Liite 1 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta

Liite 1 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta 25.1.2017 8 1 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Käyttösuunnitelma 2017

2 MIKKELIN KAUPUNKI KULTTUURI-, NUORISO- JA LIIKUNTALAUTAKUNTA ORGANISAATIO 2017 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Tulosalueet Sivistystoimenjohtaja Johtoryhmä Yleiset kulttuuripalvelut Kulttuurijohtaja Museot Kirjastot Tukipalvelut (lautakunta, avustukset) Sivistystoimenjohtaja Museotoimenjohtaja Kirjastotoimenjohtaja nuorisojohtaja Orkesteri Intendentti 18.1.2017 1

3 Talousarvion 2017 toimintaohjeet Talousarvion rakenne ja toiminnan ja talouden sitovuudet käyttötalous Kaupunginvaltuusto päättää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja kaupungin tilivelvollisia viranhaltijoita. Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarviossa kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteiden lisäksi valtuuston nähden sitoviksi voidaan määritellä määräraha, tuloarvio tai toimintakate. Sivistystoimi on bruttomääräisesti budjetoitu budjettirahoitteinen yksikkö, jota sitoo valtuustoon nähden tulojen ja menojen määrärahat. Mikkelin kaupungin kaupunginvaltuustoon nähden sitovat erät ovat budjettirahoitteisilla yksiköillä bruttobudjetoituna tulojen ja menojen määrärahat. Poikkeaminen talousarvion sitovista tavoitteista edellyttää valtuuston hyväksyntää. Budjettirahoitteisten yksiköiden määrärahojen perustana olevat suoritteet ovat ohjeellisia ja poikkeamat suoritetasossa alaspäin tarkoittavat sitä, että valtuuston myöntämiä määrärahoja tulisi jäädä käyttämättä. Olennaiset vajaukset tuloissa on käsiteltävä menonylitysten tapaan valtuustossa lisätalousarvioissa tai erillisenä asiana. Kaupungin hallintorakenne ja johtamisjärjestelmä uudistuu, hallintorakenneuudistuksen mukainen toiminta käynnistyy seuraavan valtuustokauden alussa 1.6.2017. Vuoden 2017 talousarvio on laadittu näiltä osin vanhan rakenteen mukaisesti ja esitykset mahdollisista muutoksista talousarvioon tehdään vuonna 2017. Palveluverkon kehittämistä jatketaan, hallinnollisten tukipalveluiden toimintaa kehitetään edelleen ja toimitilojen käyttöä tehostetaan. Toiminnan tuottavuutta on saatava lisättyä läpi koko kaupunkiorganisaation siten, että suoritteet saadaan toteutettua pienemmällä määrärahalla. Talousarviovuoden tuloslaskelman sitovuus valtuustoon nähden on velvoite toimia valtuuston hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Taloussuunnitelman muihin vuosiin kohdistuvat menoarviot eivät oikeuta vielä varojen käyttöön, vaan talousarvio hyväksytään vuosittain. Toimielinten ja viranhaltijoiden pitää kuitenkin toimia suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Määrärahojen käyttö ja vastuut Yleiset vastuut määrärahoista Sivistystoimen tilivelvollisia viranhaltijoita ovat toimialajohtaja, tulosaluejohtajat sekä tulosalueiden päälliköt. Lautakunnan ja tulosalueiden esimiesten on valvottava, että valtuuston hyväksymää talousarviota noudatetaan. Laskut tulee kohdentaa aiheutumisperusteen mukaan sille menokohdalle, jonne ne kuuluvat. Määrärahojen käyttöön liittyy velvoite toimialarajat ylittävään yhteistyöhön, jonka avulla haetaan koko kaupungin kannalta edullisempia ja tehokkaampia tapoja palvella asukkaita ja alueen yrityksiä. Yhteistyötä tiivistetään myös koko konsernin tasolla. Palvelujen tuottamista koko kaupunkikonsernissa ohjaavat valtuuston hyväksymä kaupungin strategia ja sitä toiminnallistavat

4 strategiset hyvinvointiohjelmat; asukkaiden hyvinvointiohjelma, elinkeinojen hyvinvointiohjelma sekä ympäristön hyvinvointiohjelma. Kunkin tulosalueen tai tulosyksikön tilivelvollinen viranhaltija on vastuussa määrärahojen riittävyydestä sekä tulojen kertymisestä. Vain pakottavassa tapauksessa anotaan lisämäärärahaa kaupunginvaltuustolta, ennen määrärahan ylittymistä. Määräraha-anomukseen on aina sisällytettävä esitys lisämäärärahatarpeen rahoittamisesta ja lisämääräraha on etsittävä ensisijaisesti asianomaiselta toimialalta. Tulosyksikköjen väliset määrärahasiirrot toteutetaan sivistystoimen toimintasäännön mukaisesti. Vastuuyksikkökohtaiset käyttösuunnitelmat tulee käsitellä ja hyväksyä koko henkilökunnan työpaikkakokouksessa. Toimintasäännön mukaisesti tulosalueen päällikkö vahvistaa tulosyksikköjen käyttösuunnitelman ja ohjeistaa tarvittavassa laajuudessa käyttösuunnitelman toteutuksessa. Seurantavastuu Toiminnassa on noudatettava kaupunginhallituksen 2.5.2016 148 hyväksymää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjetta. Jokaisella tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Uuden kuntalain (410/2015) 124 :n mukaan tilintarkastuskertomukseen on sisällytettävä lausunto sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä esitys vastuuvapauden myöntämisestä tai mahdollisesta muistutuksesta, joka voidaan kohdistaa vain tilivelvollisiin. Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat mm. kaupunginhallituksen, lautakuntien, johtokuntien ja toimikuntien jäsenet, kaupunginjohtaja ja toimielinten ja yksiköiden johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja viranhaltijalle voidaan myöntää vastuuvapaus. Pysyväisohjeet Kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto on antanut seuraavaa taloushallintoon liittyvää ohjeistusta: Mikkelin kaupungin hallintosääntö (luku 4) kv 84/13.6.2016 Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan ohje kh 148/2.5.2016 Hankintasääntö kh 149/2.5.2016 Kassanhoito- ja alitilitysohje kh 22/8.1.2001 Projektitoiminnan ohje 2013 Perinnän toimintatapaohje 2010 Perinnän palvelukuvaus 14.1.2016 Projektitoiminnan osalta määrärahojen käytössä noudatetaan annettuja projektiohjeita. Projektin tulo- ja menoarvio vuonna 2017 aloitettavaksi päätettyjen tai vuodelta 2016 jatkuvien projektien osalta sisältyy kunkin hallintokunnan määrärahoihin. Projektit eritellään muista määrärahoista omaksi kokonaisuudeksi, jotta projektikohtaiset seurannat voidaan toteuttaa. Vuodelta 2016 jatkuvien hankkeiden tuloennakot kirjataan vuodelle 2017. Hankkeet on eritelty tilausnumerolla. Projektihakemukset allekirjoitetaan sivistystoimen toimintasäännön mukaisesti.

5 Projektin vastuuhenkilö huolehtii, että projektisuunnitelmasta, päätöksestä ja rahoituspäätöksestä sekä loppuraportista lähetetään kopio toimistosihteeri Arja Hämäläiselle. Tilausnumero projektin seurantaa varten avataan sen jälkeen, kun tieto hyväksytystä projektipäätöksestä on saapunut em. henkilölle. Projektien laskut hyväksytään kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan vahvistamien hyväksymisoikeuksien mukaisesti. EU-projektilaskuissa täytyy aina olla merkintä EU-projekti. Avustukset Asianomaiset lautakunnat päättävät talousarvion tultua hyväksytyksi myönnettävät avustukset määrärahojensa puitteissa. Tulosyksikkö, jonka määrärahoihin yleishyödyllisten tai muiden yhteisöjen avustus sisältyy, voi maksaa avustuksen vuodelle 2017 vasta sen jälkeen, kun yhteisön tilinpäätöstiedot, toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus vuodelta 2016 on saatu. Mikäli avustus on myönnetty jotakin määrättyä tarkoitusta varten, on avustuksen myöntäneen tulosyksikön pyydettävä yksilöity tiliselvitys avustuksen käytöstä. Kaupunginhallitus on 112/20.3.2015 päättänyt yhtenäisten periaatteiden luomisesta kaupungin järjestöavustuksiin. Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Lautakuntien alaisten tulosalueiden tulee laatia valtuuston hyväksymän talousarvion mukaiset käyttötaloussuunnitelmat tammikuun loppuun mennessä ja ne tulee olla tallennettuina kaupungin yhteiseen Intranettiin. Käyttösuunnitelmassa ei muuteta enää kaupunginvaltuuston hyväksymiä kokonaistuloja ja kokonaismenoja eikä toimintakatetta ja myös tiliryhmien sisällä tuotot ja kulut tulee vastata valtuuston hyväksymää talousarviota. Käyttösuunnitelmassa toimielin ottaa kantaa viranhaltijoiden toimivaltaan ja laskujen hyväksymiseen. Laskujen hyväksyjien ja henkilöstöpäätöksiä tekevien tulee olla kaupungin viranhaltijoita. Käyttösuunnitelma on vahvistettava viimeistään 31.1.2017 mennessä. Vuonna 2017 hallintokuntien toimintaa ja taloutta seurataan vähintään kolme kertaa vuodessa. Seurannan ajantasaisuus, oikeellisuus ja sen ohjausvaikutukset ovat keskeisiä tekijöitä valtuustolle annettavissa seurantaraporteissa. Kaupunginhallitukselle raportoidaan talouden kehityksestä kuukausittain. Maaliskuun lopun toteutuman perusteella tehtävän seurannan yhteydessä raportoidaan keskeisimmät strategiset toimenpiteet ja kehittämisohjelmien toteutuminen (asukkaiden hyvinvointiohjelma, luonnon ja ympäristön hyvinvointiohjelma, elinkeinojen hyvinvointiohjelma sisältäen elinkeino- ja työvoimapoliittisen ohjelman, henkilöstöohjelma) kaupungin elinvoimaisuuden edistämiseksi tehdyt toimenpiteet, henkilöstön määrän kehitys sekä talouden toteutuminen ja toiminnalliset muutokset, jotka ovat jo tiedossa. Heinäkuun lopun mukainen seurantaraportti on lähtökohtana seuraavan vuoden talousarvion valmistelussa ja tässä seurannassa raportoidaan myös kaikki toiminnalliset tavoitteet ja tunnusluvut (talousarviokirjassa esitetyt ohjeelliset toiminnan tavoitteet ja niiden toteutuminen suhteessa annettuun määrärahaan). Lokakuun toteutuman mukaan raportoidaan keskeisempien strategisten toimenpiteiden ja kehittämisohjelmien toteutuminen, elinvoimaisuuden kehittyminen, henkilöstön kehitys sekä talouden seuranta. Lautakunnat hakevat mahdolliset lisämäärärahat viimeistään lokakuun

6 seurannan yhteydessä. Menoihin osoitettua määrärahaa ei tule käyttää kokonaisuudessaan, jos talousarviovuoden aikana näyttää siltä, että määrärahaa jää käyttämättä. Tulosalueiden päälliköt valmistelevat tulosalueensa toteutumaennusteen ja kirjallisen raportin kuukausittain. Sivistystoimen johtoryhmä ja tulosalueiden johtoryhmät käsittelevät talousarvion toteutumaraportit ja ennusteet, joiden perusteella valmistellaan seurannat lautakuntaan ja kaupunginhallitukselle. Kunkin yksikön päällikön tulee seurata oman yksikkönsä määrärahatilannetta ja tehdä tarvittavat toimenpiteet, jotta myönnetyissä määrärahoissa pysytään. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan toiminta perustuu bruttoperiaatteeseen. Tulo- ja menomäärärahoja seurataan erikseen eikä toimintakate tasolla. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta seuraa toimielimen ja tulosalueiden toimintaa ja taloutta valtuuston ja kaupunginhallituksen talousraportointi aikataulun mukaisesti. Käyttötalouden menoperusteet Talouspalvelut antoi ohjeet talousarviolaadinnasta 28.6.2016 mm. seuraavilla yleisillä linjauksilla: - tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toimenpiteet on vietävä täysimääräisinä toimialojen talousarvioon - kaupungin palveluprosesseja on arvioitava kriittisesti ja etsittävä tuottavampia toimintatapoja - kunta-alan virka- ja työehtosopimuksiin ei tule sopimuskorotuksia sopimuskaudella 1.2.2017 31.1.2018 - lomarahavarauksissa on huomioitu 30 %:n lomarahaleikkauksen -1,46 %:n vaikutus työvoimakustannuksiin Vuonna 2017 selvitetään ja toteutetaan talousarvion tuloslaskelmassa esitettyjä taloutta sopeuttavia toimenpiteitä. Sisäiset erät Sisäisissä erissä tapahtuu merkittäviä muutoksia vuonna 2017 johtuen sosiaali- ja terveystoimen palvelujen siirtymisestä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymään 1.1.2017 ja hallintopalvelukeskuksen perustamisesta 1.6.2016. Sosiaali- ja terveyspalveluille kohdistuneet sisäiset erät olivat 1,6 miljoonaa euroa vuonna 2016. Vuonna 2017 nämä erät vyörytetään muille toimialoille. Kaupungin hallintopalveluissa ja konsernipalveluissa on toimintoja, joita ei voida kaupungin sote-muutoksesta johtuvan tuotantovolyymin aleneman mukaisesti sopeuttaa täysimääräisesti ja niiden sopeuttaminen tapahtuu ajan myötä. Tyypillisesti esimerkiksi sopimuksiin perustuvat järjestelmäkustannukset eivät muutu volyymin mukaisesti suoraan, mutta niitä voidaan sopeuttaa osittain seuraavissa järjestelmien kilpailutuksissa. Hallintopalvelukeskuksen perustamisessa siirrettiin toimialoilta hallinto-, talous- ja henkilöstöpalveluita tuottavat henkilöt konsernipalveluihin kustannuksineen. tämän seurauksena

