ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU

96 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO : 5 ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUS SARJA HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULK.ASEMA

Viimeksi ilmestyneet julkaisut (Muut paitsi A V ja V julkaisee Helsingin kaupungin tilastotoimisto) A. Helsingin kaupungin tilasto. L Terve,den Ja BBlnanholto. SuomenldeUnen teksti, taulukot myös luotslksl Ja englanniksi. Edellinen osa (vuosikertomukset). 48. 96. Jlllklmmlllnen osa (tilastollinen katsaus). 4547. 9606. nl Ulkomaan kauppa la mereukulkn. Suomen kielinen teksti, taulukot my6s luotslksl Ja englanniksi. 5. 96. V. Kaupunglu teolll8udbaltollteu tolmlntakelomua. Helslnglu kaupungin teollsuuslaltosten lautakunnan Julkaisema. Suomenkielinen teksti, taulukolta ja katsauksia myös luotsks Ja englanniksi. 48. 96. V. Kaupungin tulnplltlls. Helsingin kaupungin raha toimiston Julkaisema. Suomen Ja luotslnklellnen, englannlnklejnen katsaus. 48. 96. V. Opetuslaltokaet. Suomen Ja luotslnldellnen laitos, taulukot myös englanniksi. 0. 96. vn. Erlkolstutklmukset. Suomen Ja ruotsinkielinen. englannlnklellset yhteenvedot.. Yleinen vlestölaskenta Helsingissä v. 960. B. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja. Suomen Ja luotsnkelnen, englannlnklellnen. sisällysluettelo. 5. 964. C. Kertomus Helsingin kaupungin kunnalllsballlnnosta. Suomenkielinen. 75. 96. J. D. Helsingin kaupungin kunnalliskalenterl. Suomen Ja luotblnldellnen laitos. 6. 964. E. Helsingin kaupungin kunnallinen asetuskokoelma. Suomen Ja luotblnklellnen laitos. 4. 96. F. Helsingn kaupungin säädöskokoelma. Suomen Ja luotslnldelnen laitos. Ajankohtainen ~rtolebtljarjestelmll. G. Tilastollisia kuukausitietoja Helsingistä. Suomen Ja luotblnklelnen tekltl, engannlnkleunen katsaus. 5. 964. Senast utkomna publikationel' (Alla utom A V och V utgivna av Helsingfors stads statistlska byrå) A~. Helsingfors stads statlstik.. 8ls0 oeh slnkvard. Flnsk text, tabellema ocklla pa. svenska 000 engelska. Förra delen (Arsberättelser). 48. 96. Senare delen (statlstlsk överslkt). 4547. 96.06. nd. Utrlkea handel oeh 860. Flnsk text, tabel lema ocksa pa svenska 000 engelska. 5. 96. V. Stadenll ndus&rlnrks ArsberlUelser. Utgven av HelSingfors stads ndustrlverksnämnd. Flnsk tet, tabeller och sammandrag ocklla pa svenska ocb engelska. 48. 96. V. Stadeus bokalut. Utglven av Helsingfors stads drätselkontor. Flnsk 000 svenskspråklg, överslkt pa engelska. 48. 96. V. Undervlsnlng8vllsen. Flnsk 000 svenskspråklg upplaga, tabellema ocksa pa engelska. 0. 96. V. 8peelalundersllknlngar. Flnsk och svenskspraklg, sammandrag pa engelska.. Allmänna folkrlknlngen Helsingfors Ar 960. B. Statistlsk Arsbok 'ör Helsingfors stad. Flnsk ocb svenskspraklg, nnebasförtecknlng ockaa engelska. 5. 964. C. Berättelse angående Helsingfors stads kommunalförvaltnlng. Flnskspråklg. 75. 96. J. D. Helsingfors stads kommunalkalender. Finsk ocb svenskspråklg upplaga. 6. 964. E. Kommunal förlattnlngssamllng rör Helsingfors stad. Flnsk ocb venskspraklg upplaga. 4. 96. F. Författningshandbok för Helsingfors stad. Flnsk oeb svenskspraklg upplaga. AktueJ enugt lösbladssystem. G. Statlstlska manadsuppglfter rör Helsingfors. Flnsk och sv8dskspråklg text, Oversikt pii engelska. 5. 964. pii

HELSNGN KAUPUNGN TLASTO ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUS SARJA 5 96 HELSNGN KAUPUNGN nlastotomston JULKASEMA HELSNK 964

HELSTNGfORS STADS STATSTlK UTRKES HANDEL OCH SJÖFART NY SERE 5 96 UTGVEN AV HELSNGFORS STADS STATSTSKA BYRÅ STATSTCS Of THE CTY Of HELSNK (HELSNGfORS) FOREGN TRADE AND NAVGATON NEW SERES 5 96 PUBLlSHED BY THE STATSTCAL OFFCE OF THE CTY OF HELSNK HELSNK 965 MERCATORN KRJAPANO

Alkulause Helsingin kaupungin ulkomaan kauppaa ja merenkulkua valaiseva tilasto julkaistaan joka v:uosi, ja siihen on liittynyt täydellinen suomen, ruotsin ja englanninkielinen (v:een 950'lranskankielinen) tavarani~ikkeistö, joka samalla kertaa' on painettu useiden v~os'ien tarvetta varten. Vuonna 960 voimaan" tulleen tullitariffin mukaista nimikkeistöä ei kuitenkaan vielä ole saatavissa kolmikielisenä. JUlkaisu",}oimitustyötä on johtanut yliaktuaari Ann ali i s a K y t ö maa, joka myös on kirjoittamit tekstin. Hels,ingissä; joulukuussa 964. KarlErik Forsbf!rg

SSÄLL VSLUETTt:LO NNEHÅLLSfÖRTECKNNO CONTENTS Sivu Slda JOHDANTO 5 NLEDNNO 5 NTRODUCTON Pnge 5. ULKOMAAN KAUPPA i. UTR KES HANDEL. FOREON TRADE. Koko kauppavaihto... 7 Z. Tuonll... 9. Vien i.......... 4. Tullinkanlo... 7 S. Varaslolmls Ja laiturihuolto 8. Totala hnndelsomsättnlngen.. Z.lmporl.... Ex,port..... 4. Tulluppbörden S. Upplagsrörelsen och kajkontrollen 7 9 7 8. Tolal Exehange..,...,., Z. mporls...... Exports..... 4. Cusloms Dulles Collected.. S. Slorage and Quay Ooods Servlce..... 7 9 7!. MERENKULKU. SJÖFART. NAVOATON. Kauppalaivasto... 9. Handelsflottan..... 9. Merchant Freet... 9 Z. Ulkomainen merenkulku.. Sjöfarlen på utlandet Z. Foreign Shipping... TAULUSTO. Tuonti Helsinkiin vuonna 96... *. Vienti Helsingistä vuonna 96... 9*. Helsingin tullikamarin kanto vuonna 96 verrattuna koko maan tullinkantoon... 57* 4. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 00 bruttorekisteritonnin suuruiset alukset vuoden 96 alussa ja lopussa... 58* 5. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 00 bruttorekisteri tonnin suuruiset alukset bruttovetomäärän ja iän mukaan vuoden 96 lopussa 60* 6. Helsinkiin saapuneet alukset vuonna 96 lähtömaan ja aluksen kotimaan mukaan... 6* 7. Helsingistä lähteneet alukset vuonna 96 määrämaan ja aluksen kotimaan mukaan... 70 8. Satamalaitoksen tulot vuonna 96.......... 79 TABELLER. mporten tili Helsingfors år 96... *. Exporten från Helsingfors år 96... 9*. Uppbörden vid Helsingfors tullkammare Ar 96 i förhållande tili tulluppbörden i hela landet 57* 4. staden hemmahörande fartyg om 00 bruttoregisterton och däröver vid in och utgangen av år 96............ 58 5. staden hemmahörande fartyg,om 00 bruttoregisterton och däröver vid utgangen av Ar 96, fördelade efter deras bruttodräktighet o. ålder 60* 6. Tili Helsingfors ankomna fartyg Ar 96, fördelade efter avgangsland och fartygets hemland 6* 7. fran Helsingfors avgångna fartyg Ar 96, fördelade efter destinationsland och fartygets hemland............ 70. 8. Hamnverkets inkomster Ar 96.,.,...,... 79* TABLES. mports to Helsinki (Helsingfors) in 96.... Exports from Helsinki (Helsingfors) in 96.. 9. Customs duties collected by the Customs' House of the City in 96 compared with the corresponding figures for the whole country... 57 4. Vessels of the merchant fleet of 00 gross regis tered tons and over at the beginning and at the end of the year 96.. 5S. 5. Vessels of the merchant fleet of 00 gross regis tered tons and over at the end of the year 96 cassified by tonnage and age..., lio. 6. Vessels arrived to Helsinki in 96 by country of departure and nationality li 7. Vessels departed from Helsinki in 96 by country of destination and nationality................ 70' 8. Dues collected by Port Authorities in 96..., 79"

