiväkotiverkko, jota täydentää hyvin toimiva perhepäivähoitajien ja ryhmäperhepäiväkotien verkosto 7
Uudessa kunnassa tavoitteena on luoda kattava päiväkotiverkko. Nykyinen palveluverkko luo hyvän lähtökohdan päiväkotiverkon kehittämiselle. Perhepäivähoito on taloudellisesti ja toiminnallisesti tärkeä päiväkotiverkkoa täydentävä hoitomuoto erityisesti pienimmille lapsille tai maantieteellisesti haasteellisissa osissa uutta kuntaa. Perhepäivähoitajien rekrytoinnissa on ollut jo nyt ajoittain vaikeuksia ja koska perhepäivähoidon merkitys taloudellisesti ja toiminnallisesti on tärkeä päiväkotiverkkoa täydentävänä hoitomuotona on sen vetovoimaisuuden lisäämiseen kiinnitettävä uudessa kunnassa huomiota. Alueella toimii tällä hetkellä ryhmäperhepäiväkoteja ja näiden tulevaisuutta uudessa kunnassa on tarkasteltava kriittisesti hoitomuodon kalleudesta johtuen. Päiväkotiverkon keskittäminen Tavoitteena on myös palvelujen keskittäminen, sillä pienet yksiköt koetaan haavoittuvaisiksi ja usein kalliita yksittäisratkaisuja vaativiksi. Lisäksi yhteistyön tekeminen erillisten päiväkotiyksiköiden välillä on usein näennäistä. Työryhmä pitää toiminnallisesti perusteltuna vähintään kahden ryhmän päiväkotiyksiköitä. Isompien yksiköiden etuina nähdään: o hallinnolliset johtajat (hallinnollinen johtajuus voi koskea yhtä tai useampaa yksikköä koosta riippuen) o henkilökunnan tarkoituksenmukainen sijoittuminen ja työnkierto o ammattitaidon kehittyminen o erityistaitojen keskittäminen erityisiä palveluja tarvitsevat lapset Päiväkotiverkkoa kehitettäessä on pohdittava erilaisia toimintamuotoja, joista yksi on ns. päiväkotien sivutoimipisteet. Uudessa kunnassa päivähoito organisoidaan aluemallin mukaisesti. Uudessa kunnassa päivähoito organisoidaan aluemallin mukaisesti kahdeksi alueeksi. Alueella toimii aluejohtaja, perhepäivähoidonohjaaja ja tarvittava määrä hallinnollisia päiväkodinjohtajia (esim. Tampereen mallin mukaan yhdellä hallinnollisella johtajalla voisi olla noin 20-30 alaista). Työryhmä pitää hallinnollisia päiväkodinjohtajia toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevänä ratkaisuna 8
nykyiseen verrattuna, jossa päiväkodinjohtaja työskentelee pääsääntöisesti hallinnollisten tehtäviensä ohella myös lapsiryhmässä. Organisoinnissa huomioidaan myös pedagogisen johtajuuden vahvistaminen. Yhteistyö yksityisen sektorin kanssa tärkeää Yksityisen sektorin palvelut nähdään uudessa kunnassa hyvänä täydennyksenä, kuitenkin työryhmän näkemyksen mukaan pääpaino tulee olla kunnan itse järjestämässä varhaiskasvatuksessa. 4.2. Esiopetus Kasvatuksellisen jatkumon vahvistaminen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen esiopetuksen kehittäminen Työryhmä pitää tavoitteena, että esiopetus järjestettäisiin oppilaan lähikoulussa. Jos esiopetusta esim. tilaratkaisuista johtuen ei voida toteuttaa lähikoulussa, se toteutetaan päiväkodissa, jolloin esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyön toimivuuteen panostetaan. Uudessa kunnassa esiopetussuunnitelma varmistaa esiopetuksen toiminnallisen yhtenäisyyden. Esiopetus tulee kuntia velvoittavaksi v.2015, mutta tällä muutoksella ei ole uudelle kunnalle toiminnallista tai taloudellista merkitystä 4.3. Perusopetus Perusopetus on lähipalvelu Työryhmä näkee perusopetuksen lähipalveluna, jonka palveluverkon rakentaminen perustuu PoL 32 määräyksiin. Perusopetuksen palveluverkko on tarkoituksenmukainen, taloudellinen ja laadukkaan opetuksen mahdollistava 9
