Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä

Samankaltaiset tiedostot
Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset

Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä

Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Väliraportointi projektiryhmälle. Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten järjestäminen tulevaisuudessa Pirkanmaan maakunnassa - joukkoliikenteen viranomaistoiminta

Alueiden käytön palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin

1(5) YM:n toimiala (YM:ssä tarkitettu versio): Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999)

Alueidenkäytön, ympäristön ja liikenteen palvelukuvaukset. Merja Vikman-Kanerva

Maakuntauudistus ja liikennetehtävät

Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu

Liikennetehtävät maakunnissa (ELYn näkemys) Raimo Järvinen Varsinais-Suomen ELY-keskus

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4

ELY-keskuksen rooli rakentamisessa

Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Maankäytön ohjausryhmä #phliitto

Urakoitsijaseminaarin avaus

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. valmistelu. Sabina Lindström

Maakuntakaava Luonnoksesta ehdotukseksi MH 18.9.

Kokoustila Roine, Kokouskeskus Pellava, Kelloportinkatu 1 B, Tampere

HE 45/2018 vp. - Maantielailla ratkaisut tienpidon ongelmiin - Maakuntauudistuksen täytäntöönpano liikenteen hallinnonalalla

Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. laatiminen. Hanna Perälä

Oma Häme. Tehtävä: Maakuntakaavan laatiminen Heikki Pusa. Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus.

Työsuunnitelma Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS

Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä

Kuntamarkkinat

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Maakuntauudistus ELY-keskuksen kannalta. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Neuvottelukunta

Tienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto

Alueidenkäyttö- ja ympäristöpalvelut. Alueidenkäytön palvelut

Seutuhallituksen kokous

Maakuntavaltuusto Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus

Kokoushuone Roine, Kokouskeskus Pellava, Kelloportinkatu 1 B, Tampere. Jukka Alasentie, Pirkanmaan liitto Leena Strandén, Pirkanmaan ELY-keskus

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti

Oma Häme. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo. Tienpito. Nykytilan kartoitus.

Kulttuuriympäristö. jokaisen oma ja kaikkien yhteinen

Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista

ELY-keskusten konsultoiva rooli ja valitusoikeuden rajoittaminen. Karalusu-työryhmä Anu Kerkkänen

Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä eri toimijoiden roolit ja yhteistyö. Hankesuunnittelupäivä Mervi Karhula

MAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun. Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä Kaisa Äijö

Sote- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla. Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä. Kokous 1. Muistio 1 (6)

Liikenteen uudistukset

Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017

Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö työryhmä

Maakunnan palvelumuotoilua asiakasnäkökulmasta, esimerkkejä -keskiössä kunta- Teemaryhmät Alueidenkäyttö ja Luonnonvarat

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. osallistuminen. Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9.

Vuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

Maakuntauudistus mikä muuttuu joukkoliikenteessä?

Oma Häme: Maakuntauudistuksen sisältöryhmät

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta

Tienpito- ja liikenneasiat maakuntauudistuksessa. Timo Mäkikyrö

Pohjois-Savon maakuntauudistus

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto

Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hankkeen tuloksia

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

Posio HIMMERKIN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Henkilöliikenne maakuntauudistuksessa Itä-Suomessa

Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely (MAL) Oulun seudulla

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä laiksi maantielain muuttamisesta

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari Karoliina Laakkonen-Pöntys

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto

Ehdotus kestävän liikkumisen alatyöryhmän perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi. Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto

Liikennejärjestelmäsuunnittelu

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Vireillä oleva maantielain uudistus. Siltatekniikan päivät, Marita Luntinen, Liikennevirasto

ELY-keskuksen aluekehitystehtävät. Kauranen Sinikka

Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset. ELY-keskuksen muuttunut rooli

Uuden Valtion lupa- ja valvontaviraston ja maakuntien ympäristötehtävät. Johtaja Kari Lehtinen Keski-Suomen ELY

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet

Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Vesienhoito hallinnonuudistuksessa. Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmä Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Ulla Koski

HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kohti uudenlaista joukkoliikennettä

Ylimaakunnallisesti järjestettävät tehtävät

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Saavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto

Henkilökuljetukset. Maakunnallistuvat vammaispalvelut Erityisasiantuntija Jaana Viemerö Suomen Kuntaliitto

Transkriptio:

Loppuraportti Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä 22.5.2017 29.5.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi

Sisällys 1 Teemaryhmän työskentely 1.1 Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet 1.2. Työryhmän kokoontumiset 1.3 Ryhmän tuottama materiaali 1.4 Yhdyspinnat muihin teemaryhmiin 2 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi teemoittain 2.1 Maakuntakaavoitus 2.2 Liikennejärjestelmä 2.3 Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen 2.4 MAL-sopimus 2.5 Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät 2.6 Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset 2.7 Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset 2.8 Kulttuuriympäristön hoito 2.9 Rakennusvalvonta ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen 3 Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen 3.1 Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen 3.2 Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen 3.3 Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset organisointiehdotukset 4 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuus 4.1 Alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta keskeiset maakunnan tehtävät 4.2 Henkilöliikenteen erilaiset palvelualueet ja kehittämistavoitteet 4.3 Liikenteen palvelualueisiin pohjautuva henkilökuljetusten malli 5 Asiakkuuden hallinta 6 Järjestäjän ja tuottajan tehtävät 7 Monituottajuus ja tuottamistavat 8 Vaikutusten arviointi 8.1 Strategiset ja taloudelliset tavoitteet 8.2 Henkilöstöön kohdistuvat vaikutukset 9 Yhteistyö ja yhdyspinnat 9.1 Yhteistyö kuntien, valtion ja muiden tahojen kanssa 9.2 Ehdotukset yhteistyömuodoiksi 10 Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset 10.1 Organisaation muodostaminen 10.2 Työryhmätyöskentely ja henkilöstöresurssit väliaikaishallinnon aikana 10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa

1 Teemaryhmän työskentely 1.1 Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet 1.2 Työryhmän kokoontumiset 1.3 Ryhmän tuottama materiaali 1.4 Yhdyspinnat muihin teemaryhmiin 29.5.2017 3 www.pirkanmaa2019.fi

1.1 Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet Teemaryhmän jäsenet Karoliina Laakkonen-Pöntys, Pirkanmaan liitto, pj. Minna Huttunen, Pirkanmaan ELY-keskus Kaija Joensuu, Pirkanmaan ELY-keskus Elina Viitanen, Pirkanmaan ELY-keskus Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus Teemu Lepistö, Ikaalisten vesi Oy Taru Hurme, Tampereen kaupunki Jyrki Pohjankylä, Tampereen kaupunki/juko Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Pauli Piiparinen, Ylöjärven kaupunki Ruut Rissanen, Pirkanmaan liitto Satu Appelqvist/Hanna Djupsjöbacka, Pirkanmaan liitto Annu Piesanen, Pirkanmaan liitto, siht. Teemaryhmän alatyöryhmät Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen Pj. Soili Ingelin, siht. Samuli Alppi Vesihuolto Pj. Kaija Joensuu, siht. Satu Appelqvist Joukkoliikenne Pj. Harri Vitikka, siht. Ruut Rissanen Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset (yhteinen Alueen elinvoiman edistäminen -teemaryhmän kanssa) Pj. Heikki Ikonen, siht. Ruut Rissanen Kulttuuriympäristön hoito Pj. Elina Viitanen, siht. Lasse Majuri Rakennusvalvonta Pj. Ulla-Kirsikka Vainio, siht. Elina Viitanen 29.5.2017 4 www.pirkanmaa2019.fi

1.2 Teemaryhmän kokoontumiset to 27.10.16 Maakuntauudistuksen kokonaisuus, työskentelyn tavoitteet, viestintä Tilaisuudet: ke 9.11.16 Työsuunnitelma, alatyöryhmien perustaminen to 24.11.16 Työsuunnitelma, alatyöryhmien perustaminen to 15.12.16 Esittely alatyöryhmien työskentelyn lähtökohdista Pirkanmaan kaavoittajien tapaaminen 22.11.2016: aiheena maakuntauudistus to 12.1.17 to 26.1.17 to 9.2.17 Nykytilakuvausten ensimmäiset versiot, vesihuolto-alatyöryhmän työskentelyn esittely, Pirkanmaan kuntien kaavoittajien työpajan tulosten esittely, keskustelu maakuntakaavasta Joukkoliikenne-alatyöryhmän työskentelyn esittely, nykytilakuvausten tilanne, väliraportointiohjeistus Luonnonsuojelun edistämisen tehtävien esittely, kulttuuriympäristön hoito ja alueidenkäytön suunnittelun edistäminen -alatyöryhmien työskentelyn esittely, keskustelu maakuntakaavasta ja liikennejärjestelmäsuunnittelusta Tampereen kauppakamarin aluesuunnittelu- ja liikennevaliokunnan työpaja maakuntauudistuksesta 11.5. ke 15.2.17 Teemaryhmän väliraportin käsittely to 23.2.17 Rakennusvalvonta-alatyöryhmän työskentelyn esittely, väliraportin käsittely to 9.3.17 Työryhmän työn loppuun saattaminen asetettuihin tavoitteisiin vastaaminen. Alatyöryhmien aiheet tarpeen mukaan. to 23.3.17 Maakuntakaavoitus uudessa maakunnassa -keskustelu. Ympäristötiedon tuottaminen ja jakaminen maakunnassa -keskustelu to 6.4.17 Alatyöryhmien loppuraportit Keskustelu edistämis- ja viranomaistehtävistä. to 20.4.17 MAL-sopimus, esittely ja keskustelu Maankäytön ja liikenteen suunnittelu ja toteutus uudessa maakunnassa -keskustelu to 4.5.17 Teemaryhmän loppuraportin käsittely, aiheena konsernirakenne ti 16.5.17 Teemaryhmän loppuraportin hyväksyminen 29.5.2017 5 www.pirkanmaa2019.fi

1.3 Ryhmän tuottama materiaali Loppuraportti: Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus Väliraportti: Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus Väliraportin liitteet: nykytilakuvausraportit Liite 1. Maakuntakaavoituksen nykytilakuvaus Liite 2. Liikennejärjestelmätyön nykytilakuvaus Liite 3a. Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen, nykytilakuvaus Liite 3b. MAL-menettelyn peruskuvaus Liite 4a. Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät, nykytilakuvaus Liite 4b. Vesihuoltoon, vedenhankintaan ja pohjavesiin liittyvät valvonta- ja edistämistehtävät (sis. taulukkoliitteet) Liite 5. Joukkoliikenne, nykytilakuvaus Liite 6. Tienpidon nykytilakuvaus Liite 7. Kulttuuriympäristön hoito SOTE- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla -raportin osuudet 29.5.2017 6 www.pirkanmaa2019.fi

2 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi teemoittain 2.1 Maakuntakaavoitus 2.2 Liikennejärjestelmä 2.3 Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen 2.4 MAL-sopimus 2.5 Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät 2.6 Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset 2.7 Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset 2.8 Kulttuuriympäristön hoito 2.9 Rakennusvalvonta ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen 29.5.2017 7 www.pirkanmaa2019.fi Kunkin osalta käsitellään: Määrittely Tehtävät ja organisaatiot Tuotettavat palvelut ja asiakkaat Tuotokset Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää

2.1 Maakuntakaavoitus Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä 29.5.2017 8 www.pirkanmaa2019.fi

2.1.1 Määrittely Maakuntakaava on suunnittelujärjestelmän mukaista strategista suunnittelua, jonka toteuttamista edistetään Maakuntakaava on yleispiirteinen, oikeusvaikutteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Siinä esitetään alueiden käytön, yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua. Maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma muodostavat maakunnan yhteisen strategisen suunnittelun kokonaisuuden, joka perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä lakiin alueiden kehittämisestä. Pirkanmaan liitto yhdessä muiden toimijoiden kanssa edistää kaava toteutumista mm. kehityshankkeiden ja edunvalvonnan keinoin. MRL 32 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, mm. Ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa Viranomaisten on pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista

2.1.2 Tehtävät ja organisaatiot Maakuntien liitot Lakisääteiset Maakuntakaavan laatiminen (MRL 25 ): kaava-asiakirjojen valmistelu, selvitysten laadinta, vaikutusten arviointi, yhteistyön ja vuorovaikutuksen järjestäminen Maakunnan suunnittelun edellyttämä alueiden käytön, alue- ja yhdyskuntarakenteen, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seuranta (MRA 2 ) Liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin koordinointi ja suunnittelun yhteensovittaminen (Laki alueiden kehittämisestä 17 ) Alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien koordinointi ja suunnittelun yhteensovittaminen (Laki alueiden kehittämisestä 17 ) Lausunnon antaminen yleis- ja asemakaavoista (MRA 20, 28 ) ja maa-ainesluvista (MAA 4 ) Ampumarataverkoston kehittämisen suunnittelu (AmpumarataL 12 ) Osallistuminen tulvariskien hallinnan suunnitteluun sekä esityksen tekeminen MMM:lle tulvaryhmän kokoonpanosta (Laki tulvariskien hallinnasta 5 ja 15 ) Vapaaehtoiset Maakunnan kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteutus Maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen; suunnittelu, edunvalvonta, neuvottelut ja lausunnot ELY-keskukset Kts. 2.3 Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen

2.1.3 Tuotettavat palvelut ja asiakkaat Tuotettavat palvelut Yleispiirteinen maankäytön suunnittelu Maakuntakaava pidetään ajan tasalla valtuustokausittain, jolloin se pystyy vastaamaan kasvavan maakunnan muuttuviin tarpeisiin. Muut maakunnalliset suunnitelmat Esimerkiksi POSKI-hanke, Tampereen läntiset väylähankkeet, Pirkanmaan palveluverkkoselvitys, Liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelma, Voimaa tuulesta Pirkanmaalla Asiantuntijapanoksen antaminen kuntien, valtion ja seutujen suunnitelmiin. Suunnitelmien toteuttaminen Edunvalvonnan ja edistämisen keinot Neuvottelut ja lausunnot Maankäytön ja liikenteen hankkeiden vetäminen, rahoittaminen tai niihin osallistuminen Paikkatieto Tuotetaan ja ylläpidetään rakennetun-, luonnon- sekä toimintaympäristön tietoa Kehitetään alueellisen tiedon jakamisen ja hyödyntämisen ratkaisuja Selvitykset ja muut suunnitelmat Maakuntakaavan laadintaan liittyvät tutkimukset, selvitykset ja vaikutusten arvioinnit Maakunnan kehittämiseen ja maakuntakaavan toteuttamiseen liittyvät selvityshankkeet Huom! Tehtävät selvitykset palvelevat myös kuntakaavoitusta, lupaharkintaa ja toteutusta. Esim. Maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi, vähittäiskauppa Yhteistyön ja kansalaisosallistumisen järjestäminen Järjestetään maakuntakaavan ohjaus- ja hankeryhmätoiminta sekä muu sidosryhmäyhteistyö Tehdään aloitteellisesti sektorirajat ylittävää yhteistyötä suunnitelmien toteuttamisen edistämiseksi Edistetään seudullisen tason suunnittelua tarjoamalla foorumi ja asiantuntemusta kuntien ja valtion yhteistyölle Järjestetään asukasosallistumista koko maakunnassa Asiakkaat Kunnat, elinkeinoelämä, asukkaat, valtio