Johdanto n trod u cti 0 n nledning Ulkomaankaupan suhdanteet: Alkuvuoden laimeuden jälkeen syyspuoli osoitti paranemisen merkkejä. Kansainvälinen taloudellinen kasvu oli vakaata, Yhdysvalloissa jatkui noususuhdanne ja LänsiEuroopan sekä Englannin tuotantotoiminta eli myönteistä ei korkeasuhdanteen, mutta tasaisen, paranevan noususuhdanteen aikaa. Alkuvuoden taloudellista toimintaa haittasivat meillä erilaiset lakot, mm. liikennelakko ja erilaiset satamatyöalan lakot Helsingissä sekä yleinen rautatielakko, jotka lamauttivat tuntuvasti ulkomaankauppaammekin, mutta myöhemmin toiminta vilkastui, ja vuoden loppuun mennessä vienti pääsi nousemaan yli edellisen vuoden tason. Viennin kasvu oli miltei kokonaan paperiteollisuuden aiheuttamaa. Tuontihinnoissa ei tapahtunut mitään suuria muutoksia, mutta Suomen Pankin harjoittama kireä rahapolitiikka johti tuonnin määrän supistumiseen ja esti siten kauppataseen vajauksen kohoamisen yhtä suureksi kuin edellisenä vuonna. Tästä johtuen myös maan valuuttavaranto kasvoi sekä määrältään että laadultaan. Vuoden alusta Suomi siirtyi uuteen rahayksikköön, jonka nimi säilyi markkana, mutta jonka arvo oli sata kertaa vanhan markan arvo, sekä penniin, jonka arvo vastasi vanhan markan arvoa. Maamme ulkomaankaupassa oli jo kolmena edellisenä vuonna syntynyt huomattavaa vajausta. Kertomusvuonna vajaus oli 89 miljoonaa markkaa. Tuonnin arvo aleni v. 96..% ja sen volyymi väheni saman verran, viennin määrä nousi edellisestä vuodesta..% ja viennin arvo 4.%. V. 96 alensi Suomi EFAsopimuksen mukaisesti tuontitulleja jälleen 0%. Kun sopimus nyt on ollut voimassa yli kaksi vuotta, ovat tullit alentuneet kaikkiaan 60%. Vastaavan suuruinen tullien alennus toteutettiin myös tuonnissa Neuvostoliitosta. Fineftan ministerineuvoston kokouksessa Helsingissä. 9. 96 sovittiin, että EFTAmaat poistavat kaikki tulliesteet Suomen kohdalta vuoden 966 loppuun mennessä. V. 966 vaihteessa uusittiin multilateraalipöytäkirja ja vahvistettiin uusi globaaliohjelma, joka kesäkuussa 96 korotettiin 44 milj. markkaan. Ulkomaankauppamme alueellisessa jakautumisessa EFTAmaiden osuus pysyi miltei ennallaan. EECmaihin vienti kasvoi vähäsen, mutta tuonti niistä väheni. täryhmän maista taas päinvastoin tuonti lisääntyi huomattavasti, mutta vienti pieneni. Tärkeimmät vientimaat olivat jatkuvasti sobritannia, Neuvostoliitto ja LänsiSaksa, joihin puolet viennistämme suuntautui, sekä lähinnä Alankomaat, Ruotsi, Yhdysvallat ja Ranska. Tuontimaista olivat ensimmäisellä sijalla LänsiSaksa, Neuvostoliitto, sobritannia ja Ruotsi, joiden tuonti käsitti yli 60% koko tuonnistamme, sekä lisäksi Yhdysvallat, Alankomaat ja Ranska. Seuraavassa asetelmassa esitetään koko maan vienti ja tuonti v. 96 ja edellisenä vuonna. Ylijäämä tai vajaus Vienti. Export Exporls Tuonti mport mporls Överskott eiler brist Dtficltncy or surplus milj. n 96 96 96 96 96 96 mullons of new marks % milj. n % mllj.n % milj.n % mllj. n EFTA ')... 00 6 90 6 90 6 90 64 EEC)... 4 05 9 9 48 4 95 KOMEKON)... 767 795 89 754 9 7 + 4 Muut Andra (Others)... 587 6 597 7 49 47 +68 +60 Summa (Total) 678 00 5 00 867 00 99 00 89 96 ') Ruotsi, Norja, Tanska, sobritannia, tävalta, Sveitsi Ja Portugali Sverige, Norge, Danma:k, Storbrltannien, österrike, S chwelz och Portugal. ') BelgiaLuxemburg, Hollanti, Saksan liittotasavalta, Ranska Ja talia BelgienLuxemburg, Holland, Förbundsrepubliken Tysklalld, Frankrike och talien. ') Neuvostoliitto, Puola, Saksan demokr. tasavalta, Tsekkoslovakia, Unkari. Ron,.nla, Bulgaria, Albania Ja Kiinan kansantasavalta SovJetunionen, Polen, Tyska demokratlska republlken, Tjeckoslovakien, Ungern, Rumällen,!iulgaricn, Albaniell o~h ~ines!ska folkrepuollken.

6 Helsingin satamaolot. Vaikea jäätilanne ja lakot olivat merenkulun haittoina v. 96. Helsingin satamaalue jäätyi ensimmäisen kerran jo 9..96, ja.. 96 oli jään paksuus satamissa 0 sm. Pohjoistuulen ansiosta ajelehtivat jäät kuitenkin 8.. merelle Eteläsatamasta ja Kruunuvuoren selältä. Kaikki jäänmurtajat ja hinaajat olivat lakossa 8..5.., mutta meriliikenne sujui kuitenkin kohtalaisen hyvin... suljettiin Harmajan väylä vaikeiden jääesteiden takia, ja liikenne ohjattiin Porkkalan kautta. Koko tammi ja helmikuun ajan oli ankara pakkanen ja maaliskuu oli myös hyvin kylmä. Maaliskuun päivänä puhkesi tullimiesten lakko, jonka aikana saatiin purkaa ainoastaan elintarvikkeita ja lääkkeitä. Lakko päättyi 9.. Huhtikuun päivänä mitattiin jään paksuudeksi 4850 sm kaikilla satamaalueilla. Huhtikuun 4 päivänä oli satama jäätön, ja 5. 4. saapui ensimmäinen laiva Harmajan kautta Helsinkiin, mutta vasta 7. 4. merenkulkuhallitus virallisesti avasi meriliikenteen Harmajan kautta. Seuraavassa selvitetään ulkomaankaupan ja merenkulun kehitystä Helsingissä v. 96. Ulkomaankauppaa koskevat päätaulut on laadittu tullihallituksen tilastotoimistossa; ne perustuvat Helsingin tullikamarien imoi 'tuksiin. Tuontitavarain luettelo on laadittu. 6.960 alkaen voimaan tulleen tullitariffin mukaan ja vientitavarain : luettelo tullihallituksen tilastotoimistossa laadittua ja valtioneuvoston vahvistamaa vientitavarain nimikkeistöä seuraten. Tullinkantoa koskevat numerotiedot on saatu tullihallituksen tiliosastolta. Kauppalaivastoa ja ulkomaista merenkulkua valaisevat päätaulut on laadittu merenkulkuhallituksen tilasto ja rekisteritoimistossa. Satamakannantaa valaisevat tiedot samoin kuin tekstiosastossa julkaistu katsaus satamalaitoksen varastoimis.ia laiturihuoltoon on saatu satamalaitoksen toiminta~ertomuksesta.

