Vaasan seudun sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikka Vasaregionens undervisnings- och forskningsklinik inom det sociala området Kutsu Vaasan seudun sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikan ohjausryhmän kokoukseen. Kallelse till styrgruppsmöte för Vasaregionens undervisnings- och forskningsklinik inom det sociala området. Paikka ja aika: Sosiaali- ja terveysvirasto (Silveria), Vöyri- kabinetti Os. Ruutikellarintie 4, maanantai 29.9. klo 13 15. Plats och tid: Social- och hälsovårdsverket (Silveria), Vöråkabinettet, Krutkällarvägen 4, måndagen den 29.9. kl. 13 15. Jäsenet/Medlemmar: Erkki Penttinen x Aila- Leena Matthies x verkkoyhteys Harry Lunabba x Ilse Julkunen - Torbjörn Stoor x Arto Rautajoki - Varpu Rajaniemi x Maritta Vuorenmaa x Raimo Koivisto x Åsa Nyberg- Sundqvist - Alice Backström x Yvonne Holming x Jukka Kentala - Tiina Järvelä - (Suppleant/vara Emmi Hakala x) Projektin työntekijät: Tuula Mulju x Ann Backman x Katri Viitasalo x Esityslista: Föredragningslista: 1. Kokouksen avaus 1. Mötets öppnande 2. Esityslistan hyväksyminen 2. Godkännande av föredragningslista Päätös/Beslut: Hyväksyttiin esityslista. 3. Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkistaminen 3. Granskning av mötesprotokollet från föregående möte Päätös/Beslut: Hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio. 4. Praksis- toiminta 4. Praxis- verksamheten
2 Esitys/Förslag: Osallistujat keskustelevat praksis- toiminnasta/styrgruppen diskuterar praxis- verksamheten. Toiminnan suunnittelu kuntien ja korkeakoulujen kanssa etenee. Praksis- toiminnasta on valmisteilla työpaja. Planerna kring verksamheten och utvecklingen i samarbete med kommunerna och högsko- lorna. Workshop om verksamheten är under förberedelse. Kunnat ovat valinneet praxis- toimintaan erilaisia substansseja. Mustasaari keskittyy vanhus- ja sosiaaligerontologiseen työhön. Tällä halutaan nostaa työn profiilia, iäkkäiden aktivointia ja asumista, tutkimusta sekä lisätä sosiaalityönte- kijöiden kiinnostusta asiaan ja mahdollisesti myös tutkijasosiaalityöntekijä- toiminnan avulla. Maalahti keskittyy lapsi- ja perhetyöhön ja siinä erityisesti sektorien väliseen yhteis- työhön, mikä on pienessä kunnassa tärkeätä. Tarkoituksena on kehittä tätä työsken- telyä ja saada tukea moniammatillliseen työhön. Vaasa keskittyy aikuissosiaalityöhön. Praksis- toiminnan avulla halutaan tukea saada osaamisen muutosta, mihin tarvetta tulee paljolti jo toimeentulotuen siirtymisestä Kelalle lähitulevaisuudessa. Käytännönopettajakoulutuksessa halutaan kuulla työnte- kijöiden ideoita käytäntöjen kehittämiseen (esim. harjoittelijalle oma huone, jossa voi tehdä asiakasvastaanottoa sekä neuvontaa ja ohjausta. Lisäksi mahdollisuus toteut- taa henkilöstön keskuudessa kiertävällä periaatteella kehittäjäsosiaalityöntekijän teh- tävää esim. puolen vuoden periodeissa ja kehittää opiskelijoiden harjoittelun ohjaus- ta, opetella ryhmätoiminnan vetämistä ja työskennellä kokemusasiantuntijoiden kanssa.) Toiminnan painopistealueet ovat eri kunnissa erilaiset ja ohjausryhmä piti sitä ja valittuja painopisteitä hyvänä. Sosiaalihuollon kenttä on laaja ja tarvitaan erilaisia painopisteitä ja nii- tä voidaan vaihtaakin. Henkilöstön ja osaamisen näkökulmasta tämä on tärkeätä. Resurssiky- symys Ohjausryhmä näki praksis- toiminnan idean ja merkityksen tällä hetkellä näin: - on koko opetusklinikan toiminnan sydämenä, joka on kunnassa ja työn käytännössä, siellä missä asiakkaat ovat - ei ole yksittäinen yksikkö vaan praksis- toiminta toimii meidän mallissa jalkautuneena kunnissa - yhdistää horisontaalisesti koulutusta, työn käytäntöä, tutkimusta ja kehittämistä ja ne eivät toimi organisaatioiden mukaisesti omina siiloina, vaan yhdistyvät uudella tavalla työn käytännön yhteydessä - on muistettava praksis- toiminnan merkitys ja opetusklinikkatoiminta, kun keskustel- laan ja suunnitellaan alueellista kehittämisrakennetta ja sisällyttää opetusklinikka siihen kokonaisuuteen - Opetusklinikoiden vertaistapaaminen pidettiin Seinäjoella syyskuussa kolmen maa-