2.1.4 Tuotokset Ajantasainen maakuntakaava Muut maakunnan kasvuun ja kehittymiseen tähtäävät suunnitelmat väyläverkosto energiahuolto ja muu infrastruktuuri palveluverkko ampuma- ja moottoriratojen kehittämissuunnitelma (lakisääteinen) Kehittämistä tukevat maankäytön, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen sekä luonnonvarojen ja - arvojen suunnitelmat ja selvitykset Kuntakaavoituksen edistäminen Kuntarajat ylittävien hankkeiden toteutuksen edistäminen suunnittelun tai edunvalvonnan keinoin Maakuntakaavan sisällön tarkentaminen ja tulkinta mm. lausunnoin ja neuvotteluin Kokeilu- ja kehittämishankkeet innovatiivinen suunnittelukulttuuri valtion, kuntien ja 3. sektorin hankkeisiin osallistuminen Tiedon ja seurannan tuottaminen ja jakaminen alueen toiminta- ja fyysisestä ympäristöstä Vuorovaikutus, yhteistyön mahdollistaminen ja edistäminen, maakunnalliset digitaaliset alustat, hanke- ja työryhmät, kansalaisosallistuminen Noin 140 lausuntoa vuosittain 29.5.2017 12 www.pirkanmaa2019.fi

2.1.5 Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää Laaja sidosryhmätyöskentely ja kansalaisosallistuminen. Maakuntakaavoitus perustuu ohjaus- ja hankeryhmätyöskentelyyn, mikä on sitouttanut toimijoita laajasti ja tuonut työhön laaja-alaista asiantuntemusta. Ollut mahdollisuus myös kokeiluhankkeisiin (esim. ekosysteemipalvelut), mitä on toivottu myös jatkettavan. Laaja tiedontuotanto. Jatkossa tiedon jakamisen kehittäminen. Nyt toimittu jatkuvan prosessin periaatteella. Siitä pitäisi pitää kiinni myös jatkossa, sillä maakunta on kasvava. 29.5.2017 13 www.pirkanmaa2019.fi

2.2 Liikennejärjestelmätyö Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä 29.5.2017 14 www.pirkanmaa2019.fi

2.2.1 Määrittely Liikennejärjestelmä Liikenneviraston määritelmän mukaan liikennejärjestelmä muodostuu liikenneväylistä, henkilö- ja tavaraliikenteestä sekä liikennettä ohjaavista järjestelmistä. Maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa huomioidaan ihmisten ja elinkeinoelämän tarpeet. Lisäksi osana liikennejärjestelmää ovat enenevässä määrin erilaiset liikennepalvelut. Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatiminen on tärkeä osa liikennejärjestelmätyötä. Maakuntien liitoilla on vastuu maakunnallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimisesta ja niiden seurannasta (pl. Helsingin seutu). Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetään, mihin suuntaan liikennejärjestelmää halutaan kehittää ja miten liikennejärjestelmän tulevaisuuden haasteet ja ongelmat ratkaistaan. Pirkanmaan ensimmäinen koko maakuntaa koskeva liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2012. Pirkanmaan liiton koordinoima suunnitelma koostuu vuoteen 2040 tähtäävästä liikennejärjestelmävisiosta, kehittämisen pääteemoista ja konkreettisista toimenpiteistä. Kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2012 2016 on tehty aiesopimus. Liikennejärjestelmäsuunnitelman ja aiesopimuksen toteutumista seuraamaan on perustettu seurantaryhmä. Tampereen kaupunkiseudulla liikennejärjestelmäsuunnitelmia on tehty jo moneen otteeseen. Keskeisiä yhteistyötahoja liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnassa ja toteutuksessa ovat Pirkanmaan liiton ja ELY-keskuksen lisäksi Pirkanmaan kunnat, Liikennevirasto, Pirkanmaan poliisilaitos sekä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä. 29.5.2017 15 www.pirkanmaa2019.fi

2.2.2 Tehtävät ja organisaatiot Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 17 Maakunnan liiton tehtävät 6) vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista 3 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimiala ja tehtävät 9) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tieja liikenneolot, maanteiden pito sekä julkisen liikenteen järjestäminen Laki Liikennevirastosta 2 Tehtävät 1) ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Vapaaehtoisena toimintatapana on liikennejärjestelmäsuunnitelmasta laadittu toteuttamisen aiesopimus. 29.5.2017 16 www.pirkanmaa2019.fi

2.2.2 Tehtävät ja organisaatiot Liikennejärjestelmätyön muut toimintatavat Tampereen kaupunkiseudulle on laadittu oma liikennejärjestelmäsuunnitelma TASE 2025, joka on päivitetty vuonna 2010. Tampereen kaupunkiseudulla toimii Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän vetämänä seutuyhteistyö, jonka liikennejärjestelmätyöryhmään myös ELY ja Pirkanmaan liitto kuuluvat. Tampereen kaupunkiseudulla on vahva liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelun yhteenkytkentä. Seudulle on tehty kuntien ja valtion toimijoiden välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen toimenpiteiden edistämistä koskeva MAL-aiesopimus vuosille 2016 2019. Sopimus perustuu kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja rakennesuunnitelmaan. Seudulliset turvallisen ja viisaan liikkumisen suunnitelmat ovat tärkeä osa ELY-keskuksen liikenneturvallisuustyötä ja myös osa liikennejärjestelmätyötä. Tampereen seudun ulkopuolisten alueiden suunnitelmat on juuri päivitetty tai osittain tekeillä. Liikkumisen ohjauksella pyritään vaikuttamaan kansalaisten liikkumistottumuksiin kestäviä kulkumuotoja suosivaksi. Edellytyksinä liikkumistottumusten muuttamiselle ovat kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantaminen. Keskeisin palvelutasotekijä kaupunkiseudun liikenteessä on myös saavutettavuus, mutta kaupunkiseuduilla sillä tarkoitetaan matka-ajan sijasta saavutettavuutta mahdollisimman usealla eri kulkumuodolla. Joukkoliikenteen järjestämistavoilla on vaikutusta joukkoliikenteen kulkutapaosuuteen. Joukkoliikenteen edistäminen on tärkeä osa liikennejärjestelmätyötä. Nykyisin joukkoliikenteen järjestämisestä Tampereen kaupunkiseudulla vastaa Tampereen seudun joukkoliikenne ja muualla Pirkanmaalla Pirkanmaan ELY-keskus. 29.5.2017 17 www.pirkanmaa2019.fi

2.2.2 Tehtävät ja organisaatiot Liikennehankkeiden edunvalvonta Pirkanmaan liitossa Tärkeä osa liikennejärjestelmätyötä on liikenne- ja maankäyttöhankkeiden toteuttamisen edistäminen vaikuttamistyön avulla. Kansanedustajien neuvottelukunnan tehtävänä on edunvalvonta ja maakunnan painoarvon lisääminen valtakunnallisessa päätöksenteossa. Neuvottelukunta on käsitellyt useasti liikenneasioita. Pirkanmaan liiton edunvalvonnan kärkiä ovat viime vuosina olleet muun muassa: Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehitys Pääradan kapasiteetin lisääminen, mukaan lukien 3. raide Tampereelta etelään Tampereen raitiotie Valtatie 3 yhteysväli Tampere Vaasa, Hämeenkyrön ohitus Valtatie 9 Tampere Orivesi kehittämistoimenpiteet Valtatie 12, erityisesti Lamminrahkan eritasoliittymä Lisäksi Pirkanmaan liitto tekee yhteistyötä liikennehankkeiden edistämiseksi yli maakuntarajojen, muun muassa päärataryhmä, Pori Tampere-rataryhmä, HFP-neuvottelukunta ja lukuisia muita. Hankkeiden toteuttamisen edistäminen on tärkeää myös jatkossa. On kehitettävä hyviä toimintamalleja yhteistyössä kuntien kanssa. 29.5.2017 18 www.pirkanmaa2019.fi

2.2.3 Tuotettavat palvelut ja asiakkaat 2.2.4 Tuotokset Tuotettavia palveluja ovat muun muassa: Alueen (esim. seutu, maakunta) liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikenneturvallisuustoiminta ja -toimenpiteet Viisaan ja turvallisen liikkumisen alueelliset suunnitelmat Maankäyttö- ja ympäristövaikutusten arviointihankkeiden asiantuntijatehtävät TALLI-liikennemalli yhdessä Tampereen kaupungin kanssa Liikennetutkimukset Palvelutasoanalyysit, kuten tieverkon merkitsevyysluokitus Lähtökohdat maantieverkon kunnossapidon ohjaukselle Asiakkaina ovat sekä asukkaat / liikenteen käyttäjät, yritykset, kuljetusyritykset, liikenteen operaattorit ja palveluntarjoajat, kunnat, yhteistyökumppanit Toimiva liikennejärjestelmä ja sen tavoitteellinen kehittäminen 29.5.2017 19 www.pirkanmaa2019.fi

2.2.5 Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää Liikennejärjestelmän kehittäminen koskee erityisesti kasvavaa kaupunkiseutua. Seudullinen liikennejärjestelmätyö toimii hyvin ja jatkossa maakunnan ja seudun yhteistyö on tärkeää. Yhteistyöryhmät on todettu erittäin toimiviksi, kuten liikenneturvallisuusfoorumi, LJS aiesopimuksen seurantaryhmä, liityntäpysäköinnin kehittämisryhmä sekä muut teemakohtaiset hanke- ja työryhmät, joissa tehdään yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Tiivis yhteistyö Liikenneviraston kanssa. ELYn ja kuntien väliset vuosittaiset neuvottelut suunnittelu- ja toteutustarpeista koettu hyviksi. Liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikuttavuus alueen edunvalvontatyöhön sekä hyvä keskusteluyhteys pirkanmaalaisten kansanedustajien kanssa. ELY-keskus on pystynyt suuntaamaan omaa rahoitusta liikenneturvallisuutta parantaviin hankkeisiin. 29.5.2017 20 www.pirkanmaa2019.fi

2.3 Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen Alueiden käytön suunnittelun edistäminen -alatyöryhmä Soili Ingelin, PIRELY, pj. Samuli Alppi, PIRELY, siht. Elina Viitanen, PIRELY Hanna Djupsjöbacka, PL Pia Hastio, Tampere Sirkka Sortti, Mänttä-Vilppula Markku Lahtinen, Kangasala Timo Rysä, Ylöjärvi 29.5.2017 21 www.pirkanmaa2019.fi

2.3.1 Määrittely Alueidenkäytön suunnittelulla luodaan edellytykset toimivalle, taloudelliselle ja kestävälle yhdyskuntarakenteelle sekä hyvälle asuin- ja elinympäristölle. Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen on maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL) perustuva ELY:n tehtäväkokonaisuus. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat suunnittelua maakunnissa ja kunnissa. Valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edistää kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä sekä valvoo että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, muut alueiden käyttöä ja rakentamista koskevat tavoitteet sekä kaavoitusasioiden ja rakennustoimen hoitoa koskevat säännökset (MRL 18 ). Maankäyttö- ja rakennuslain muutos on eduskunnan käsiteltävänä (tavoitteena voimaan tulo 1.4.2017) Lakimuutoksen myötä ELY-keskusten tehtävät painottuvat nykyistä vahvemmin kuntien maankäytön suunnittelun ja rakennustoimen edistämistehtäviin ja vaikutuksiltaan merkittäviin kysymyksiin (valtakunnalliset ja merkittävät maakunnalliset asiat, valtion toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeät asiat) Muutokset on otettu huomioon tässä esityksessä ja siihen liittyvässä tekstiosiossa. 29.5.2017 22 www.pirkanmaa2019.fi

2.3.2 Tehtävät ja organisaatiot Lakisääteisiä tehtäviään ELY-keskus hoitaa: Osallistumalla kunta- ja maakuntakaavoitukseen. Järjestämällä kunnan kanssa yhteistyössä valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävistä yleis- ja asemakaavoista viranomaisneuvottelut, joihin kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa kaavoissa käsitellään. Käymällä alueensa kuntien kanssa vuosittaiset kehittämiskeskustelut, joissa käsitellään mm. ajankohtaisia valtakunnallisia maankäyttöön ja rakentamiseen liittyviä ohjelmia ja tavoitteita, kunnan toimintaan vaikuttavia lakimuutoksia, kunnan yleispiirteisen suunnittelun vaihetta sekä muita, kunnan kehityksen kannalta keskeisiä suunnitelmia ja valtion tukimahdollisuuksia. Antamalla lausuntoja kunnan pyynnöstä merkittävistä yleis- ja asemakaavoista, rakennusjärjestyksistä sekä laissa erikseen mainituissa tapauksissa poikkeamispäätöksistä ja suunnittelutarveratkaisuista. Tekemällä erillislakien mukaisia päätöksiä (mm. laki rakennusperinnön suojelusta, muinaismuistolaki). Tuottamalla valtakunnalliseen seurantajärjestelmään tiedot hyväksytyistä yleis- ja asemakaavoista sekä kuntien poikkeamispäätöksistä ja suunnittelutarveratkaisuista, ylläpitämällä mm. rakennussuojelua koskevia tiedostoja. Seuraamalla kuntien päätöksenteon lainmukaisuutta valtakunnallisissa ja maakunnallisissa kysymyksissä. 29.5.2017 23 www.pirkanmaa2019.fi

2.3.3 Tuotettavat palvelut ja asiakkaat Valtakunnallisesti määritellyt ELY:n alueidenkäytön ohjauksen palvelukuvaukset: Kehittämiskeskustelu Viranomaisneuvottelu Lausunto Päätösten seuranta ja valvonta Rakennusperintöavustus Rakennussuojelupäätös Muita merkittäviä ELY:n palveluja ovat: Kaavajärjestelmää ja lain soveltamista koskeva neuvonta Suunnitteluyhteistyö Ennakoiva neuvonta kaava- ja lupakysymyksissä Kaavoitukseen liittyvä asiakaspalvelu esim. paikkatiedot Koulutus sidosryhmille Ohjelmien ja strategioiden laatiminen Rakennetun ympäristön seuranta: tiedon tuottaminen valtakunnallisiin seurantajärjestelmiin (yhdyskuntarakenne, kaavoitustilanne, lupaseuranta) Osallistuminen erilaisiin kehityshankkeisiin ja ohjelmiin Asiakkaat: ELY-keskusten yleiskaavalausuntojen sisällöt v. 2015 Lähde: Ohjauksen kehittämisraportti luonnos (Rabinowitsch-Jokinen & Strandén 2017) Kunnat, maakunnat Yritykset ja yhteisöt Asukkaat Elinympäristön käyttäjät 29.5.2017 24 www.pirkanmaa2019.fi