. ULKOMAAN KAUPPA UTRKES HANDEL FOREON TRADE. Koko kauppavaihto Totaa handesomsätlningen Total Exchange Yleiskatsauksen Helsingin kaupungin ja sen ohella koko maan ulkomaankaupan kehitykseen v. 9576 antaa seuraava taulukko, jossa esitetään Helsingin ja koko maan tuonnin ja viennin (muuttotavaraa lukuun ottamatta) sekä koko kauppavaihdon rahaarvo.' Helsingin kautta kulkevan ulkomaankaupan osuutta koko maan ulkomaankaupassa valaisevat taulukossa olevat suhdeluvut. Helsingin vienti kasvoi v. 96 markkamääräisesti hieman edelliseen vuoteen verraten, mutta Helsingin kautta tapahtuva tuonti väheni markkamääräisesti huomattavasti enemmän.... A: Helsingin kaupungin ja koko maan tuonnin ja viennin sekä koko k~uppavaihdon rahaarvo V vuosina 9576 Värdet av Helsingfors stads och hela landets import, export och totala handelsod8ättning åren 9576 Vuosi Ar Ytar Value 0/ imports, exports and total exchange 0/ the,city and 0/ the whole country in 9576 Tuonti Jmport mports Vienti Export Exports Koko kauppavaihto Totala handelsomsätlningen rotal txchangt Koko maa Helsinki Koko maa Helsinki Koko maa Helsinki Hela landet Helsingfors Hela landet Helsingfors Hela landet Helsingfors W holt country J 000 n ntw marks o/. 000 n % 000 n,0 % 957.. 797 5564 50.6 854 4674 0. t 4407 678. t 958... 09 48085 5.5 47944 67607 0.8 487 5569 959... 67 00 4058 5. 679 84489 0.6 546 705547. 59 960... 40998 784750 5.4 6475 45809 4.5 65677 4959 4. 96.... 69006 004905 54. 74048 405.0 706454 406 /4. t 96... _ 98674 0049 56.0 508 490.7 74678 680 5.0 96. _.. / 866858 09578 54. 67808 464. 7544886 50909. s Helsingin kauppavaihto on aina ollut ylivoimaisesti tuontivoittoinen, kun sen sijaan koko maan kauppavaihdossa tuonti ja vienti ovat suurin piirtein olleet tasapainossa viimeisten neljän vuoden kuitenkin osoittaessa tuontienemmyyttä. Niin paljon kuin tuonti ja vientimäärät ja niiden rahaarvot eri vuosina voivatkin vaihdella, on Helsingin osuus koko maan tuonnissa ja viennissä säännöllisissä oloissa pysynyt jokseenkin samanlaisena. Helsingin tuonti on kauan ollut enemmän kuin puolet koko maan tuonnista ja vienti yli kymmenes osa koko maan viennistä. V. 96 Helsingin osuus koko maan ~ekä viennistä ettij tuonnista aleni hieman.

8 Kun tavarain hinnoissa on kuluneina vuosina tapahtunut muutoksia, jotka tuntuvasti vaikuttavat kauppavaihdon rahaarvoon, ei ole mahdollista vertailla eri vuosien tuonti ja vientiarvoja sellaisinaan. Tavaramääriä voidaan sopivasti verrata ainoastaan mikäli vertailu koskee yksityisiä tavaralajeja. Sen vuoksi on laskettu erityiset indeksiluvut osoittamaan tuonti ja vientitavaroiden hintojen muutoksia, jolloin voidaan eliminoida hlntavaihtelujen vaikutus ja osoittaa, missä määrin kauppavaihto on lisääntynyt tai pienentynyt. Hintavaihtelujen suunnasta ja suuruudesta saa yleiskäsityksen tullihallituksen tilastotoimiston v:n 954 hintojen nojalla laskemista hintaindekseistä. Seuraavassa esitetään koko maan tuonnin ja viennin hinta ja volyymiindeksisarjat yhdeksältä vuodelta. Vuosi Ar Year 964 955 956 957 958 959 960 96 96 96. ndeksiluvut v. 9546 ndextal åren 9546 The indices in 9646 Tuonti. mport mports Yksikköarvoindeksi Volyymiindeksi Enhetsvärdeindex Volymindex Uni! value index Volume index... 00 00...,... 00 6... 05 7...... 40 0...... 6 65... 7 77... 9 86... 9 8 Vienti. Export Exporl' Yksikköarvoindeksi Volyymiindeksi Enhetsvärdelndex Volymindex 00 00 06 09 06 07 6 7 8 5 0 5 5 60 4 68 7 7 Vientihinnat nousivat n. % edellisen vuoden tasosta, mutta tuontihinnat pysyivät suunnilleen ennallaan. Ulkomaankaupan hintasuhde Terms of Trade (954 = 00), joka v. 96 oli 96, nousi lukuun 99, siis % edellisen vuoden tasosta. Taulukossa esitetään Helsingin koko kauppavaih don raha~arvoa esittävät luvut vuosilta 9596 laskettuina vuoden 954 hinnoista. Viennin kohdalla on epätarkkuuksien välttämiseksi käytetty tärkeimpien vientitavararyhmien indeksilukuja, jotka esitetään sivulla j. Kauppavaihdon arvo on kertomusvuonna vähäsen laskenut.. Helsingin kaupungin kauppavaihdon rahaarvo v:n 954 hintojen mukaan, vuosina 9596 Värdet av Helsingfors stads totala bandelsomsättning enligt 954 års priser, åren 9596 Total value of trade of the City in 9696 at 964 prices Lisäys (+) tai vähentyminen () % v:n 954 Vuosi Värde ökning (+) eiler minskning () arvosta J Ar Value ncrease (+) or decrease () % av 954 års v.rde Year Per un of the milj. n ml/llons of new marks % value in 954 964... 07.7! +70.6 +6.! 00.0 959... 9.6 +94.6 +7.7 i 7.0 960... 66. +69.5 +8.6 6.5 96... 775.7 +.6 + 6.8 74.5 96... 897. +. ( + 68 86. ( r 96... 85.8 8. 4. 78.4

9 Helsingin asema maan muiden tärkeimpien satamakaupunkien joukossa käy selville taulukosta 4, jossa esitetään 8 suurimman satamakaupungin kauppavaihdon rahaarvot v. 966 prosentteina koko maan kauppavaihdon rahaarvosta. Pääkaupungin osuus ulkomaisen kaupan välittäjänä oli kertomusvuonna vähäsen pienentynyt. Helsingin jälkeen olivat Kotka ja Turku maan suuriinmat satamat. Edellinen on etupäässä vientisatama, jälkimmäinen enemmän tuontisatama. Helsinki on ylivoimaisesti suurin tuontisatamamme; sen tuonnin arvo oli kertomusvuonna edelleen yli puolet koko maan tuonnin arvosta. Vientisatamana on Helsinki aikaisemmin sijoittunut Kotkan jälkeen toiseksi, mutta v. 96 Hamina ohitti sen, ja sen jälkeen niiden osuus viennistä on ollut miltei yhtä suuri. Vaan tärkeimpien satamie~ tuonnin, viennin ja koko kauppavaihdon rahaarvo %:eina koko maan vastaavista arvoista Värdet av de viktigaste finska hamnarnas import, export och totala handelsomsättning i procent av motsvarande värden för hela landet Value 0 imports and exports from the principal Finnish ports per cent 0 the total value 0 the country Helsinki Kotka Turku Pori Rauma Hamina Hanko Vaasa Kaikki Kaupunki Stad Town Helsingfors Äb~ :::::::: Björneborg.. Raumo.... Fredrikshamn Hangö.... Vasa.... Samtliga (Aml : Tuonti mport Vienti. Export Koko kauppavaihto ' Totala handelsomsältnlngen mports Exports Tolal exchangt,;,~ 96 96 96 96 96 96 96 96 96 54. 56.0 54..0.7 4.0.9.~..9.4.. 5.9 7.9..0. 7.7 7.~.9.8. 5. 6.4 0.7 0.6 0.5.7.4.8.5....7.6.9. 0.9 78.9! 80.7 77. 8 69. 70.7.. 0.0 6.7 6.0.6.7 0.8 7. 4. 5.0...4. 8.8 9.7 0.6 5. 5. 4.9.5 4.0.6 6.4 5.7 5.9.6.8.9.5..4 74.4 76.0 74.7. Tuonti mport mports Tauluosaston taulussa julkaistaan yksityiskohtaiset tiedot Helsinkiin v. 96 suuntautuneesta tuonnista. Siitä nähdään paljonko ja kuink,: suuren raha määrän arvosta kaupunkiin kertomusvuonna ulkomailta tuotiin kutakin tavaraa. Nämä tiedot ov,t kuitenkin puutteelliset sikäli, että muilla paikkakunnilla tullatut Helsinkiin tuodut tavarat eivät sisälly niihin Taulussa on mainittu ainoastaan asianomaisen tavaranimikkeen tilastollinen numero ilman siihen liittyvää tekstiä. Samoin kuin virallisessa kauppatilastossa, on esillä olevassa Helsingin kaupungin kauppatilastossa tuontitavaroihin luettu ne maahan tuodl,ut tavarat, jotka ao. tilastovuonna on laskettu vapaaseen liikkeeseen joko välittömästi sen jälkeen, kun ne or, maahan tuotu, tai vasta sitten, kun ne ovat olleet yksityisessä tai yleisessä tullivarastossa tai kauttakulkuvan\stossa. Kuten jo mainittiin, ei tuontitavaroihin lueta muuttotavaraa. Nykyinen, melko vapaa tuontihrjestelmämme jakaa tuonti maat seuraavasti: multilateraalimaita on eniten, ja niistä tuodaan tuontitavaroita jko ) ilman isenssiä, ) globaalilistan puitteissa tai ) yksittäislisensseillä. Tähän ryhmään kuuluvat dollariat~een ja puntaalueen maat sekä muut läntiset kauppamaamme. Bilateraali