7 konsernipalveluiden vuotuiset vyörytyserät nousevat noin 3,2 miljoonaa euroa, mutta poistuvat vastaavasti toimialojen omista toimintakuluista. Hallinto-, talous- ja henkilöstöpalvelujen keskittämisellä konsernipalveluihin tavoitellaan tukipalvelujen tuottavuuden lisäämistä. Sisäisistä eristä talouspalveluiden veloituksissa on huomioitu muun muassa Kunnan Taitoa Oy:n taloushallinnon palvelumaksut, taloussuunnittelun kustannukset ja KuntaERP:in vuosittainen poisto. Jakoperusteena on käytetty tositerivimääriä. Tietohallinnon kustannukset on jaettu toimialoille atk- ja tietoliikennepalveluiden sekä atk-ohjelmien käyttöoikeuksien kustannusten suhteessa. Kuntien Tiera Oy:n tai muun ulkoisen palveluntarjoajan laskut kirjataan tietohallinnossa keskitetysti ja vyörytetään ulkoisena kuluna toimialoille laitemäärien suhteessa ja osa laskuista suoraan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Tietohallinto kirjaa ja koordinoi kulut, jolloin tietohallinnon kokonaiskustannuksiin saadaan parempi kokonaishallinta. Hankintapalveluiden veloituksesta puolet perustuu yhteisesti kilpailutettavien hankintojen kustannuksiin ja toinen puoli materiaalihallinto-ohjelmiston käyttöön toimialoilla. Henkilöstöpalveluiden veloitus on jaettu toimialoille varattujen palkkojen ja palkkioiden määrärahojen suhteessa ja jyvitettävä kulu pitää sisällään myös Kunnan Taitoa Oy:n henkilöstöhallinnon palvelumaksut ja työnantajapalvelut. Yleishallinnon veloitus perustuu toimialoille osoitettuun henkilöstömäärään. Työllisyydenhoidon osalta vyörytetään yhteisesti hoidettavat työllisyydenhoitoon liittyvät toiminnot sekä yhteisen koulutuksen kustannukset. Puhelinvaiheen kustannukset kohdennetaan toimialoille liittymien mukaan. Ruoka- ja puhtauspalveluiden hinnoittelu perustuu toiminnan kustannuksiin ilman katetta. Ruoka- ja puhtauspalveluiden hintaan vaikuttaa suoraan asiakkaan tarvitseman palvelun laatu, määrä ja tuottamisajankohta. Tilakeskuksen vuokrat lasketaan Haahtelatilahallintaohjelmalla vuokran jakautuessa ylläpito- ja pääomavuokraan. Hankinnat Hankintatoiminnan yhteiset periaatteet ja kriteerit on hyväksytty kaupunginhallituksessa 429/24.11.2014. Hankintatoiminnan yhteisten periaatteiden vieminen operatiiviseen toimintaan toteutetaan kaupungin hankintasäännön ja tarjouspyyntöjen yhteisten kriteerien kautta. Hankintasääntö on päivitetty vuonna 2016 ja se tukee nyt esitettyjen periaatteiden toteutumista operatiivisella tasolla. Nyt esitettyjen yleisten periaatteiden mukaan laaditut tarjouspyyntöjen yleiset kriteerit varmistavat että kaikissa kaupungin julkaisemissa tarjouspyynnöissä yhteiset periaatteet näkyvät myös yhtenäisinä vaatimuksina. Hankinnoissa tulee noudattaa kaupungin hankintasääntöä (Kh 149/2.5.2016) Palvelu- ym. sopimukset ja sitoumukset käsitellään hankintarajojen mukaisesti ja päätöksen tekijä allekirjoittaa päätösvaltaansa liittyvät asiakirjat. Hankintaprosessissa tulee noudattaa seuraavia periaatteita ja menettelytapoja: 1. Hankittava hyödyke tai palvelu on määritettävä mahdollisimman tarkasti ja yksiselitteisesti ottaen huomioon myös tuotteiden ja palvelujen aiheuttama ympäristökuormitus. 2. Tuotteiden hankinnassa tulee ensisijaisesti käyttää Mikkelin kaupungin tuotekatalogeja.

8 3. Mikäli tuotekatalogista ei löydy tarvittavaa tai vastaavaa tuotetta, niin osto/tilaus suoritetaan sopimustoimittajilta. Mikäli sopimustoimittajia on enemmän kuin yksi, tulee hyödyke tai palvelu kilpailuttaa minikilpailutuksena sopimustoimittajien kesken. Tiedot toimittajista löytyvät hankintapalveluiden kotisivuilta. 4. Mikäli sopimustoimittajilta ei löydy tarvittavaa palvelua tai hyödykettä tule hankinta kilpailuttaa. 5. Mikäli kyseessä on IT-hankinta, ennen kilpailutusta on pyydettävä tietohallintopäälliköltä lausunto hankinnan kohteesta soveltuvuudesta kaupungin kokonaisarkkitehtuuriin. 6. Kansallisen kynnysarvon ylittävissä kilpailutuksissa tulee noudattaa lakia julkisista hankinnoista ja Mikkelin kaupungin hankintasääntöä. Kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat tulee kilpailuttaa Cloudia-hankintajärjestelmän kautta. 7. Kansallisen kynnysarvon alittavissa kevytkilpailutuksissa tai puitejärjestelyn sisäisissä minikilpailutuksissa tulee kilpailutus suorittaa Cloudia-pienhankintaportaalin kautta. Kevyt- ja minikilpailutus tulee suorittaa, mikäli hankinnan veroton arvo ylittää 3 000 euroa. Alle 3 000 euron hankinnoissa hyödynnetään kaupungin kilpailuttamia sopimustoimittajia. 8. Hankinnasta ilmoitetaan: hankintarajat ylittävissä hankinnoissa kaupungin www-sivuilla hankintakalenterissa Cloudiassa (tarjous- ja/tai pienhankintaportaali) Hilmassa (hankintarajat ylittävät hankinnat ja tarpeen vaatiessa myös alittavat Hankintapäätökset ja hankintarajat Hankintarajat ylittävistä kilpailutuksista tehdään valituskelpoinen hankintapäätös, oikaisuohje valitusosoituksineen. Mikäli kevytkilpailutuksen arvo alittaa kansallisen kynnysarvon, ei oikaisuohjetta ja valitusosoitusta markkinaoikeuteen lähetetä hankintapäätöksen liitteenä, vaan oikaisuvaatimusohje. Hankintapäätöksiä ovat oikeutettuja tekemään seuraavat viranhaltijat: kaupunginjohtaja, toimialajohtajat, tulosalueiden esimiehet, tulosyksiköiden esimiehet ja hankintapäällikkö. Liikelaitoksen johtaja rinnastetaan toimialajohtajaan. Hankintarajat (alv 0 %) ja valtuudet määritellään seuraavasti: 1. Yli 1.000.000 euron hankintapäätökset, jotka koskettavat kahta tai useampaa toimialaa tekee kaupunginhallitus valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa.

9 2. Hankintapäällikkö voi tehdä useampia toimialoja koskevat alle 1.000.000 euron hankintapäätökset ja sopimukset. 3. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta päättää yli 300.000 euron ylittävät hankinnat valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. 4. Kaupunginjohtajalla ja toimialojen johtajilla hankintapäätösten ja sopimusten hankintaraja on 300.000 euroa valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. 5. Tulosalueen esimiehellä hankintapäätösten ja sopimusten hankintaraja on 200.000 euroa valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. 6. Tulosyksikön esimiehellä hankintapäätösten ja sopimusten hankintaraja on 50.000 euroa valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. Mikäli hankinta kohdistuu useammalle talousarviovuodelle, hankintapäätöksen tekee kaupunginhallitus (toimialat ylittävät hankinnat ja konsernipalvelujen hankinnat) tai lauta- ja johtokunnat omissa toimialojaan koskevissa hankinnoissa. Toimialakohtaiset hankinnat Hankinnat on suunniteltava ja valmisteltava niin hyvissä ajoin ja siten, että eri organisaatioiden hankinnat voidaan saattaa osaksi koko kaupungin ja konsernin hankintaprosessia ja näin hyödyntää täysimääräisesti saatavilla olevia määrä-, logistiikka ja ostoeräetuja. Toimialat nimittävät hankintavastaavansa ja laativat omat hankintaohjelmansa, jossa määritellään ja ajastetaan merkittävät hankinnat. Toimialat toimittavat tarvittavat tiedot hankintapalveluihin hankintakalenterin ja kilpailutusten toteuttamista varten välittömästi talousarvion hyväksymisen jälkeen 15.12. mennessä. Toimialat saavat tarvittaessa apua hankintapalveluista tai Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä. Materiaalin kierrätys ja poisto Ensisijaisesti materiaalia hyödynnetään kierrättämällä tuotteita kaupungin yksiköiden välillä. Kaupungin omasta käytöstä poistettu materiaali myydään pääsääntöisesti tarjouskilpailun perusteella eniten tarjoavalle. Kierrätyksessä ja tarjouskilpailussa hyödynnetään sähköpostitiedottamista, sisäistä tai ulkoista tiedottamista, riippuen materiaalin arvosta. Myyntipäätöksen tekee tulosyksikön esimies tai henkilö, jolla on oikeus myydä kaupungin omasta käytöstä poistettua materiaalia. Mikäli myynnistä aiheutuvat kustannukset ylittävät materiaalin arvon, pitää materiaali poistaa mahdollisimman kustannus- ja ympäristötehokkaasti. Tässä hyödynnetään joko Mikkelin seudun jätehuoltoyhtiötä MetsäSairila Oy:tä, Mikkelin kierrätyspisteitä, metallin vastaanottotoimijoita tai uuden oston yhteydessä sopimusliikettä vaihtoperiaatteella.

10 Hankintatoiminnan seuranta ja valvonta Toimialoilla hankintatoiminnan seurannasta ja valvonnasta vastaavat toimialakohtaiset hankintavastaavat yhteistyössä tulosyksikön johtajien kanssa. Toimialajohtajat vastaavat siitä että hankintavastaavien ja tulosyksikön johtajien päätökset ja toiminta ovat hankintalain, kaupungin hankintasäännön sekä kaupungin hankintatoiminnan yhteisten periaatteiden ja kriteerien mukaisia. Epäselvissä ja hankalissa tapauksissa hankintavastaavat saavat työlleen tukea hankintatiimiltä, jonka jäseniä hankintavastaavat ovat, tuomalla asian käsiteltäväksi hankintatiimiin. Hankintatiimi voi tarvittaessa viedä asian konsernitarkastajan käsiteltäväksi. Konsernitarkastaja vastaa lisäksi virkansa puolesta siitä, että muussakaan kaupungin hankintatoiminnassa ei tapahdu väärinkäytöksiä tai hankintalain, kaupungin hankintasäännön eikä kaupungin hankintatoiminnan yhteisten periaatteiden ja kriteerien vastaista toimintaa. Konsernitarkastaja tuo esille tulleet väärinkäytökset kaupunginhallituksen käsittelyyn, joka päättää mihin toimiin asian suhteen ryhdytään.

11 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Tavoitteena on edistää kaupunkilaisten hyvinvointia, harrastuneisuutta, lisätä poikkihallinnollisuutta, kehittää toimintaympäristöjä ja sähköisten palvelujen käyttöä sekä tehostaa kumppanuussuhteita yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Lautakunta vastaa yleisten kulttuuripalvelujen, liikunta- ja nuorisopalvelujen, kirjastopalvelujen, museopalvelujen ja orkesteripalvelujen tuottamisesta. Palvelusuunnitelma Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaiset tulosalueet järjestävät asukkaiden hyvinvointia edistäviä ja syrjäytymistä ehkäiseviä palveluita. Ne tuottavat monipuolista ja laadukasta kulttuuri- ja liikuntatarjontaa, mikä mahdollistaa kuntalaisille sekä ohjattuja että omaehtoisia palveluja. Yleisö- ja kävijämääriä pyritään kasvattamaan erilaiset kohderyhmät huomioimalla, kehittämällä käyttäjälähtöisiä palveluja ja markkinointia. Lautakunnan palvelut ovat pääasiallisesti lähipalveluita, joiden järjestäminen maantieteellisesti laajalla alueella on niukkenevilla resursseilla vaikeaa. Palveluiden tuottamisessa huomioidaan kaupunginhallituksen keväällä 2016 hyväksymä kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisia toimintoja koskeva palveluverkkoselvitys. Kiinteiden kulujen, esimerkiksi kaupungin sisäisten veloitusten ja kaupungin ulkoistamien yhteisten palveluiden kustannusten jatkuva kasvu syö tulosalueiden mahdollisuuksia tuottaa ydinpalveluaan kaupunkilaisille. Tämä johtaa pahimmillaan siihen, että kaupunkilaisille suunnattuja palveluja joudutaan karsimaan sisäisten palvelujen aiheuttamien kulujen kattamiseksi. Avustuksilla ja monipuolisilla yhteistyösopimuksilla ylläpidetään ja kehitetään palvelutarjoomaa ja luodaan mahdollisuuksia kolmannen sektorin toimijoille kokeilla uudentyyppisten palveluiden tuottamista. Kaupungin eri toimijoiden kesken pyritään yhteistyöhön. Esimerkkinä poikkihallinnollisesta työstä ovat kirjastojen ja yhteispalvelun yhteinen asiakaspalvelu sekä KulttuuriKameli ja Kulttuuripolku sekä Kirjastopolku. Soten irtaantuessa kaupunkiorganisaatiosta on tärkeää, että yhteistyön perinnettä vaalitaan ja hyvin toimivat yhteistyömallit, kuten Olkkari, säilytetään ennallaan. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisten toimintojen merkitys korostuu uudessa kunnassa soten irtaantuessa. Lautakunnan alaiset toimialat vaikuttavat myönteisesti Mikkelin mainekuvaan viihtyisänä kulttuurikaupunkina. Hyvinvoinnin virtaa- hankkeen kokeiluilla pyritään kaupunkilaisten liikunnallisen ja kulttuurisen elämäntavan, ilon, hyvinvoinnin sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämiseen. Lautakunnan alaiset tulosalueet osallistuvat aktiivisesti Suomi 100- juhlavuoden valmisteluun. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Ei yhtään läheistä ystävää %-osuus: tavoite: 8-9 lk:t 6,5 tavoite: ammattikoululaiset 24 tavoite: lukiolaiset 18 Tulosalueiden päälliköt Järjestetään matalan kynnyksen palveluita nuorille ja pyritään turvaamaan palvelut niiden piiriin hakeutuville. Tajua mut! signaalijärjestelmän hyödyntäminen myös yksinäisyyden ehkäisyssä. Kirjaston ja nuorisopalveluiden uudenlainen yhteistyö Otavan kirjasto/nuorisotilassa. Nuorten osallistumismahdollisuuksien lisääminen Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä hankkeessa. nuorisopalvelu/etsivä nuorisotyö Kirjastopalvelut, liikunta- ja Kirjastopalvelut, liikunta- ja