2.3.4 Tuotokset Viranomaisneuvotteluja järjestetty kuntien kanssa yleiskaavoista ja merkittävistä asemakaavoista (mm. RKY-alueet) vuosittain 30 40 kpl. Lausuntoja kuntien kaavaluonnoksista ja -ehdotuksista on annettu vuosittain noin 30 40 kpl. Kuntakaavoitusta on tuettu asiantuntijaohjauksella ja työneuvotteluja kuntakaavoista on pidetty vuosittain noin 40 50 kpl. Kehittämiskeskustelut on käyty vuosittain kunnittain. Teemoina mm. kunnan yhdyskuntarakenteen kehitys, yleiskaavoitustilanne ja MRL:n muutokset. MAL-sopimus vuosille 2016 2019 on allekirjoitettu 9.6.2016. ELY-keskus osallistuu sopimuksen toteuttamiseen ja seurantaan valtion viranomaisena. ELY-keskus osallistuu Tampereen kaupunkiseudun kanssa yhteistyössä valtakunnalliseen Life Climate - hankkeeseen ja tukee kuntien liittymistä HINKUverkostoon. Vähähiilisyyden tavoittelu on tunnistettu alueidenkäytössä tärkeäksi teemaksi ja ELY-keskus on nimennyt koordinaattorin edistämään asiaa. Laajojen yritysalueiden suunnittelun edistämiseksi on järjestetty ennakkoneuvotteluja sekä nimetty hankekohtaiset koordinaattorit. (Kolmenkulman ja Hiedanrannan alueet). Pirkanmaan taajamien yleiskaavoitustilanne on hyvä. Strategiset yleiskaavat on otettu käyttöön: Hämeenkyrö valmistunut, käynnissä Kangasala ja Tampere. Hyväksyttyjen rantaosayleiskaavojen piirissä on 48 % Pirkanmaan ranta-alueista. Käynnissä ovat Orivesi, Ikaalinen ja Kangasala. Rakennussuojelua koskevia päätöksiä on tehty v. 2016 kaksi, avustuksia rakennusperinnön hoitoon myönnettiin 30 000 euroa. Pirkanmaata koskevat tiedot löytyvät valtakunnallisesta paikkatietojärjestelmästä: kuntien hyväksymät yleis- ja asemakaavat, poikkeamispäätökset ja suunnittelutarveratkaisut Kuntien päätöksiä seurataan: oikaisukehotuksia ja valituksia ELY-keskus on joutunut tekemään vuosittain 1 2 kpl. 29.5.2017 25 www.pirkanmaa2019.fi

2.3.5 Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää ELY on kehittynyt MRL:n aikana kuntien merkittäväksi asiantuntijakumppaniksi. ELY tarjoaa monialaista asiantuntemusta (mm. luonto ja PIMA), johon kaikilla kunnilla ei ole resursseja. Koulutustuki on arvokasta, erityisesti suoraan päättäjille tuotettava koulutus. Epäviralliset joustavat käytännöt ja lausuntomenettely ovat nyt hyvässä tasapainossa. Matala kynnys toimii molempiin suuntiin ja auttaa keskittymään merkittäviin kysymyksiin. Edistäminen toimii, kun päämäärä on yhteinen, ELY:n kanta on selkeä, kun eriäviä tahtotiloja. Pienten kuntien näkökulmasta neuvottelut (kaavaneuvottelut - sekä viralliset että työneuvottelut) ovat erityisen tärkeitä. Y:n ja L:n yhteistyö on vakiintunutta; nykyiseen lainsäädäntöön perustuen E:n rooli on jäänyt heikoksi. 29.5.2017 26 www.pirkanmaa2019.fi

2.4 MAL-sopimusmenettely Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseutu Leena Strandén, Pirkanmaan ELY-keskus 29.5.2017 27 www.pirkanmaa2019.fi

2.4.1 Määrittely: MAL-sopimusmenettely Sopimusmenettelyn tavoitteena on parantaa suurten kaupunkiseutujen toimivuutta ja kilpailukykyä. Seudullisella sopimuksella tuetaan kaupunkiseudun kuntien välistä sekä valtion ja kuntien yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. Sopimuksella toteutetaan yhdyskuntarakennetta eheyttäviä toimenpiteitä kaupunkiseudun Rakennesuunnitelman pohjalta. Sopimuksella valtio ohjaa resursseja joukko- ja kevytliikennettä tukevaan infrastruktuuriin. Vastineena kunnat panostavat monipuolisen asuntotuotannon edellytyksiin ja tonttitarjontaan. Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen kolmas MAL-sopimus kattaa vuodet 2016 19. Sopimuksen allekirjoittajina ovat YM, LVM, TEM, ARA, LIVI ja ELY-keskus. Sopimus hyväksytään kuntien valtuustoissa. Valmistelusta vastaa kaupunkiseudun seutuhallitus ja käytännön työstä kaupunkiseudun kuntayhtymä. ELY-keskus osallistuu sopimuksen toteutukseen ja seurantaan valtion viranomaisena. Sopimuksia vahvistettiin 2016 tekemällä niistä valtioneuvoston periaatepäätös. Sopimusmenettelyn jatkosta maakuntauudistukseen liittyen ei ole tehty päätöksiä.

2.5 Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät Vesihuolto-alatyöryhmä Kaija Joensuu, Pirkanmaan ELY-keskus Samuli Alppi, Pirkanmaan ELY-keskus Pekka Virtaniemi, Ylöjärven kaupunki Teemu Lepistö, Ikaalisten Vesi Satu Appelqvist, Pirkanmaan liitto 29.5.2017 29 www.pirkanmaa2019.fi

2.5.1 Määrittely Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus. Vesihuollon järjestämisestä, ylläpidosta ja edistämisestä vastaavat useat toimijat, kuten kunnat, vesilaitokset ja ELY-keskus. Pohjavesien suojelun tavoitteena on säilyttää luonnontilaiset pohjavedet entisellään ja estää ihmistoimintaa heikentämästä pohjaveden laatua. Pohjavesitehtäviin kuuluvat myös vedenhankintaa palvelevat pohjavesiselvitykset ja vedenhankinnan edistäminen. 2.5.2 Tehtävät ja organisaatiot Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat vesihuollon kehittämisestä, suunnittelun ohjauksesta, rahoitustuen suuntaamisesta ja osaltaan vesihuoltolain sekä muun vesihuollon kannalta keskeisen lainsäädännön kuten mm. vesilain ja ympäristönsuojelulain valvonnasta. ELY-keskukset ohjaavat alueellisten vesihuollon yleissuunnitelmien sekä kuntien vesihuollon kehittämistä ja voivat myöntää tukea vesihuoltoinvestointeihin, pohjavesi-tutkimuksiin sekä muihin vesihuoltoa palveleviin selvityksiin. ELY-keskukset vastaavat pohjavesien suojelusta, pohjavesien hoidosta (mm. pohjavesialueiden kartoituksesta ja suojelusuunnitelmista), seurannasta sekä edistävät vedenhankintaa. 29.5.2017 30 www.pirkanmaa2019.fi Maakunnan liitolla ei ole erillisiä, vesihuoltoon tai pohjavesiin liittyviä tehtäviä, vaan näihin liittyvät tehtävät ovat osa laajempaa maakunnan kehittämisen kokonaisuutta. Lakisääteisistä tehtävistä erityisesti aluekehitys- ja maakuntakaavoitustyöllä on tärkeitä yhtymäkohtia vesihuollon maakunnalliseen ja seudulliseen kehittämiseen ja suunnitteluun sekä pohjavesien suojeluun. Lakisääteisten tehtäviensä ohella liitto tekee edunvalvontaa, jolla pyritään vaikuttamaan mm. valtion talousarvioon. Osana em. tehtäviä maakunnan liitto osallistuu maakunnalliseen ja seudulliseen vesihuollon suunnitteluun. Kunnat vastaavat vesihuoltolain mukaisesti vesihuollon kehittämisestä ja järjestämisestä sekä pohjaveden suojelun valvonnasta yhdessä ELY-keskusten kanssa. Lisäksi kunnat osallistuvat pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laadintaan. Vesihuoltolaitosten tehtävänä on toimittaa kuluttajille talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset täyttävää talousvettä sekä huolehtia asianmukaisesta jätevesien käsittelystä. Vesihuoltolaitokset ovat yhteistyössä kuntien ja ELY-keskusten kanssa suojelusuunnitelmien laadinnassa

2.5.3 Tuotettavat palvelut, asiakkaat ja tuotokset Keskeiset järjestäjän tehtävät teemoitettuna Vesihuoltolaki, Asiantuntijapalvelut Vesihuolto ja pohjavedet Vesihuollon riskit ja toimintavarmuus Vesihuollon järjestäminen Vesihuollon kehittäminen Pohjavesien suojelun edistäminen Pinta- ja pohjavesien kestävä käyttö Tulva- ja kuivuusriskit Koulutus, opastus, tiedotus, tiedon tuottaminen Vesihuoltoyhteistyön edistäminen Kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen vesihuollossa Viranomaisyhteistyö Viranomais (valvonta) palvelut Yleisen edun valvonta Lausunnot, päätökset, hallintopakkokäsittely Kuntien ja vesihuoltolaitosten valvonta Rahoituspalvelut Vesihuollon kehittämishankkeet Pohjavesiselvitykset, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat Vesihuoltohankkeet Maakuntakaavoitus Vesihuollon maakunnallisen ja seudullisen kehittämisen kannalta merkittävien vesihuoltoratkaisujen osoittaminen oikeusvaikutteisesti Asiakkaat Maakunnan asukkaat Toiminnanharjoittajat Kunnat Tuotokset ELY-keskus lausunnot kehittämissuunnitelma muut vesihuoltoon liittyvät selvitykset (ml. biotalous) seurantasuunnitelma pohjavesialueiden rajaukset ja kartat vesienhoidon toimenpideohjelma vesienhoitosuunnitelma POVET-rekisteri 29.5.2017 31 www.pirkanmaa2019.fi Vesihuoltolaitokset Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit Pirkanmaan liitto maakuntakaava ja siihen liittyvät selvitykset lausunnot

2.5.4 Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa Vesihuolto- ja pohjavesitehtäviin liittyvä asiantuntemus Viranomaisyhteistyö pinta- ja pohjavesiriskien arvioinnissa ja hallinnassa Verkostoituminen yli maakuntarajojen Vedenhankinnan ja pohja- ja pintaveden suojelun tarpeiden huomioon ottaminen osana maakuntakaavoitusta; muussa kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa vielä kehitettävää Pohjavesiä ja vesihuoltoa koskeva suunnittelu osana vesien- ja merenhoitoa Avoimet tietojärjestelmät ja niiden kehittäminen 29.5.2017 32 www.pirkanmaa2019.fi

2.6 Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset Joukkoliikenne-alatyöryhmä Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY Mika Periviita, Tampere Ruut Rissanen, Pirkanmaan liitto Jouni Koskela, Pirkanmaan liitto Erkki Harju, Tuomi Logistiikka Minna Uschanoff, Valkeakoski Pirkko Lindström, Juupajoki Jukka-Pekka Vallius, Pirkanmaan ELY 29.5.2017 33 www.pirkanmaa2019.fi Henkilökuljetukset-alatyöryhmä Erkki Harju, Tuomi Logistiikka Oy Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY Mika Periviita, Tampere Ruut Rissanen, Pirkanmaan liitto Marja-Riitta Mattila-Nurmi, Pirkanmaan liitto Satu Astor, KELA Jussi Teronen, Ylöjärvi Anne Vesaranta, PSHP Kristiina Harsu, KELA Ellinoora Tuusa, Tuomi Logistiikka Oy Valmistelussa käytetty apuna WayStep Consultingin konsulttityötä Julkisen henkilöliikenteen organisointi Pirkanmaalla 2019

2.6.1 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö sekä Tehtävät ja organisaatiot 1/2 Pirkanmaan ELY-keskuksen nykyiset tehtävät: Toimivalta-alueena Pirkanmaan maakunta pois lukien Tampereen kaupunkiseutu. Vastaa joukkoliikenteen palvelutason määrittelystä alueellaan. Ostoliikenteen suunnittelu ja kilpailuttaminen. Nykyisin kilpailutetaan nettomallilla, jossa liikennöitsijän lippu- ja maksujärjestelmä. Markkinaehtoisen liikenteen osalta ELY-keskus myöntää reittiliikenneluvat hakemusten perusteella (ei enää uudessa maakunnassa). Nykytilassa ELY-keskus käyttää vuosittain noin 2 M joukkoliikenteen ostamiseen ja lipputukeen. ELY:n järjestämän liikenteen käyttäjämääristä ei tilaajalla ole tarkkaa tietoa. Tehtäviin kuuluu joukkoliikennevuorojen hallinta valtakunnallisella Vallu-järjestelmällä. Kuhmoisissa nykytilassa toimivaltaisena viranomaisena Keski-Suomen ELY-keskus. Lisäksi Pirkanmaalle ulottuu myös muiden ELY-keskusten hankkimaa ja luvittamaa joukkoliikennettä. Muut joukkoliikennejärjestelmän toimijatahot: Tampereen seudun joukkoliikenne (NYSSE): toimivalta-alue Tampere sekä Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. Tampere isäntäkaupunki, päätökset tekee joukkoliikennelautakunta. NYSSE-brändi: kalustovaatimukset, vyöhykepohjainen lippu- ja maksujärjestelmä. Kilpailutetaan bruttomallilla, jossa lipputulot jäävät tilaajalle. Resurssit: 20 henkilötyövuotta + sopijakuntien resurssit, kuntien rahoitus noin 15 M /vuosi, lisäksi valtionapua noin 2 M /vuosi. Vuonna 2016 tehtiin noin 37 miljoonaa matkaa. Lisäksi kuntien järjestämää joukkoliikennettä, lähinnä koulukuljetuksia. LVM:n tilaamaa junaliikennettä. NYKYTILA Tampere Pirkanmaan ELY Keski-Suomen ELY

2.6.1 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö sekä Tehtävät ja organisaatiot 2/2 Tuomi Logistiikka Oy Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistama hankinta- ja logistiikkayhtiö Yhtiön toiminta käynnistyi 1.1.2016 Henkilöstö 180 hlöä, liikevaihto 90 M Tays erityisvastuualueen yhteishankintayksikkö Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Kaikkien Tampereen kaupungin kustantamien kuljetusten suunnittelu ja ohjaus joukkoliikennettä lukuun ottamatta Henkilöliikenteen toiminta-alue Kiireettömät potilassiirrot ambulanssilla koko Pirkanmaalla Kiireettömät potilassiirrot ambulanssilla koko Pirkanmaalla Kiireettömät potilassiirrot inva- ja paaritaksilla: kaikki PSHP:n yksiköt (Tampere, Sastamala, Valkeakoski), Tampereen, Nokian ja Kangasalan kaupungit Henkilöliikenneyksikön vuosivolyymit (2016) 1 240 000 matkaa, joiden arvo 21 M Pirkanmaan vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisista matkoista jo nykytilassa 85 % Tuomen ohjauksessa Tuomella ei ole omaa kuljetuskapasiteettia, vaan kuljetuspalvelut hankitaan markkinoilta kilpailuttamalla. 29.5.2017 35 www.pirkanmaa2019.fi Kuljetustenohjauskeskuksen (Kuohke) toiminta-alue

2.6.2 Tuotantotapa Joukkoliikenteeseen ja henkilökuljetuksiin käytetään Pirkanmaalla julkista rahoitusta vuodessa yhteensä yli 76 milj. noin 3/4 on kuntien rahoitusta noin neljännes Kelan rahoitusta (sis. ei-kiireelliset SVL-matkat ja koulumatkatuki) Joukkoliikenteen valtion rahoituksen osuus on noin 4 milj. Kuntien rahoittamista SOTE-kuljetuksista vajaa 10 % on sosiaalihuoltolain (SHL) ja reilut 90 % vammaispalvelulain (VPL) kuljetuksia Vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuksiin (13,6 M /2016) käyttäjällä on subjektiivinen oikeus. Asiointialueena oma kunta ja lähikunnat. Harkinnanvaraisten sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten (0,9 M /2016) järjestämisessä eri kunnissa on erilaisia käytäntöjä ja omavastuut vaihtelevat kunnittain. Kehitysvammalain mukaiset kuljetukset (2,1 M /2016) koskevat pääasiassa kehitysvammaisten työ- ja koulumatkoja. Koulukuljetusten kustannuksiin (18,8 M /2016) sisältyvät sekä koululaisten matkaliput normaaleille reittilinjoille että kunnan ostamat erilliset koululaiskuljetukset linja-autoilla ja takseilla. 18,4 milj. 3,9 milj. 18,9 milj. 17,1 milj. 18,3 milj. Avoimessa joukkoliikenteessä suurin osa liikennöitsijän tuloista tulee asiakaslipputulosta. Yhteiskunnan tukiosuus ei siis kerro kovinkaan paljon avoimen joukkoliikenteen volyymeistä. Avoin joukkoliikenne Opetustoimi Sosiaalitoimi Kiireettömät potilaat Kela (vuosi 2015)