0 maista, joita ovat ns. itäryhmän maat sekä eräät muut itäeuroopan maat, tapahtuu tuonti kauppasopimuskiintiöiden mukaan. Lisäksi on tuontia aivan vähäinen määrä eräistä muista maista yksittäislisensseillä. EFAsopimuksen tultua voimaan ievennettiin globaalijärjestelmän mukaisia tuonnin rajoituksia korottamalla globaalikiintiöiden määriä. Samalla lisättiin ns. multilateraalimaiden lukua. V. 966 vaihteessa uusittiin multilateraalipöytäkirja ja vahvistettiin uusi globaaliohjelma, jota kesäkuussa jälleen lisättiin. Taulukossa 5 esitetään katsaus Helsingin tuontiin v. 95996. Todellisten tuontihintain mukaan laskettu tuonnin rahaarvo oli v. 96 4.8% pienempi kuin lähinnä edellisenä vuonna. Oikeamman käsityksen tuonnin volyymin vaihteluista antavat taulukossa olevat v:n 954 hintojen mukaan lasketut rahaarvot. Niistä näkyy, että tuonnin volyymi osoitti vähäistä laskua v. 96. Taulukosta 6 nähdään, miten Helsingin tuonnin rahaarvo v. 9606 jakautui eri tavararyhmien kesken absoluuttisesti ja suhdeluvuin. Taulukosta nähdään sitä paitsi tavararyhmittäin montako prosenttia Helsingin tuonti oli koko maan vastaavasta tuonnista. Tavararyhmillä tarkoitetaan näissä taulukoissa tavaranimikkeistön pääryhmiä. Suurimpina tavararyhminä olivat Helsingin tuonnissa edelleen koneet ja mekaaniset laitteet sekä kuljetusvälineet, vaikka nifden osuus kaupungin koko tuonnista oli edellisestä vuodesta vähentynyt. Lähinnä suurimmat tuontitavararyhmät olivat kasvituotteet, epäjalot metallit ja tekstiilit sekä kemian teollisuuden tuotteet ja kivennäistuotteet. Koneiden ja mekaanisten laitteiden tuonti laski markkamääräisesti n. 54 milj.. Samoin kuljetusvälineiden tuonti oli kertomusvuonna laskenut n. 88 milj., varsinkin autojen, moottori ja polkupyörien sekä mopedien kohdalla. Vaikka ulkomailta tuotuja aluksia oli enemmän kuin edellisenä vuonna, ne olivat kooltaan pieniä. Moottori ja voiteluöljyjen tuonti oli myös jonkin verran laskenut. Elintarviketeollisuuden tuotteiden tuonti on kahden viime vuoden aikana huomattavasti lisääntynyt. Tuoreiden hedelmien ja muiden kasvi tuotteiden tuonti on yhä kasvanut, samoin kahvin. Villan, villalankojen, villakankaiden sekä neuletuotteiden tuonti on myös edelleen tuntuvasti kasvanut kun taas puuvillakankaiden ja tekstiilien hieman laskenut. Metallin ja kivennäistuotteiden tuonnissa oli tapahtunut jonkin verran laskua.. Optisten valokuvausyms. kojeiden tuonnin markkamääräinen arvo oli noussut. Lääkkeiden tuonti kasvoi n. 6 milj. markkaa. Helsingin tuonnin osuus koko maan tuonnista oli jonkin verran pienempi kuin edellisenä vuonna, ja varsinkin ravinto ja nautintoaineiden sekä puun ja puuteoksien ja kuljetusvälineiden ryhmissä oli pääkaupungin osuus koko maan vastaavasta tuonnista pienentynyt. Tärkeimpien yksityisten tavaralajien ja tavararyhmien tuontipaljous ja arvo v. 966 käy ilmi taulukosta 7. 954 959 960 96 96 96 Vuosi Ar 5. Katsaus Helsingin tuontiin vuosina 9596 Återhlick på importentiu Helsingfors åren 9596 Sur/ey 0 imports to Helsinki in 9596 i Tuonnin raha arvo Tuonnin rahaarvo todellisten hintojen von 954 hintojen mukaan Lisäys (+) tai vähentyminen (_) t Hinta mukaan : % von 954 tuonti : mportens värde enligt ökning (+) eiler minskning () indeksi mportens värde enligtl arvosta i faktiska priser nertase (+) or deerease () Prisindex 954 års priser % av 954 drs Value 0/ impor/s Price Value 0 impor/s importvärde Year a/ currtn/ prices ;"dicts al 954 prlces Per cenl ol/he, 954=00 vaille 0 954 mpor/s milj. n milllons 0 new marks r mil]. n % i 849.6 +5.4 f 4,0 00 849.6 00.0......... 4. +7.0 +.9 068.5 5.8... 784.8 +6.7 +5.6 6. 54.5 "... 004.9 +0. +. 7 46. ~ 7.... 00.. +95.5 + 9.8 9 58.0 86..... 095.4 05.0 4.8 9 507.5 77.4

6. Tuonnin rahaarvo tavararyhmittäin vuosina 9606 ja prosentteiua Helsingin koko tuonnista sekä koko maan tuonnista vuosina 9596 Värdet av importen efter varugrupper åren 9606 och i procent av stadens hela importvärde och av motsvarande tai för hela landet åren 9596 Value of imports in 9606 by groups of commodities and per cent of the total imports of the City and 0 the whole country in 9596 Absoluuttiset luvut Absoluta tai Absolute numbers Koko maan vastaavasta Ryhmä n:o T Helsingin koko tuonnista tuonnista Gruppsiffra Av hela importen tili Av 'hela landets mot 000 n new marks Helsingfors svarande import Group nl/mba Of total imports of the City Of total imports Df the whole country ~, 960 96 96 96 9596 96 96 9596 96 96 i!.... 06 0.6 8 9 4056 46 i 0.7 i 0.7 5.8 65.9 65.0. 0 7707 85 4 7447/. 0 0.6. 65.9 69.4 66.7.... 566 586 5900 5406 0.8 0. 0. 68.0 60.8 58. V. 46409 6500 77 56 8899.0.5 4. 4. 8 5.7 44.4 V....' 0467 9979 49 589 5. 5.6 5.5 4.8 7. 5.~ V. 47 86 4448 44 548 8. 6.5 7. 5. 5. 8 59. V....: 56598 7784 85605 964.. 9 : 4. 6.7 60.6 50.7 V.... 06 06 46 677 0.7 0.6 0.7 40.7 9.6 7.7 X. 946 0980 64 7 0.5 0.6 0.6 4. 4.7 4.0 X.... 848 9556 67 899.0.0. 78.0 77.6 76.0 X. 406 5055 : 698 6799 7.0 7.. 8.0 48. 49.8 50.0 X.... 5547 99 0890 6 0.,] 0.5 0.6 8.0 80.5 8. 9.0.0 64.8 6.7 67.7 X.... 89 086 55 087.0 XV.... 58 ; 4454 558 80 0. 0. 0.4 89.8 87. (\ 9.0 XV. 44 9 i 589 456 0655.8. 9.8 45.5 47. 45.8 XV.... 8490 4595 54754 460557. 6.4:.0 58.8 6. 6. XV. 54. 5658 ' 4095 90 7.9 8.' 5.0 7. 8 70.5 66.0 XV.... 4589 648 7675 j"" 787.7.5.7 84. 8.~ 85.5 XX.... 50 096 85 46 0. 0.4 i 0.6 0. 0.9 50.8 XX. 7 7087 6 874 0.8. 0. 68.5 77.5 77.0 XX.... 9 l' 64 74 049 i 0.0 0.0 0.0 89.7 65. 90.8 Koko tuonti : Hela importen, (Totalof imports) 784750, 004905 0049 09578 00.0 00.000.0\ 5.4 56.0 54.. Elävät eläimet; eläintuotteet '. Levande djur; X. Jalkineet, päähineet ym.. Skodon, huvudbonader m.m. animaliska produkter. Kasvituotteet Vegetabiliska produkter X. Teokset kivestä ym.; keraamiset tuotteet; lasi. Eläin ja kasvirasvat ja öljyt ym. Anima ja lasitavarat Varor av sten och andra mineraliska ämnen; keramiska produkter; glas och iska och vegetabiliska fetter och oljor m.m. V. Elintarviketeollisuuden tuotteet; juomat ym.; varor av glas m.m. tupakka Produkter av ivsmedelsindustri; "XV. Luonnonhelmet, jalo ja korukivet, jalometallit ym.; metalliraha Naturpärlor, ädelstenar drycker m.m.; tobak V. Kivennäistuotteet Mineraliska produkter och smyckestenar, ädla metaller m.m.; mynt V. Kemian teollisuuden ja siihen liittyvän teollisuuden tuotteet Produkter av kemiska och XV. Koneet ja mekaaniset laitteet; sähkötarvik XV. Epäjalot metallit ym. Oädla metaller m.m. närstående industrier keet ym., Maskiner och mekaniska apparater; V. Muovit ym.; luonnonkautsu, synteettinen elektriskt material m.m. kautsu ym.. Plaster m.m.; naturlig kautschuk, XV. Kuljetusvälineet Transportmedel syntetiskt gummi m.m. XV. Optiset, valokuvaus, mittaus, lääkeopilliset ja muut kojeet ja laitteet; kellot; soittimet ym.; V. Vuodat, nahat ja turkisnahat ym.. Hudar, niiden osat. Optiska, foto, mätnings, medicinska m.m. instrument och apparater; ur; skinn, läder, pälsskinn m.m. X. Puu ja puu teokset; korkki ym. Trä och varor musikinstrument m.m.; delar tili dem därav; kork m.m. XX. Aseet ja ammukset; niiden osat. Vapen och X. Paperinvalmistusaineet; paperi ja pahvi ym.. ammunition; delar tili dem Material för papperstillverkning; papper och XX. Erinäiset tavarat Diverse varor papp m.m. XX. Taideteokset, kokoelma ja antiikkiesineet. X. Tekstiliaineet ja tavarat. Textilmaterialoch Konstverk, föremål för samlingar samt antlkviteter varor! %