12 Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Humalajuominen, %-osuus: tavoite: 8-9 lk:t 7 tavoite: ammattikoululaiset 30 tavoite: lukiolaiset 20. Tupakointi päivittäin, %-osuus: tavoite: 8-9 lk:t 10 tavoite: ammattikoululaiset 32 tavoite: lukiolaiset 5 Kokeillut laittomia huumeita, %- osuudet tavoite: 8-9 lk:t 5 tavoite: ammattikoululaiset 15 tavoite: lukiolaiset 8 Päihteettömyys kaikessa nuorisotoiminnassa ja nuorille suunnatuissa tapahtumissa., yleiset kulttuuripalvelut, kirjastopalvelut Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: tavoite: kirjaston kävijät 500.000 tavoite: museoiden kävijät 30.000 tavoite: orkesterin kuulijamäärä 17.000 Yleiset kulttuuripalvelut: tavoite: kävijämäärät omissa ja muiden kanssa yhteistyössä järjestetyissä tapahtumissa 30 000 tavoite: kävijämäärät tapahtumissa, joihin myönnetty kohdeavustusta 20 000 tavoite: säännöllisiä kulttuuriavustusta saavien kävijä/osallistujamäärä 10 000 tavoite: uimahallikäynnit 185.000 tavoite: teatterin kävijämäärät 55.000 Kehitetään palvelusisältöjä, -tapoja ja viestintää. Toimitilojen ajantasaisuus: Naisvuoren uimahallin peruskorjaus ja uuden taidemuseon rakentaminen. Sivistystoimen johtaja ja tulosalueiden päälliköt nuorisojohtaja, museotoimenjohtaja ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Työttömyysaste, %-osuus: Etsivän nuorisotyön kehittäminen. nuorisojohtaja tavoite: alle 25-vuotiaat 10 Mikkelin mainekuvan kehitys: tavoite: imagotutkimuksen 7. sija 4. sija Laadukkaiden tapahtumien, konserttien ja näyttelyiden järjestäminen. Etelä-Savon kulttuuri- ja luovien alojen tulevaisuusohjelman toimenpiteiden edistäminen. Saimaa-Sinfonietta-yhteistyön syventäminen Kulttuurijohtaja, orkesterin intendentti, museotoimenjohtaja Tulosaluejohtajat orkesterin intendentti LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Hoidettujen ja opastettujen retkeilyreittien ja luontopolkujen pituus (43km): tavoite: opastettu ja tuotteistettu 100 %. Keskitytään tiettyihin valikoituihin reitteihin ja pidetään ne kunnossa nuorisojohtaja

13 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta TP 2015 TA 2016 Ltk esitys 2017 TA 2017 Toimintatulot 2 337 102 2 449 200 2 298 300 2 298 300 Toimintamenot -17 008 239-16 977 070-17 202 086-17 202 086 Toimintakate (netto) -14 671 137-14 527 870-14 903 786-14 903 786 Palvelu: Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Vastuuhenkilö: Virpi Siekkinen Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Talousarvio Muutos Muutos-% 2015 2016 2017 2017 2017-2016 2017 / 2016 (lautakunta) Kokousten määrä yhteensä kpl 11 11 11 11 0 0,0 Kustannukset 28 980 33 791 34 300 34 300 509 1,5 Tuotot 0 0 0 0 0 Netto 28 980 33 800 34 300 34 300 500 1,5 Avustukset Teatteri 1 116 600 1 116 600 1 116 600 1 116 600 0 0,0 Musiikkiopisto 385 800 370 800 370 800 370 800 0 0,0 Mikaeli 751 118 756 600 759 300 759 300 2 700 0,4 Avustukset yhteensä 2 253 518 2 244 000 2 246 700 2 246 700 2 700 0,1 Toimintakulut yhteensä 2 282 498 2 277 800 2 281 100 2 281 100 3 300 0,1 Viestit tilaajalle: Avustusten taso säilyy samana kuin vuonna 2016.

14 YLEISET KULTTUURIPALVELUT Yleisten kulttuuripalveluiden tehtävänä on tarjota laadukkaita ja monipuolisia kulttuuripalveluja, tukea asukkaiden omaa harrastustoimintaa, luoda mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen taiteen eri aloilla, jakaa avustuksia sekä edistää kotiseututyötä. Kulttuuripalvelut luovat ja edistävät kuntalaisten yleistä hyvinvointia ja terveyttä sekä lisäävät yhteisöllisyyttä ja osallistumista sekä kunnan vetovoimaisuutta. Palvelusuunnitelma Painopisteenä on lasten ja nuorten sekä ikäihmisten kulttuuripalvelut sekä erilainen tapahtumatoiminta. Huomioidaan kulttuuriperintöohjelman mukaiset kaupungin merkkipäivät, vuotuispäivät ja perinteiset tapahtumat. Avustuksilla ja monipuolisilla yhteistoimintasopimuksilla mahdollistetaan erilaista tapahtumatoimintaa ja osa taiteen perusopetuksen palveluista. Toteutetaan edelleen laajaa poikkihallinnollista Kulttuuripolkua Mikkelin peruskouluihin sekä päivähoidon kanssa järjestettävää KulttuuriKamelia päiväkoteihin. Ikäihmisten kulttuuripalveluissa huomioidaan erityisesti eri palvelukotien kohderyhmät ja tapahtumatoiminnassa keskitytään vakiintuneisiin tapahtumiin, kuten esim. hulivili ja puistokonserttien sarjaan. Mahdollistetaan uusia tapahtumakokeiluja itse tuottaen ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yleisö- ja kävijämääriä pyritään kasvattamaan erilaiset kohderyhmät huomioimalla ja kehittämällä käyttäjälähtöisiä kulttuuripalveluja kaupunkiin. Yleiset kulttuuripalvelut ovat pääasiallisesti lähipalveluita, joiden järjestäminen maantieteellisesti laajalla alueella on niukkenevilla resursseilla melko haasteellista. Jos halutaan, että palvelut ovat käytettävissä eripuolilla kaupunkia, yleisten kulttuuripalveluiden alaisista toiminnoista ei voi enää vähentää resursseja. Palveluiden tuottamisessa huomioidaan kaupunginhallituksen keväällä 2016 hyväksymä kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisia toimintoja koskeva palveluverkkoselvitys. Kiinteiden kulujen, esimerkiksi kaupungin sisäisten veloitusten ja kaupungin ulkoistamien yhteisten palveluiden kustannusten jatkuva kasvu syö tulosalueen mahdollisuuksia tuottaa ydinpalveluaan kaupunkilaisille. Tämä johtaa pahimmillaan siihen, että kaupunkilaisille suunnattuja palveluja joudutaan karsimaan sisäisten palvelujen aiheuttamien kulujen kattamiseksi. Käyttäjälähtöisiä sekä sähköisiä palveluja kehitetään eteenpäin yhdessä kaupungin muun palvelutuotannon kanssa. Kulttuuripalvelujen alueellinen, tasa-arvoinen ja hyvä saavutettavuus tulisi turvata laajentuneessa kaupungissa. Osallisuutta ja osallistumista kulttuurin toimijoiksi aktivoidaan erilaisilla toimenpiteillä kuten kehittämällä toimintaympäristöjä ja sähköisten palvelujen käyttöä sekä tehostamalla kumppanuussuhteita yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Soten irtaantuessa kaupunkiorganisaatiosta on tärkeää, että yhteistyön perinnettä vaalitaan ja hyvin toimivat yhteistyömallit säilytetään ennallaan. Kulttuuripalveluiden rooli ja merkitys tulee korostumaan uudessa kunnassa. Kansainvälisyyttä ja sen edistämistä tuetaan kohdeavustuksilla. Vuonna 2017 kulttuuripalvelut huomioi Suomi 100v. juhlavuoden ja asuntomessut omassa palvelutuotannossaan. Samoin Etelä-Savon kulttuurin tulevaisuusohjelman jalkautusta viedään eteenpäin yleisissä kulttuuripalveluissa. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: Vetovoimaiset ja monipuoliset kulttuurituottajat: Susanna Latvala, Sirpa - kävijämäärä omissa ja muiden kanssa yhteistyössä kulttuuritapahtumat ja muu kulttuuritoiminta Mikkelin eri alueilla. Pyrhönen, kulttuurijohtaja Marita Kajander, tietopalvelusihteeri Päivijärjestetyissä tapahtumissa 30 000 - asukkaiden paikallisidentiteetin vahvistaminen Kristiina Erola hoitaa Suomenniemen tapahtumien koordinointia. - kävijämäärä tapahtumissa, joihin myönnetty kohdeavustusta 20 000 - alueellisen yhteisöllisyyden vahvistaminen ja osallisuuden kehittäminen vanhojen ja - säännöllistä toiminta-avustusta saavien kävijä/osallistujamäärä 10 000 uusien kulttuuritapahtumien avulla (mm. puistokonserttien sarja, hulivilikarnevaali, kaupunkien vuotuisjuhlat) Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Kehitetään palvelusisältöjä, -tapoja ja viestintää. Turvataan alueellinen tapahtumatuotanto ja monipuoliset sekä laadukkaat kulttuuripalvelut. Toimivat yhteistyösopimukset ja toimeksiannot edistävät henkilöstön hyvinvointia ja työn jouhevaa tekemistä.

15 ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Suunnitellaan toimivat yhteistyösopimukset. Cultural planning menetelmän hyödyntäminen asuinalueiden kehittämisessä yhteistyössä yleisen kulttuuritoimen, museoiden ja kaavoituksen kesken. Kulttuuripolun ja KulttuuriKamelin osalta koulujen ja päivähoidon kanssa lasten ja nuorten taidekasvatustyötä jatketaan ja kehitetään. Sähköisen asiakirjahallinnan mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen: Toteutetaan avustusten sähköinen haku ja kehitetään niitä eteenpäin. Kehitetään ja testataan kulttuurikamelin ilmoittautumiskäytänteitä sähköisesti ensimmäisen kerran. K9-kulttuurikortti toteutetaan kaikille yhdeksäsluokkalaisille ensimmäistä kertaa mobiiliversiona. Sosiaalista mediaa hyödynnetään tiedotuksessa ja markkinoinnissa. Jatketaan erilaisten tapahtumien striimauksen pilotointia netin välityksellä. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Avustuksiin ja asiantuntijapalkkioihin varattuja määrärahoja ei ole varaa laskea nykyisestä. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Mikkelin mainekuvan kehitys Tuetaan ja toteutetaan erilaisin keinoin korkeatasoisia ja vetovoimaisia kulttuuritapahtumia. Hyvät ja laadukkaat peruskulttuuripalvelut lisäävät Mikkelin kaupungin vetovoimaa (avustamalla tapahtumatoimijoita ja tukemalla taustalla, mm. olemme mukana asuntomessujen ja Suomi 100v. juhlavuoden suunnittelussa ja toteutuksessa) kulttuurijohtaja, kulttuurituottajat Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Viestintä- ja markkinointikanavien hyödyntäminen ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Erityisesti tapahtumien osalta viestintäkanavien kehittäminen ja hyödyntäminen nettisivujen ja sosiaalisen median kautta. Henkilöstöllä työvälineet toteuttaa monipuolisesti viestintää ja markkinointia. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Toimivat työvälineet ja atk-ohjelmat ja laitteet. Avustuksiin ja asiantuntijapalkkioihin varattuja määrärahoja ei ole varaa laskea nykyisestä.