Palveluverkko on uudessa kunnassa laadukas, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen. Verkkoa pohdittaessa on varmistettava palvelun saatavuus ja uuden kunnan asukkaiden tasavertainen kohtelu. Kouluverkkoa rakennettaessa käytettäviä kriteerejä ovat: lainsäädäntö, väestöennusteet, palvelutarpeen kehitys, toimintaympäristön muutokset, käyttökustannukset, ylläpitokorjausten kustannukset ja koulumatkat. Uuden kunnan alakouluverkko on tarkoituksenmukainen ja taloudellinen Alakouluverkon osalta työryhmässä lähtökohdat keskusteluun olivat hyvin erilaiset ja näin ollen työryhmä ei löytänyt yksimielisyyttä alakouluverkon kehittämisestä uudessa kunnassa. Työryhmä on yksimielinen siitä, että uuden kunnan alakouluverkon tulee olla tarkoituksenmukainen ja taloudellinen, mutta siihen miten tämä konkretisoituu ei ole yhteistä näkemystä. Työryhmän jäsenten näkemykset vaihtelevat tiiviistä (yksi tai kaksi alakoulua nykyisen kunnan alueella) tiheisiin (kaikki nykyiset alakoulut säilyttäviin). Nykyinen yläkouluverkko on pääosin toimiva uuden kunnan yläkouluverkoksi Nykyistä yläkouluverkkoa työryhmä pitää pääosin toimivana uuden kunnan yläkouluverkon suunnittelun pohjaksi. Uudessa kunnassa yläkoulut ovat vähintään kolmisarjaisia (noin 180 oppilasta). Tätä pienemmillä oppilasmäärillä rakennetaan yhtenäiskouluja. Yhtenäiskoulu ei ole ainoastaan ratkaisu pienien oppilasmäärien ollessa kyseessä. Työryhmä pitää yhtenäiskoulujen muodostamista ensisijaisena ratkaisuna aina, jos se on perusteltua toiminnallisuuden ja taloudellisuuden lähtökohdista. Peruskorjausten ja etenkin uusien investointien yhteydessä tulee aina selvittää mahdollisuus yhtenäiskoulun muodostamiseen. 10
Tulevaisuudessa palveluverkojen suunnitelmalliseen rakentamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota (uudisrakentaminen) Työryhmän näkemyksen mukaan uudisrakennuskohteet tulee mitoittaa edellä mainittuja suuremmille oppilasmäärille. Erityisen tärkeää uudisrakentamisessa on yksiköiden on tarkoituksenmukainen (ei perinteinen) sijoittuminen uuden kunnan alueelle. Investointien (peruskorjaus, uudisrakentaminen) osalta työryhmä haluaa erityisesti painottaa suunnitelmallisuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja valmiutta innovatiiviseen ajatteluun. Hallinnollisen aluemallin kehittäminen Työryhmä näkee tärkeänä panostamisen hyvin hoidettuun johtajuuteen uuden kunnan kaikilla sektoreilla. Hyvää johtajuutta pidetään tärkeänä tekijänä sekä toiminnan laadun ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Hallinnollisen aluemallin kehittämisen yhteydessä on huomioitava myös johtajuuden kehittäminen (täydennyskoulutus). Aluemallin kehittäminen perusopetuksessa tapahtuu samoin perustein kuin varhaiskasvatuksessa. 