Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KAJAANIN JA KUHMON KAUPUNGINHALLITUKSILLE SEKÄ HYRYNSALMEN, PALTAMON, RISTIJÄRVEN, SOTKAMON JA SUOMUSSALMEN KUNNANHALLITUKSILLE TOIMINTAVUOSI 2015 14.04.2016 Reijo Inget sosiaaliasiamies 1
1 JOHDANTO 3 2 LAKI SOSIAALIHUOLLON ASIAKKAAN ASEMASTA JA OIKEUKSISTA 3 3 SOSIAALIASIAMIEHEN TOIMINTA VUONNA 2015 4 4 YHTEYDENOTOT SOSIAALIASIAMIEHEEN VUONNA 2015 5 5 OIKEUSTURVAKEINOJA 5 6 YHTEENVETOA 7 2
1 JOHDANTO Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista on tullut voimaan vuoden 2001 alusta. Laki velvoittaa kuntaa järjestämään sosiaaliasiamiespalvelut alueellaan ja nimeämään sosiaaliasiamiehen. Sosiaaliasiamiehen yhtenä tehtävänä on antaa vuosittain selvitys toiminnastaan toiminta-alueensa kuntien kunnanhallituksille, Kainuussa myös Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitukselle. Kainuun kunnista Puolanka ja Vaala eivät kuulu allekirjoittaneen toiminta-alueeseen. Tämä raportti sisältää vuoden 2015 selvityksen etukannessa lueteltujen kuntien kunnanhallituksille. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitukselle laaditaan erillinen selvitys. Selvityksessä kerrotaan sosiaaliasiamiestoimintaa säätelevästä lainsäädännöstä ja sosiaaliasiamiehen tehtävistä. Raporttiosuus koostuu sosiaaliasiamiehelle tulleista yhteydenotoista. Näkökulma painottuu asiakkaan näkökulmaan. 2 LAKI SOSIAALIHUOLLON ASIAKKAAN ASEMASTA JA OIKEUKSISTA Sosiaaliasiamiestoimintaa ohjaa laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, joka tuli voimaan 1.1.2001 (SHAL 812/2000, myöh. asiakaslaki). Asiakaslain tavoitteena on turvata asiakkaan asema ja oikeudet sosiaalihuollon palveluiden käyttäjänä sekä selkiinnyttää ja yhtenäistää asiakkaan ja sosiaalihuollon toteuttajan yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Sosiaalihuollon asiakaslaissa ei säädetä asiakkaan oikeuksista saada erilaisia palveluja ja etuuksia eikä kuntien ja kuntayhtymien velvollisuudesta järjestää sosiaalihuoltoa ja osittaa siihen voimavaroja. Asiakaslakia sovelletaan sekä kunnan omaan että yksityisen järjestämään sosiaalihuoltoon ja lasten päivähoitoon. Myös kaikki sellaiset sosiaalihuollon palvelut, joista kunta on tehnyt ostopalvelusopimuksen tai joissa asiakas on solminut yksityisen palveluntuottajan kanssa kahdenkeskisen sopimuksen, kuuluvat asiakaslain soveltamisalaan. Asiakaslaki sisältää sosiaalihuollon asiakkaan osallistumiseen, kohteluun ja oikeusturvaan liittyvät keskeiset oikeudelliset periaatteet. Lain tarkoituksena on taata sosiaalihuollon palveluja käyttäville ja tarvitseville kuntalaisille mahdollisimman laadukas ja asiantunteva palvelu. Asiakaslaissa viranomaisille on asetettu erityinen velvollisuus huolehtia niiden henkilöiden oikeuksien toteutumisesta, jotka ovat erityisen hoivan tai huolenpidon tarpeessa, esim. lapset, vanhukset ja kehitysvammaiset. Asiakaslaki korostaa myös hyvän hallinnon periaatteita. Hyvään hallintoon kuuluu asiakkaan asiallinen ja ystävällinen kohtelu. Lain mukaan asiakkaalla on ehdoton oikeus saada etuuden tai palvelun hakemiseksi tarpeellista ohjausta ja neuvontaa sekä hakemaansa etuutta koskeva kirjallinen päätös. Hyvään hallintoon kuuluu lisäksi oikeus saada asiansa viivytyksettä käsitellyksi. 3