16 LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Hyödynnetään erilaisissa tapahtumissa puistot ja viheralueet sekä kehitetään ja tuodaan kaupungin monimuotoista ympäristöä esille mm. tapahtumien kautta. Mm. puistokonserttien ja hulivilikarnevaalin kautta elävöitetään erilaisia alueita. taide elämään - hankkeen kautta laaditaan kuntalaisia osallistavaa poikkihallinnollista taidekaavaa kaupungille. Hankkeessa on pilottina muutama asuinalue. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Taide elämään- hanke edistää koko kaupunkilaisten hyvinvointia ja uudistaa sekä kehittää henkilöstön yhteistyötä teknisentoimen, erityisesti kaavoituksen kanssa. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Palvelu: Yleiset kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: Marita Kajander Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2016 Talousarvio 2017 (lautakunta) Talousarvio 2017 Muutos 2017-2016 Muutos-% 2017-2016 Avustettavien järjestöjen määrä yhteensä kpl 59 65 60 60-5 -7,7 Järjestöjen jäsenet yhteensä kpl 15 175 6 000 15 000 15 000 9 000 150,0 Muu kulttuuritoiminta Muu kulttuuritoiminta, asiakkaat kpl 33 261 22 000 30 000 30 000 8 000 36,4 Tilaisuudet yhteensä kpl 735 430 750 750 320 74,4 / asiakas /asiakas 17,64 30,32 22,17 22,17-8 -26,4 Yhteensä 586 866 667 036 665 000 665 000-2 036-0,3 Tuotot -27 912-95 000-45 000-45 000 50 000-52,6 Netto 558 954 572 036 620 000 620 000 47 964 8,4 Kulttuuripalvelut yhteensä Toiminnan kulut yhteensä 586 866 667 036 665 000 665 000-2 036-0,3 Tuotot -27 912-95 000-45 000-45 000 50 000-52,6 / asukas /asukas 10,75 12,22 12,18 12,18-0,31-2,5 Tuottojen osuus kuluista (%) % 4,8 14,2 6,8 6,8 7,3-51,4 Netto 558 954 572 036 620 000 620 000 47 964 8,4 Toimintatulot -27 912-95 000-45 000-45 000 50 000-52,6 Toimintamenot 586 866 667 036 665 000 665 000-2 036-0,3 Toimintakate 558 954 572 036 620 000 620 000 47 964 8,4 Viestit tilaajalle: Avustettavien järjestöjen määrässä ei ole havaittavissa suuria muutoksia. Mikkelissä toimii noin 90 kulttuurijärjestöä ja niistä reilusti yli puolet on erilaisten kulttuuriavustusten piirissä. Järjestöjen jäsenmäärässä on selkeä nousu. Tämä osaltaan kertoo ihmisten aktiivisesta harrastamisesta erilaisissa kulttuurijärjestöissä. Osaltaan siihen vaikuttaa myös vuosittain avustettavat järjestöt. Esimerkiksi kohdeavustuksien kohdalla hakijan vaihtelevat hyvinkin paljon vuosittain. Muun kulttuuritoiminnan osalta asiakkaiden määrä on pysynyt melko samalla tasolla. Kaupungin väkilukuun suhteutettuna tavoitamme vuosittain kulttuurin pariin ihmisiä noin 60 % kaupunkilaisista. Asiakkaiden määrässä on myös vaihtelua vuosittain, riippuen paljon siitä, minkälaista tapahtumaa ja toimintaa järjestetään. Vuosittaisten tilaisuuksien määrä myös vaihtelee. Vuosittaisiin päiviin (365) verrattuna erilaista kulttuuritoimintaa järjestetään kaupungissa joka päivä kaksi kertaa. Käytännössä asia tarkoittaa sitä, että esimerkiksi yhden festivaaliviikon aikana saatetaan järjestää useampi tapahtuma saman päivän aikana. Tuottojen osuus vaihtelee hyvinkin paljon vuosittain riippuen hankerahoituksista sekä lipputuloista ja muista pääsymaksuista. Edellisiin lukuihin verrattuna, kulttuuripalveluiden toiminta on näillä määrällisillä mittareilla melko kustannustehokasta ja tuottavaa.

17 Museot Mikkelin kaupungin museoiden tehtävänä on säilyttää, tallentaa ja tehdä tunnetuksi paikallista aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä harjoittamalla tutkimusta, opetusta, näyttely- ja julkaisutoimintaa sekä tarjoamalla monipuolisia kuvataidepalveluja. Taidemuseo toimii Etelä-Savon aluetaidemuseona ja edistää museotoimintaa, visuaalista kulttuuria sekä taiteeseen liittyvän tiedon saatavuutta toiminta-alueellaan. Päämajamuseo vaalii talvi- ja jatkosodan aikaisen Mikkeliin sijoitetun Suomen armeijan päämajan historiallista perinnettä. Palvelusuunnitelma Keskeisiä tavoitteita ovat kulttuuriperinnön tallettaminen ja säilyttäminen sekä kulttuuriperinnön arvostuksen lisääminen. Lisäksi tavoitteena on tulosalueen peruspalveluiden turvaaminen museolain ja asetuksen edellyttämällä tavalla huomioiden erityisesti lapset ja nuoret, ikääntyneet ja erityisryhmät. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö Kokoelmien digitointi Näyttelyiden ja tapahtumien tuottaminen ja kehittäminen Museotoimen toimialaan liittyvän tutkimuksen edistäminen Museoamanuenssit, museovirkailijat Museotoimenjohtaja, museoamanuenssit Museotoimenjohtaja, museoamanuenssit Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Digitaalisten mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen Finna aineiston kartuttaminen Tuotetaan digitaalisia näyttelyelementtejä Päämajamuseoon osana Sotahistoriakeskuksen selvitystyötä Suur-Savon museon perusnäyttelyn uudistus aloitetaan tuottamalla digitaalisia näyttelyelementtejä Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Uusien osaamisvaatimusten huomioiminen rekrytoinneissa Finna (Kansallinen Digitaalinen Kirjasto) aineiston kartuttaminen ja sitä kautta museotoimen kokoelma-aineistojen avaaminen kattavammin yleisölle internetissä Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Päämajamuseon digitaalisia näyttelyelementtejä tuotetaan Sotahistoriakeskuksen selvitystyöhön osoitetulla rahoituksella. Suur- Savon museon perusnäyttelyn uudistus toteutetaan vaiheittain usean vuoden kuluessa. Tähän haetaan ulkopuolista rahoitusta. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Mikkelin mainekuvan kehitys Toteutetaan korkeatasoisia ja kiinnostavia näyttelyitä Museotoimenjohtaja, amanuenssit Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen Uusien viestintä- ja markkinointikanavien hyödyntäminen, mm. Some Viestintä ja markkinointikoulutuksen lisääminen Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Uusien viestintä- ja markkinointikanavien hyödyntäminen, mm. Some. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Korkeatasoisten näyttelyiden tuottaminen ja niiden markkinointi vaativat riittävän rahoituspohjan. Museotoimen palveluiden laajuuden ja tason säilyttäminen ei ole mahdollista mikäli resursseja yhä leikataan.

18 LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Rakennetun ympäristön laatu Toimitilojen kehittäminen asiakas- ja ympäristöystävällisemmiksi Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta, sivistystoimenjohtaja, museotoimenjohtaja Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Toimitilojen kehittäminen saavutettaviksi, esteettömiksi, ympäristöystävällisemmiksi ja olosuhteiltaan museoalan standardeja vastaaviksi. Taidemuseon siirto uusiin tiloihin. Museotoimen hajallaan sijaitsevien kokoelmasäilytystilojen yhdistäminen yhden katon alle esimerkiksi maakunnalliseen kokoelmakeskukseen. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Digitaalitekniikan tarjoamien mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen pysyvissä ja vaihtuvissa näyttelyissä. Taidemuseon toimitiloissa uuden tekniikan tarjoamat mahdollisuuden huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa. Tuotetaan digitaalisia näyttelyelementtejä Päämajamuseoon osana Sotahistoriakeskuksen selvitystyötä. Digitaalitekniikan hyödyntäminen Suur-Savon museon perusnäyttelyssä. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Vaatii suuria investointeja pitkällä tähtäimellä Palvelu: Museot Vastuuhenkilö: Matti Karttunen Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Talousarvio Muutos Muutos-% 2015 2016 2017 2017 2017-2016 2017 / 2016 (lautakunta) Museot, käynnit kpl 26 974 26 400 26 400 26 400 0 0,0 / käynti /käynti 38,34 38,42 38,05 38,05-0,37-1,0 / aukiolotunti /h 266,92 193,69 191,82 191,82-1,86-1,0 Kävijämäärä per käyttötunti kpl/h 6,2 4,7 4,7 4,7 0,0 0,0 Näyttelyiden määrä kpl 17 17 17 17 0 0,0 Tallenteiden määrä kpl 47 633 47 574 47 574 47 574 0 0,0 Sijoitettavien teosten määrä kpl 655 600 600 600 0 0,0 Yhteensä 1 034 061 1 014 335 1 004 579 1 004 579-9 756-1,0 Tuotot -93 685-104 000-104 000-104 000-0 0,0 Toiminnan kulut yhteensä 1 187 117 1 168 833 1 174 676 1 174 676 5 843 0,5 Tuotot -99 171-104 000-104 000-104 000-0 0,0 Tuottojen osuus kuluista (%) % 8,4 8,9 8,9 8,9 0,0-0,5 Netto 1 087 945 1 064 833 1 070 676 1 070 676 5 843 0,5 Viestit tilaajalle: Museotoimen yleisökohteiden kävijämäärät ovat kasvaneet vuonna 2016 mm. Valtakunnallisen museokortin käyttöönoton vuoksi. Kävijämäärien kehitys jatkunee hyvänä edelleenkin. Kävijämäärien kasvu ei välttämättä näy pääsylipputulojen kasvuna museokortin laskutusjärjestelmän vuoksi. Pien-Toijolan museoalueen päärakennuksen katto saatiin korjattua kesällä 2016, joten kohde on yleisölle avoinna vuonna 2017 suunnitelmien mukaisesti. Museotoimen näkökulmasta merkittäviä kehittämismahdollisuuksia ovat uuden taidemuseon suunnittelu ja mahdollinen rakennustöiden aloittaminen 2017 sekä Sotahistoriakeskus hanke. Kulttuurilaitosten valtionosuusjärjestelmään uusitaan. Valtionosuudet tulevat pienenemään jonkin verran myös Mikkelin kaupungin museoiden osalta.

19 Kirjastot Kirjasto tarjoaa kirjasto- ja tietopalveluja Mikkelin kaupungin asukkaille sekä yhteistoimintasopimusten mukaisesti seudun kuntien asukkaille. Mikkelin kaupunginkirjasto toimii myös Etelä-Savon maakuntakirjastona. Palvelusuunnitelma Kirjastotoimintaa kehitetään palvelustrategian linjausten mukaan lähipalveluna, mutta taloudentasapainottamistoimenpiteet vaikuttavat siihen, voidaanko kaikki nykyiset kirjaston toimipaikat säilyttää. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisia toimintoja keväällä 2016 selvittänyt palveluverkkoselvitystyöryhmä päätyi esittämään kahden lähikirjaston, Kalevankankaan ja Lähemäen, lakkauttamista sekä kokeilua, jossa kirjastotilojen käyttö mahdollistetaan varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella itsepalvelutekniikan avulla. Omatoimiaukioloaika mahdollistaa esimerkiksi kirjaston aineiston lainaamisen ja lehtien lukemisen silloinkin, kun kirjastossa ei ole henkilökuntaa paikalla. Lisäksi kirjastotila on esimerkiksi yhdistysten käytössä kokoontumispaikkana. Talousarviossa 2017 ehdotettuja taloudentasapainottamistoimenpiteitä ei tehdä. Haasteita kirjaston palvelujen kehittämiselle tuo asiakastarpeiden monipuolistuminen. Uudenlaiset tarpeet liittyvät esimerkiksi erilaisiin aineistotyyppeihin, henkilökohtaiseen asiakaspalveluun sekä laitteisiin ja resursseihin. Asiakkaat kaipaavat perinteisen fyysisen aineiston lisäksi elektronisia aineistoja. Myös esineiden kuten liikuntavälineiden ja erilaisten mittareiden kysyntä on kasvanut merkittävästi muiden kirjastojen otettua niitä lainausvalikoimiinsa. Uudet tietolähteet ja tekniset välineet sekä entistä enemmän internetiin siirtyneet palvelut lisäävät asiakkaiden tarvetta henkilökohtaiseen asiakaspalveluun ja muuttavat asiakaspalvelun luonnetta. Tämä tarkoittaa kirjastopalvelujen kannalta sitä, että asiakaspalvelussa korostuvat ohjaustaidot sekä nopea kyky omaksua erilaisten internetsovellusten ja ohjelmien käyttöä. Erilaiset lukemisharrastusta edistävät toimintamuodot, kuten kirjavinkkaus, satutunnit ja lukupiirit ovat vakiinnuttaneet jalansijansa kirjastojen palveluina. Kirjastojen tavoitteena on kehittää esimerkiksi kirjavinkkausta digivinkkauksen suuntaan. Tässä tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat koulut. Kouluyhteistyön kehyksenä on syksyllä 2016 lanseerattu kirjastopolku, joka on hyväksytty osaksi uutta opetussuunnitelmaa. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Ei yhtään läheistä ystävää %-osuus: tavoite: 8-9 lk:t 6,5 tavoite: ammattikoululaiset 24 tavoite: lukiolaiset 18 Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: kirjaston käyttö/kävijät tavoite: kirjaston kävijät 500.000 Nuorten osallistumismahdollisuuksien lisääminen erityisesti ERNOD-hankkeen puitteissa. Hankkeessa tuetaan nuorten vaikuttamis- ja tietoyhteiskuntataitoja. Kirjasto on mukana toteuttamassa Mediaklubeja, joissa digitaalisia taitoja opitaan sosiaalisessa kontekstissa. Itsepalveluajat laajentavat palvelun saatavuutta ja saavutettavuutta. Valmistellaan nykyistä laajempaa omatoimikirjastokäyttöä. ERNOD-hankkeen hanketyöntekijä ja hankevastaava kirjastotoimenjohtaja, asiakaspalveluvastaava Pääkirjaston toisen kerroksen palvelukonseptin uudistuksella pyritään vastaamaan uusiin asiakastarpeisiin. Kirjaston some-markkinoinnin kehittäminen. Celia-yhteistyön aloittaminen. Sosiaaliset kohtaamiset mahdollistava sisältötyö: satutunnit, asukastupa, lukupiirit, novellikoukku, Anttolan aamukahvipiiri, taidemusiikkiklubi. Johtotiimi Viestintä- ja markkinointitiimi palvelupäällikkö (kokoelmat) Tapahtumat ja palvelut -tiimi