4.4. Lukio Työryhmän työskentelyä haittasi se, että monista keskeisistä toisen asteen kehittämiseen vaikuttavista valtakunnallisista linjauksista ei ole tietoa. Toisen asteen järjestämisverkkoa ja rahoitusjärjestelmää koskevista uudistuksista ei ole varmaa tietoa, oppivelvollisuuden pidentämisen toteuttamisesta ei ole selkeitä näkemyksiä. Nämä kaikki ovat asioita, jotka luovat pohjaa myös uuden kunnan lukioratkaisuille. Toisen asteen ammatillista koulutusta työryhmä ei edellä mainituista syistä käsitellyt. Uuden kunnan lukiokoulutuksen suunnittelua varten työryhmä toteaa, että: o o o o yläkoulun ja lukion toimimisella samassa koulukeskuksessa varmistetaan pienemmissä yksiköissä myös yläkoulun pätevä aineenopetus yksikön koon tulee olla sellainen, että myös aineenopettajien keskinäinen kollegiaalinen toiminta ja tuki on mahdollista saavutettavuuden ongelmat tulee käsitellä raideliikenteen kehittäminen yhteistyö naapurikuntien (tulevien) kanssa tärkeää 11
o tavoitteena opiskelijalle laadukas yleislukio kattava kurssitarjonta ajanmukainen ja terveellinen oppimisympäristö 4.5. Kansalaisopisto Uudessa kunnassa on yksi kansalaisopisto tai uusi kunta on osa seudullista kansalaisopistoa Uudessa kunnassa on yksi kansalaisopisto tai kunnan kansalaisopistotoimintaa hallinnoin seudullinen kansalaisopisto. Kansalaisopistotoimintaa järjestetään alueellisesti kattavasti eri toimipisteissä kunnan alueella. Toiminnan järjestämisessä huomioidaan yleisten toimintaperiaatteiden ohella alueelliset kuntalaisten erityistarpeet ja toiveet. 4.6. Vapaa-aikatoimi Vapaa-aikatoimi käsittää uudessa kunnassa kirjasto-, kulttuuri-, liikunta-, museo ja nuorisotoimen. Uuden kunnan vapaa-aikatoimen palvelurakenteen painopiste on kuntalaisten hyvinvoinnissa, elämänhallinnassa ja ennaltaehkäisemisessä Strategisen painopisteen valinta korostaa mm. terveysliikunnan, etsivän nuorisotyön ja kulttuuritoiminnan merkitystä uudessa kunnassa. Vapaa-aikatoimi on uudessa kunnassa osittain lähipalvelua Työryhmän näkemyksen mukaan vapaa-aikatoimi on osittain lähipalvelua kuntalaisille. Lähipalveluna työryhmä pitää erityisesti lasten, nuorten ja ikäihmisten palvelutarjontaa; erityisesti nuorisotilatoimintaa, etsivää nuorisotyötä ja lähiliikuntapaikkoja. Osittain palvelut ovat keskitettyjä Palvelurakenne on keskitetty mm. hallinnon, avustusten, varausjärjestelmien ja päätöksentekoprosessin osalta. Keskittäminen mahdollistaa myös järkevän työnjaon ja henkilöstön 12
vahvuudet huomioivien tehtäväkuvien muodostamisen. Tällä hetkellä vapaa-aikatoimen henkilöstömäärä on jokaisessa kunnassa pieni ja hallintoa keskittämällä voidaan poistaa myös haavoittuvaisuus, joka on pienten toimistojen ongelma. Keskittäminen ja järkevä työnjako mahdollistavat myös uudenlaisia mahdollisuuksia hanketoimintaan, millä on sekä taloudellista että toiminnallista merkitystä. 5. Uuden kunnan sivistystoimen hallinto Sivistystoimesta vastaa uudessa kunnassa yksi lautakunta, jossa toimii kaksi esittelijää kasvatus- ja opetusjohtaja ja vapaa-aikajohtaja. Kasvatus- ja opetusjohtaja toimii sivistysosaston osastopäällikkönä. Kasvatus- ja opetusjohtajan alaisuudessa ovat varhaiskasvatuspäällikkö ja opetuspäällikkö. Vapaa-aikajohtajan alaisuudessa kirjastotoimenjohtaja, muita vapaa-aikatoimen osa-alueita johtaa vapaa-aikajohtaja. Päällikkötason alaisuudessa ovat alueiden johtajat. Työryhmän näkemyksen mukaan uuden kunnan hallinto pystytään järjestämään sijoittamalla alueen nykyistä hallintoresurssia tarkoituksenmukaisesti. On lisäksi huomioitava, että osa johtavista viranhaltijoista hoitaa nykyisen kuntansa koulutoimen/sivistystoimen johtoa osa-aikaisesti. Toimintakulttuurien avaaminen ja yhteisistä periaatteista