Asiakaslaki sisältää myös säädöksiä asiakkaan velvollisuudesta antaa itseään koskevia tietoja sosiaalihuollon järjestämistä varten sekä säädöksiä asiakkaan oikeuksista saada tietoa itseään koskevista asiakirjoista. Sosiaalihuollon asiakaslain johtavana periaatteena on asiakaslähtöisyys. Sosiaalihuollon palveluiden ja päätösten tulisi lähteä ensisijaisesti asiakkaan esille tuomien lähtökohdista ja tarpeista, eikä auttajan tai organisaation sanelemista tarpeista. Laki korostaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osallistumisen mahdollisuutta omaa elämäänsä koskevissa valinnoissa. Asiakaslain lähtökohtana on asiakkaan omien toiveiden ja mielipiteen huomioiminen. Sosiaaliasiamiehen asema ja tehtävät Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ohjaa sosiaaliasiamiestoimintaa. 1.8.2005 voimaan tulleen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta annetun lain mukaan kelpoisuusvaatimuksena sosiaaliasiamiehen tehtävään on sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus. Asiakaslain mukaan sosiaaliasiamiehen tehtävänä on: - neuvoa asiakkaita asiakaslainsoveltamiseen liittyvissä asioissa - avustaa asiakasta muistutuksen teossa - tiedottaa asiakkaan oikeuksista - toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi - seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. Sosiaaliasiamies ei tee palveluja ja etuuksia koskevia päätöksiä. Asiamies neuvoo ja ohjaa mm oikeusturvaan, menettelytapoihin, muutoksenhakuun ja muistutuksiin liittyvissä kysymyksissä. Sosiaaliasiamieheltä edellytetään puolueettomuutta ja riippumattomuutta. Sosiaaliasiamies tulee sijoittaa hallinnollisesti siten, ettei luottamus hänen puolueettomuutensa vaarannu. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä sosiaaliasiamiestoiminta on sijoitettu kuntayhtymän hallituksen keskitettyjen yhteisten tukipalvelujen tulosalueen vastuualueelle. Tulosyksikön esimiehenä toimi hallintojohtaja Sosiaaliasiamiehen puolueettomuutta ja riippumattomuutta tulee pitää korostetusti esillä. Ongelmia tässä suhteessa ei ole edelleenkään ilmennyt. Asiakkaan näkökulmasta on ehdottoman tärkeää, että asiakkaan luottamus sosiaaliasiamiehen riippumattomaan asemaan ja toiminnalliseen puolueettomuuteen varmistetaan. 3 SOSIAALIASIAMIEHEN TOIMINTA VUONNA 2015 Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on toimia asiakkaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Asiamiehen työ on ollut pääosin asiakastyötä ja työ on painottunut ohjaukseen ja neuvontaan. Asiakkaiden yhteydenotot ovat yksilöllisiä ja niiden perusteella ryhdytään tarpeen mukaisiin toimenpiteisiin. Sosiaaliasiamiehellä ei ole 4
itsenäistä päätösvaltaa, vaan hänen tehtävänään on antaa ohjausta ja neuvontaa. Asiamiehen toiminta yksittäisissä asiakasasioissa perustuu aina asiakkaan antamaan suulliseen tai kirjalliseen valtuutukseen. Sosiaaliasiamies otti tarvittaessa yhteyttä työntekijöihin asiakkaan asian selvittämiseksi. Näitä olivat mm kyselyt hakemuksen viipymisestä, päätöksen sisällöstä ja perusteluista sekä asiakkaan kokemasta kohtelusta. Sosiaaliasiamiehellä ei ole päätösvaltaa muuttaa päätöstä, joten yhteydenotto palveli lähinnä siten, että asiakkaan näkemys kerrottiin suoraan työntekijälle itselleen ja että myös työntekijän näkemys tuli asiasta esille. Pääsääntöisesti asiakkaan yhteydenotot tapahtuivat puhelimella ja useimmiten asiat saatiin siten puhelimitse hoidetuiksi. Tarvittavat tapaamiset asiakkaan kanssa sovittiin puhelinkeskustelun aikana. Sosiaaliasiamiehellä on vastaanottotilat sekä Kajaanissa että Kuhmossa. Kajaanin toimistoon on keskitetty Kajaanin ja lähikuntien alueelta tapahtuneet tarvittavat asiakastapaamiset. Tarvittaessa on varauduttu tapaamaan/tavattu asiakasta myös muilla paikkakunnilla. Sosiaaliasiamiehen tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää jatkuvaa kouluttautumista ja yhteistyötä toisten sosiaaliasiamiesten kanssa. Sosiaaliasiamies on osallistunut sosiaaliasiamiehille tarkoitetuille valtakunnallisille koulutuspäiville, aluehallintoviraston järjestämiin tilaisuuksiin sekä työnantajan järjestämiin koulutustilaisuuksiin. 