20 Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Osallistavien palveluiden ja ohjauksen kehittäminen Koko kirjaston kattavan kokoelmapolitiikan toteuttaminen Digitaalisten mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen Ammattitaitoisen henkilöstön työajan käyttäminen asiakaskontakteihin ja osallisuutta tukeviin sisältöpalveluihin: - Tiivistyvä yhteistyö koulujen kanssa Kirjastopolun lanseeraamisen myötä tukee lasten ja nuorten lukutaitoa ja lukuharrastusta sekä tietoyhteiskunnassa selviämistä ja kriittisten tiedonhankintataitojen kehittämistä. - Toiminnallisten satutuokioiden järjestäminen kaikissa kirjastoissa tukee lasten lukuharrastusta houkuttelemalla heitä eläytymään satuihin ja kertomuksiin. Kokoelman yhteiskäyttö koko asiakaskuntaa hyödyntävästi: kokeillaan kokoelman kellutusta ja otetaan käyttöön Lumme-kirjastojen laajuinen aineistokuljetus, jossa Mikkelin kirjasto toimii solmukohtana. Sähköisten aineistojen käytön laajentaminen. Asiakastiedon ja palautteen kerääminen ja hyödyntäminen. Käytetään mobiililaitteita osana kirjavinkkausta ja muuta sisältötyötä. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Kehitetään laajassa verkostossa avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmää. Asiakkaan kohtaamiseen ja osallisuuden huomioimiseen liittyvien taitojen lisääminen Uusien osaamisvaatimusten huomioiminen rekrytoinneissa (huomio myös asetuksen mukaiseen pätevyyteen) Esimiesten ja henkilökunnan tulee sisäistää Yksi kirjasto, yksi asiakaskunta, yksi kokoelma ajattelu Koulutetaan henkilökuntaa hyödyntämään mobiililaitteita ja opastamaan niiden käyttöä asiakkaille. Hankkeissa on kirjastolle hankittu 20 tablettitietokonetta, joiden hyödyntämismahdollisuuksia tutkitaan aktiivisesti osana muuta työtä. Kirjastotäti tulee kylään hankkeessa testataan muun muassa kirjastokäytön etäopetusta ja muuta etäyhteydellä järjestettävää toimintaa. Hankkeessa on tarkoitus kehittää uusia palvelumuotoja kuntalaisille, joilla on ongelmia saavuttaa kirjasto muutoin. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Henkilöstöresurssista ei ole enää varaa supistaa ilman tuntuvia aukioloaikojen leikkauksia tai toimipaikkojen lakkauttamisia. Kokoelman yhteiskäyttö lisää riskiä kuljetuskustannusten kasvamiseen, mutta sen avulla on mahdollista pitää aineistohankinnan kustannukset vuoden 2015 tasolla ilman, että se vaikuttaa ratkaisevasti asiakkaan kokoelmasta saamaan hyötyyn. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Asukkaiden koulutustaso Edistetään omaehtoista ja tutkintoon johtavia opiskelua tarpeita palvelevan kokoelman ja tiedonhaun ohjauksen avulla. Palvelupäällikkö (kokoelmat), Kokoelmatiimi Informaatikko Tarjotaan väyliä tietoyhteiskuntataitojen opetteluun: kaikille avoimia kirjastotiloja, kirjastoissa käytettävissä olevia tietoteknisiä laitteita sekä henkilökohtaista että ryhmille suunnattua opastusta ja neuvontaa. Tietotunnit

21 Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Kehitetään asiakaspalvelutilanteissa tapahtuvaa ohjausta. Vahvistetaan asiakaspalvelussa työskentelevien ohjaustaitoja. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin?

22 Palvelu: Kirjastopalvelut Vastuuhenkilö: Virpi Launonen Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Talousarvio Muutos Muutos-% 2015 2016 2017 2017 2017-2016 2017 / 2016 (lautakunta) Pääkirjasto Pääkirjasto, lainat kpl 490 425 510 000 480 000 480 000-30 000-5,9 / laina /laina 4,22 3,95 4,70 4,70 0,75 19,2 / toimintatunnit /h 763,98 754,56 836,34 836,34 81,78 10,8 Käynnit kpl 312 225 335 000 312 000 312 000-23 000-6,9 / käynti /käynti 6,62 6,01 7,24 7,24 1,23 20,4 Aukiolotunnit viikossa h 58 58 58 58 0 0,0 Pääkirjasto yhteensä 2 067 322 2 013 160 2 258 110 2 258 110 244 950 12,2 Tuotot yhteensä -477 686-482 600-506 300-506 300-23 700 4,9 Netto 1 589 636 1 530 560 1 751 810 1 751 810 221 250 14,5 Lähikirjastot Lähikirjastot, lainat kpl 242 547 252 900 239 613 239 613-13 287-5,3 / laina /laina 5,09 4,90 4,44 4,44-0,46-9,4 / toimintatunnit /h 110,59 111,93 103,74 103,74-8,19-7,3 Käynnit kpl 154 927 136 400 152 755 152 755 16 355-12,0 / käynti /käynti 7,97 9,08 6,96 6,96-2,12-23,4 Aukiolotunnit viikossa h 257 257 218 218-39 -15,2 Lähikirjastot yhteensä 1 235 294 1 239 062 1 063 031 1 063 031-176 031-14,2 Tuotot yhteensä -31 022-25 000-22 300-22 300 2 700-10,8 Netto 1 204 273 1 214 062 1 040 731 1 040 731-173 331-14,3 Kirjastot yhteensä Kirjastot yhteensä, lainat kpl 752 724 762 900 719 613 719 613-43 287-5,7 / laina /laina 4,53 4,26 4,62 4,62 0,36 8,3 / lainaaja /lainaa ja 165,26 149,39 167,21 167,21 17,82 11,9 Lainaajat / asukas (peittävyys) % 38 40 36 36-4 -8,8 Käynnit kpl 477 180 471 400 464 755 464 755-6 645-1,4 / käynti /käynti 7,15 6,90 7,15 7,15 0,25 3,6 Bruttokulut / asukas /asuka s 62,51 59,56 60,82 60,82 1,26 2,1 Verkkopalvelun käyttö 197 167 190 000 197 000 197 000 7 000 3,7 Asiantuntijapalvelut 849 550 727 400 819 360 819 360 91 960 12,6 Kirjastot yhteensä 3 413 403 3 252 222 3 321 141 3 321 141 68 919 2,1 Tuotot yhteensä -508 930-507 600-528 600-528 600-21 000 4,1 Netto 2 904 473 2 744 622 2 792 541 2 792 541 47 919 1,7 Yhteispalvelupiste Yhteispalvelupiste yhteensä 155 823 155 823 155 823 Tuotot yhteensä 0 0 0 Netto 155 823 155 823 155 823 Kirjastopalvelut yhteensä *) Toiminnan kulut yhteensä 4 016 515 3 750 316 3 990 400 3 990 400 240 084 6,4 Toiminnan tuotot yhteensä -746 121-626 000-691 400-691 400-65 400 10,4 Tuottojen osuus kuluista (%) % 19 17 17 17 0 Netto 3 270 394 3 124 316-3 299 000-3 299 000 174 684 5,6 Viestit tilaajalle: Kirjastojen palvelutaso ja saatavuus on voitu säilyttää vuoden 2016 tasolla. Aineistomäärä on voitu palauttaa lähes aikaisemmalle tasolle, mikä on vain hieman valtakunnallisen keskiarvon alapuolella. *) Kirjastopalvelut yhteensä sisältää seutukirjaston luvut

23 nuorisopalveluiden tehtävänä on luoda toimintaedellytykset ja tukea monipuolista liikunta- ja nuorisotoimintaa, edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea nuorten kasvua, kehitystä ja kansalaisvalmiuksia. edistää palveluillaan ja rakennetulla ympäristöllä asukkaiden hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymiskehitystä. Monipuolinen nuorisotyö, liikuntapaikkatarjonta ja liikunnan ohjaus kannustavat kuntalaisia ohjattuun ja omaehtoiseen toimintaan. Liikuntapaikkarakentaminen ja jo olemassa olevien liikuntapaikkojen kunnostaminen paremmin nykyvaatimuksia vastaaviksi lisää kuntalaisten liikkumista. Tällainen vaikutus on esimerkiksi lähiliikuntapaikkojen perusparannuksella. Palvelusuunnitelma ovat lähipalveluita, joiden tavoitettavuus sekä kaupunki- että haja-asutusalueella tulisi turvata. Palveluiden ylläpitäminen maantieteellisesti laajalla alueella ja niukkenevilla resursseilla on vaikeaa, ja palveluverkkoon on tarkastelujakson aikana tehty vähennyksiä kaupunginvaltuuston asettaman talouden tasapainottamisohjelman sekä keväällä 2014 valmistuneen palveluverkkoselvityksen mukaisesti. Keväällä 2016 valmistunut palveluverkkoselvityksen päivitys vaikuttaa palveluverkon laajuuteen: vain vähäisessä käytössä olevia liikuntapaikkoja ja reittejä joudutaan lakkauttamaan. Kiinteiden kulujen, esimerkiksi kaupungin sisäisten veloitusten ja kaupungin ulkoistamien yhteisten palveluiden kustannusten jatkuva kasvu syö mahdollisuuksia tuottaa liikuntaan ja nuorisotyöhön liittyviä palveluja kaupunkilaisille. Tämä johtaa pahimmillaan siihen, että kaupunkilaisille suunnattuja palveluja joudutaan karsimaan sisäisen laskutuksen aiheuttamien kulujen kattamiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntymiseen tähdätään muun muassa Liikkumisen unelmavuoden hyvien käytäntöjen jatkamisella vuonna 2017. Unelmavuoden erilaiset liikuntakokeilut ja hyvinvointihankkeet kannustavat kaupunkilaisia liikkumaan enemmän. Sivistystoimen ja sosiaali- ja terveysalan toimijoiden yhteistyö Olkkari-toiminnassa mahdollistaa nuorten matalan kynnyksen ohjauspalvelujen suotuisan kehityksen sote-uudistuksen jälkeenkin. Naisvuoren uimahallin peruskorjaus nykyaikaiseksi uimahalliksi on meneillään. Remontin valmistuttua syksyllä 2017 uusittu uimahalli palvelee liikkujia entistä paremmin ja myös esteettömyys huomioidaan. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Ei yhtään läheistä ystävää, %-osuus Omatoimiseen liikuntatoimintaan kannustaminen, eri lajeihin tutustuminen koulujen urheilukilpailuissa Liikuntasuunnittelija, nuoriso-ohjaajat Humalajuominen, tupakointi päivittäin, kokeillut laittomia huumeita, %-osuudet Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 vuotiaat, %-osuus Ikäihmisiä sosiaaliseen toimintaan liikunnan avulla, Kunnon käppänät ryhmän vakiinnuttaminen, vaihtuvuus ryhmän osallistujissa eri lajeihin Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla. Tutor-toiminnan kehittäminen maahanmuuttajanuorille yhdessä oppilaitosten kanssa Tajua mut! signaalijärjestelmän hyödyntäminen yksinäisyyden ehkäisyssä. Päihteettömyys kaikessa nuorisotoiminnassa Välitön puuttuminen päihde-epäilyn herätessä ja eteenpäin ohjaus tarvittaessa Nuorisolain edellyttämät ilmoitukset oppilaitoksista opiskelunsa keskeyttäneistä, yhteydenotto nuoreen ilmoitusten perusteella ja toimenpiteet Etsivälle työlle tieto jokaisesta opiskelunsa keskeyttäneestä nuoresta Liikunnanohjaaja, ohjaustoiminnan tiimi Liikuntasuunnittelija Nuorisosihteeri, etsivä nuorisotyö, liikunta- ja nuorisojohtaja Etsivä nuorisotyö, nuoriso-ohjaajat Etsivä nuorisotyö, Olkkaritiimi

24 Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: Uimahallikäynnit Liikuntakokeilujen lisääminen Kutsuntaikäisten ikäryhmän tavoittaminen kutsunnoissa ja tarvittaessa etsivän nuorisotyön asiakkuus Rantakeitaan kävijämäärän kasvattaminen Naisvuoren uimahallin peruskorjauksen aikana, Naisvuoren uimahallin kävijämäärän kasvattaminen remontin valmistuttua. Liikkumisen lisääminen, liikkumaan motivointi: Liikkumisen unelmavuoden hyvien käytäntöjen juurruttaminen ja kehittäminen yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Voimaa vanhuuteen ohjelmatyön käynnistäminen, toimintakyvyltään heikentyneille ikäihmisille tarkoitettujen voima- ja tasapainoryhmien lisääminen yhteistyössä muiden tahojen kanssa Etsivä nuorisotyö, liikuntasuunnittelija, liikunnanohjaaja Uimahallien henkilöstö, liikunta- ja nuorisojohtaja Koko henkilöstö Liikunnanohjauksen tiimi, liikunta- ja nuorisojohtaja Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Työttömyysaste, %-osuus Nuorten tavoittaminen, motivointi, Etsivä nuorisotyö, nuorisosihteeri - alle 25-vuotiaat ohjaus työllistämistoimenpiteisiin - alle 30-vuotiaat valmistuneiden osuus Jalkautuvan työmuodon vahvistaminen nuorten tavoittamiseksi Mikkelin mainekuvan kehitys Laadukkaiden liikuntapaikkojen rakentaminen ja kunnossapito nuorisojohtaja, liikuntapaikkapäällikkö, liikuntapaikkojen hoitajat Esteettömän uimarannan jatkototeutus sekä esteettömän laavun rakentaminen Liikuntapaikkapäällikkö, liikunta- ja nuorisojohtaja Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Liikuntapaikkojen rakentaminen ja kunnostaminen on sidoksissa kaupungin investointiohjelmaan ja sen laajuuteen.

25 LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Hoidettujen ja opastettujen retkeilyreittien ja luontopolkujen pituus (43km) Keskitytään tiettyihin valikoituihin reitteihin ja pidetään ne kunnossa Liikuntapaikkapäällikkö, liikunta- ja nuorisojohtaja, liikuntapaikkojen hoitajat Ekologinen jalanjälki Ulkoilureittien ja liikuntapaikkojen valaisimien vaihto EU-direktiivin mukaisiin vähemmän kuluttaviin valoihin Liikuntapaikkapäällikkö, liikunta- ja nuorisojohtaja Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Keskitytään valikoitujen, nykyistä harvempien reittien ylläpitoon ja ohjataan käyttöä niille Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Ylläpito omalla työvoimalla ja tarvittaessa vähäisin ostopalveluin Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Retkeilyreittien hoitoon ei ole juurikaan varattu määrärahoja, hoito omalla työvoimalla. Kehittämismahdollisuudet rajalliset. Ulkoilureittien valojen vaihto vähemmän kuluttaviin tulee huomioida kaupungin investointiohjelmassa yhdessä katuvalojen vaihdon kanssa. Ulkoilureittien osalta kustannusarvio jopa 300 000 euroa.