7. Tärkeimpien tavarain tuontipaljous ja arvo vuosina 966 mportmängder och värden för de viktigaste varuslagen åren 966 Quantity and value 0 the most important commodities imported in 966 Tavaralaji. Varuslag Commodity ~u:~~~~i;~~~t~riste'ka's~'i~~ t~i~ et y~.. 'B~~~i~rJ lökar, plantor av prydnadsväxter m.m..... Hedelmät ja marjat Frukter och bär.... Kahvi, paahtamaton Kaffe, orostat.... Tee Te.... ~austeet Kryddor.... Öljysiemenet ja hedelmät. Oljehaltiga frön och frukter... Rasvaiset kasviöljyt, juoksevat tai jähmeät Vegetabiliska feta oljor, flytande eiler fasta.. Sokeri Socker.... Kaakao ja kaakaovalmisteet Kakao och beredningar av kakao.... Kasviksista, hedelmistä yms. valmistetut tuotteet Beredningar av köksväxter, frukter o.dyl... Alkoholijuomat Alkoholdrycker... Tupakka, valmistamaton Tobak, oarbetad.... Antrasiitti, muu kivi hiili ja koksi Antracit, annat stenkoi och koks.... Moottori ja polttoöljy. Motor och brännolja.. Bensiini ) Bensin )... Voiteluöljyt. Smörjoljor.... Lääkkeet Läkemedel.... Pigmentit, värit, lakat ym. Pigment, färger, lacker m.m...... Valokuvaus ja elokuvausvalmisteet Fotografiska och kinematografiska produkter.... Kautsu ja teokset Kautschuk och arbeten.. Siitä: Därav: auton ulkorenkaat. däck för bi!.... Vuodat ja nahat Hudar och skinri.... Turkisnahat ja turkikset Pälsskin och pälsvaror Painotuotteet ym.. Tryckalster m.m...... Villa V.... Villa ja karvalanka Garn av ull och av djurhår Villa ja karvakankaat Tyger av ull och av djurhår.... Puuvillalanka Bomullsgarn och tråd.... Puuvillakankaat Bomullstyger... Linoleumi yms. tuotteet Linoleum o.dyl. tillverkningar.... Neuletuotteet, vaatteet, vuode ja talousliinavaatteet Trikåvaror, kläder, säng och hushållslinne Kiviteokset Varor av sten.... Rauta ja teräs sekä rauta ja teräs teokset Järn och stål samt varor av järn och stål.... Kupari ja teokset. Koppar och tillverkningar.. Alumiini ja teokset Aluminium och tillverkningar...., tonnia, ton Quantily, lons 96 i 96 96 66 09' 96 649 9675 7957 456 484 958 5544 74 49 500 47 846 54679 79 55 049 608 490 06044 8946 47 508 45 70 49450 88 5800 749 94668 760490 748 758 008 565 07586 499 459 5 85 976 5074 86 64 4005 69 6769 97 469 4 5674 87 895 99 0 074. 76 480 57 97 695 89 878 577 99 79 789 605 594 50 09 96 00 47 9 64 6 746 007 90 758 404 07 85 700 05 67 57 585 99 990 06 07784 087 764 9 9 7 956 4 500 8454 058 9 96. Värde Value 000 n. ne," marks 56 0 77 64 9048 868 949 0 5854 765 785 5 606 769 984 94 465 4949 787 7707 056 46 94 50 609 986 904 08 0044 76 0540 475 78 9768 6 660 04 96 5888 06 8766 94774 746 746 0957 4 974 4585 5574 980 8070 4 5790 55 59 404 8764 40 549 055 468 74 04 947 7 9 794 878 59 9804 09 59 46 5950 96 5859 98 8789 0056 06 67 8059 6 949 4708 64 6750 076 99 567 95 586 40874 9787 405 8508 409 569 554 070 464 900 5 747 684 57 99 09 5806 77 04 ') 000

7. Jalkoa forls. Contd. Tavaralail. Varllslag \00 PalJous, tonnia, ton 96 96. Varde 000 n 96 96 96 Työvälineet Arbetsredskap.... Höyrykattilat, koneet ja mekaaniset laitteet; niiden osat. Angpannor, maskiner och mekaniska apparater; delar tili dem.... Sähkökoneet, laitteet ja tarvikkeet; niiden osat. Elektriska maskiner, apparater och elektriskt material; delar tili dem.... Traktoritt) Traktorer )... AutoP) Automobiler )... ' Auton alustat ) Automobilunderreden )... Auton kumirenkaiset pyörät ym. osat. Hjul med gummiringar o.a. delar tili automobiler..., Moottori ja polkupyörät sekä mopedip) Motor! cyklar, cyklar ochmopeder ). \ Niiden irralliset osat ja tarvikkeet. Lösa delar och' tillbehör tili dem.... Aluksett) Fartygl).... Optiset, valokuvaus ja elokuvaus, lääkeopilliset ym. kojeet ja laitteet Optiska, fotografiska och kinematografiska, medicinska o.dyl. instru ment och apparater.... Kellot ja niiden osat Ur och delar tili dem.. 975. 4560 90 57 68 40 4 0 99 07 87 450 657 046 4867 4 466 4' \ 8 695 767 595 58 76 40475 47 489 964 69 049 74 09 0604 5 0086 7098 55907 067 7679 6009 5057 449 040 009/ 556 799 898 8 44 589 608, 66 40 657,! 559 0885 8878 85647 74909 84008 7865 50 90 964 9 5546 946. Vienti Export Exports Yksityiskohtaiset tiedot Helsingin viennistä v. 96 julkaistaan tauluosaston taulussa, jossa kustakin tavaralajista ilmoitetaan maasta viety määrä ja sen rahaarvo. Taulussa ilmoitetaan vain ne tavaranimikkeet, joissa vientiä kertomusvuonna oli. Samaten kuin viralliseen kauppatilastoon on tähän tauluun vientitavarana merkitty kaikklse ulkomaille viety tavara, joka on viety vapaasta liikkeestä. Tavarain hintavaihteluiden vaikutus viennin rahaarvoon voidaan poistaa tarkoituksenmukaisten hintaindeksien avulla. Seuraavassa asetelmassa esitetään tullihallituksen tilastotoimiston vuoden 954 hintojen nojalla laskemat erikoisindeksit tärkeimmille vientitavararyhmille. 8. Viennin indeksiluvut tavararyhmiltäin ndexta för exporten enigt varugrupper Price indices by groups 0 commodities exported 954 Maataloustuotteet. Lantbruksprodukter..,... 00 Metsätaloustuotteet. Skogshushållningsprodukter... 00 Teollisuustuotteet. ndustriprodukter... 00 Muut tavarat ) Andra varor Z)...................... 00 958 lo 9 9 8 95 7 0 0 \960 \96\ \96 \96:: 4 6 8 45. 46 45 4 4 5 8 5 4 7 ') kpl t. ') Käytetty yleislndeksiä AnvAnt totalindex.