2.6.3 Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää Maakunnassa on tarpeen kehittää henkilöliikenteen kokonaisvaltaista osaamista ja selkeää johtajuutta. ELY-keskuksen ja kuntien välillä yhteistyö toimivaa, mutta painopistettä tulisi siirtää kehittämiseen ja parempaan ennakointiin. Yhteishankintoja ja -rahoitusmalleja on kehitettävä jatkossa. Kunnissa ongelmana on osaamisen puute, koska kunnissa (pääosin) ei ole henkilökuljetusten tai joukkoliikenteen ammattilaisia. Kaikki henkilöliikennetehtävät tehdään muun toimen ohessa, myös suunnittelu ja kilpailuttaminen. Ollaan palveluntarjoajien vietävissä. Pirkanmaan liitolla strateginen kehittämisote myös joukkoliikenteeseen maakuntakaavan ja liikennejärjestelmäsuunnitelman sekä innovaatiotoiminnan johtamisen kautta. Yhtenäisen lippujärjestelmän laajentaminen on tärkeä tavoite koko maakunnan joukkoliikenteessä. Ongelmana eri julkisten toimijoiden järjestämien kuljetusten hajanaisuus ja melko vähäinen yhteistyö (esim. sotekuljetukset, avoin joukkoliikenne, koulukuljetukset ). Tulee rakentaa seutuviranomaisen, maakunnan ja kuntien yhteistyömalli. Ainakin yhteiskilpailutus voisi toimia. Tavoitteena seutuviranomaisen lippu- ja maksujärjestelmän laajentaminen koko työssäkäyntialueelle. Pääteiden joukkoliikennepalvelu toteutuu merkittävältä osin markkinaehtoisesti, mutta markkinaehtoista liikennettä viranomainen ei voi halutessaankaan tukea. Markkinaehtoisen liikenteen osalta yhtenäisen lippu ja maksujärjestelmän käytön mahdollisuutta ja kunnan tukemismahdollisuutta tulee vielä selvittää. Tampereen seudun joukkoliikenteen alueella joukkoliikenne kehittyy vahvasti keskeisillä alueilla. Verkostoperusteinen organisointi ja yhteistyö jäsenkuntien ja liikennöitsijöiden kanssa toimii hyvin. Yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä sekä toimivat informaatiojärjestelmät palvelevat hyvin. Kuntarajapohjainen toimivaltaraja on hallinnollisesti helppo, mutta palvelun tuottamisen kannalta tehoton. Tampereen seudun toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen alueella tärkeää on maankäytön ja joukkoliikenteen yhteensovittaminen, muualla Pirkanmaalla keskeisempää luoda riittävä palvelutaso koulumatkojen ja pendelöinnin tarpeisiin sekä joillakin yhteyksillä myös palveluasiointiin. 29.5.2017 37 www.pirkanmaa2019.fi

Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä sekä Alueen elinvoiman edistäminen -teemaryhmä 2.7 Tienpito Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset -alatyöryhmä Heikki Ikonen, Pirkanmaan ELY Ruut Rissanen, Pirkanmaan liitto Tommi Merta, Pirkanmaan ELY Annukka Hakala, Destia Kari Keinonen, Länsilinjat Markku Kujanpää, Tampereen aluetaksi Pekka Aalto, Pirkanmaan LOGY ry Heikki Liimatainen, TTY Jyri Sarkkinen, Akaa 29.5.2017 38 www.pirkanmaa2019.fi

2.7.1 Yhteistyötahot Asiakkaat Ihmisten liikkumistarpeet Yritysten kuljetustarpeet Kuljetusyritykset Pirkanmaan ELY ja Varsinais-Suomen ELY Tienpito, suunnittelu, liikennejärjestelmätyö, luvat Liikennevirasto Tienpito, radanpito, suunnittelu, ohjeistus Tiekunnat/ yksityishenkilöt Yksityisteiden tienpito Kunnat Kadunpito Pirkanmaan liitto Liikennejärjestelmä -suunnitelma Muut viranomaistahot kuten Trafi, LVM mm. ohjeistus, luvat Yhteistyökumppanit Järjestöt, yhdistykset, oppilaitokset, media... Palveluntuottajat

2.7.2 Määritelmä ja tuotettavat palvelut Maantielaki: Violetilla kattavan TEN-T-verkon tiet Tienpito käsittää maantien suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja liikenteen hallinnan. Maantien rakentamisella tarkoitetaan uuden tien tekemistä ja tien parantamista. Pirkanmaan maantieverkon laajuus Valtatie 665 km Kantatie 313 km Seututie 768 km Yhdystie 3392 km Yhteensä 5138 km Sillat 1066 kpl 29.5.2017 40 www.pirkanmaa2019.fi Kuhmoinen: Valtatie 35 km Kantatie 13 km Seutu- ja yhdystiet 150 km

2.7.3 Tuotokset ja resurssit Tuotantotapa ja palveluverkko Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009), 3 8) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, maanteiden pito sekä julkisen liikenteen järjestäminen PIR-ELY Rahoitus Ohjelmointi Suunnittelun tilaajatehtävät: Esi- ja yleissuunnittelu Tiesuunnitelmat Maanhankinta Maankäytön yhteistyö Viranomaisyhteistyö Liikenneturvallisuus Ympäristöasiat Liikenteen hallinta Joukkoliikenne Yksityistiet Tienpidon lupia Hankinta-alue (VAR-ELY), Pirkanmaalle kohdistuvat Rakennussuunnittelu Urakoiden kilpailuttaminen Urakan aikainen toiminta Pienet investoinnit Päällysteet Tiemerkinnät Tiestön hoito (6 alueurakkaa) Tampereen Rantatunneli Varusteet ja laitteet Liikennevalot Tievalaistus Pumppaamot Valtakunnallisesti keskitetyt PIRELY: Tienpidon luvat, liikenteen asiakaspalvelu, tieperinneasiat EPOELY: Liikenteen luvat (taksi ja tavara) LAPELY: Vahingonkorvaukset, ajoneuvojen siirrot KASELY + LIVI: Liikennetelematiikka KESELY: Pientieasiat VARELY: Lauttaliikenne, hoidon kilpailuttaminen LIVI: Oikeudellinen apu, tutkimus ja kehittäminen Asiantuntijapalkkioita (ELYn viranomais- tai tilaajatehtävien ostaminen ulkopuolelta): vuonna 2016 noin 0,5 milj. Lisäksi esimerkiksi hoidon alueurakoissa toteutetaan viranomaisia avustavia tehtäviä osana kokonaisuutta, arviolta noin 110 000 vuodessa. 29.5.2017 41 www.pirkanmaa2019.fi

2.7.4 Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää Keskitetyt asiakaspalvelutoiminnot (toiminnan tehokkuus, yhdenmukaisuus ja yhdenvertaisuus päätöksissä, ennakoitavuus) Hankintayhteistyö (yhteiset hankinta-asiakirjapohjat) Toimivia yhteistyömuotoja mm.: Liikenneturvallisuusfoorumi (laaja joukko liikenneturvallisuustoimijoita) ja liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmä (ELY, Liikenneturva, poliisi, pela) Puutavarakuljetusten yhteistyöryhmä (ELY, metsäyhtiöitä, MTK, kuljetusyrityksiä, Metsäkeskus ) Liikenteen hallinnan johtoryhmä (ELY, Tampere ja ympäristökunnat, poliisi, pela) 29.5.2017 42 www.pirkanmaa2019.fi

2.8 Kulttuuriympäristön hoito Kulttuuriympäristön hoito -alatyöryhmä Elina Viitanen, ELY (pj.) Lasse Majuri, Pirkanmaan liitto (siht.) Pekka Kinanen, ELY, Y-vastuualue Tiina Schultz, ELY, Y-vastuualue Jaakko Lemmetyinen, ELY, E-vastuualue Tuija-Liisa Soininen, Pirkanmaan maakuntamuseo Hannele Kuitunen, Pirkanmaan maakuntamuseo Ranja Hautamäki, Tampere Ilari Rasimus, Lempäälä Leena Lahtinen, Vesilahti 29.5.2017 43 www.pirkanmaa2019.fi

2.8.1 Määrittely Kulttuuriympäristö: Kulttuuriympäristössä näkyy ihmisen toiminta ja suhde ympäristöönsä ennen ja nyt. Se muodostuu muinaisjäännöksistä, rakennetusta ympäristöstä, maisemasta ja perinnebiotoopeista. Kulttuuriympäristöä suojellaan lainsäädännön, ympäristö- ja kulttuurihallinnon yhteistyön ja kansalaisten toiminnan avulla. (nba.fi) Kulttuuriympäristöjen hoito: Laaja merkitys: kaikki yksityinen ja yhteinen toiminta, jolla edistetään rakennusten, ympäristön, maiseman ja muinaismuistojen säilymistä. Hoito on säilyttämistä, suojelua, kestävää kehitystä ja aktiivista toimintaa. (kulttuuriymparistomme.fi) Konkreettisia toimenpiteitä ovat mm. rakennusten korjaaminen ja ennallistaminen perinteisin materiaalien ja menetelmin, alueiden perinteinen käyttö (laidunnus, niitto, raivaus), edellisten suunnittelu, informaation tuottaminen ja jakaminen (kasvatus, opetus) sekä asiantuntijatahojen hallinnolliset toimet (alla). Suppea merkitys: hallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä kulttuuriympäristöjen säilymisen ja kehittämisen edistämiseksi (Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista) Maankäytön suunnittelu, ohjaus ja valvonta Muu lupaharkinta, mm. rakentamisen ja rakennusten purkamisen valvonta Julkisyhteisöjen (mm. kuntien) omistaman rakennusperinnön vaaliminen (ymparisto.fi) Ympäristön tilan seuranta Suojeluun liittyvät muut päätökset ja ohjelmat Hakemuksesta myönnettävät avustukset ja tuet 29.5.2017 44 www.pirkanmaa2019.fi

2.8.2 Tehtävät ja organisaatiot ELY-keskukset Lakisääteiset: Kaavoituksen ohjaaminen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja kulttuuriympäristön arvot huomioiden Rakentamisen valvonta purkamis- ja poikkeamismenettelyissä rakennussuojelun kannalta merkittävissä kohteissa tai alueilla Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain soveltaminen Muinaismuistolain mukaiset kajoamisluvat Avustukset ja ohjaus rakennusperinnön, perinnebiotooppien ja maiseman hoitoon sekä ympäristökasvatushankkeille Julkiset tuet maaseudun rakentamiseen - maaseuturahasto, avustukset ympäristösopimusten kautta Infrahankkeet (tiet, mastot, voimalinjat) kulttuuriympäristön arvot huomioiden, tiestöön liittyvät perinneasiat (museotiet ja - sillat) Kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seuranta Vapaaehtoiset: Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmä Koulutuspäivien järjestäminen Euroopan kulttuuriympäristöpäivien järjestelyihin osallistuminen Maakuntien liitot Lakisääteiset: Maakuntakaavoitus ja alueiden kehittäminen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja kulttuuriympäristön arvot huomioiden ja riittäviin kulttuuriympäristöä koskeviin selvityksiin perustuen Kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seuranta Vapaaehtoiset: Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmään osallistuminen 29.5.2017 45 www.pirkanmaa2019.fi

2.8.3 Tuotettavat palvelut ja asiakkaat Maakunnan asukkaat ja yhteisöt Kulttuuriympäristön, maisema-arvojen ja rakennusperinnön säilymisen edistäminen (PL, ELY) Elinympäristön kerroksellisuuden edistäminen (PL, ELY) Kulttuuriympäristötieto (PL) Koulutus sidosryhmille (ELY) Rakennusperintöavustukset, rahoitus ja neuvonta (ELY) Maatalouden ympäristösopimukset ja ei-tuotannolliset investoinnit, rahoitus ja neuvonta (ELY) Rakennussuojelupäätökset (ELY) Kunnat Alueiden käytön prosessien ohjaaminen ja edistäminen (PL, ELY) Rakentamisen prosessien ohjaaminen ja edistäminen (ELY) Paikallistasoa laajempien alueiden selvitysten hyödyntäminen (PL) Maakunnan yritykset ja matkailu Valtio Kulttuuriympäristötieto (PL) Kulttuuriympäristön, maisema-arvojen ja rakennusperinnön säilymisen edistäminen (PL, ELY) Valtakunnallisten kulttuuriympäristötavoitteiden toimeenpano alueilla (PL, ELY) 29.5.2017 46 www.pirkanmaa2019.fi

2.8.4 Tuotokset Selvitykset PL: Riippuen maakuntakaavan laadinnasta, 5 kpl / 10 vuotta Kaavalausunnot ja -neuvottelut: Kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen huomioon ottaminen sisältyy pääsääntöisesti kaikkien kaavojen lausunto- ja neuvottelumenettelyihin, ainoastaan jotkin asemakaavahankkeet eivät koske kulttuuriympäristöä. PL n. 60 lausuntoa / vuosi Kehittäminen: kokouksiin osallistuminen valtakunnallisissa ohjelmissa, viranomaisyhteistyössä ym. PL n. 10 kpl / vuosi ELY-keskuksen rakennusperinnön korjausavustuksiin sekä lakisääteisiin kulttuuriympäristön suojelun tehtäviin liittyvät tuotokset on esitetty Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen - alatyöryhmän nykytilakuvauksen yhteydessä. Kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen huomioon ottaminen sisältyy pääsääntöisesti kaikkien kaavojen lausunto- ja neuvottelumenettelyihin. Esim. taajamayleiskaavojen lausunnoissa n. 50 %:ssa on otettu kantaa maisema- ja kulttuuriarvoihin (Ohjauksen kehittämisraportti-luonnos 2017.) Ympäristösopimukset perinnebiotooppien ja maataloustuotannon monimuotoisuuden ja maisemanhoidon tukemiseen. 29.5.2017 47 www.pirkanmaa2019.fi