26 Palvelu:, Vastuuhenkilö: Antti Mattila Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2016 Talousarvio 2017 (lautakunta) Talousarvio 2017 Muutos 2017-2016 Muutos-% 2017 / 2016 Liikuntapalvelut Ulkoliikunta-alueet Ulkoliikunta-alueet, kpl kpl 140 146 121 121-25 -17,1 / alue /alue 11 711 11 760 14 023 14 023 2 263 19,2 / hoidettu m2 /m² 18,71 19,17 874,20 874,20 855,03 4 460,6 Yhteensä 1 639 559 1 717 000 1 696 827 1 696 827-20 173-1,2 Tuotot -62 027-85 600-85 600-85 600 0 0,0 Netto 1 577 532 1 631 400 1 611 227 1 611 227-20 173-1,2 Liikuntareitit Liikuntareitit, km km 319 319 299 299-20 -6,3 / km /km 339,05 433,86 445,15 445,15 11,29 2,6 Yhteensä 108 158 138 400 133 100 133 100-5 300-3,8 Tuotot -35 247-30 200-30 200-30 200 0 0,0 Netto 72 911 108 200 102 900 102 900-5 300-4,9 Jäähallit Käyttöaste % % 76,27 77,33 84,30 84,30 6,98 9,0 / käyttötunti /h 189,42 192,42 175,98 175,98-16,44-8,5 Yhteensä 1 242 407 1 279 600 1 275 873 1 275 873-3 727-0,3 Tuotot -243 214-284 100-274 100-274 100 10 000-3,5 Netto 999 193 995 500 1 001 773 1 001 773 6 273 0,6 Uimahallit Uimahallit, käynnit kpl 164 530 141 000 141 000 141 000 0 0,0 / käynti /käynti 9,65 11,23 11,63 11,63 0,40 3,5 / käynti (netto) /käynti 6,81 7,22 8,16 8,16 0,94 13,1 / aukiolotunti /h 360,31 478,63 495,57 495,57 16,95 3,5 / aukiolotunti (netto) /h 254,28 307,80 348,02 348,02 40,22 13,1 Tuottojen osuus kuluista (%) % 29,4 35,7 29,8 29,8 5,9-16,6 Yhteensä 1 587 509 1 583 300 1 639 357 1 639 357 56 057 3,5 Tuotot -467 140-565 100-488 100-488 100 77 000-13,6 Yhteensä (netto) 1 120 369 1 018 200 1 151 257 1 151 257 133 057 13,1 Sisäliikuntatilat 0 Yhteensä 1 373 070 1 430 200 1 416 046 1 416 046-14 154-1,0 Tuotot -161 344-196 200-196 200-196 200 0 0,0 Netto 1 211 726 1 234 000 1 219 846 1 219 846-14 154-1,1 Liikuntapaikat yhteensä Liikuntapaikat, kustannukset yhteensä 5 950 703 6 148 500 6 161 203 6 161 203 12 703 0,2 Tuotot yhteensä -968 972-1 161 200-1 074 200-1 074 200 87 000-7,5 Netto 4 981 731 4 987 300 5 087 003 5 087 003 99 703 2,0 / asukas /asukas 108,98 112,60 112,83 112,83 0,23 0,2 Liikuntatoiminta Liikuntatoiminta, käynnit kpl 22 240 30 000 30 000 30 000 0 0,0 / käynti /käynti 3,88 5,25 5,39 5,39 0,15 2,8 Yhteensä 86 394 157 400 161 790 161 790 4 390 2,8 Tuotot -17 076-19 200-19 200-19 200 0 0,0 Netto 69 318 138 200 142 590 142 590 4 390 3,2

27 Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2016 Talousarvio 2017 (lautakunta) Talousarvio 2017 Muutos 2017-2016 Muutos-% 2017 / 2016 Seura- ja järjestötoiminta Seura- ja järjestötoiminta, seurojen määrä kpl 49 45 45 45 0 0,0 Yhteensä 190 812 162 400 157 400 157 400-5 000-3,1 Tuotot 0 0 0 0 0 Netto 190 812 162 400 157 400 157 400-5 000-3,1 Liikuntapalvelut yhteensä Toiminnan kulut yhteensä 6 537 541 6 688 066 6 643 788 6 643 788-44 277-0,7 Tuotot -1 038 365-1 235 800-1 110 700-1 110 700 125 100-10,1 / asukas /asukas 119,72 122,48 121,67 121,67-0,81-0,7 Tuottojen osuus kuluista (%) % 15,88 18,48 16,72 16,72 1,76-9,5 Netto 5 499 176 5 452 266 5 533 088 5 533 088 80 823 1,5 Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2016 Talousarvio 2017 (lautakunta) Talousarvio 2017 Muutos 2017-2016 Muutos-% 2017 / 2016 Nuorisopalvelut Nuorisotilat, käynnit kpl 23 293 22 000 22 600 22 600 600 2,7 / käynti /käynti 29,50 34,27 33,65 33,65-0,62-1,8 Avoimet ovet tuntia viikossa h 151,1 151,7 144,8 144,8-6,8-4,5 Yhteensä 687 196 753 900 760 549 760 549 6 649 0,9 Tuotot -11 095-18 600-18 600-18 600 0 0,0 Netto 676 100 735 300 741 949 741 949 6 649 0,9 Leirikeskukset Leirikeskukset, käynnit kpl 460 120 300 300 180 150,0 / käynti /käynti 8,98 60,83 12,33 12,33-48,50-79,7 Yhteensä 4 132 7 300 3 700 3 700-3 600-49,3 Tuotot 0-4 900-4 900-4 900 0 0,0 Netto 4 132 2 400-1 200-1 200-3 600-150,0 Nuorisotoiminta Nuorisotoiminta, käynnit kpl 1 562 2 500 2 500 2 500 0 0,0 / käynti /käynti 11,03 18,40 18,45 18,45 0,05 0,3 Yhteensä 17 232 46 000 46 122 46 122 122 0,3 Tuotot -2 755-7 700-7 700-7 700 0 0,0 Netto 14 477 38 300 38 422 38 422 123 0,3 Järjestöjen nuorisotoiminta Järjestöjen nuorisotoiminta, avustettuja järjestöjä kpl 25-25 Yhteensä 165 583 188 000 163 400 163 400-24 600-13,1 Tuotot -20 084-30 000-30 000-30 000 0 0,0 Netto 145 499 158 000 133 400 133 400-24 600-15,6 Erityisnuorisotyö Erityisnuorisotyö yhteensä 208 272 250 400 258 428 258 428 8 028 3,2 Tuotot -165 854-180 000-171 000-171 000 9 000-5,0 Netto 42 418 70 400 87 428 87 428 17 028 24,2

28 Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2016 Talousarvio 2017 (lautakunta) Talousarvio 2017 Muutos 2017-2016 Muutos-% 2017 / 2016 Nuorisotyö yhteensä Toiminnan kulut yhteensä 1 407 312 1 517 647 1 467 121 1 467 121-50 526-3,3 / alle 29-vuotias asukas /asukas 82,07 88,50 85,56 85,81-2,69-3,0 Tuotot -257 049-281 400-240 200-240 200 41 200-14,6 Tuotot % kuluista % 18,3 18,5-16,37-16,37 1,8-9,7 Netto 1 150 263 1 236 247 1 226 921 1 226 921-9 326-0,8 Toimintakulut 7 944 852 8 205 713 8 110 910 8 110 910-94 803-1,2 Toimintatuotot -1 295 414-1 517 200-1 350 900-1 350 900 166 300-11,0 Toimintakate 6 649 438 6 688 513 6 760 010 6 760 010 71 497 1,1 Viestit tilaajalle: Uimahallien siivous ostetaan jatkossa sisäisesti ruoka- ja puhtauspalveluilta. Siivoushenkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan liikunta- ja nuorisopalveluilta ruoka- ja puhtauspalveluihin. Talousarviossa tähän on varauduttu poistamalla siivoojien palkkakulut sekä muut siivouskulut, ja varauduttu siivouksen ostoon sisäisten palvelujen ostoissa. Samoin toimittu niiden nuorisotilojen kanssa, joihin vielä siivous ostettiin ulkoa. Jatkossa kaikkien nuorisotilojen siivous ostetaan sisäisesti. Naisvuoren uimahallin kuluja ja tuloja on vähennetty, koska halli on osan vuodesta kiinni peruskorjauksen vuoksi. Sisäistä vuokraa on kohtuullistettu ensi vuodelle. Vuoden 2018 talousarvioon hallin kaikki kulut vuokrineen, mutta myös tuloineen, tulee taas sisällyttää kokonaisuudessaan. Jotta talousarvioraamiin päästiin, jouduttiin ennakoimaan Siekkilän koulun liikuntatiloista luopumista etuajassa. Talousarvioon sisällytettyjen toimenpiteiden mukaan molemmista tiloista luovuttaisiin kuuden kuukauden irtisanomisajan jälkeen 30.6.2017. Toimenpiteet johtuvat osittain sisäisten vyörytyserien lisääntymisestä. Otavan nuorisotalon toiminta siirretään palveluverkkoselvityksen mukaisesti Otavan kirjaston kanssa samoihin tiloihin. Huonokuntoisesta nuorisotalosta luovutaan. Tavoiteltu tilojen yhteiskäyttö etenee ja uudenlainen nuorisotoiminta mahdollistuu.

29 Kaupunginorkesteri Kaupunginorkesteri tuottaa korkeatasoista ja monipuolista konserttitoimintaa ja yleisötyötä Mikkelissä ja Etelä-Savossa yhteistyössä paikallisten ja maakunnallisten musiikkitoimijoiden, lähiorkesterien sekä kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa. Palvelusuunnitelma Orkesteri tuottaa taide-elämyksiä ja osallistuu kaupungin monipuolisen kulttuuritarjonnan ylläpitämiseen. Sen tehtävänä on taidemusiikkitradition vaaliminen ja kehittäminen sekä yleisötyö kaikenikäisen kuulijakunnan parissa. Orkesteri on asukkaiden hyvinvoinnin kehittymistä mahdollistava helposti saavutettava kulttuuritoimija. Orkesteri näyttäytyy merkittävänä tekijänä kaupungin mainekuvan kehittämisessä. Orkesteri palvelee laajaa yleisöpohjaa toteuttamalla monipuolista ohjelmistopolitiikkaa sekä käyttämällä kohderyhmäsuunnattua markkinointia, sähköisiä palvelukanavia sekä sosiaalista mediaa. Yleisötyön kautta orkesteri huomioi erilaiset kohderyhmät mm. jalkautumalla aktiivisesti koulu-, laitos- ja kauppakeskuskonsertein sekä vierailu- ja tilausesiintymisin. Merkittävä osa orkesterin esiintymisistä tapahtuu muualla kuin omassa konserttisalissa. Orkesteri tekee yhteistyötä paikallisten ja alueellisten musiikkitoimijoiden kanssa, erityisesti Saimaa Sinfonietta - orkesteriyhteistyötä Lappeenrannan kaupunginorkesterin kanssa. Taloudelliset raamit asettavat tiukat ja haastavat rajat monipuolisten ohjelmasisältöjen tuottamiselle, yhteistyötuotannoille, kiinnostavien vierailevien taiteilijoiden käytölle sekä markkinoinnin toimenpiteille. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: orkesteri/kuulijamäärä Markkinoinnin ja viestinnän kehittäminen; sähköiset kanavat, sosiaalinen media Intendentti, nuotistonhoitaja-tuottaja Konserttisisältöjen kehittäminen; monipuolinen ja kiinnostava ohjelmisto ja vierailijat Yleisötyö; uusien yleisöjen tavoittaminen, konserttikokemusten syventäminen Konserttien välittämien internetin kautta Intendentti, ylikapellimestari, ohjelmatoimikunta Intendentti, nuotistonhoitaja-tuottaja, orkesterisihteeri, ylikapellimestari, muusikot Intendentti Saimaa Sinfonietta -yhteistyön kehittäminen yhdessä Lappeenrannan kaupunginorkesterin kanssa sekä konserttitoiminnan että kaupunkien mainekuvan tasolla Intendentti, sivistystoimenjohtaja, viestintäpäällikkö Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Edellä mainitut toimenpiteet edellyttävät riittäviä työ- ja rahallisia resursseja. Konserttisisältöjen kehittäminen edellyttää riittäviä määrärahoja ylikapellimestarin tehtävään ja vieraileviin taiteilijoihin. Toimintamäärärahojen leikkaukset vaikuttavat palvelun laatuun, koska on jouduttu vähentämään kapellimestarien ja solistien käyttöä. Tämä ei mahdollista tarpeeksi kiinnostavien ja monipuolisten konserttisisältöjen tuottamista eikä mahdollista taiteellisen toiminnan kehittymistä pitkällä tähtäimellä. Alan Määräaikainen nuotistonhoitajatuottajan tehtävä vakinaistetaan ja osoitetaan lisäresurssi. Orkesterin soittajiston ja hallinnon koko on pienin mahdollinen. Etu on joustavuus ja edullisuus ylläpitäjälle, haitta kokoonpanon haavoittuvuus esim. sairaustapauksissa. Orkesteritoimintaan tulee osoittaa riittävät toimintaresurssit, jotta konserttitoimintaa voidaan toteuttaa mielekkäällä tavalla. Korkeatasoinen taiteellinen toiminta ja hyvä työaikasuunnittelu ovat merkittävät tekijät muusikoiden työhyvinvoinnille. Hallinnon työhyvinvoinnin takaa riittävät resurssit kehittämiseen ja operatiiviseen toimintaan sekä käytettävissä olevien resurssien mukaan mitoitetut tavoitteet. Henkilöstöllä tulee olla mahdollisuus aktiivisesti seurata oman alan kehitystä niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti.