4 YHTEYDENOTOT SOSIAALIASIAMIEHEEN VUONNA 2015 Asiakkaiden yhteydenotot ovat edelleen vähentyneet koko toiminta-alueella edellisiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2015 (v. 2014) yhteydenottoja oli kaikkiaan 136 (165). Sosiaaliasiamieheen otettiin yhteyttä eniten Kajaanin kaupungin alueelta, yht. 62 (78) kertaa. Eniten yhteydenottoja tuli edelleen toimeentulotuen myöntämiseen liittyvissä asioissa. Kaikki yhteydenotot ovat kertomusvuonna kohdistuneet sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän järjestämisvastuulla oleviin palveluihin sekä niihin liittyviin yksityisten palveluntuottajien järjestämiin palveluihin. Kuntien vastuulla oleviin palveluihin (päivähoito) ei kohdistunut lainkaan yhteydenottoja (0). 5 OIKEUSTURVAKEINOJA Muutoksenhaku Viranhaltijan tekemään päätökseen tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus saada päätös kuntayhtymän hallituksen yksilöhuoltojaoston käsiteltäväksi. Oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Yksilöhuoltojaoston päätökseen tyytymättömällä on oikeus valittaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen 30 5
päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Hallinto-oikeuden päätöksessä annetaan ohjeet jatkovalitusmahdollisuudesta, valitusluvan tarpeesta tai mahdollisesta valituskiellosta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallituksen yksilöhuoltojaosto on käsitellyt kertomusvuoden aikana 111 (v. 2014 83) viranhaltijan päätöstä, joista suurin osa kohdistui toimeentulotukeen ja vammaispalveluihin. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus käsitteli vuonna 2015 yhteensä 24 (26) toimintaalueelta tullutta valitusta. Valitukset koskivat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevia sosiaalipalveluja; toimeentulotukea, vammaispalveluja, lastensuojelua ja kehitysvammaisten erityishuoltoa. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltiin toiminta-alueelta 3 (1) valitusta. Muistutukset Sosiaalihuollon asiakas voi tehdä asiakaslain mukaisen muistutuksen. Sosiaaliasiamiehen yhtenä tehtävänä on neuvoa ja avustaa asiakasta muistutuksen teossa. Muistutusjärjestelmällä halutaan kiinnittää erityistä huomiota sosiaalihuollon laatuun ja toisaalta asiakkaan kohteluun sosiaalihuollossa. Muistutuksen kohteena voi olla asiakassuhteen sisällöllinen ja menettelyllinen laatu, palvelun tuottamistapa ja sitä koskevien säännösten noudattaminen. Muistutuksen voi tehdä myös silloin, kun palvelu ei vastaa tarkoitustaan tai että asiakkaan kohtelu on epätasapuolista tai muuten huonoa. Muistutus tehdään yleensä kirjallisena ja siihen on vastattava kohtuullisessa ajassa. Asiakaslain mukaan kunnan tulee nimetä ne sosiaalihuollon/päivähoidon johtavat viranhaltijat ja toimintayksiköiden vastuuhenkilöt, joille muistutus tehdään ja joilla on oikeus ja velvollisuus käsitellä muistutus. Kertomusvuoden aikana sosiaaliasiamies neuvoi tai avusti 5 (4) muistutusasiassa Näistä mikään ei koskenut kuntien järjestämisvastuulla olevia palveluja (päivähoito). Kantelut Hallintokantelu on ylemmälle tai valvovalle viranomaiselle tehty ilmoitus siitä, että asianomainen katsoo kantelun kohteena olevan menettelyn tai toiminnan lainvastaiseksi, virheelliseksi tai epäasianmukaiseksi. Myös toimimattomuudesta tai tehtävien laiminlyönnistä voi tehdä kantelun. Kantelun voi tehdä kaikenlaisesta toiminnasta. Kantelu voi siten koskea niin tosiasiallista toimintaa, kuten esim. palvelujen laatua tai asiakkaan kohtelua kuin hallintopäätöksiäkin. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on käsitellyt vuoden aikana sosiaaliasiamiehen toiminta-alueelta yhteensä 9 (8) hallintokantelua, jotka kaikki ovat kohdistuneet kuntayhtymän palveluihin, toimeentulotukeen, vammaispalveluihin, lastensuojeluun, lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen sekä omaishoitoon. 6