4 Taulukosta!l käyvät ilmi todellisten hintain mukaan lasketut viennin rahaarvot ja niiden vaihtelut v. 9596 sekä myös v:n 954 hintojen perusteella lasketut koko viennin muunnetut rahaarvot, joiden lisääntyminen tai vähentyminen vuodesta toiseen ilmaisee viennin paljousvaihteluja. Siihen on otettu myös viennin yleisindeksiä osoittavat luvut, vaikka niitä ei olekaan käytetty hintoja muunnettaessa. Viennin volyymi v:n 954 hintojen mukaan on kertomusvuonna hieman laskenut. 9. Katsaus Helsingin vientiin vuosina 9596 Aterblick på exporten från H~lsingfors åren 9596 Survey 0 exports rom Helsinki in 9596 Vuosi Ar Vta, lviennin raha arvo todel! ~ listen hintojen mukaan.. : Exportens värde enligt L,säys (+) ta, vähe~tymi.nen (). Hintafaktiska priser Öknmg (+) eiler mmsknmg () mdeksl') ValUt 0/ expo,ts '/ne,tase (+) 0' dtrrtast () t Prisindex ') at Clrrenl prlus Price ndlces ') 954 = 00 : Viennin rahaarvo v:n 954 hintojen mukaan Exportens värde enligt ' 954 års priser Valut 0/ exports at 954 pricts, milj. n millions 0/ new marks % milj. n '}~ v:n 954 vientaevosta % av 954 års exportvärdc Pu etnl 0/ he,'alue 0/ 954 txporls 95... 68. +. +5.6 00 68. 959... 84.5 + 6.9 + 6. 0 4. 960... 458. +7.7 +6. 49.8 96.... 405. 5.9.5 5. 96... 4.4 7..7 4 4.0 96... 4.6 +. + 0. 7 08. 00.0. 08. 85.7 ;86.8 8.4 Taulukosta 0 näkyy absoluuttisin ja suhdeluvuin, miten Helsingin vienti v. 9606 jakautui eri tavararyhmien kesken. Taulukosta näkyy sitä paitsi kuinka suuri osuus Helsingin viennin arvolla kussakin tavararyhmässä oli koko maan vastaavasta vientiarvosta. Vaikka Helsingin kautta tapahtuva vienti olikin jonkin verran kasvanut, oli sen osuus koko maan viennistä kertomusvuonna hiukan vähentynyt. Erikoisesti väheneminen koski koneiden, mekaanisten laitteiden ja turkisten vientiä. Paperiteollisuuden tuotteilla sekä pu'utavaroilla ja teoksilla oli edelleenkin suuri osuus Helsingin viennissä,' ja se oli noussut edellisen vuoden 7.~% :sta 9.%:iin kertomusvuonna. Huomattavimmin nousua oli tapahtunut vanerin, 4 'milj. markkaa, paperivanukkeen, 9 milj. markkaa, sekä kartongin ja pahvin, 6 milj. markkaa, viennissä." Kupari ja kupari teosten vienti oli kohonnut markkamääräisesti n. miljoonalla. Suurimman osan kuparin viennistä muodostivat seostamaton ja puhdistettu 'kupari, kuparitangot sekä pronssi ja muut kupariseokset. Samoin oli voin viennin sekä määrä että arvo noussut enemmän kuin nelinkertaiseksi. Suurimmat ulkomaille viedyistä aluksista olivat Neuvostoliiton tilaamasta 8 asuntolaivan sarjasta viimeiset viisi alusta, joiden kunkin bruttovetomäärä oli 40 rekisteritonnia. Nämä rakennettiin Valmetin Helsingin telakalla. Wärtsiläyhtymän Hietalahden telakalla valmistui 400 bruttorekisteritonnin kaapelialus Jana, jälkimmäinen Neuvostoliiton tilaamista kahdesta kaapelialuksesta..i Tärkeimpien tavarain vientipaljous ja arvo v. 966 käy ilmi taulukosta. ') Muunnettuja rahaarvoja laskettaessa ei ole käytetty näitä vaan asetelma 8:'; o~oittalllia indeksi lukuja Vid 'omräkningen av vardebeloppen har dessa indextai ej kommit tili användning, utan indextalcn i tahla n:o 8. For he eompl//alion 0/ /ht rool'tr/ed valuts in he nexl column /ht indicts in Table f havt bttn ustd ns/tad af hut indices. ',

5 0. Viennin rahaarvo tavararyhmittäio vuosina 9606 ja prosentteina Helsingin koko viennistä sekä koko maan viennistä vuosina 9596 Värdet av exporten efter varugrupper åren 9606 och i procent av stadens hela exportvärde och av, motsvarande tai för hela landet åren 9596 Value 0 exports in 9606 by groups 0 commodities and per cent 0 the total exports 0 the City and 0 the whole country in 9696... V. V. V. V. V. X. X. X. X. X. XV. XV. XV. XV. XV. XX. XX. XX. Ryhmä :0') Grupp sirlra') Absoluuttiset luvut Absoluta tai Absolule numbers Grollp numbu l 000 n ne'" marks...... : 960 96 :96 T....,')405 48089 709.......... 88 7 067 4 654 46 ; 407 45 586 09 66 44 86 955...! 405 4070 7 56... ' ' 59 04 55 9 095 698 8 50 944 88409 6964 6 65 7 977 84 746 ::::::::: :...' 005 044 8 ::::::: :::'... 0'0 "... " 546 49 458 6 04 7 979 8 50 70 i 575 78 7477 05 786 09 69 49 78 997 7564 6 048 84 965 54 98 70 95 57 950 l' 97 78 07 Koko vienti, Hela exporten (Totat 0 exports) 45809 405 ') K5. 5. Se s.. 0/ ', Hel~~~;~:';:~iennistä Av hela exporten fran '! 96 i 4649 404 779 79 4 775 87 70 694 9900 550 67 9846. 06 8 557 67.6 78 578 4074 4 Helsingfors 0/ lolal exporl. 0/ he City /0 Koko maan vastaavasta viennistä Av hela andets molsvarande export 0/ lolal exporls 0/ he whole,.~..counlry 9596 96 96, 9596, 96, 96.. '0. 0. 0.6. 0.4 7.7. 9.0.9 0..7 0. 4. 6. 5. 0.5 0.4' 0. 0.0 9.0 0.6 4. i 44.6.. 0 6.5 7.5. i 0. 0. 6.9 5. 0. 0..0 9.9 0.5 0.6 5.8 5.9 :. 7. 8 6. 6.4 O. 9 O. 7 0. 4. 9. 7.7 80. 6 85.4 6.9 5. 8.7 7.6 0. 5'. 9 6. 4 5..4.8 8.0 6. 4 ~: ~ j' ~::!~:':!~:: 0.\ 0. 77.0 75.5 5. 5.. 0.. 8.6 4.9 8.4 4.8 5. 9.. 0.9 O. 9 69.0 7.4 O. 6 O. 6 4. 6 : 5. 0 O. 4. 0 5. 6 5. O. 0 O. 0 88. 68. 8.9.9..7 6..9 4. 65. 7. 5.5.s 5.5 50.5 6.9 7.9 4. 6.9 55. 59. 8. 76. 490 464 00.0, 00. 0 00. 0. 5!.7,.