30 yleinen palkkiotaso on karkaamassa Mikkelin orkesterin ulottumattomiin. Toimintamäärärahojen pienentyminen siirtää painopistettä ns. omana työnä toteutettaviin sisältöihin, mikä lisää hallinnon suunnittelutyön määrää merkittävästi. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Konserttien välittäminen internetin kautta parantaa kulttuuripalveluiden saavutettavuutta ja lisää tunnettuutta. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Nuotistonhoitaja-tuottajan työresurssi antaa mahdollisuuksia kehittämistyöhön. Toimintamäärärahat vaikuttavat mahdollisuuteen käyttää vierailevia taiteilijoita ja muusikkoavustajia; tällä on suora vaikutus esitettävään ohjelmistoon, konserttien houkuttelevuuteen ja järjestettävien konserttien määrään sekä lipunmyyntituloihin. Toisten orkesterien kanssa tehtävällä yhteistyöllä ohjelmiston mahdollisuudet monipuolistuvat merkittävästi, mutta tuotantokustannukset ovat suuret. Internetvälitteinen konserttitoiminta edesauttaa saavutettavuutta, mutta edellyttää muusikoille maksettavia tekijänoikeuskorvauksia. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Mikkelin mainekuvan kehitys Valtakunnalliset orkesteripäivät Mikkelissä 31.3.-2.4.2017 Intendentti Saimaa Sinfonietta -yhteistyön kehittäminen yhdessä Lappeenrannan kaupunginorkesterin kanssa sekä konserttitoiminnan että kaupunkien mainekuvan tasolla Korkeatasoinen konserttitoiminta Intendentti, sivistystoimenjohtaja, viestintäpäällikkö Intendentti, ylikapellimestari, muusikot Markkinoinnin ja viestinnän kehittäminen Intendentti, nuotistonhoitaja-tuottaja Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Markkinointiin pitää varata riittävät taloudelliset resurssit. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin?

31 Palvelu: Kaupunginorkesteri Vastuuhenkilö: Nikke Isomöttönen Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Talousarvio Muutos Muutos-% 2015 2016 2017 2017 2017-2016 2017 / 2016 (lautakunta) Orkesteritoiminta, konsertit ja esitykset kpl 60 38 45 45 7 18,4 / konsertti /konsertti 16 507 23 878 21 778 21 778-2 101-8,8 Kuulijoiden määrä kpl 15 862 8 000 9 500 9 500 1 500 18,8 / kuulija /kuulija 62 113 103 103-10 -88,5 Kuulijoiden määrä / konsertit ja esitykset kpl/konsertti 264 211 211 211 0 0,0 Toiminnan kulut yhteensä 990 403 907 381 980 001 980 001 72 619 8,0 Tuotot -168 484-107 000-107 000-107 000 0 0,0 Tuotot % kuluista % 17,01 11,79 10,92 10,92-1 -8,5 Netto 821 919 800 381 873 001 873 001 72 619 9,1 Viestit tilaajalle: Orkesterin toimintamahdollisuudet ovat palautumassa lähelle vuoden 2015 tasoa. Vuonna 2017 voidaan käyttää jonkin verran enemmän vierailevia kapellimestareita ja solisteja ja järjestää enemmän konsertteja kuin vuonna 2016. Saimaa Sinfonietta-yhteistyön ja -brändin kehittäminen Lappeenrannan kaupunginorkesterin kanssa on strateginen valinta. Näillä toimilla pyritään parantamaan konserttitarjonnan monipuolisuutta, millä on vaikutusta yleisömääriin ja tulotavoitteiden saavuttamiseen. Sisäisten veloitusten suuren kasvun ja hallintopalvelukeskuksen veloitusten vuoksi määrärahoista kuitenkin aiempaa suurempi osa kohdistuu muuhun kuin konserttitoimintaan. Jotta orkesterista saadaan ylläpitäjän sijoitusta vastaava hyöty, sille on varmistettava ammattiorkesteritoiminnan vaatimat resurssit. Käynnissä olevaa orkesterien, teatterien ja museoiden valtionosuusrahoituksen uudistustyötä ja sen vaikutuksia tulee seurata tarkasti.

32 TALOUSARVIORAKENNE TA 2017 1402KN Kulttuuri-,nuoriso- ja liikuntalautakunta KN=5 Sivistystoimenjohtaja 1402KN1 Kultt.- ja vapaa-aika hallinto Sivistystoimenjohtaja 1402KN11 Kulttuuri- ja vapaa-aika hallinto Sivistystoimenjohtaja 140251001 Hallinto ja lautakunta 140251002 Teatteri 140251003 Musiikkiopisto 140251004 Mikaeli 1402KN2 1402KN3 1402KN4 Yleiset kulttuuripalvelut Kulttuurijohtaja 1402KN21 Kulttuuripalvelut Kaupunginorkesteri Intendentti 1402KN31 Orkesteri Museot Museotoimenjohtaja 1402KN41 Museot 1042KN211 Kulttuuritoiminta ja hallinto 140252101 Kulttuuripalveluiden hallinto 140252102 Kulttuuripalveluiden projektit 140253101 Kaupunginorkesteri 140254101 Museoiden hallinto 140254102 Taidemuseo 140254103 Suur-Savon museo 140254104 Aluetaidemuseo 140254105 Päämajamuseo 140254106 Viestikeskus Lokki

33 140254107 Museoprojektit 140254108 Ristiina 140254109 Suomenniemi 1402KN5 Kirjastopalvelut Kirjastotoimenjohtaja 1402KN51 Kirjastot 1402KN511 Mikkelin kirjastot 1402KN512 Pertunmaa 1402KN513 Puumala 1402KN514 Hirvensalmi 140255101 Pääkirjasto 140255102 Mikkeli-sali 140255103 Anttola 140255105 Lähemäki 140255106 Otava 140255107 Rantakylä 140255109 Haukivuoren kirjasto 140255110 Kalevankankaan kirjasto 140255111 Ristiinan kirjasto 140255112 Suomenniemen kirjasto 140255113 Yhteispalvelupisteet 140255201 Pertunmaan kirjasto 140255301 Puumala kirjasto 140255401 Hirvensalmen kirjasto 1402KN52 Kirjaston projektit 1402KN521 Kirjaston projektit 140255509 Kirjaston projektit

34 1402KN6 nuorisojohtaja 1402KN61 Liikuntapalvelut 1402KN611 Liikuntapalvelut 1402KN612 Ulkoliikuntapaikat 140256001 Liikuntapalveluiden hallinto 140256002 Ohjaustoiminta 140256003 Ohjaaja-avustus 140256005 Liikuntapaikka-avustus 140256006 Muut kohdeavustukset 140256009 Liikunnan projektit 140256010 Liikuntaryhmien maksut 140256101 Urheilupuisto 140256102 Keinonurmikentät 140256103 Nurmikentät 140256104 Hiekka-/luistelukentät 140256105 Muut kentät 140256106 Golfkenttä 140256107 Huoltorakennukset 140256108 Koneet ja kalusto 140256109 Yhteiset kustannukset 140256110 Hänninkenttä 140256111 Ristiina 140256112 Suomenniemi 140256113 Uimarannat 140256114 Ulkoilureitit 140256115 Ostopalvelusopimukset 140256116 Retkisatamat

35 1402KN613 Jäähallit ja kuplahalli 140256201 Kilpahalli 140256202 Harjoitushalli 140256203 Kuplahalli 1402KN614 Uimahallit ja sis.liik.tilat 1402KN6141 1402KN6142 Uimahallit Sisäliikuntatilat 140256301 Rantakeidas 140256302 Naisvuoren uimahalli 140256311 Rantakeidas, sali 140256312 Rantakeidas, kuntosali 140256313 Runebergin urheilutalo 140256314 Muut sisäliikuntatilat 140256315 Hauki-halli 140256316 Ristiinan sisäliikuntatilat 1402KN62 Nuorisotyö 1402KN621 Nuorisotyö 1402KN6211 Nuorisotoiminta 140257001 Nuorisopalveluiden hallinto 140257002 Nuorisoavustukset 140257004 Kattilansilta 140257005 Starlight 140257006 Skeittihalli 140257009 Kv-toiminta 140257010 Rantakylä 140257011 Anttola 140257012 Otava 140257013 Kesätoiminta

36 1402KN6212 Muut tilat 140257014 Tapahtumat 140257015 Haukivuori 140257016 Etsivä nuorisotyö 140257017 Ristiina 140257018 Suomenniemi 140257019 Saksala 140257020 Susiniemi 140257021 Vanha Sotku 140257025 Vuokratut tilat 1402KN6213 Nuorisotyöprojektit 140257029 Nuorisotyöprojektit

37 KULTTUURI-, NUORISO- JA LIIKUNTALAUTAKUNNAN LASKUJEN HYVÄKSYJÄT JA ASIANTARKASTAJAT VUODELLE 2017 TULOSALUE Tulosyksikkö Tulosyksikön nimi Sis.tilaus Hyväksyjä 1. varahyväksyjä 2. varahyväksyjä Asiatarkastajat Asiatarkastajan varahenkilö Tukipalvelut 140251001 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Virpi Siekkinen Virpi Launonen Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen Arja Tuukkanen, Annemari Terästi Tukipalvelut 140251002 Teatteri Virpi Siekkinen Marita Kajander Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen Arja Tuukkanen, Annemari Terästi Tukipalvelut 140251003 Musiikkiopisto Virpi Siekkinen Marita Kajander Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen Arja Tuukkanen, Annemari Terästi Tukipalvelut 140251004 Mikaeli Virpi Siekkinen Marita Kajander Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen Arja Tuukkanen, Annemari Terästi Tukipalvelut 140251001 Palkkailmoitukset ja tasetilit Virpi Siekkinen Virpi Launonen Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen Arja Tuukkanen, Annemari Terästi Kulttuuripalvelut 140252101 Kulttuuripalvelut Marita Kajander Susanna Latvala, Sirpa Pyrhönen, Virpi Siekkinen Kulttuuripalvelut 140252102 Kulttuuripalveluiden projektit Marita Kajander Susanna Latvala, Sirpa Pyrhönen, Virpi Siekkinen Kulttuuripalvelut 140252101 Palkkailmoitukset ja tasetilit Marita Kajander Susanna Latvala, Sirpa Pyrhönen, Virpi Siekkinen Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen Arja Tuukkanen, Annemari Terästi Arja Tuukkanen, Annemari Terästi Arja Tuukkanen, Annemari Terästi Orkesteri 140253101 Kaupunginorkesteri Nikke Isomöttönen Virpi Siekkinen Anu Pettinen Arja Tuukkanen, Annemari terästi Orkesteri 140253101 Palkkailmoitukset ja tasetilit Nikke Isomöttönen Virpi Siekkinen Anu Pettinen Arja Tuukkanen, Annemari terästi Museot 140254101 Museon hallinto Matti Karttunen Anna-Maria Larikka Seija Häkkinen Annemari Terästi, Museot 140254102 Taidemuseo Matti Karttunen Anna-Maria Larikka Seija Häkkinen Annemari Terästi Museot 140254103 Suur-Savon museo Matti Karttunen Anna-Maria Larikka Seija Häkkinen Annemari Terästi Museot 140254104 Aluetaidemuseo Matti Karttunen Anna-Maria Larikka Seija Häkkinen Annemari Terästi Museot 140254105 Päämajamuseo Matti Karttunen Anna-Maria Larikka Seija Häkkinen Annemari Terästi Museot 140254106 Viestikeskus Lokki Matti Karttunen Anna-Maria Larikka Seija Häkkinen Annemari Terästi Museot 140254107 Museoprojektit Matti Karttunen Anna-Maria Larikka Seija Häkkinen Annemari Terästi Museot 140254108 Ristiina Matti Karttunen Anna-Maria Larikka Seija Häkkinen Annemari Terästi Museot 140254109 Suomenniemi Matti Karttunen Anna-Maria Larikka Seija Häkkinen Annemari Terästi Museot 140254101-140254109 Palkkailmoitukset ja tasetilit Matti Karttunen Anna-Maria Larikka Seija Häkkinen Annemari Terästi