2.8.5 Hyvät käytännöt, nykytilassa toimivaa ja kehitettävää Kulttuuriympäristö nähdään voimavarana ja vetovoimatekijänä. Alueiden suunnittelussa olemassa olevien arvojen vaaliminen ja laadukkaan ympäristön tuottaminen tuottavat parhaimmillaan uusia arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Asiantuntemusta ja neuvontavalmiuksia tulee olla jatkossakin riittävästi käytettävissä. Asiakkaina kunnat ja maakunnan yritykset ja asukkaat mieluummin yhdessä tehden kuin ylhäältä alas ohjaten. Kaavasuunnittelussa arvostetaan eri viranomaisten asiantuntemusta kulttuuriympäristöä koskevissa kysymyksissä. Asiantuntijuus tulisi resursoida jatkossakin. Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmän työ on toimivaa ja kulttuuriympäristötoimijoiden verkostoituminen kannatettavaa. Tarvitaan keskustelukumppaneita; yhteisiä tulkintoja ja linjauksia, osaamisrinkiä. Maakuntakaavatyön yhteydessä laaditut selvitykset edistävät arvojen huomioon ottamista. Maakuntakaava 2040 on tärkeä työkalu jatkossa, sekä ohjelmia laadittaessa, jalkautettaessa että hankkeita tuettaessa. Paikallistason toimijoiden kulttuuriympäristönhoitotyön tukeminen avustuksin, sekä puitteita, neuvontaa ja koulutusta tarjoamalla, edistävät jatkossakin konkreettista työtä kulttuuriympäristön, rakennusperinnön ja maisemien hoidossa. Tuettu työ myös tekee aihetta tunnetuksi ja muokkaa asenteita. Tiedotusta ja kannustimia on lisättävä. Kulttuuriympäristön tilan seuranta on jäänyt vähälle. Kulttuuriympäristöä koskevaa tutkimusta tarvitaan lisää. 29.5.2017 48 www.pirkanmaa2019.fi

2.9 Rakennusvalvonta ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen Rakennusvalvonta ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen -alatyöryhmä Ulla-Kirsikka Vainio, Nokia, pj. Raisa Karinsalo-Manninen, Parkano Elina Viitanen, ELY-keskus siht. Sirpa Jokela, Valkeakoski Mika Wallin, Ikaalinen Eija Muttonen-Mattila, Tampere 29.5.2017 49 www.pirkanmaa2019.fi

2.9.1 Tehtävät ja organisaatiot Rakennusvalvonnan tehtävät Kaavojen noudattamisen valvonta Rakentamista koskevien lupien käsittely Rakennustyön aikainen valvonta Rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapidon ja hoidon valvonta Yleisen edun valvonta Muussa lainsäädännössä määrätyt tehtävät Kunnan määräämät muut tehtävät Rakennusvalvonnasta vastaavat kunnat. 29.5.2017 50 www.pirkanmaa2019.fi

2.9.2 Resurssit Rakennusvalvontojen henkilötyövuosia ja sitä kautta resursseja on vaikea verrata keskenään, koska työn sisältö vaihtelee kunnittain. Kuntakohtaisesti eri tavoin jaettuja töitä ovat mm. maisematyöluvat, maa-ainesottoluvat, poikkeusluvat, suunnittelutarveratkaisut, mittapuolentehtävät, erilaisten avustusten käsittely, korjausneuvonta ja esimiestehtävät. ELY-keskuksen 1.4.2016 alusta muuttunut rooli lisää myös monien rakennusvalvontojen työmäärää. Vaihtelevat tehtävät vaikuttavat myös kuntakohtaisiin talouden vertailulukuihin samoin kuin muuntuvat taloudelliset lasku- ja nousukaudet rakentamisessa. Maakunnan alueella rakennuslupataksat eivät ole myöskään yhtenevät vaan eroavat suuresti toisistaan. Varsinainen rakennuslupien käsittelytyö on sinällään pitkälle säädelty MRL:ssä ja sitä kautta yhtenevää. Erityisosaajia esim. lakimiespalveluita voi tarjota vain Tampereen kokoinen kaupunki. www.pirkanmaa2019.fi

3 Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen 3.1 Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) 3.2 Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) 3.3 Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset organisointiehdotukset 3.4 Yhdyspintojen ja työnjaon arviointi 29.5.2017 52 www.pirkanmaa2019.fi

3.1 Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Kaikkien teemojen osalta tulee huomioida väestön kasvu. Joukkoliikenteen ja palvelukuljetusten osalta maakunta voi itse vaikuttaa palvelutarpeeseen. Maakunnan eri palvelusektoreilla on vaikutusta toisiinsa, esimerkiksi palveluverkon suunnittelu heijastuu liikennetarpeeseen. Näitä ketjuja tulee pyrkiä tunnistamaan valmistelutyössä. Alueiden käytössä maakunnalla on valtakunnallisiin ja maakunnallisiin asioihin liittyviä tehtäviä. Haasteena, miten rajapinta määritellään. Tienpidon puolella palvelutaso on iso kysymys. Saako maakunta määrittää sen vai määrittääkö valtio sen omistamillaan teillä? Palveluverkon (mm. sote, koulukuljetukset) muutokset vaikuttavat tienpidon priorisointiin ja palvelutason tarpeeseen (mm. toimenpideajat). Megatrendien muutokset vaikuttavat pitkällä aikavälillä (kuten digitalisaatio, automaattiajaminen jne.). 29.5.2017 53 www.pirkanmaa2019.fi

3.1 Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset: Palvelutarve säilynee samana, mikäli muussa palveluverkossa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Muutokset esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkossa vaikuttavat liikkumistarpeeseen ja siten edellyttävät myös kulkemismahdollisuuksien muutoksia. Muutoksia myös megatrendeistä kuten väestön ikääntyminen, nuorten ajokortittomuus ja muuttoliike. Liikennepalvelujen tuottamisessa isoja muutoksia. Maakunnalle siirtyvät henkilökuljetukset sekä joukkoliikennetehtävät antavat mahdollisuuden tarkastella ihmisten liikkumistarpeita ja julkisesti tuotettuja liikkumispalveluita kokonaisuutena paremmin kuin ennen. Tämä mahdollistaa huomattavat säästöt kuljetuskustannuksissa. Pienillä toimilla voidaan saavuttaa jopa miljoonien eurojen säästöjä! Tarve myös tarkastella kriittisesti tällä hetkellä vallalla olevia totuttuja toimintatapoja ja peilata niitä lain velvoitteisiin ja kohtuullisuuden vaatimuksiin. 1. Joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen Palvelutason toteuttaminen Liikennepalveluiden suunnittelu Järjestämistapapäätös Lausuntojen antaminen Liikennöitsijäyhteistyö Viranomaisyhteistyö Liikennetietojärjestelmät 2. Sote-kuljetukset Kuljetusoikeuksia myöntävien koordinointi ja ohjaus Kuljetuspalvelukokonaisuuden kehittäminen yhdessä joukkoliikenteen kanssa Joukkoliikenteen palveluista tiedottaminen sote-hlökunnalle ja asiakkaille 3. Kuntayhteistyö Kuntayhteistyö, henkilöliikennetyöryhmät Koulukuljetusten koordinointi Palvelutaso Yhteishankinnat 4. Järjestäjän tehtävät Tarjottavan palvelutason kriteerien määrittely Henkilöliikenteen kuljetustuotannon tilaaminen Suunnitteluttaminen 5. Liikennejärjestelmätyö Joukkoliikenteen tavoitteiden määrittely maakuntastrategiassa Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Jl:n tarpeiden esille tuominen (infran kehittäminen ja kunnossapito) Matkaketjujen ja solmupaikkojen kehittäminen 6. Edunvalvonta 7. Jatkossa mahdollisesti sairausvakuutuslain Joukkoliikenteen edistäminen korvauspiiriin kuuluviin kunnissa, maakunnassa ja kuljetuksiin ja valtakunnallisesti raideliikenteeseen liittyviä Hankerahoitukset yms. tehtäviä

3.2 Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Maakuntakaava Ei lakimuutosta tiedossa suunnittelujärjestelmään. Miten vaikuttaa, jos edistämisvelvoitteesta luovutaan. Sitoutuuko valtio toteutukseen? Siirtyy kuntayhtymältä itsehallinnolliselle maakunnalle. Miten järjestetään yhteistyö. Liikennejärjestelmä Maakunta huolehtii osaltaan liikennejärjestelmän toimivuudesta. Liikennejärjestelmäsuunnitelman ei tarvitse olla nykylainsäädännön kaltainen. Painotus vahvasti jatkuvassa ljs-työssä. Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen ELY:n tehtävät muuttuvat jo ennen maakuntauudistusta. Painopiste kuntien kaavoituksen edistämisessä erityisesti valtakunnallisissa ja maakunnallisissa asioissa. Vesihuolto Ei tiedossa merkittäviä säädösmuutoksia MRL:n muutokset hajarakentamisen osalta Teemaryhmän aihealueiden ja niistä erityisesti liikenteen osalta erityislainsäädäntö on kokonaan auki. Vaikutukset saattavat olla merkittäviä. Tässä vaiheessa näihin ei voi ottaa kantaa. 29.5.2017 55 www.pirkanmaa2019.fi

3.2 Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset: Lähtökohtaisesti ei muutoksia joukkoliikenteen toimivaltaisissa viranomaisissa Pirkanmaalla, ELYkeskuksen tehtävät siirtyvät maakunnalle. Tehtävissä ei merkittäviä muutoksia, mutta maakuntalaissa julkisen liikenteen järjestäminen on vapaaehtoinen tehtävä. Julkinen liikenne kirjataan maakuntastrategiaan, keskeinen johtamisen työkalu. Maakunta päättää yleiskatteellisen rahoituksen käytöstä ja kohdentamisesta. Joukkoliikenteen palvelutasoa ei ole tarpeen enää lain mukaan vahvistaa, mutta palvelutaso kannattanee määrittää jatkossakin. Suurimmat muutokset tuo laki liikennepalveluista, joka tuo tiedon ja rajapintojen avaamis- ja toimitusvelvollisuuksia sekä toimivaltaisille viranomaisille velvollisuuden myydä kertalippuja koko matkaketjulle. Lisäksi tulee maksujärjestelmän taustajärjestelmän internetpohjaisuusvelvoite. Viranomaisen vastuu maaseutuliikenteestä todennäköisesti kasvaa, kun taksien päivystys- ja asemapaikkavelvollisuudet poistuvat. Isoin muutos syntyy liikenteen markkinoiden muuttumisesta. Maakunnassa joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen tehtävät ja osaamistarpeet liittyvät entistä enemmän ihmisten kokonaisvaltaiseen liikkumismahdollisuuksien turvaamiseen. Liikennepalvelulain taksisääntelymuutokset edellyttävät merkittäviä muutoksia kuljetuspalveluiden hankintaan haja-asutusalueen palvelutason heikkenemisen estäminen saattaa edellyttää yhteiskunnan erityistoimia hinnoittelumetodit kuljetuspalvelutuotannon laadunhallinta (kuljettajat ja kuljetuskalusto) Valinnanvapaus ja henkilökohtainen budjetti saattavat aiheuttaa kuljetustuotantoon muutoksia ja joka tapauksessa tilastointiin ja henkilökohtaisten tietojen ylläpitoon liittyviä järjestelmämuutoksia. Sairausvakuutuslain (SVL) mukaisten matkakorvausten siirtyessä maakuntien vastuulle tulee arvioida ja integroida mm. omavastuu- ja palvelutasokysymykset koko järjestelmän osalta. 29.5.2017 56 www.pirkanmaa2019.fi

3.3 Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset organisointiehdotukset Maakuntaan tulee hankkia teemaryhmän aihealueiden juridista osaamista (nykyisin saatavissa Liikennevirastosta ja vähäisesti myös Kuntaliitosta, MMM:stä, YM:stä ja ELY:ista) Ympäristötieto tulee koordinoida yhteen teemaryhmien välillä. Aluetietopalvelun rajapintoja tulee edistää ja laajentaa. Asiantuntijapalveluiden ostomahdollisuus tärkeää. Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset: Joukkoliikenteen tausta- ja hallintajärjestelmät nykytilassa Liikenneviraston järjestelmissä. Näiden jatkuvuus on turvattava. Joukkoliikenne aiheuttaa tyypillisesti runsaasti asiakaspalautetta, jonka vastaanottamiseen on luotava toimintatapa. Bruttoliikenne aiheuttaa tilaajalle paljon lisävastuita (asiakaspalautteet, lippu- ja maksujärjestelmä, aikatauluja muu informaatio), tähän liittyen yhteistyö seutuviranomaisen kanssa on edellytys liikenteen järjestämiseksi tällä tavalla Tienpito: Liikennevirasto vastaa nykytilassa keskitetyistä tietojärjestelmäpalveluista. Tämän täytyy toteutua myös jatkossa. Keskeisimmät tienpitoa palvelevat tietojärjestelmät ovat maanteiden ominaisuustietojen hallintaa palvelevat Tierekisteri ja Siltarekisteri (Taitorakennerekisteriksi 2017), hoidon alueurakoiden raportointijärjestelmät Harja, eurakka ja Tiira, ylläpidon tietojärjestelmä YHA, onnettomuustiedot (Tierekisteri), karttapohjainen tietopalvelu Tiemappi, joukkoliikennettä palvelevat VALLU-liikennelupajärjestelmä ja Digiroadin pysäkkitiedon hallinta. Tienpidon hankinnan ja kilpailutuksen toimintamalli on keskitetty ja yhtenäisesti ohjeistettu valtakunnallisesti. Olisi syytä olla myös jatkossa. Keskitetyt asiakas- ja tietopalvelut entistä enemmän sähköisinä palveluina, resursoitava Toiminnanohjausjärjestelmät yms. ratkottava 29.5.2017 57 www.pirkanmaa2019.fi

4 Palvelu- tai tehtäväkokonaisuus 4.1 Alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta keskeiset maakunnan tehtävät 4.2 Henkilöliikenteen erilaiset palvelualueet ja kehittämistavoitteet 4.3 Liikenteen palvelualueisiin pohjautuva henkilökuljetusten malli 29.5.2017 58 www.pirkanmaa2019.fi

4.1 Alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta keskeiset maakunnan tehtävät T I E T O J Ä R J E S T E L M Ä T Ympäristötieto Aluetietopalvelu Strateginen suunnittelu Maakuntakaava Liikennestrategia Vesihuoltostrategia Muut Yhteistyö- ja hankeryhmät Vuorovaikutus Kehityskeskustelut Suunnitteluyhteistyö Viranomaisneuvottelut Lausunnot Muu suunnittelu, järjestäminen ja toteuttaminen Tienpidon suunnittelu Liikennejärjestelmätyö Edistämistehtävät Kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen, alueiden käytön seuranta Vesihuollon edistäminen ja valvonta Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito Asiantuntija-apu ja koulutus Tienpidon ja henkilöliikenteen hankinta ja Muut suunnitelmat ja selvitykset sopimusten hallinta Kehittämisohjelmat ja -hankkeet Edunvalvonta yms Asukasosallistuminen ja asiakastarpeiden tunnistaminen Yhteiset prosessit ja vuoropuhelu (LUOVA, LIVI, kunnat) MAL-sopimus/ toteuttaminen + seuranta

4.2 Henkilöliikenteen erilaiset palvelualueet ja kehittämistavoitteet 1. Joukkoliikenne tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle. Kasvatetaan joukkoliikenteen käyttäjämääriä Tiivis yhteistyö maankäyttö & joukkoliikenne 2 2. Kustannustehokas joukkoliikenteen, erilaiset henkilökuljetukset ja junaliikenteen yhdistävä liikennejärjestelmä. Koulukuljetusten ja joukkoliikenteen yhteistyö korostuu. Tarpeiden mukaan räätälöityjä liikennepalveluita. Huomio esteettömyydessä ja joustavuudessa. Voidaan toteuttaa toimivaltarajoja muuttamatta vahvistamalla eri toimijoiden yhteistyötä. 1 3 29.5.2017 60 www.pirkanmaa2019.fi 3. Vastataan kasvaviin palvelutarpeisiin laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Maakunnallinen kilpailutus ja matkojenyhdistely SHL-, VPL- ja kehitysvammalain mukaisissa matkoissa sekä ryhmäkuljetuksissa. Jatkossa yhteistyö SVL-matkojen kanssa.