Kanteluun annetun päätöksen seuraamukset painoarvoltaan pienimmästä suurimpaan ovat (suluissa vuoden 2015 kanteluiden seuraamukset). 1. Kantelu ei anna aihetta toimenpiteisiin (2) 2. Aluehallintovirasto ilmoittaa käsityksen oikeasta asian hoitotavasta (2) 3. Aluehallintovirasto kiinnittää huomiota asian hoitamistapaan (3) 4. Aluehallintovirasto antaa kehotuksen asian hoitamiseen (1) 5. Aluehallintovirasto antaa huomautuksen kantelun kohteelle (1) 6. Aluehallintovirasto määrää uhkasakon. Eduskunnan oikeusasiamies on kertomusvuonna antanut yhden (0) toiminta-aluetta koskevan kantelupäätöksen. 6 YHTEENVETOA Kertomusvuosi on Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän 3. toimintavuosi. Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen ovat edelleen vähentyneet edellisiin vuosiin verrattuna. Kertomusvuonna ei tullut yhtään yhteydenottoa toiminta-alueen kuntien järjestämistä päivähoitopalveluista. Kainuun kunnat ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä toimivat edelleen tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Määrärahojen ja resurssien suuruus ei kuitenkaan määritä kokonaan palvelujen laatua. Oleellista on asiakaspalvelussa olevan henkilöstön oma asenne asiakkaita kohtaan sekä palvelutehtävän merkityksen tunnustaminen. Työn lähtökohtana tulee olla palveluhenkisyys. Palvelun laadukkuus sosiaalityössä muodostuu pääsääntöisesti asiakkaan kuulemisesta, kohtaamisesta ja asiakkaan kokonaisvaltaisen elämäntilanteen ymmärtämisestä. Sosiaalihuollossa on erityistä huomiota kiinnitettävä edelleen hyvän hallinnon periaatteisiin. Hyvään hallintoon kuuluu asiakkaan asiallinen ja ystävällinen kohtelu. Lainsäädännön mukaan asiakkaalla on ehdoton oikeus saada etuuden tai palvelun hakemiseksi tarpeellista ohjausta ja neuvontaa. Erittäin tärkeää ja välttämätöntä on, että asiakas saa hakemaansa etuutta tai palvelua koskevan kirjallisen, huolellisesti perustellun päätöksen säädösten mukaisessa määräajassa. Ongelmia lakisääteisten määräaikojen noudattamisessa esiintyy edelleen sosiaalihuollon alueella. Viranomaisen tavoitettavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Etenkin niissä palveluissa, joissa lähin palvelupiste on muualla kuin yhteydenottajan kotipaikkakunnalla, on puhelinyhteyden saamisella viranomaiseen tärkeä merkitys. Asian käsittelijän tai päättäjän ollessa tavoittamattomissa pitempään sairauden, loman, koulutuksen tms syyn vuoksi, asiakkaan olisi tärkeä tietää, kuka asiaa hoitaa poissaolon aikana. Myös tässä asiassa on tapahtunut edelleen selvää parantumista. Asiakkaiden tiedonsaantiin on kiinnitettävä edelleen huomiota. Viranomaisella on velvollisuus oma-aloitteisesti antaa sosiaalihuollon palveluita koskevaa ohjausta ja neuvontaa. Neuvontaan sisältyy myös palveluista etukäteen tiedottaminen. Oikean ja 7
asiallisen tiedon myötä asiakkaiden ennakkoluulot viranomaista kohtaan vähenevät ja luottamus organisaatioon ja työntekijöihin lisääntyy. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntien eri viranomaiset ja toimijat ovatkin jatkuvasti kehittäneet tiedotustaan parempaan suuntaan sekä erilaisten entistä selkeämpien palveluoppaiden että internet-sivuilla tarjottavan tiedotuksen osalta. 8