6 n. Tärkeimpien tavarain vientipaljod8 ja arvo vuosina 966 Exportmängder om värden för de viktigaste varnslagen åren 966 Quantity and value 0 the most important commodities exported in 966 Tavaralaji V.aruslag Commodily, tonnia, ton Quanlily, tons 96 96 96. Värde Value 000 n new matks 96 96 96 Voi. Smör.... Juusto. Ost.... Vuodat ja nahat Hudar oeh skinn.... Turkisnahat ja turkikset. Pälsskin oeh pälsvaror Raakapuu') RAvirke').... Siitä: Därav: paperipuu'). pappersved').... Sahattu tai leikattu puu,) SAgat eiler skuret virke').... Siitä: Därav: lankut, soirot ja kapeasoirot, höyläämättömäti). plankor, battens oeh seantlings, ohyvlade').. laudat ja kapealaudat, höyläämättömät'). bräder oeh plansehetter, ohyvlade').... Puuteokset. Träarbeten.... Siitä: Därav: vaneriviilu ja vaneri, ristiinliimattu') faner oeh kryssfaner').... Paperivanuke Pappersmassa.... Paperi ja pahvi sekä paperivanuke, paperi ja pahviteokset Papper oeh papp samt varor av pappersmassa, papper oeh papp.... Siitä: Därav: kartonki ja pahvi. kartong oeh papp.... sanomaletitipaperi tidningspapper.... kirjoitus ja painopaperi skriv oeh tryekpapper käärepaperi omslagspapper.... Hygieeniset ja sanitääri sekä talousesineet, keraamiset Hygieniska oeh sanitära artiklar samt hushalsföremål, keramiska.... Lasi ja lasi teokset Gas oeh varor av glas.... Kupari ja teokset Koppar oeh tillverkningar.. Höyrykattilat, koneet ja mek. laitteet sekä osat Angpannor, maskiner oeh mek. appar. samt delar... '... Sähkökoneet, laitteet ja tarvikkeet sekä osat ~;~tde;'!~s~.:.~~~~~~t.e~. ~~~.~~~~~i~~~. ~.at~~i.a.ll Alukset ) Fartyg').... 50 54 80 54 49694 65 50 68 84 505 8 45 95 64 957 60 06 78 0 80 84 4 677 8 4 4 6 06 96 990 9 5 7 950 4047 95 7 87 6 05 45 698 5 900 7 88 )5 778 04 97 8 00648 508 400 778 4880 :7077 99 49 0 80 44i 84 780 0704 85 47 8 05, 56/ 706! 74 874 4648 5740 507 907 08 546 790 49 640 990 80 9 068 08 5748 445 56.577 88 890 49 6599' 656' 6799. 5 960 4690 9 596 88 964i 6669 099 69 9959 8505 479 854 896 5 655 94 707 845 7458 549 946 57 8098 4885 6 577 76 55 505 9087 095 7806 86 867 97 9560 578 504 4697 95 7 8009 460 057 857 867 5880 5 875 85 757 565 ') km' fm". ') kpl st.

7 4. Tullinkanto Tulluppbörden Customs Duties Collected Tullinkantoon sisältyvät paitsi tuonti ja vientitavaroista kannettuja tulli maksuja majakkamaksut sekä erinäiset sekalaiset maksut. Tauluston taulussa annetaan tietoja Helsingin tulli kamarin suorittamasta tullinkannosta v. 96 sekä osoitetaan suhdeluvuin, kuinka suuren osan Helsingin tullinkanto eri kuukausina muodosti koko maan tullinkannosta.. Suurimpana osana tullinkannosta on tuontitulli, jonka tuotto riippuu tuonnin suuruudesta sekä eri tavaroiden tullimääristä. V. 96 tämä oli Helsingissä 98.5% koko tullinkannosta. Vientitullin merkitys on hyvin vähäinen, sillä vientitullia kannetaan vain muutamista vientitavaroista (sahaamattomasta puutavarasta ja romusta). Muista maksuista merkitsevät tuottonsa puolesta eniten majakkamaksut, joiden tuotto riippuu laivaliikenteen suuruudesta.. Maan suurimpien tullikamarlen kanto vuosina 966 'Uppbörden vid de,största tullkamrarna i landet åren 966 Customs duties collected by the most important customs houses 0 Finland in 966 96' 0 000 n new marks 96 % koko maan tullinkannosta % av tulluppborden i hela landet p" unt 0/ duties collee/ed in the whole country 96 96 l' 96 96 Helsinki Turku Kotka Helsingfors... 967.5 ', 58. 475.7 65. 68.8 74.0 Abo... 474. 7.7 696.6 9. 8. 8.....46. 4.4 679. 4.9 5..0 Vainikkala... 894.5 '767. 5.7 5.7..:.9.6 Vaasa Tampere Pori Rauma Hanko Lahti Tornio Vasa... 7.0 66.4 9. 4.6 Tammerfors... 059.5 't'46. 0. 5. Björneborg... 574. 66:9,585.. Raumo... 56.8 8. 6 80.9. Hangö... 560.4 66. 590.0 Lahtis... 6. 97. 76. 0.7 Torneå... 4. 94;',47.9 0.7.6 0.9.5..4.8 0.4 0,5.4.8 0.9. 0.4 0.7. Helsingin tullinkanto vuosina 966, kuukausittain ) l'ulluppbörden i Helsingfor~ Åren 96:6, månadsvis ) Customs duties collected in Helsinki by month in 966') Kuukausi Månad Month 0 000 n'. ntw marks 96 : 96 Tammikuu Januari (january), '459.,7 6., Helmikuu Februari (February) 667.5 70.6 Maaliskuu Mars (March)',... 45.9 669.0 Huhtikuu Apri, (April)... 8.7 740.4 Toukokuu Maj (May)... '67. 045.8 Kesäkuu Juni (june)... :48. 8 97. Heinäkuu Juli (july)... '. '96. 68.4 Elokuu Augusti (August)... 98.5 45.8 Syyskuu September (September)... 499.7 65.5 Lokakuu Oktober (Odober)... 45.7 5. 6 Marraskuu November (November).... 074.5 780.4 Joulukuu December (December),... 50. ' 845. 9 Summa (Total) 50.5 096.6 96 645.7 74. 7. 6.8 767.6 09. 9.9 44.0 05.7 8.7 8.8 774. 47.8 ') Palautukset vähennettyinä. Exkl. restitu!ioner Restitutions not includtd: 96,4,5, 96 5.7 ja 96 5:, milj. n millions 0/ nllv marks.

8 Helsingin osuus tullinkannosta on yleensä ollut suhteellinen kaupungin tuonnin osuuteen koko maan kauppavaihdosta. V. 96 oli Helsingin osuus koko maan tullinkannosta 74.0%. Taulukossa esitetään maan suurimpien tullikamarien kantomäärät sekä niiden osuus koko maan tullinkannosta. Asetelmasta taas ilmenee miten Helsingin tullinkanto, kun palautukset ym. on vähennetty, jakautui eri kuukausile. 5. Varastoimis ja laiturihuolto U pplagsrörelsen och kajkontrollen Storage and Quay Goods Service Kunnallisen satamalaitoksen varastoimis ja laiturihuoltoosasto hoitaa kaupungin yleiset warranttioikeudella varustetut varastomakasiinit sekä muut Helsingin makasiiniosakeyhtiön aikaisemmin hoitamat makasiinit tavarain varastoimista varten. Edelleen se huolehtii tullisäännön edellyttämästä laiturihuollosta ottaen haltuunsa ja säilyttäen tavaranomistajien tai vastaanottajien laskuun kaupunkiin saapuvan tullivalvonnan alaisen tavaran, joka puretaan kaupungin satamissa. Yleisen varaston käyttö v. 96 ilmenee seuraavasta asetelmasta: Varastossa vuoden alussa nneliggande varor vid årets ingång (Goods in general warehouses at the beginning 0/ the year).... Varastoon pantu nsatta varor (Goods deposited during the year).. Summa (Total) Tonnia Ton Tons 66 9658 558 Varastosta annettu Uttagna varor (Goods removed during the year).. Varastossa vuoden päättyessä nneliggande varor vid årets utgång (Goods in general warehouses at the end 0/ the year)..... 799 84 Tullivalvonnan alainen tavara saapuu Helsinkiin yleensä meritse kauppalaivoilla. Joskus, esimerkiksi sataman ollessa jääesteiden vuoksi suljettuna, voidaan tällainen tavara purkaa aluksesta jossakin toisessa satamassa ja kuljettaa Helsinkiin rautateitse tai jollakin muulla kuljetusneuvolla tullattavaksi. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin melko harvinaisia ja laiturihuollon kannalta merkitykseltään vähäisiä. Tämän vuoksi seuraavassa vuosikertomuksen mukaisesti valaistaan vain meritse suoraan kaupunkiin saapuneiden tavarain laiturihuoltoa. Vuosi Ar Year 959... 960... 96... 96... 96... 4. Satamalaitoksen laiturihuolto vuosina 9596 Hamnverkets kajkontroll åren 9596 Quay Goods Service 0/ the Port in 9596 Alusten koko lasti Fartygens hela last Tolal carlo Tavara Alusten luku lähetyksiä ') Tonnia Antal varu Antal fartyg försändelser') Ton Numbtr of Vtsu/s Numbtr of dtlive Tons rlts') 864 98495 795475 89 580 955 0 406 98 7 0 5045 9785 06 847 968040 Tavara lähetyksiä Antal varu forsändelser Siitä laiturihuollon kautta Därav genom kajkontrollen Of which through the Quay Goods Serviu % Tonnia Ton 976 97.4 55709 0959 97. 6754 06 96.8 675856 644 96.s 67 08 0455 96.5 659 % 70.0 69.6 68.8 68.6 67.4 Tavaralähetysten suhdeluvut ovat huomattavasti suuremmat kuin vastaavien tonnimäärien suhdeluvut, sillä laiturihuollon valvonnan alaiseksi joutuu vain kappaletavara, kun taas joukkotavara siirtyy vastaanottajalle ilman laituri huollon valvontaa. ') Vastaa rahtikuittien lukua Motsvarar antalet konossement. Corresponds to the number of consignm.nts.