4.3 Liikenteen palvelualueisiin pohjautuva henkilökuljetusten malli Ydinkaupunkiseudun alueella Vahva linkki maankäytön suunnittelun ja joukkoliikenteen välillä. Maankäytön ja liikennejärjestelyjen muutoksiin voidaan reagoida ennakoiden, kun toimitaan rajatulla kasvualueella. Pystyttäisiin panostamaan nykyistä enemmän joukkoliikenteen suunnitteluun siellä, missä on eniten kysyntää parempaa joukkoliikennettä isoille käyttäjäryhmille Muualla maakunnan alueella Henkilöliikenteen ja joukkoliikenteen yhteistyö keskiössä Maakunnan rooli vahvistuu. Maakunnalle nykyistä enemmän vastuuta henkilökuljetuksista ja joukkoliikenteestä. Jatkossa myös mahdollisesti junaliikenne. Erilaistuminen mahdollistaa joukkoliikenteen ja henkilöliikenteen, erityisesti koulukuljetusten tehokkaamman koordinoinnin massajoukkoliikenteen ulkopuolisilla alueilla. Yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä koko alueella ainakin viranomaisen liikenteessä yhteistoimintasopimuksella Maakunta - kunta -yhteistoimintasopimukset, verkostoyhteistyö kuntien kanssa Ydinkaupunkiseutu Ydinalue Muu Reuna-alue maakunta Keskeistä yhteistyön lisääminen toimivaltaisten viranomaisten välillä (kuten yhteishankinnat ja yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä). Selkein malli liikenteen järjestämisen kannalta. Ei vaadi toimivaltarajojen muuttamista, mutta pitkällä aikavälillä palvelualueiden mukaisia toimivalta-alueita kannattaa selvittää jatkossa.

5 Asiakkuuden hallinta 29.5.2017 62 www.pirkanmaa2019.fi

5 Asiakkuuden hallinta Alueidenkäytön suunnittelu, suunnittelun edistäminen, vesihuolto ja liikennejärjestelmätyö Asiakkaina eri viranomaiset, sidosryhmät ja asukkaat. Maakuntakaava, liikennestrategia ja vesihuoltostrategia laaditaan kuntien ja valtion toimijoiden kanssa yhteisesti. Alueidenkäytön suunnittelun ja vesihuollon edistämistehtävä toteutetaan yhteistyössä kuntien ja valtion toimijoiden kesken. Yhteistyö maakunnan muiden ympäristöviranomaisten kanssa on keskeinen laatutekijä sekä ennakollisissa neuvotteluissa että lausuntomenettelyissä. Uusi maakunta tarvitsee ajantasaiset, avoimet digitaaliset tietokanavat, joita pitkin esimerkiksi suunnitelma- ja seurantatieto välittyy organisaatiolle ja asiakkaille. Digitaalisten kanavien rinnalla säilyy mahdollisuus henkilökohtaiseen neuvontaan. On tarpeen arvioida yhteisen asiakaspalvelukeskuksen tarve. Asiakkaat nähdään toiminnan kehittäjinä. Asiakassegmentointi: asiakkuustyyppien tunnistaminen prosessien kohdentaminen Jatkossa alueidenkäytön suunnittelu ja jatkuva liikennejärjestelmätyö hyötyvät strategisesta profiilistaan, joka perustuu toimintaympäristön, erilaisten asiakkaiden ja yhteisöjen osaamisen hyödyntämiseen joukkoistamalla ja tarpeiden tuntemiseen sekä asiantuntijaorganisaation omaan osaamiseen ja yhteistyöverkostoihin. Suunnittelussa tärkeää on avoin ja aito vuorovaikutus asukkaiden kanssa sekä kuntien ja muiden viranomaisten osallisuus ja omistajuus suunnittelussa. 29.5.2017 63 www.pirkanmaa2019.fi

5 Asiakkuuden hallinta Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset Henkilökuljetusten osalta palvelutarve määrittyy lakiperusteisesti sekä harkinnanvaraisten kriteerien mukaan. Palveluverkko määrittää keskeisesti matkustustarpeet. Joukkoliikenteen osalta tarpeet määräytyvät kuten nykyään, joskin SOTE/KELA-kuljetustarpeet on jatkossa otettava huomioon joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyssä. Maakunta määrittää joukkoliikenteen palvelutason toimivalta-alueellaan yhteistyössä kuntien kanssa. Tavoitteena on matkojen kustannustehokas yhdistely asiakkaiden erityistarpeet huomioiden. Keskeistä on päästä segmentoinnista yhdistettyihin palveluihin. Lähtökohtana on, että kaikki kuljetukset ovat periaatteessa yhdisteltävissä, mutta tähän voidaan myöntää tarpeen mukaan asiakaskohtaisia poikkeuksia. Asiakkuuksien ohjaus on tärkeää. Joukkoliikenne saadaan osaksi henkilökuljetusjärjestelmää ohjaamalla SOTE:n ja opetustoimen matkoja joukkoliikenteeseen. Julkisesti tuetut kuljetukset saadaan osaksi joukkoliikennettä avaamalla matkoja myös muille matkustajille. Matkoja ohjaamalla ja kuljetusten yhdistelyllä päästään kohti viisaampaa liikkumista ja kuljettamista. Kuljetuspäätöksissä pyritään yhdenmukaisiin käytäntöihin koko maakunnassa. Mikäli valtakunnallisesti ei anneta ohjeistusta, on tarpeen laatia sellaiset maakunnassa. Joka tapauksessa on pohdittava, toteutetaanko palvelut valtakunnallisilla minimikriteereillä vai haluaako maakunta tarjota parempia palveluja. 29.5.2017 64 www.pirkanmaa2019.fi

5 Asiakkuuden hallinta Tienpito Yhteistyöryhmät ovat hyvä toimintamalli asiakastarpeiden tunnistamiseen (esitelty nykytilan yhteydessä kohdassa 2.7.4). Tiepalveluiden neuvottelukunta (tms.) voisi olla tarpeen. Asiakaspalvelun rooli (keskitetty valtakunnallisesti?) Kulttuuriympäristön hoito Kulttuuriympäristöihin liittyvää avointa dataa pitää tuottaa jatkuvasti eri käyttäjien tarpeisiin. Kuntakäyttäjän näkökulmasta tarvittaisiin yhtä paikkaa, josta tieto löytyisi keskitetysti ja olisi mahdollisuus helposti löytää myös tiedon alkulähteille ja mahdollisesti ladata omaan käyttöön aineistoja. Myös tuleva Luova-virasto on keskeinen tiedonkäyttäjä. Maakuntamuseon Siiri-järjestelmään olisi hyvä saada toimiva rajapinta. Sisäinen asiakas maakunnassa on maakunnan kiinteistöomaisuuden haltija, lähinnä SOTE:n kiinteistöjen osalta. 29.5.2017 65 www.pirkanmaa2019.fi

5 Asiakkuuden hallinta Ympäristötieto: Tiedolla johtaminen Paikkatietotyössä ja -järjestelmissä enenevästi siirtymä avoimiin aineistorajapintoihin ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin tavoitteena kustannusja toimintahyödyt. Lisääntyvä yhteistyö toiminnan, aineistojen ja järjestelmien tiimoilta yhtenäisempien, kaikkia palvelevien toimintamallien ja -tapojen edistäminen ja kehittäminen. Asukkaat Päätöksentekijät Yhteisöt Media Yritykset Viranomaiset Järjestöt Koulutus Asiakkaat Alueelliset tietopalvelut Avoin data + viranomaistieto Yhteensopivat tietoinfrastruktuurit Yhteneväiset tiedon jakamisen periaatteet Yhteneväiset tiedon tuotannon periaatteet Toimijoiden sitouttaminen Tiedon hyödyntämisen tarpeet, tavat ja tavoitteet 29.5.2017 66 www.pirkanmaa2019.fi

6 Järjestäjän ja tuottajan tehtävät 29.5.2017 67 www.pirkanmaa2019.fi

6 Järjestäjän ja tuottajan tehtävät Maakuntakaavoitus, liikennejärjestelmätyö ja vesihuollon kehittäminen Lähtökohtaisesti kaikki teemaryhmän käsittelemät tehtävät ovat järjestäjätehtäviä, eikä niitä voida siirtää tuottajalle. Esimerkiksi liikenteen osalta tilaamisen/järjestämisen ja tuotannon erottaminen on toteutettu jo Tiehallinnon ja Tieliikelaitoksen eriyttämisen yhteydessä vuonna 2001. Maakuntakaavoitus, liikennestrategia ja vesihuoltostrategia muodostavat strategisen ja raamittavan suunnittelukokonaisuuden, jonka johtaminen on järjestäjän tehtävä. Järjestäjä kehittää maakuntakaavaa (MRL 27 ) ja liikennejärjestelmätyötä sekä sisällöllisesti että teknisesti. Järjestäjä vastaa siitä, että maakunnassa on käytössä ajantasaiset, strategisen maankäytön suunnitelmat, jotka perustuvat laajaan tietopohjaan, yhteistyöhön ja joukkouttamiseen sekä yhteisen maakunnallisen/seudullisen arvokeskustelun pohjalta syntyviin johtopäätöksiin. Selvitysten tilaaminen ja koordinointi on järjestäjän tehtävä. Kuntayhteistyön pohjana toimii MRL:n (ehdotus) mukainen maakuntakaavan yhteistyöryhmä. Yhteistyöhön tulee linkittää myös valtion toimijat, ja sen tulee käsitellä koko maakuntakaavan + liikennestrategian + vesihuoltostrategian kokonaisuutta. Yhteistyöryhmän toiminnan järjestäminen on järjestäjän tehtävä. Erillisiä suunnittelukokonaisuuksia varten on syytä perustaa hankeryhmiä, jotka johtavat vuorovaikutusta ja toimivat tilaajina. Järjestäjätehtäviin kuuluvaa asukasosallistumista vahvistetaan. Järjestäjä koordinoi ja kehittää tiedolla johtamisen palveluita, kuten aluetietopalvelua. 29.5.2017 68 www.pirkanmaa2019.fi

6 Järjestäjän ja tuottajan tehtävät Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen ELY-keskukselta siirtyvä alueidenkäytön suunnittelun edistämistehtävä on kokonaisuudessaan järjestäjätehtävä, joka perustuu lakeihin ja asetuksiin. Se sisältää yleensä sekä viranomais- että asiantuntijatoimintaa. Näiden erottaminen toisistaan ei ole tarkoituksenmukaista ja edellyttäisi tarpeetonta kaksoisresursointia. Lakisääteisen yhteistyön lisäksi maakunnan tehtäviin kuntaa tukevana organisaationa kuuluvat mm. asiantuntija-avun antaminen, koulutuksen järjestäminen, kaavoitustoimen kehittämishankkeisiin osallistuminen Kuntien alueiden käytön suunnittelua edistävän tiedon seuranta, tallennus ja analysointi kuuluu järjestäjän tehtäviin. Rakennusvalvonta ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen Mahdolliset kuntien yhteisrahoituksella toteutetut maakunnan hoidettavaksi annetut palvelut, kuten rakennusvalvontojen tukipalvelut, on mahdollista tuottaa liikelaitoksessa. 29.5.2017 69 www.pirkanmaa2019.fi

6 Järjestäjän ja tuottajan tehtävät Kulttuuriympäristön hoito Kulttuuriympäristön hoito on lakisääteinen tehtävä, joka maakunnassa liittyy alueidenkäytön suunnitteluun ja edistämiseen. Viranomaisresursseja tulee käyttää myös kansalaistyön mahdollistamiseen (Faron sopimus). Kulttuuriympäristön suojelu ja hoito on järjestäjän tehtävä, sisältäen mm. kulttuuriympäristöstrategian edistämisen. Mikäli kulttuuriympäristön hoitoon liittyvää osatehtävää hoidettaisiin liikelaitoksessa tai sitä tuotettaisiin muulla tavoin, sillä tulisi olla kiinteä yhteys muuhun järjestäjän itse tekemään tai tilaamaan työhön. Laadun valvonta etenkin selvitysten osalta on tärkeää. Selvitystarpeiden, selvitysten laadun ja riittävyyden arviointia tehdään yhteistyössä alan asiantuntijaviranomaisten kanssa. Vesihuollon kehittäminen Vesihuoltostrategian laatiminen on tärkeä osa yhdyskuntarakenteen strategisen suunnittelun sekä maankäytön ja vesihuollon yhteensovittamisen kokonaisuutta. Vesihuolto kytkeytyy vahvasti maakunnan lakisääteisiin aluekehityksen edistämis- ja maakuntakaavoituksen toteuttamistehtäviin. Vesihuollon edistämistehtävien lisäksi maakunta toimii vesihuollon valvontaviranomaisena. Vesihuollon osalta maakunnan tehtävät ovat siten järjestäjän tehtäviä kuntien ja muiden maakunnan ulkopuolisten tahojen huolehtiessa vesihuollon varsinaisista suunnittelu- ja toteutustehtävistä. 29.5.2017 70 www.pirkanmaa2019.fi

6 Järjestäjän ja tuottajan tehtävät SOTE-liikelaitoksessa Joukkoliikenne / Henkilökuljetukset Suunnittelu SOTE Järjestäjä Henkilöliikennepäällikkö (Johtaa yksikkörajat ylittävää henkilöliikennetiimiä, vastuussa kokonaisuudesta) Vastuu toimivaltaisen viranomaisen valmistelijan roolista Joukkoliikenteen edunvalvonta Yhteistyö seudun toimivaltaisen viranomaisen, maakunnan liikelaitosten ja muiden yksiköiden kanssa Johtaminen Joukkoliikenneasiantuntija (strateginen suunnittelu) Henkilöliikenneasiantuntija (Raideliikenteen suunnittelija) Kuntayhteistyön koordinointi (koulukuljetukset, yhteishankinnat maakunnan kanssa) SOTE-kuljetusten koordinointi ja ohjaus Joukkoliikenteen suunnittelu tai suunnittelun tilaaminen Kuljetusoikeuspäätösten valmistelijat ja heidän esimiehensä (vammaispalvelulaki VPL, sosiaalihuoltolaki SHL) Kehitysvammalain mukaiset toimet Kotona asumista tukevat palvelut Kiireettömät potilassiirrot Jatkossa sairausvakuutuslain SVL mukaiset kuljetukset Tuottaja (In-house yhtiö) Maakunta omistaa noin puolet osakkeista (siirtyy pshp:ltä) Kuljetustuotannon suunnittelu, hankinta ja ohjaus Matkojen välitys ja yhdistely Kuljetusten (mahdollisesti myös joukkoliikenne) kilpailuttaminen ja tilaaminen Ryhmäkuljetusten suunnittelu Mahdollisesti myös kuntien koulukuljetusten yhdistäminen kokonaisuuteen SVL-korvauspiiriin kuuluvien matkojen yhdistäminen kokonaisuuteen Tuomi Logistiikka Voidaan tehdä liikelaitoksessa, jolloin keskijohdon määrä kasvaa. Ei tunnistettu hyötyjä siirtämisestä liikelaitokseen. Ongelmana erityisesti strategisen suunnittelun heikkous. 29.5.2017 71 + varsinainen www.pirkanmaa2019.fi kuljetuspalvelujen tuotanto kilpailuttamalla markkinoilta

6 Järjestäjän ja tuottajan tehtävät Tienpito Järjestäjä Strateginen suunnittelu Edunvalvonta Sisäiset sopimukset Nykyisiä tehtäviä ei siirry tuottajapuolelle. Yksityiset palveluntarjoajat, mm. tiesuunnittelu ja urakointi kuten nykyään Johtaminen 29.5.2017 72 www.pirkanmaa2019.fi Suunnittelu/ tilaaminen Liikennejärjestelmäsuunnittelu (liittyy muihin strategisiin suunnitelmiin) Esisuunnittelun ja tarveselvitysten tilaajatehtävät Liikenneturvallisuustehtävät (sisältö vielä avoin) (Alueellisen) tienpidon suunnittelu ja ohjelmointi (sisältö avoin) Toimintaympäristön seuranta Liikenteen hallinta Viranomaisyhteistyö Yksityisteiden ja liikkumisen ohjauksen avustukset (periaatteiden linjaus /toimeenpano) Lisäksi on avoinna tuleeko seuraavia tehtäviä maakunnalle: Urakoiden hankinta Yleis- ja tiesuunnittelun tilaajatehtävät Maanhankinta Tienpitoon liittyvät ympäristöasiat Järjestäjätehtävät, jotka oltava maakunnalla Järjestäjätehtävät, jotka voidaan tarvittaessa tehdä maakunnan liikelaitoksessa Voidaan tarvittaessa tehdä liikelaitoksessa, jolloin keskijohdon määrä kasvaa. Ei tunnistettu hyötyjä siirtämisestä liikelaitokseen, sillä suuri osa tehtävistä vaatii asiantuntemusta joka tapauksessa myös maakuntaorganisaatiossa. Ongelmana erityisesti strategisen suunnittelun heikko yhteys ja saman työn tekeminen kahdesti.