kunnan kesken. SONet BOTNIAn alue /alueemme on erva- näkökulmasta marginaalis- sa ja haluamme nyt vakuuttaa toiminnallamme ja kehittämistyöllämme, että margi- naalissa voi olla kehittämisrakenteita. Hyvänä ideana tapaamisessa esiteltiin Pohjan- maalta yhteistyön tiivistäminen terveydenhuollon kanssa. Kehitämme opetusklinikka- toimintaamme mielessämme laajempi viitekehys ks. sote- lain 32 sisältöä koskien kehittämistoimintaa sosiaali- ja terveysalueella http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=10386860&name=dlfe- 31223.pdf Pykälässä mm. korostetaan, että kehittäminen edellyttää kiinteätä yhteyt- tä palvelutoimintaan sekä osaavaa henkilöstöä ja sosiaali- ja terveydenhuollon kykyä yhteistyöhön. - Sote- uudistuksessa edetään nyt top down- näkökulman mukaisesti ja siksi on hyvä tuoda esille tällaista tuottaja- alueelta lähtevää mallia, joka opetusklinikkatoiminnas- samme on. Tässä praksis- ajattelussa ja toiminnassa sosiaalityön kehittämisen koko käytäntö on laboratoriona. - Do dont do asioita Etelä- Suomen kokemusten perusteella avuksemme: o kannattaa keskittyä oikeaan työhön eikä tehdä näennäistä käytännön työn si- vussa tehtävää mukamastoimintaa ei kannata tehdä praksiksessa ja opetus- o klinikassa tehdyt asiat viedään julkisiksi avoimesti ja kaikilla mahdollisuus tietää teh- dystä- > myös julkaisuja ja tutkimusraportteja kannattaa tehdä ja levittää, nä- kyä o miten saada aidosti molemminpuolinen hyöty opiskelijoille ja työyhteisölle kannattaa pitää mielessä toimintoja suunniteltaessa ja kokeiltaessa o opetusklinikkatoiminnan taakse tarvitaan kriittinen massa, ryhmä toiminnan ympärille, joka puolustaa ja kannustaa sen toimintaa (osallisia, tekijöitä, tuki- joita, kumppaneita, puolustajia ) o (liiallinen) käytäntöjen kyseenalaistaminen voi saada työntekijät kokemaan asemansa kyseenlasitetuksi ja vaihtamaan työpaikka o toiminnan käytäntöön ankkuroitumisessa on hyvä huomioida asiakasryhmän palaute esim. kokeiluista o opetusklinikkatoiminnan arviointi työpaikalla laatunäkökulmasta ja sen kehit- tymisestä olisi yksi toimintatapa miten kehittää työtä? o nämä molemmat edelliset kaksi kohtaa ovat koossa pitävä voima o näitä do don t do asioita kannattaa meidänkin täällä havainnoida ja miet- tiä toimintaan liittyen o toiminnan kehittämisen reunaehtona on se, mikä muuttuu ja minkä työyhtei- sö/organisaatio haluaa muuttuvan Praksistoiminta voi tarjota aikuisopiskelijoille ja aikuisopiskelulle jotakin uutta ja voi parem- 3
4 min löytyä aiheita ja ideoita tehdä opinnoissa kehittämistehtäviä omassa työyhteisössä tai löytää tehtäviä, joissa voi opetella asioita, joissa on aukko osaamisessa. Praksiksessa palvelee heitä paremmin, samoin opinnäytetöitä. Ohjausryhmä piti tärkeänä sitä, miten opiskelijoista huolehditaan harjoitteluissa ja tarjotaan käytännön mahdollisuuksia päästä kiinni työhön ja erilaisiin työtehtäviin sekä harjoittelupaikkoihin, joissa syventyä sosiaalityön erilaisiin sisältö- alueisiin. Parhaiten tämä arvioitiin onnistuvan, kun opiskelija pääsee sisälle työtiimiin. Kannatettiin lämpimästi praksis- toiminnan sitomista kunnan toimintaan. Kunnassa toimin- nalle valmiina kiinteä organisaatio ympäristönä ja sille on hyvä olla resursointi. Näin praksis on paikallisesti kiinnittynyt ja kuntien erilaiset substanssit tuova keskinäisen vaihdon mah- dollisuuden ja tätä valinnanmahdollisuutta pidettiin