. MERENKULKU SjÖFART NA VOATON. Kauppalaivasto Handelsflottan Merchant Fleet Helsingin kauppalaivastossa otetaan pohjoismaisen määrittelyn mukaisesti huomioon vain vähintään 00 bruttotonnin kantoiset konekäyttöiset rahti ja matkustajalaivat. Kauppalaivastoon eivät siis kuulu kalastusja pyyntialukset, koneettomat lastiproomut eivätkä.erikoisalukset, kuten hinaajat, pelastusalukset, jäänsärkijät jne. Tähän laivastoon kuuluvien alusten luku ja bruttorekisteritonnimäärä v. 9586 lopussa ilmenee seuraavasta taulukosta, jossa myös on mainittu proomut, vaikka ne eivät kuulu varsinaiseen kauppalaivastoon. 5. Kauppalaivasto vuosien 9586 lopussa Handelsflottan vid utgången av åren 9586 Vuosi Ar Ytar Höyryalukset Angfartyg Steamtrs Luku Antal Brultotonnia Bntttoton Numbtr Gross rtg. tons 958 74 58467 959 66 406 960 6 6 96 6 7874 96 58 5076 96 54 575 Merchant fleet at the end of the years 9586 Purjealukset apukoneln Moottorialukset Segelfartyg med Summa Motorfartyg hjälpmaskin Motorships Auxiliary powtrtd Total salling l'tssels Bruttotonnia BruUotonnia Brultotonnia Luku Luku Luku Antal Bru!toton Antal Bruttoton Antal Brultoton 55 8 70 7 980 56 4548 40 4 55 66 47097 80 85 76 66949 40 9 95 88 9044 06 47 466 95 04 06 50 480 Proonlut PrAmar Bargts Antal Luku Brultotonnia Bruttoton 7 87 9 8 6 056 8 4945 8 4945 Kauppalaivaston kokoonpanossa v. 96 tapahtuneista muutoksista annetaan yksityiskohtaiset tiedot tauluosaston taulussa 4. Kaikkiaan poistettiin kertomusvuonna 7 höyryalusta ja moottorialus, vastaavasti 859 ja 8 80 bruttotonnia. Haaksirikkoutuneita aluksia ei ollut kertomusvuonna, ulkomaille myytyjä oli 5, 4 95 bruttotonnia, muualle kotimaassa myytyjä yksi, 7 8 bruttotonnia, ja hylyksi tuomittuja tai purettuja, 4 466 bruttotonnia.

0 Aluksien lisäys oli v. 96 kaikkiaan höyry ja 8 moottorialusta, vastaavasti 6858 ja 567 bruttotonnia. Suurimman lisäyksen tonnistoon toivat Oy Tank Tonnagen ostama v. 95 Odensessa rakennettu 994 bruttorekisteritonnin moottorialus Passad (ent. Frimaire), EteläSuomen Laiva Oy:n ostama Vancouverissa v. 948 rakennettu 558 bruttorekisteritonnin höyryalus Hesperia sekä SHOY:n Raumalla rakennuttama 67 bruttorekisteri tonnin moottorialus Argo. Höyryaluksia ostettiin ulkomailta kaksi, yhteensä 5 784 bruttorekisteritonnia, ja moottorialuksia neljä, yhteensä 5 588 tonnia. Höyryalusten bruttovetomäärä vähentyi täten edellisestä vuodesta 50 rekisteritonnia eli 9. % ja moottorialusten lisääntyi 87 rekisteritonnia eli 4.6%.. Helsinkiläisten alusten osuus koko maan kauppalaivastosta oli v. 96 6.% ja v. 96 samoin 6. a%, ja niiden bruttovetomäärä oli v. 96 47. % ja v. 96 44. % koko maan kauppalaivaston bruttovetomäärästä, mikä osoittaa Helsingin kauppalaivastoon kuuluvien alusten suuruutta. 6. Kauppalaivasto vuosina 966 alusten suuruuden mukaan Handelsflottan åren 966; fartygens fördelning i dräktighetsgrupper Merchant fleet in 966 by tonnage groups Suuruusryhmä Dräklighelsgrupp Tonnagt groups Höyryalukset Luku Antal Numbu Angfartyg Steamers % brutloveloisuudesla % av brutlodräklighel % 0/ fonnagt 999 000999 000999 0004999 5000............... Summa (Totai) Moottorialukset. 96 96 8 0 4 5 58 54 Motorfartyg Motorships 96 0., 40. 4. 0 8.6 00.0 999 000999 000999' 0004999 50009999 0000...................... Summa 96 96 4 6 6 9 4 4 4 4 9 9 88 95 96.7 8.. 5. 7..8 00.0 Alusten jakautuminen niiden bruttovetomäärän mukaan eri suuruusryhmiin v:n 96 päättyessä käy ilmi tauluosaston taulusta 5. Asetelmassa 6 on Helsingin kauppalaivastoon kertomusvuoden lopussa 'kuuluneet alukset (paitsi purjealukset ja proomut) ryhmitetty kuuteen suuruusluokkaan. Tällöin on otettu huomioon vain pohjoismaiden kauppalaivastojen kanssa vertailukelpoinen kauppalaivasto samoin kuin myös asetelmassa 7. Höyryalusten kokonaisvetoisuudesta tuli kertomusvuonna vähän suurempi osa kuin edellisenä vuonna, runsas./&, vetomäärältään. alle 000 bruttotonnin alusten osalle, moottori alusten kokonaisvetomäärästä taas runsas '/, oli 50000000 bruttotonnin vetoisten ja noin Ya sitä suurempien alusten vetotilaa; V:sta 945, jolloin höyryalusten bruttovetoisuuden osuus koko Helsingin kauppalaivastosta. oli 97.% ja v. 955 vielä 5. %, on kehitys voimakkaana suuntautunut moottorialusten hyväksi, niin että niiden osuus koko kauppalaivaston bruttovetomäärästä oli v. 96 69.9% ja kertomusvuonna 7. s%.

Höyryalusten keskimääräinen bruttovetomäärä oli v:n 96 päättyessä 0 rekisteritonnia ja varsinaisten moottorialusten (ilman apukonein varustettuja purjealuksia) 0 rekisteritonnia. Tauluosaston taulussa 5 alukset on myös ryhmitetty sen mukaan, kuinka vanhoja ne olivat v:n 96 lopussa. Asetelma 7 osoittaa myös tätä ikäjakoa. 7. Kauppalaivasto vuosina 966 alusten iän mukaan BandelsOottan åren 966; fartygens fördelning efter ålder Merchant leet in 966 by age 0 vessels kä, vuotta Alder, år Age, years 4 5 9 04 59 04 5 Luku Antal Numbu Höyryalukset Angfartyg Steamers 96 96........................... 8 5.............. 7 7........... 4.............. 7 6............... 4 Summa (Total) 58 54 % bruttovetoisuudesta % av bruttodräktighet % 0 tonnage 96 9.7 6.0 7.0.0 4. 00.0 4 5 9 04 59 04 5 Moottorialukset Motorfartyg Motorships 96 96... "............ 7 6............... 9............... 4 8...............................'.................. 7 7 Summa 88 95 96.0 8.5.7 o. 0.5 4.9 00.0 Edellä oleva asetelma osoittaa höyrylaivakantamme jakautuvan edelleenkin epäedullisesti iän mukaan. Höyryaluksista oli yli 40% 5 vuotta vanhempia, ja näiden vanhojen alusten' tonnimäärä oli n, % kaikkien höyryalusten bruttovetoisuudesta. Moottorialuksista enää joka kahdestoista oli rakennettu vähintään 0 vuotta sitten, ja lähes /5 oli viimeisten neljän vuoden kuluessa rakennettuja. Näiden uusimpien laivojen bruttovetoisuus oli lähes. ja kaikkien kymmentä vuotta nuorempien moottorialusten bruttovetoisuus n. 70% kaikkien moottorialusten bruttovetoisuudesta. Kun koko maan kauppalaivaston vetoisuudesta oli vuoden 96 päättyessä moottorilaivoja 68.% ja höyrylaivoja.%, olivat Helsingin vastaavat suhdeluvut 7.8 ja 7..