7 Monituottajuus ja tuottamistavat 29.5.2017 73 www.pirkanmaa2019.fi

7 Monituottajuus ja tuottamistavat Alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden tehtäväkokonaisuuteen on vaikeaa soveltaa monituottajuusmallia. Suunnittelua tuotetaan yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Teemaryhmän aiheiden kohdalla ei kuitenkaan ole koskaan kyse varsinaisesta monituottajamallista. Kulttuuriympäristön hoidon neuvontapalveluiden siirtäminen kuntiin voisi olla osittain mahdollista. Joukkoliikenteen osalta varsinainen kuljetustuotanto kilpailutetaan markkinoilla. Tietyn vakituisen reitin tms. osalta ei voida käyttää monituottajuutta, vaan vain yksi toimija voi tuottaa palvelun. Kuitenkin kilpailutettavia reittikokonaisuuksia on useita, joten käytännössä joukkoliikenteen tuottajia on useita, joskin identtisesti samaa palvelua ei voi tarjota kuin yksi toimija. Markkinaehtoisen liikenteen osalta maakunta ei voi ohjata toimijoita. 29.5.2017 74 www.pirkanmaa2019.fi

8 Vaikutusten arviointi 8.1 Strategiset ja taloudelliset vaikutukset 8.2 Henkilöstöön kohdistuvat tavoitteet 29.5.2017 75 www.pirkanmaa2019.fi

8.1 Strategiset ja taloudelliset tavoitteet Alueidenkäytön suunnittelu, suunnittelun edistäminen, vesihuolto ja liikennejärjestelmätyö On tunnistettu mahdollisuudet henkilöstö- ja osaamisresurssien laajempaan hyödyntämiseen erityisesti maankäytön suunnittelun ja vesihuollon yhteensovittamisessa. Yhteistyötarpeiden tunnistaminen mm. varautumiseen, ympäristöterveydenhuollon tehtäviin liittyen. Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset Pelisääntömuutoksilla, yhteishankinnoilla/ kilpailutuksilla ja ohjauksen keskittämisellä on saavutettavissa useiden miljoonien eurojen säästöt. Kulttuuriympäristön hoito Vaikutusten arviointia ei ole tehty, koska isomman kokonaisuuden järjestämisen vaihtoehtoisia malleja ei ole käytettävissä. Esitetään tehtäväksi sitten, kun eri organisaatiomallit ovat edenneet. Rakennusvalvonta ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen Maakunnan rakennustoimen edistämisen tehtävä voi tehostaa merkittävästi erityisesti pienten kuntien rakennusvalvonnan toimintaa. Tienpito Odotetaan päätöksiä tehtävistä. 29.5.2017 76 www.pirkanmaa2019.fi

8.2 Henkilöstöön kohdistuvat vaikutukset Alueidenkäytön suunnittelu, suunnittelun edistäminen, vesihuolto ja liikennejärjestelmätyö Ei suuria vaikutuksia pääosalle siirtyvästä henkilöstöstä. Laaja vuorovaikutus ja yhteistyö edellyttävät vuorovaikutusja tiedotusosaamisen lisäämistä ja vaativat resursointia järjestäjän tehtävissä. Paikkatieto-osaamista ja -järjestelmiä pitää vahvistaa. Osa ELY:n pohjavesien asiantuntijoista siirtyy LUOVA:an. Riskinä: paikallisen asiantuntemuksen turvaaminen pohjavesi- ja vesihuoltoasioissa ml. varautuminen ympäristövahinkotilanteissa (yhteistyö maakunnan pelastusorganisaation kanssa). Riskinä: vesihuollon eriytyminen maankäytön suunnittelusta, toisaalta mahdollisuus syvempään integraatioon. Suunnittelulliset vesihuoltotehtävät ovat maakunnallisia, ja niihin maakunnalla tulee olla oma osaaminen. Tehtävät, joissa usein vaaditaan tutkimuksellista syvempää osaamista, voidaan organisoida ylimaakunnallisesti, yhteistyössä LUOVA:n kanssa, yksityisen sektorin, tutkimuslaitosten jne. kanssa. Riskinä: toimintamallit voivat olla nykyistä jäykempiä suhteessa LUOVA:an ja maakuntaorganisaation sisäisesti. Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset Edellyttää joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten kokonaisvaltaisen osaamisen vahvistamista. Lisää joukkoliikenteen suunnitteluresurssin tarvetta. Koko maakunnan henkilökuljetusten haltuunotto edellyttää Tuomi logistiikassa resurssien lisäämistä ja tuotannonohjausjärjestelmäkehitystä sekä joukkoliikenteen tilaamisosaamisen vahvistamista. Sivutoiminen henkilöliikenne- ja taloushallintotyö vähenee kunnissa (vrt. nykyiset Tuomen asiakkaat). Tienpito Tienpidon yhteistyöalueiden osalta tehtävillä päätöksillä voi olla henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia. 29.5.2017 77 www.pirkanmaa2019.fi

9 Yhteistyö ja yhdyspinnat 9.1 Yhteistyö kuntien, valtion ja muiden tahojen kanssa 9.2 Ehdotukset yhteistyömuodoiksi 29.5.2017 78 www.pirkanmaa2019.fi

9.1 Yhteistyö kuntien, valtion ja muiden tahojen kanssa Kunta/maakunta Toimija Kunnat Maakuntamuseo Tredea Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Työnjakoa suunniteltava Maankäytön suunnittelu ja liikennejärjestelmätyö Vesihuollon suunnittelu Tiedontuotanto ja -siirto. Kuntien rooli tiedontuottajina Erilaiset maakunnalle tulevat edistämistehtävät Kulttuuriympäristön hoito Logistiikka MAL, LJS-ryhmä, maankäytön suunnittelu Muut Liikenteen palveluntuottajat Maakunnan sisällä: hankintayhteistyö, ostopalveluja ohjaava taho Maakuntien välillä: Asiantuntijatehtävien keskittäminen Asiakasrajapinta: yleisen edun turvaaminen ja osallisuus Valtio/maakunta Toimija Ympäristöministeriö Liikennevirasto Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Suomen ympäristökeskus SYKE Perustettava valtion lupa-, ohjaus- ja valvontavirasto LUOVA Teemaryhmän tehtävien kannalta tärkeää suunnitella työnjako myös valtion kanssa. Työnjakoa suunniteltava VAT, MAL LJS, Tiedontuotanto, MAL Maakuntakaava, LJS, MAL Vesihuolto Tiedonkeruu ja -saanti Valvonta-, ohjaus- ja suunnittelutehtävien toimiva yhteensovitus, tiedonsaanti, asiantuntemuksen turvaaminen ELY:jen asiantuntemuksen hajautuessa maakuntaan ja Luovaan.? ELY:n 29.5.2017 valtakunnallisesti 79 keskitettyjen www.pirkanmaa2019.fi tehtävien järjestäminen

9.1 Yhteistyö kuntien, valtion ja muiden tahojen kanssa Pirkanmaan henkilöliikenteen keskeiset toimijat ja tärkeimmät yhdyspinnat Tiiviin yhteistyön tarve kuntien ja maakunnan välillä henkilökuljetusten järjestämisessä ja joukkoliikenteen rahoituksessa sekä käyttäjän näkökulmasta yhtenäisen joukkoliikennejärjestelmän luomisessa Keskeinen tekijä harvaan asutun alueen joukkoliikenteessä on koulukuljetusten tarve. On edistettävä kuntien mahdollisuutta suunnitteluttaa ja mahdollisesti tilata myös koulukyytinsä osana maakunnan henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen kokonaisuutta. Tähän on jo nyt joidenkin kuntien taholta osoitettu kiinnostusta. Asiakkaat Liikennöitsijät Tampereen seudun joukkoliikenne Muut kunnat KELA Liikennevirasto Tuomi Logistiikka Tampereen seudun kunnat Pirkanmaan liitto Pirkanmaan ELY-keskus = Erityinen tarve yhteistyön tiivistämiselle Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

9.2 Toimivan yhteistyön varmistaminen On tärkeä säilyttää vahva kontaktipinta kuntiin, LUOVAan ja muihin valtion viranomaisiin: nyt osataan, miten ylläpidetään? Yhteistyön rakentaminen LUOVA:n ja maakunnan välille Ympäristötiedon tuottaminen ja hyödyntäminen, yhteistyön turvaaminen SYKE:n kanssa Maakuntien välisen yhteistyön edistäminen / resurssien hyödyntäminen Asiantuntemuksen hyödyntäminen tulevassa organisaatiossa / resurssien hyödyntäminen Yhteistyötarpeet maankäytön suunnittelun lisäksi erityisesti varautumiseen liittyvissä tehtävissä sekä ympäristöterveydenhuollon tehtävissä Sisäiset yhteydet erityisesti aluekehitykseen, liikenteeseen ja muihin ympäristötehtäviin on huomioitava. SOTE-puolella on tunnistettu kuntien alueidenkäytön suunnittelun merkitys hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. 29.5.2017 81 Alueidenkäytön suunnittelu, suunnittelun edistäminen, vesihuolto, liikennejärjestelmätyö ja tienpito Maakuntakaavoitukseen, liikennestrategiaan ja vesihuoltostrategiaan on tarpeen perustaa yhteistyöryhmä kuntien ja valtion toimijoiden kanssa sekä tarvittava määrä hankeryhmiä, jotta työ on pitkäjänteistä ja reagoivaa. Maakuntakaavoituksen osalta yhteistyöryhmä tulee olemaan lakisääteinen. Toteuttamisen yhteistyötä tulee lisätä. Kaupunkiseudun liikenteen ja maankäytön suunnittelussa yhteistyö toimijoiden kanssa on erityisen tärkeää. Maakunnan edunvalvonnan pitää olla koordinoitua. Maakunnassa tulee olla edunvalvonnasta vastaavat henkilöt. Kuntien ja muiden alueen toimijoiden kanssa tulee järjestää yhteistyöfoorumi. Kuntien kanssa kaavaneuvottelut, vesihuoltoneuvottelut ym. Yhteistoiminta viranomaisten kanssa Kehittämiskeskustelut kuntien kanssa. Kuntien kanssa tehtävän jatkuvan yhteistyön kehittäminen. Maakuntien erityisasiantuntijoiden yhteistyö (esim.

9.2 Toimivan yhteistyön varmistaminen Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset Maakunnalle tarvitaan maakunnan ja kuntien muodostama yhteistyöryhmä, jonka tavoitteena on sitouttaa eri osapuolet henkilöliikenteen kehittämiseen ja edistää yhteistoimintasopimuksia. Edellyttää tiivistä yhteistyötä Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen kanssa (erityisesti yhteishankinnat ja yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä). Yhteistyötä tarvitaan myös muiden maakuntien kanssa rajat ylittävän liikenteen suhteen sekä liikennöitsijöiden kanssa, jotta säilyy kokonaiskuva myös markkinaehtoisesti syntyvistä palveluista. KELA:n kanssa tiivis yhteistyö jatkossa sairausvakuutuslain mukaisten kuljetusten siirtymisen valmistelussa. Kulttuuriympäristön hoito Kulttuuriympäristöä koskevaa tutkimusta tulee edistää (mm. maakuntastrategiaan liittäminen, ohjelmallinen tutkimus, yhteistyö yliopistojen ja maakuntamuseon kanssa sekä ohjelman mukaisten tutkimusten rahoittaminen tutkijakohtaisilla apurahoilla, joita myöntää mm. Pirkanmaan rahasto). Kulttuuriympäristötyöllä tulisi olla kytkös myös maakunnan elinvoima- ja hyvinvointipalveluihin. Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmä 29.5.2017 82 www.pirkanmaa2019.fi

10 Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset 10.1 Organisaation muodostaminen 10.2 Työryhmätyöskentely ja henkilöstöresurssit väliaikaishallinnon aikana 10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa 29.5.2017 83 www.pirkanmaa2019.fi

10.1 Organisaation muodostaminen Maakuntakaavoitus, liikennestrategia ja vesihuoltostrategia määrittävät maakunnan yhdyskuntarakenteen strategiset tavoitteet. Tärkeää on kehittää yhteen suuntaan katsova kokonaisuus, joka pyrkii aktiiviseen suunnitelmien toteuttamisen edistämiseen. Teemaryhmän aihealueista nämä ovat lähimpänä maakuntahallituksen poliittista ohjausta, ja teemaryhmä suosittelee niiden sijoittamista suoraan järjestäjäorganisaatioon. Maakuntapoliitikkojen on keskeistä osallistua strategisen suunnittelun kokonaisuuteen. MRL:n (ehdotus) mukaan tulee myös muodostaa yhteistyöryhmä kuntien kanssa. Teemaryhmä tarvitsee kytkennän organisaatiota tarkastelevaan konserniryhmään, jotta voidaan aikaisessa vaiheessa pohtia, miten suunnittelukokonaisuus organisoidaan uudessa maakunnassa. Organisoitumisessa on huomioitava alueidenkäytön suunnittelun edistämisen viranomaistehtävän (konsultoiva asiantuntijarooli) itsenäinen järjestäminen maakunnassa: tehtävän kohteena ovat kunnat (yleis- ja asemakaavoitus). Tehtäväkokonaisuuteen kuuluu myös rakennustoimen järjestämisen edistäminen. Turvattava vesihuolto- ja pohjavesitehtävien riittävät resurssit tehtävien hoitoon, jotta pystytään huolehtimaan mm. riittävästä maankäytön yhteistyöstä Viranomais- ja edistämistehtävien erottaminen toisistaan ei ole tarkoituksenmukaista ja edellyttäisi tarpeetonta kaksoisresursointia. Valvontatehtävien hoidon tulee kuitenkin olla poliittisesti riippumatonta. Resurssitarpeet alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden turvaamiseksi: Lakipalvelut, riittävän asiantuntemuksen turvaaminen (MRL, vesihuoltolaki sekä muu keskeinen ympäristölainsäädäntö) Hankintojen tilaaja-osaamisen varmistaminen Asukasosallistumisen näkökulman vahvistaminen Niin kauan kuin liikenteen erityislainsäädäntöä ei ole, ei ole tietoa resurssitarpeista näiltä osin. 29.5.2017 84 www.pirkanmaa2019.fi