hyvänä. Resursseja pidettiin haasteena. Korkeakouluilla olisi mahdollisuus ensi talven sos- expo- tapahtumassa tutustua praksis- ja opetusklinikkatoimintaan. Tilaisuus olisi suunnattu korkeakoulujen opiskelijoille sekä henki- löstölle. Tapahtuma on vielä suunnitteluvaiheessa. Vaasan ammattikorkeakoulu piti nykyistä opetusklinikan kannattelija/ja osallistujaryhmää taustaorganisaatioineen hyvänä ja sopivana VAMKin pyrkimyksiin yhteistyössään ja tavoit- teissaan. Korkeakoulujen näkökulmasta toiminta kehittää heidän työtä, kun opettajat pääse- vät näin lähemmäs käytännön työtä Tutkimustarpeiden koontia ja tutkimusten tulosten palauttaminen työyhteisön keskusteluun nähtiin tärkeäksi asiaksi huomioida opetusklinikan toiminnassa. Keskusteltiin, miten ohjausryhmässä olevat tahot voimme tiedottaa paremmin omissa orga- nisaatioissamme ja kumppanuuksissamme opetusklinikan toiminnasta. Asiaa pidettiin tär- keänä. Monikanavainen tiedottaminen, esimiehet tiedottamassa, sähköpostin allekirjoituk- sessa ja brosyyrin avulla pidettiin tärkeinä. Näkyvyyttä toiminnalle tarvitaan! Johdon/ esi- miehen mukanaolo ja tiedottamisen tärkeys opetusklinikan näkyvyydessä ja juurtumisessa on ensiarvoisen tärkeätä niin kunnassa kuin korkeakouluissakin. Työntekijöiden tarpeet ja ideat ovat taas välttämättömiä toiminnan kehittymiseksi ja käynnistymiseksi. 5. Projektin tulevaisuuden resurssit 5. Projektets framtida resurser Esitys/Förslag: osallistujat keskustelevat jatkovalmisteluista ja erityisesti resurs- seista/styrgruppen diskuterar fortsatt beredning av kliniken speciellt med focus på resurser- na. Käytetään Loogista mallia (ks. liite 1) keskustelun pohjana. Den logiska modellen fungerar som diskussionsunderlag (se bilaga 1).
Loogisessa mallissa esitetään hankkeen tarpeet, oletukset, resurssit, tuotteet (outputs) ja tu- lokset (outcomes). Kokonaisuutta tarkasteltaessa ohjausryhmä piti tulevaisuuteen etenemisessä välttämättö- mänä edellytyksinä projektin koordinointia, työnjakoa eri toimijoitten kesken, aikaresurssia kaikilta toimijoilta ja lisäksi käytännön järjestelyiden hoitamista yms. juoksevia työn perus- asioita. Looginen malli on hyvä kokonaisuus ja siihen tehtiin vain muutamia lisäyksiä ja täs- mennettiin sisältöjä seuraavasti: - Resurssit ja niiden hankinta: Kukin osallistujataho vastaa tietyistä resursseista opetuskli- nikkatoiminnassa. Tehtäväksi jäi kullekin taholle miettiä, mitä olemassa olevia resursseja heillä on ja miten niitä voisi käyttää opetusklinikkatoimintaan. Vaasa miettii, voisiko ope- tusklinikan käytännön työntekijän kehittämistyön vastuu huomioida palkkauksessa tai et- tä kukin työntekijä voisi kiertävästi puolivuosittain irrottautua kehittäjätyöntekijäksi. On mietittävä, mitä organisaatioiden sisäisellä rahoituksella ja esim. tehtävien uudelleenor- ganisoinnilla voidaan tehtävistä hoitaa. Koordinaattorin tehtävään on kiinnitettävä huo- miota ja siihen tarvitaan yksi tai useampia henkilöitä vastaamaan informoinnista, käy- tännön organisoinnista tekemisissä ja toimijoiden kesken. Tätä on vaikea hoitaa oto- periaatteella. Koordinointiresurssi on n. 50 000e/v. Opetusklinikka tarjoaa osaamiskes- kuksille mielenkiintoisia tehtäviä. Tosin tällä hetkellä osaamiskeskusten perusrahoitus ja säästöt ovat yhä keskustelun alla STM:n kanssa. Kaksi lahjotusprofessuuria on Vaasassa aukeamassa ja Erkki Penttinen selvittää niiden käyttömahdollisuutta sosiaalityöhön käy- täntötutkimuksen professuuriin. Poliittisten päätösten tekemiseksi resursseista on polii- tikoille hyvä nostaa esille sosiaali- ja terveydenhuollon erilaiset kehittämisresurssit. On myös osattava kertoa konkreettisesti, mitä opetusklinikalla tehdään. Hankkeiden toimin- nan konkretisointi poliitikoille