38 TULOSALUE Tulosyksikkö Tulosyksikön nimi Sis.tilaus Hyväksyjä 1. varahyväksyjä 2. varahyväksyjä Asiatarkastajat Asiatarkastajan varahenkilö Kirjastot 140255101-140255113 Mikkelin kirjastot Virpi Launonen Pia Kontio, Pirjo Sapman Mari Karvonen, Mari Haatainen, Tili 451000/kirjastoaineisto: kaikki kirjaston vastuuyksiköt Arja Huttunen Päivi Laurikainen, Arja-Hillevi Huttunen, Tili 451000/kirjastoaineisto kaikki kirjaston vastuuyksiköt Päivi Laurikainen Kirjastot 140255201 Pertunmaan kirjasto Virpi Launonen Pia Kontio, Pirjo Sapman Mari Karvonen, Mari Haatainen Päivi Laurikainen, Arja Huttunen Kirjastot 140255301 Puumalan kirjasto Virpi Launonen Pia Kontio, Pirjo Sapman Mari Karvonen, Mari Haatainen Päivi Laurikainen, Arja Huttunen Kirjastot 140255401 Hirvensalmen kirjasto Virpi Launonen Pia Kontio, Pirjo Sapman Mari Karvonen, Mari Haatainen Päivi Laurikainen, Arja Huttunen Kirjastot 140255509 Kirjaston projektit Virpi Launonen Pia Kontio, Pirjo Sapman Mari Karvonen, Mari Haatainen Päivi Laurikainen, Arja Huttunen Kirjastot 140292405 Irtain omaisuus Virpi Launonen Pia Kontio, Pirjo Sapman Mari Karvonen, Mari Haatainen Päivi Laurikainen, Arja Huttunen Kirjastot 140255101-15 Palkkailmoitukset ja tasetilit Virpi Launonen Pia Kontio, Pirjo Sapman Mari Karvonen, Mari Haatainen Päivi Laurikainen, Arja Huttunen 140256001 Liikuntapalveluiden hallinto Antti Mattila Tarja Sinioja, Tiina Juhola Arja Tuukkanen Mirja Keituri, Annemari Terästi 140256002 Ohjaustoiminta Antti Mattila Tarja Sinioja, Tiina Juhola Arja Tuukkanen, Matti Poutiainen Mirja Keituri, Annemari Terästi 140256003 Ohjaaja-avustus Antti Mattila Tarja Sinioja, Tiina Juhola Anneli Tirkkonen Mirja Keituri, Arja Tuukkanen, Annemari Terästi 140256005 Liikuntapaikka-avustus Antti Mattila Tarja Sinioja, Tiina Juhola Anneli Tirkkonen Mirja Keituri, Arja Tuukkanen, Annemari Terästi 140256006 Muut kohdeavustukset Antti Mattila Tarja Sinioja, Tiina Juhola Anneli Tirkkonen Mirja Keituri, Arja Tuukkanen, Annemari Terästi 140256101 Urheilupuisto Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Mirja Keituri, Annemari Terästi 140256102 Hiekkatekonurmi Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Mirja Keituri, Annemari Terästi 140256103 Nurmikentät Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Mirja Keituri, Annemari Terästi 140256104 Hiekka-/luistelukentät Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Mirja Keituri, Annemari Terästi 140256105 Muut kentät Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Mirja Keituri, Annemari Terästi 140256106 Golfkenttä Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Mirja Keituri, Annemari Terästi 140256107 Huoltorakennukset Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Mirja Keituri, Annemari Terästi 140256108 Koneet ja kalusto Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Mirja Keituri, Annemari Terästi

39 TULOSALUE Tulosyksikkö Tulosyksikön nimi Sis.tilaus Hyväksyjä 1. varahyväksyjä 2. varahyväksyjä Asiatarkastajat Asiatarkastajan varahenkilö 140256109 Yhteiset kustannukset Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Mirja Keituri, Annemari Terästi 140256110 Hänninkenttä Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Mirja Keituri, Annemari Terästi 140256111 Ristiinan kentät Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Mirja Keituri, Annemari Terästi 140256112 Suomenniemen kentät Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Mirja Keituri, Annemari Terästi 140256113 Uimarannat Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Mirja Keituri, Annemari Terästi 140256114 Ulkoilureitit Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Mirja Keituri, Annemari Terästi 140256115 Ostopalvelusopimukset Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Mirja Keituri, Annemari Terästi 140256116 Retkisatamat Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Mirja Keituri, Annemari Terästi 140256301 Rantakeidas Virpi Lahti Kimmo Kellman, Antti Mattila, Tarja Arja Tuukkanen Annemari Terästi Sinioja 140256302 Naisvuoren uimahalli Virpi Lahti Kimmo Kellman, Antti Mattila, Tarja Arja Tuukkanen Annemari Terästi Sinioja 140256311 Rantakeidas, sali Virpi Lahti Kimmo Kellman, Antti Mattila, Tarja Arja Tuukkanen Annemari Terästi Sinioja 140256312 Rantakeidas, kuntosali Virpi Lahti Kimmo Kellman, Antti Mattila, Tarja Arja Tuukkanen Annemari Terästi Sinioja 140256313 Runebergin urheilutalo Kimmo Kellman Virpi Lahti, Antti Mattila, Tarja Sinioja Arja Tuukkanen Annemari Terästi 140256314 Muut sisäliikuntatilat Kimmo Kellman Virpi Lahti, Antti Mattila, Tarja Sinioja Arja Tuukkanen Annemari Terästi 140256315 Hauki-halli Kimmo Kellman Virpi Lahti, Antti Mattila, Tarja Sinioja Arja Tuukkanen Annemari Terästi 140256316 Ristiinan sisäliikuntatilat Kimmo Kellman Virpi Lahti, Antti Mattila, Tarja Sinioja Arja Tuukkanen Annemari Terästi 140256201 Kilpahalli/jäähalli Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Mirja Keituri,Annemari Terästi 140256202 Harjoitushalli Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Mirja Keituri, Annemari Terästi 140256203 Maapohjahalli Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Mirja Keituri, Annemari Terästi 140256009 Liikunnan projektit Antti Mattila Tarja Sinioja, Tiina Juhola Arja Tuukkanen Mirja Keituri, Annemari Terästi 140257001 Nuorisopalveluiden hallinto Antti Mattila Tarja Sinioja, Mervi Hotokka Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen Arja Tuukkanen, Annemari Terästi

40 TULOSALUE Tulosyksikkö Tulosyksikön nimi Sis.tilaus Hyväksyjä 1. varahyväksyjä 2. varahyväksyjä Asiatarkastajat Asiatarkastajan varahenkilö 140257004 Kattilansilta Mervi Hotokka Antti Mattila, Tarja Sinioja Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen Arja Tuukkanen, Annemari Terästi 140257006 Skeittihalli Tarja Sinioja Antti Mattila, Mervi Hotokka Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen Arja Tuukkanen, Annemari Terästi 140257005 Starlight Tarja Sinioja Antti Mattila, Mervi Hotokka Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen Arja Tuukkanen, Annemari Terästi 140257008 Moisio-Tuukkala Tarja Sinioja Antti Mattila, Mervi Hotokka Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen Arja Tuukkanen, Annemari Terästi 140257009 Kv-toiminta Tarja Sinioja Antti Mattila, Mervi Hotokka Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen Arja Tuukkanen, Annemari Terästi 140257010 Rantakylä Tarja Sinioja Antti Mattila, Mervi Hotokka Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen Arja Tuukkanen, Annemari Terästi 140257011 Anttola Tarja Sinioja Antti Mattila, Mervi Hotokka Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen Arja Tuukkanen, Annemari Terästi 140257012 Otava Tarja Sinioja Antti Mattila, Mervi Hotokka Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen Arja Tuukkanen, Annemari Terästi 140257013 Kesätoiminta Tarja Sinioja Antti Mattila, Mervi Hotokka Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen Arja Tuukkanen, Annemari Terästi 140257014 Tapahtumat Tarja Sinioja Antti Mattila, Mervi Hotokka Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen Arja Tuukkanen, Annemari Terästi 140257015 Haukivuori Tarja Sinioja Antti Mattila, Mervi Hotokka Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen Arja Tuukkanen, Annemari Terästi 140257016 Etsivä nuorisotyö Mervi Hotokka Antti Mattila, Tarja Sinioja Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen Arja Tuukkanen, Annemari Terästi 140257017 Ristiina Tarja Sinioja Antti Mattila, Mervi Hotokka Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen Arja Tuukkanen, Annemari Terästi 140257018 Suomenniemi Tarja Sinioja Antti Mattila, Mervi Hotokka Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen Arja Tuukkanen, Annemari Terästi 140257002 Nuorisoavustukset Antti Mattila Tarja Sinioja, Mervi Hotokka Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen Arja Tuukkanen, Annemari Terästi 140257020 Susiniemi Mervi Hotokka Antti Mattila, Tarja Sinioja Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen Arja Tuukkanen, Annemari Terästi 140257021 Vanha Sotku Mervi Hotokka Antti Mattila, Tarja Sinioja Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen Arja Tuukkanen, Annemari Terästi 140257025 Vuokratut tilat Mervi Hotokka Antti Mattila, Tarja Sinioja Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen Arja Tuukkanen, Annemari Terästi 140257029 Projektit Mervi Hotokka Antti Mattila, Tarja Sinioja Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen Arja Tuukkanen, Annemari Terästi 140292405 Irtain omaisuus Antti Mattila Kimmo Kellman, Virpi Lahti, Pekka Turunen, Tarja Sinioja Arja Tuukkanen, Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen Annemari Terästi

41 TULOSALUE Tulosyksikkö Tulosyksikön nimi Sis.tilaus Hyväksyjä 1. varahyväksyjä 2. varahyväksyjä Asiatarkastajat Asiatarkastajan varahenkilö Kaikki kulttuurinuoriso- ja liikuntalautakunna n alaiset tulosalueet 140256001-140257029 140252101, 140254101-109, 140256001-140257029, 140255101-112, 140253101 Palkkailmoitukset ja tasetilit Pekka Turunen, Virpi Lahti, Kimmo Kellman, Antti Mattila, Mervi Hotokka Tarja Sinioja, Virpi Siekkinen Arja Tuukkanen, Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen Annemari Terästi Työterveyspalvelut tilit 443400, 333007 Virpi Siekkinen Virpi Launonen, Antti Mattila Arja Tuukkanen Annemari Terästi

42 Toimielin Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Sisäisen tilauksen nimi/projektin nimi Kustannuspaikka Tilausnumero Rahoittaja/ rahoituspäätös/pvm. ja päätösnumero Alkupvm Loppupvm Projektin vastuuhenkilö Hyväksyjä/ varahyväksyjä Etsivä nuorisotyö 140257016 144700001060 ISAVI/3208/07.03.03/2015, 14.6.2016 28.6.2016 27.6.2017 Antti Mattila Mervi Hotokka/Antti Mattila, Tarja Sinioja Maakuntakirjaston toiminta 140255509 144700001001 OKM 28.1.2011 41/623/2010 OKM 9.1.2012 39/623/2011 1.1.2011 vuosikohtainen >jatkuva Virpi Launonen Virpi Launonen/Pia Kontio, Pirjo Sapman LUKUKIRI - täyttä 100a 140255509 144700001059 ISAVI/3262/07.03.01/2015 22.03.2016 17.4.2016 31.12.2017 Virpi Launonen Virpi Launonen/Pia Kontio, Pirjo Sapman Kirjastotäti tulee kylään! 140255509 144700001058 ISAVI/3260/07.03.01/2015 22.03.2016 17.4.2016 31.12.2017 Virpi Launonen Virpi Launonen/Pia Kontio, Pirjo Sapman ERNOD 140255509 144200001012 MAMK:in hallinnoima ESR-hanke, jossa kirjasto osatoteuttajana Lastenkulttuurin saatavuuden parantaminen taidekerhojen kautta 31.8.2017 Virpi Launonen Virpi Launonen/Pia Kontio, Pirjo Sapman 140252102 144700001061 OKM/413/620/2016, 7.6.2016 1.9.2016 31.5.2017 Marita Kajander Marita Kajander/Susanna Latvala, Sirpa Pyrhönen, Virpi Siekkinen Orkesterin aluetyö 140253101 OKM/33/221/2016, ennakkoilmoitus 1.1.2017 31.12.2017 Nikke Isomöttönen Nikke Isomöttönen/Virpi Siekkinen Lapsille suunnatun toiminnan ja sisältöjen kehittäminen Kirkonvarkauden alueen julkinen taide Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta projektit 2017 140253101 144700001056 OKM/502/620/2015 1.1.2016 30.6.2017 Nikke Isomöttönen Nikke Isomöttönen/Virpi Siekkinen 140254102 144000000013 TKT/3/521/2015 18.6.2015 31.12.2017 Matti Karttunen Matti Karttunen/Anna- Maria Larikka Asiatarkastaja/ varaasiatarkastaja Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen/Arja Tuukkanen, Annemari Terästi Mari Karvonen, Mari Haatainen/Päivi Laurikainen, Arja Huttunen Mari Karvonen, Mari Haatainen/Päivi Laurikainen, Arja Huttunen Mari Karvonen, Mari Haatainen/Päivi Laurikainen, Arja Huttunen Mari Karvonen, Mari Haatainen/Päivi Laurikainen, Arja Huttunen Mirja Keituri, Anneli Tirkkonen/Arja Tuukkanen, Annemari Terästi Anu Pettinen/Arja Tuukkanen, Annemari Terästi Anu Pettinen/Arja Tuukkanen, Annemari Terästi Seija Häkkinen/Annemari Terästi

43 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta tulosalueittain Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Hallinto/avustukset - 2 281 100 2 281 100 Yleiset kulttuuripalvelut 45 000 665 000 620 000 Museot 104 000 1 174 676 1 070 676 Kirjastopalvelut 691 400 3 990 399 3 298 999 1 350 900 8 110 910 6 760 010 Kaupunginorkesteri 107 000 980 001 873 001 Yhteensä 2 298 300 17 202 086 14 903 786 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta tulosalueittain ks 2017 9000000,0 8000000,0 7000000,0 8 110 910 6 760 010 6000000,0 5000000,0 4000000,0 3000000,0 2000000,0 1000000,0-2 281 100 2 281 100 1 174 676 1 070 676 665 000 620 000 691 400 0 45 000 104 000 3 990 399 3 298 999 1 350 900 Hallinto/avustukset Yleiset kulttuuripalvelut Museot Kirjastopalvelut 980 001 873 001 107 000 Kaupunginorkesteri Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta tiliryhmittäin Myyntituotot 475 300 Tuet ja avustukset 420 300 Vuokratuotot 547 200 Muut toimintatuotot 855 500 Yhteensä 2 298 300 Henkilöstökulut 5 555 136 Palvelujen ostot 2 865 300 Aineet tarvikkeet ja tavarat 1 128 000 Avustukset 2 074 200 Muut toimintakulut 5 579 450 Yhteensä 17 202 086 Muut toimintatuotot; 855 500 ; 37 % Toimintatuotot Myyntituotot; 475 300 ; 21 % Vuokratuotot; 547 200 ; 24 % Tuet ja avustukset; 420 300 ; 18 % Toimintakulut Muut toimintakulut; 5 579 450 ; 32 % Henkilöstökulut; 5 555 136 ; 32 % Avustukset; 2 074 200 ; 12 % Aineet tarvikkeet ja tavarat; 1 128 000 ; 7 % Palvelujen ostot; 2 865 300 ; 17 %