10.2 Työryhmätyöskentely ja henkilöstöresurssit väliaikaishallinnon aikana Väliaikaishallintoon tarvitaan välittömästi kokoaikainen työntekijä valmistelemaan henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen laajaa kokonaisuutta, yhteistyömalleja sekä tilaamista. Kyseessä on heti alussa noin 20 milj. euron vuosittainen hankintakokonaisuus, jonka valmistelu vie huomattavan kauan aikaa. Tämän lisäksi on mahdollisuus liittää kokonaisuuteen saman suuruinen osuus kuntien koulukuljetuksia, mikäli kunnat näin toivovat. Lisäksi mukaan tulee mahdollisesti vuonna 2021 KELA:lta siirtyviä kuljetuksia arviolta noin 20 milj. euron kokonaisuus. Mikäli kokoaikainen resurssi saataisiin vasta maaliskuun 2018 jälkeen, olisi liian myöhäistä enää saada toimivaa kokonaisuutta vuoden 2019 alkuun mennessä. Muun muassa kilpailutusten kesto otettava huomioon. Muutoksen mahdollistaminen 2019 alusta edellyttää myös käytännön kenttätyön aloittamisen. Jos Tuomi Logistiikan rooli maakunnassa hyväksytään tämän esityksen mukaisena, se tarvitsee suhteellisen varman mandaatin työn käynnistämiseen. Neuvottelut työn käynnistämisestä Pirkanmaan Liiton / maakunnan ja Tuomi Logistiikan välillä pitäisi aloittaa mahdollisimman pian. ELY-keskukselta tulee siirtymään maakunnan toimivaltaan voimassaolevia joukkoliikenteen sopimuksia ja kunnilta henkilökuljetusten sopimuksia. Edellyttää sopimusten ja läpikäyntiä ja mahdollisia kilpailutuksia hyvissä ajoin muun muassa laskenta-ajat ja valitusajat huomioon ottaen. 85 Työryhmätyöskentelyä on syytä jatkaa kun lainsäädäntökehys selkeytyy Teemaryhmien osallistaminen hallintosäännön laatimiseen tärkeää, koska säännössä määritellään tehtävien hoitamisen reunaehtoja. Joukkoliikenne- ja henkilökuljetusten alatyöryhmien yhdistäminen yhdeksi ryhmäksi. Ryhmän työskentelyä on tarpeen jatkaa työntekijän tukena. Esitetään, että MAKU-teemaryhmien tuottamista tietojärjestelmistä työstetään jaoteltu yhteenveto selvitysmies-mallilla. Varautumisen ja valmiussuunnittelun osalta tarvitaan ryhmien välistä yhteistyötä. Esitetään yhteisen suunnitelman laatimista. Tienpito olisi syytä käsitellä samassa teemaryhmässä kuin muu liikennejärjestelmäsuunnittelu, sillä ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden sekä suunnittelun että rahoituksen näkökulmasta. Alueidenkäytön tehtäväkokonaisuus käsittää myös teemaryhmän ulkopuolisia asioita: on tarve tehdä yhteistyötä. www.pirkanmaa2019.fi

10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa Maakuntakaavoitus Maakuntakaavan, liikennestrategian ja vesihuoltostrategian tulee muodostaa yhtenäinen strategisen suunnittelun kokonaisuus. Kunnat ja valtio ovat maakuntakaavan merkittäviä toteuttajia. Tulee pitää yllä ja vahvistaa ohjaus- ja hankeryhmätoimintaa, jossa maakuntakaavaa laaditaan yhdessä kuntien ja valtion sektoreiden kanssa. Koska maakunta on kasvava, tulee pyrkiä jatkuvaan prosessiin. Eri väestöryhmien kansalaisosallistumista tulee vahvistaa. Tulee erityisesti panostaa maakunnan suunnitelmien toteuttamisen edistämiseen. Tulee olla mahdollisuuksia kokeilu- ja kehittämishankkeisiin. Tärkeää on nähdä alueelliset erot tarpeissa: kaupunkiseutujen, kasvavien keskuskaupunkien ja niiden naapurien, seutukeskusten ja maaseutualueitten tarpeet ovat erilaisia. Maakuntauudistuksen haasteena on siirtyminen pois kuntayhtymämallista. Yhteyspinnasta tulee sopia kuntien ja valtion kanssa. 29.5.2017 86 www.pirkanmaa2019.fi Haasteena myös valtio-osapuolen tahtotilojen eriytyminen. Lakimuutoksista johtuen YM ei enää kokoa valtion näkemystä maakuntakaavoitusprosessiin, vaan jokainen valtion sektori viestittää omat näkemyksensä. Maakunta ratkaisee itse, miten palautteen ottaa huomioon. Maakuntakaavan toteuttamisen edistämiseksi yhteyspinnoista tulee sopia. Maakunta tulee toimimaan myös keskeisenä palveluiden toteuttajana, mikä eroaa nykyisestä roolista. Maakunnan tuottamien palvelujen sijoittamisella on yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta keskeinen merkitys ja sen kytkentä maakunnan ja kuntien kaavoitukseen tulee tunnistaa. Muutokset sääntelyssä (MRL, VAT) lisäävät suunnittelun vastuuta paikallisesti. Pirkanmaan on tarpeen varautua MRL:n kokonaisuudistukseen etunojassa. Maakuntakaavoituksen keskeinen sisältö liittyy strategisten valtakunnallisten ja maakunnallisten tavoitteiden osoittamiseen. Kuntien kaavoitusvastuu vahvistuu.

10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa Liikennejärjestelmätyö Maakuntakaava, liikennestrategia ja vesihuoltostrategia muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka määrittelee kehittämisen tahtotilan Jatkuva liikennejärjestelmätyö jalkauttaa strategioita, reagoi aktiivisesti muutoksiin ja ohjaa jatkosuunnittelua ja esimerkiksi tienpidon ohjelmointia. Erittäin tärkeää jatkuva liikennejärjestelmätyö on kasvavalla kaupunkiseudulla, ja siinä täytyy maakunnan ja kaupunkiseudun toimijoiden roolit sopia, että päällekkäisyyksiä ei synny. Tavoitteena tulee olla jatkuvan liikennejärjestelmätyön vahvistaminen. Maakunnan suhde valtion toimijoihin vielä täysin avoin mm. vastuiden osalta kuinka näkyy suunnittelussa? Muun muassa teiden suunnitteluvastuu on vielä avoinna. Liikennehankkeiden toteuttamisen edistäminen on jatkossakin maakunnan ja kuntien kannalta tärkeää. Toimintamallien löytäminen yhteiseen edunvalvontatyöhön pohdittava. Maakunnan liikennestrategia Osa alueiden käytön strategisen suunnittelun kokonaisuutta Pitkän aikavälin suunnitelma, osoittaa kehittämisen painopisteet ja laajat tavoitteet. Jatkuva liikennejärjestelmätyö Lyhyen ja keskipitkän aikavälin nopeasti reagoivaa kokonaisuuden suunnittelua Erittäin tärkeää yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Toteutuksen suunnittelu ja tilaaminen Kokonaisuus riippuu maakunnan ja valtion tehtävänjaosta (vielä avoinna) 29.5.2017 87 www.pirkanmaa2019.fi

10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen Edistetään yleis- ja asemakaavaprosessien laatua ja lainmukaisuutta yhteistyössä kuntien kanssa. Keskiössä on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) toteuttaminen kuntakaavoituksessa; mm. vähähiilinen yhdyskuntarakenne. Lakimuutosten (MRL) vaikutukset tehtävissä ovat pitkälti nähtävissä jo ennen maakuntiin siirtymistä. Merkittävin muutos siinä vaiheessa koskee kattavan oikeudellisen valvontatehtävän poistumista. Vastuiden muuttuminen (valtiolta/maakunnalta kunnille) lisää asiantuntija-avun ja vuorovaikutuksen tarvetta. Resurssien mukaan lisätään kunnille suunnattua koulutusta. ELY:n tarjoama yhdenluukun maankäytönja ympäristön asiantuntijapalvelu on koettu hyväksi. Vastaava palvelu tulee jatkossa säilyttää. Uusia lausuntopohjaisia rajapintoja esim. LUOVAn suuntaan ei saisi syntyä vaan tulisi säilyttää sujuva, ennakoiva viranomaisyhteistyö. Alueidenkäytön kokonaisvaltainen ympäristöpalvelu on koettu hyväksi. Mikä on tilanne maakunnan ja Luovan syntyessä? Uusia lausuntopohjaisia rajapintoja ei saisi syntyä, vaan tulisi säilyttää sujuva, ennakoiva yhteistyö. Maakuntaan tulee mukaan aluekehitystoimijoita, jolloin tulevan maakunnan toiminta yhdistyy luontevammin elinvoiman edistämiseen. Yhteys aluekehitys, alueidenkäytön suunnittelu ja elinvoima tulisi huomioida organisaatiovalmistelussa. Tiedon tuottamisen tulisi tapahtua entistä kokonaisvaltaisemmin. Valtakunnallista ja kuntakohtaista tietoa tulisi ottaa paremmin käyttöön jalostettuna ja kohdennettuna päätöksenteon tueksi. Kehittämiskeskustelujen teemoitus ja informatiivisuus on koettu hyväksi. Jatkossa tulisi korostua ylikunnallisuus ja johtavien luottamushenkilöiden rooli. 29.5.2017 88 www.pirkanmaa2019.fi

10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa MAL-sopimus Rahoituksen kanavoiminen kasvaville kaupunkiseuduille jatkossakin tärkeää. Sopimusmenettelyn roolista maakuntakehyksessä ei ole tehty päätöksiä. Menettelyä ei ole sisällytetty aluekehittämis- ja kasvupalvelulakiin. Pirkanmaalla MAL-sopimuksesta on hyvät kokemukset, ja sen halutaan jatkuvan. Kunnat haluavat suoran sopimismenettelyn valtion suuntaan. Jatkossa tulee pohtia maakunnan tuottamien palveluiden (mm. tienpito) rooli MAL-sopimuksessa. Riippuu erityslainsäädännöstä. Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset Valtion suunnalta tulee tehtävänjaosta tietoa, kun valmistelu etenee. Vastuujaot ovat vielä niin avoinna, ettei kannata alueellisesti spekuloida tai suunnitella. 29.5.2017 89 www.pirkanmaa2019.fi

10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät Vesihuollon ja alueiden käytön yhteensovittamisen varmistaminen kaikilla tasoilla ja yhteistyön vahvistaminen erityisesti strategisella tasolla. Varmistetaan yhteistyön sujuva toimivuus maakunnan ja valtion viranomaisten välillä. Yhteydenpidon ja tiedonkulun vahvistaminen vesilaitosten, kunnan ja muiden viranomaisten (pelastustoimi, ympäristöterveys, kaavoitus) kesken. Toimintatapojen ja yhteistyön kehittäminen riskien hallinnassa. Vesihuollon sisällyttäminen maakunnan valmiussuunnitteluun. Yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen liittyen tulee varautua hulevesi- ja tulvariskikysymyksiin. Verkostojen saneerausvelka kasvaa; korjausten edistäminen (maakunnan rooli?). Haja-asutuksen vesihuollon järjestämisen edistäminen. Maakunnan aluekehittämisroolin vahvistaminen ELY:n asiantuntijoilla => hyöty vesilaitoksille, yhteistyö uusien tekniikoiden kehittämisessä/ käyttöönotossa (esim. biotalouden edistäminen). Jatkossa pohdittava, miten järjestetään valvontatehtävät maakunnan poliittisessa järjestelmässä. Tulee varmistaa vesihuoltolain sekä muun vesihuoltoon ja pohjavesiin liittyvän lainsäädännön tavoitteiden toteutuminen maakunnassa (resurssien hallinta, poliittinen päätöksenteko). Tulee varmistaa, että viranomaisvalvontaan liittyvät tehtävät hoidetaan yhtenäisesti eri puolilla maata Resurssien kohdentaminen: Tulee turvata riittävä asiantuntemus. Jatkossa selvitettävä, miten hoidetaan jatkossa asiakaspalvelu; ympäristöhallinnolla on nykyisin valtakunnallinen asiakaspalvelukeskus. 29.5.2017 90 www.pirkanmaa2019.fi

10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa Joukkoliikenne Keskeinen kysymys on, halutaanko muutoksesta selvitä vai halutaanko siitä hyötyä Maakunnan rooli henkilökuljetusten järjestäjänä on suuri. Henkilökuljetusten kokonaisuuden uudistamisella on mahdollisuus saada aikaan merkittäviä säästöjä, ja myös joukkoliikenne näyttäytyy aivan uudella tavalla tässä viitekehyksessä. Uudistaminen edellyttää pelisääntöjen laatimista ja suunnittelun ja ohjauksen keskittämistä. Tärkeitä kehitettäviä asioita joukkoliikenteessä ovat yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä, joka mahdollistaa esimerkiksi sujuvat vaihdot. Hallinnollisten rajojen ei pidä näkyä kuluttajalle. Asiaa ei tule tarkastella vain järjestäjän näkökulmasta, vaan käyttäjän tarpeisiin perustuen. Päätöksentekojärjestelmä ja rahoitus ovat isoja kysymyksiä, jotka tulee ratkoa hallinnollisesti. Vaatii yhteistyötä ja neuvotteluja yhdessä alueen kuntien ja Tampereen toimivaltaisen viranomaisen kanssa. Liikennepalvelulain tavoitteena on avata julkisia kuljetuksia muillekin käyttäjille. Tämä on iso muutos paitsi henkilökuljetusten, myös joukkoliikenteen näkökulmasta. Tavoitteet henkilöliikenteen näkökulmasta: 1. Nykyaikaistaa ja uudistaa palveluja Tiivistetään kehittämisyhteistyötä ja lisätään ennakointia (seutu, maakunta ja kunnat sekä KELA) Hyödynnetään erikoistuvaa osaamista: massajoukkoliikenne ja muu henkilöliikenne Nykyaikaiset ja yhteensopivat lippu- ja maksujärjestelmät Henkilökuljetukset integroidaan asiakaslähtöisesti ihmisten tarpeiden mukaan (kuljetusten yhdistely) Hyödynnetään digitalisaation mahdollisuudet (matkojenyhdistely, tiedottaminen, MaaS ) Asiakas- ja ohjaustietoa käytetään systemaattisesti palveluiden parantamiseen Otetaan palvelujen käyttäjät mukaan palvelujen kehittämiseen 2. Tehostaa henkilöliikenteen järjestämistä Massajoukkoliikennettä kehitetään siellä, missä sille on aidosti kysyntää, kannattavuus paranee Karsitaan heikosti kannattavaa joukkoliikennettä, lisätään joustavia ja esteettömiä palveluja Hyödynnetään välttämättömiä kuljetuksia osana joukkoliikennettä Kuljetuksia yhdistellään (koulu, sosiaalihuoltolaki, vammaispalvelulaki, sairausvakuutuslaki) Ammattitaitoinen kilpailutus ja valvonta