ja päättäjille on tehtävä substanssikärjen kautta käytännön toimia esittäen. Esim. lastensuojelujärjestelmän arviointi olisi hyvä tulokulma esitellä asiaa. - Tarpeet: Kyse on sosiaalialan statuksen nostamisesta ja tarpeet sekä tavoitteet on nos- tettava kiteytetysti esille. - Tulokset. Näitä täsmennetään ja konkretisoidaan. keskustelun yhteenvetona todettiin, että looginen malli kuvaa hyvin kokonaisuutta, tar- kennetaan ja kiteytetään em. asioita ja että kokemusosaamisen ja asiakkaiden mu- kanaolo on lisättävä Päätös/Beslut: Toimijat miettivät, mitä sisäisiä resursseja heillä olisi käytettävissä toimintaan jatkossa. Täsmennetään loogista mallia em. keskustelun pohjalta niin, että se on esittävissä päättäjille konkreettisina sisältöinä, joihin rahoitustarve voidaan heille osoittaa. 5
6 6. Kaupungin juhlarahan käyttö klinikkatoiminnassa. / 6. Användning av stadens juhlarahasto klinikverksamheten Esitys/Förslag: Osallistujat keskustelevat juhlarahan käytöstä klinikkatoiminnassa. / Styr- gruppen diskuterar bidragsfinansieringen. Kaupungin juhlarahoista on myönnetty 30 000e käytettäväksi opetuklinikkatoimintaan. Osa rahoituksesta suunnataan ammattikorkeakoulujemme toimintaa opetusklinikassa. Ehdotuksia juhlarahan käyttöön: - Käytännönopettajakoulutukseen amkeille opettajien resurssiksi - Harjoittelun kehittämiseen amkeille ja world cafén toteuttamiseen aiemman toteu- tuksen mukaisesti maahanmuuttajanäkökulmasta (kanslaisraatityyppinen) - markkinointi ja esittelymateriaaliin opetusklinikasta - sos- expon suunnitteluun ja toteutukseen ensi talveksi - ensi vuodelle suunniteltavat muut opetusklinikan tapaamiset? - Päätös/Beslut: Esitetään em. ehdotuksia juhlarahan käyttöön opetusklinikkatoimintaa var- ten. 7. Loppuraportti 7. Slutrapporten Esitys/Förslag: Ohjausryhmä päättää loppuraportin laadintaan (ks. liite 2) liittyvistä käy- tännöistä. / Styrgruppen beslutar om förfarandet kring slutrapporten. (Se bilaga 2) Loppuraportin sisältöä on mietitty uudella tavalla kertovasta tavasta tulevaan suuntaavaksi. Ohjausryhmä piti tavoitteellisuutta hyvänä, samoin sitä että keskeiset haasteet ja ongelmat tehdään näkyviksi raportoinnin kautta. Ilse Julkunen esitti sähköpostitse, että viimeinen kap- pale keskittyisi visioihin ja kehittämisehdotuksiin ja että henkilöstö liittäisi arvioinnin jokai- seen raportin lukuun. Näin lopputulos on moniäänisempi. Pohjoismaisen yhteistyön mah- dollisuus nostetaan esille. Päätös/Beslut: Raportti tehdään esityksen mukaisesti ja huomioidaan em. ohjausryhmän si- sällölliset ehdotukset. 8. Projektin talous 8.Projektets ekonomi Esitys/Förslag: Talouden seuranta selostetaan kokouksessa. / Uppföljning av projektets eko- nomi Seuraavaan kokoukseen.
9. Ajankohtaista 9. Aktuellt Talousasioiden todettiin olevan kunnossa, eikä niitä käsitelty tarkemmin. 10. Seuraavat kokoukset: 24.11. kello 13 ja 15.12. kello 13. 10. Följande möten: den 24.11. kl. 13 och den 15.12. kl. 13. 11. Muut asiat 11. Övriga ärenden Katri Viitasalo esitti ehdotuksen käytännönopettajakoulutukseen osallistuvien työntekijöiden reflektointipäiväkirjojen tutkimuksesta ja tutkimusluvasta. Tutkimuslupa ja sitä koskeva ma- teriaali lähetetään Vaasaan ja Maalahteen lautakuntapäätöksen saamiseksi. Maritta VuOrenmaa esitti, että Vaasan THL:n yksiköllä ja Bower- hankkeella on paljon mate- riaaleja, joita voi hyvin hyödyntää opetusklinikan kautta tutkimuskäytössä. Kirjalahjoituksia otetaan toimijoilta milellään vastaan arvottavaksi käytännönopettajakoulu- tuksen osallistujille. 12. Kokouksen päättäminen 12. Mötets avslutande Puheenjohtaja päätti kokouksen n. klo 15. Liitteet / Bilagor: Bilaga 1 Looginen malli / Logisk modell Bilaga 2 Loppuraportin rakenne / Slutrapportens struktur 7