sopiminen Nykytilan tarkastelussa selvityskuntien erilaiset toimintakulttuurit tulivat selkeästi esille. Uutta kuntaa suunniteltaessa hallinnon yksi tärkeä tehtävä on avata nykyiset kuntien toimintakulttuurit ja pyrkiä löytämään parhaat käytänteet pohjaksi uuden kunnan toimintakulttuurin luomiseen. Tärkeää on avoimesti ja tasapuolisesti tarkastella kuntien erilaisia toimintatapoja, niiden vahvuuksia ja heikkouksia ja toimivuutta uudessa toimintaympäristössä. Yhteistyö uuden kaupungin sisällä Uuden kunnan organisaatiorakenteen tulee luoda selkeät yhteistyörakenteet kaupungin eri osastojen välillä. Sivistystoimen osalta tämä on erityisen tärkeää sosiaali- ja terveystoimen kanssa. 13
6. Arvio uuden kunnan perustamisen vaikutuksista kasvatus- ja opetuspalveluiden näkökulmasta Uuden kunnan mahdollisuudet mahdollisuus palvelujen laadun parantumiseen uusi kunta on isompi organisaation, joka antaa leveämmät taloudelliset hartiat ja enemmän asiantuntijuutta työyhteisön vahvistuminen henkilöstön merkittävä eläköityminen tulevina vuosina virkarakenteen kehittäminen vastaamaan uuden kunnan tarpeita aluemalli ja sen eri toimijat: varhaiskasvatus, perusopetus, nuorisotoimi, sosiaalitoimi, terveystoimi antavat mahdollisuuden kokonaisvaltaisen näkökulman kehittämiseen palvelurakenteita muodostettaessa hyvä johtajuus johtajuuteen tulee panostaa yksiköillä tulee olla esimies paremmat mahdollisuudet johtajuuden kehittämiseen isossa kunnassa johtajien vertaistuki sähköinen kanssakäyminen on mahdollisuus, mutta myös välttämättömyys eri kuntien toimintakulttuurien kriittinen tarkastelu luo mahdollisuuden uusiin hyviin käytänteisiin. selvitysalueen kuntien samankokoisuus antaa mahdollisuuden luonnollisempaan yhteistyöhön Uuden kunnan uhat ei löydetä yhteistä tahtotilaa palveluverkosta. Uudella kunnalla on oltava selkeä toimintastrategia. lähtötilanne maantieteellinen kahtiajakautuminen haastetta kokonaisvaltaiselle kehittämiselle onnistuminen toimintakulttuurin luomisessa, johon ei ole olemassa valmista sosiaalista tilausta muutos jää tekniseksi eikä tuo muutosta toimintakulttuureihin resurssien riittävyys 14
Työryhmä on pyrkinyt toiminnallisesti ja taloudellisesti järkeviin ratkaisuihin uuden kunnan palveluverkkoja suunniteltaessa. Uusista palveluverkoista muodostuvia säästöjä on vaikea arvioida, joten työryhmä on pohtinut asiaa hyvin yleisellä tasolla. Varhaiskasvatuksen palveluverkon osalta työryhmä toteaa, että esitetty ratkaisu parantaa varhaiskasvatuksen laatua ja toiminnallisuutta. Palveluverkon toteuttaminen ei tuota uusia kustannuksia, mutta ei myöskään välittömiä säästöjä. Perusopetuksen osalta taloudellisuus riippuu paljon valitusta palveluverkkostrategiasta. Lukiokoulutuksen osalta taloudellisuuden arviointi ei ole mahdollista ennen valtakunnan tason linjausten valmistumista. Työryhmä on työskennellyt hyvässä hengessä, mikä osittain johtuu kasvatus- ja opetustoimen johtajien hyvästä jo vuosia kestäneestä yhteistyöstä. Oli kuntarakenne tulevaisuudessa millainen tahansa työryhmä pitää tärkeänä tämän yhteistyön edellytysten säilymistä. Sivistystoimessa on monia asioita, joiden järjestäminen yhden kunnan toimesta ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti järkevää, vaan laajemman alueen yhteistyön arvostaminen on tärkeää myös tulevaisuudessa. 15