Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä

Transkriptio

1 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Väliraportointi projektiryhmälle Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä Käsittely Teemaryhmän 8. kokous MAKU-projektiryhmä Teemaryhmän 9. kokous

2 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Sisällys 1 Teemaryhmän työskentely 1.1 Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet 1.2. Työryhmän kokoontumiset 1.3 Aikataulutus kevät Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio) 1.5 Ryhmän tuottama materiaali 1.6 Resurssitarpeet: esivalmistelu 1 7/2017 ja väliaikainen valmistelutoimielin 8/2017 3/2018 (arvio) 1.7 Yhdyspinnat muihin teemaryhmiin 2 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi teemoittain 2.1 Maakuntakaavoitus 2.2 Liikennejärjestelmä 2.3 Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen 2.4 MAL-sopimus 2.5 Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät 2.6 Joukkoliikenne 2.7 Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset 2.8 Kulttuuriympäristöjen hoito 2.9 Rakennusvalvonta ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen 3 Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen 3.1 Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) 3.2 Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) 3.3 Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset organisointiehdotukset 3.4 Yhdyspintojen ja työnjaon arviointi 4 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa 4.1 Maakuntakaavoitus 4.2 Liikennejärjestelmä 4.3 Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen 4.4 MAL-sopimus 4.5 Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät 4.6 Joukkoliikenne 4.7 Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset 4.8 Kulttuuriympäristöjen hoito 4.9 Rakennusvalvonta ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen 4.10 Ympäristötieto

3 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1 Teemaryhmän työskentely 1.1 Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet 1.2. Työryhmän kokoontumiset 1.3 Aikataulutus kevät Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio) 1.5 Ryhmän tuottama materiaali 1.6 Resurssitarpeet: esivalmistelu 1 7/2017 ja väliaikainen valmistelutoimielin 8/2017 3/2018 (arvio) 1.7 Yhdyspinnat muihin teemaryhmiin

4 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1.1 Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet Teemaryhmän jäsenet Karoliina Laakkonen-Pöntys, Pirkanmaan liitto, pj. Minna Huttunen, Pirkanmaan ELY-keskus Kaija Joensuu, Pirkanmaan ELY-keskus Elina Viitanen, Pirkanmaan ELY-keskus Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus Teemu Lepistö, Ikaalisten vesi Oy Taru Hurme, Tampereen kaupunki Jyrki Pohjankylä, Tampereen kaupunki/juko Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Pauli Piiparinen, Ylöjärven kaupunki Ruut Rissanen, Pirkanmaan liitto Satu Appelqvist, Pirkanmaan liitto Annu Piesanen, Pirkanmaan liitto, siht. Alatyöryhmät Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen Vesihuolto Joukkoliikenne Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset (yhteinen Alueen elinvoiman edistäminen - teemaryhmän kanssa) Kulttuuriympäristöjen hoito Rakennusvalvonta

5 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1.2 Teemaryhmän kokoontumiset to ke to to to to Maakuntauudistuksen kokonaisuus, työskentelyn tavoitteet, viestintä Työsuunnitelma, alatyöryhmien perustaminen Työsuunnitelma, alatyöryhmien perustaminen Esittely alatyöryhmien työskentelyn lähtökohdista Nykytilakuvausten ensimmäiset versiot, vesihuolto-alatyöryhmän työskentelyn esittely, Pirkanmaan kuntien kaavoittajien työpajan tulosten esittely, keskustelu maakuntakaavasta Joukkoliikenne-alatyöryhmän työskentelyn esittely, nykytilakuvausten tilanne, väliraportointiohjeistus to Luonnonsuojelun edistämisen tehtävien esittely, kulttuuriympäristöjen hoito - alatyöryhmän työskentelyn esittely, alueidenkäytön edistäminen -alatyöryhmän työskentelyn esittely, keskustelu maakuntakaavasta ja liikennejärjestelmäsuunnittelusta ke Teemaryhmän väliraportin käsittely Pirkanmaan kaavoittajien tapaaminen : aiheena SOTE- ja maakuntauudistus

6 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1.3 Aikataulutus kevät 2017 to to to to Rakennusvalvonta-alatyöryhmän työskentelyn esittely, Väliraportin käsittely Alatyöryhmien aiheet tarpeen mukaan MAL-sopimus, esittely ja keskustelu Ympäristötiedon tuottaminen ja jakaminen maakunnassa keskustelu Alatyöryhmien loppuraportit (alatyöryhmien puheenjohtajat osallistuvat) Keskustelu edistämistehtävistä. to Maankäytön ja liikenteen suunnittelu ja toteutus uudessa maakunnassa - keskustelu to to to to Teemaryhmän loppuraportin käsittely Yhteistyö ja kansalaisosallistuminen uudessa maakunnassa -keskustelu Teemaryhmän loppuraportin hyväksyminen Tulevat tapahtumat työpaja kauppakamarille ELY keskus teettää selvityksen vaihtoehtoisista joukkoliikenteen ja henkilökuljetuste n organisointimalle ista uudessa maakuntahallinn ossa to

7 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1.4 Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio) Teemaryhmä laati työn alkuun työsuunnitelman ja esivalmistelutyö on edistynyt työsuunnitelman mukaisesti. Teemaryhmä on seurannut valtakunnallista lakivalmisteluja ja käynnistänyt tehtävän sisältöjen mukaisen valmistelun. Teemaryhmän laaja tehtäväalue sekä epätietoisuus tulevasta lainsäädännöstä (mm. liikenne) on haaste valmistelulle, mutta toisaalta mahdollistaa uusien näkökulmien, toimintatapojen ideoinnin ja arvioinnin. Synergiaetuja haetaan tässä valmistelun vaiheessa koko maankäytön, liikenteen ja teknisen huollon muodostaman infrastruktuuri- ja palvelukokonaisuuden tarkastelusta. Painotus on sektorirajat ylittävässä tarkastelussa. Valmistelutyössä on tunnistettu yhdyspintoja valtakunnallisten tavoitteiden ja toimijoiden, kuntien tehtävien ja keskeisten sidosryhmien kanssa

8 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1.4 Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio) Tehtävä Seurataan valtakunnallista valmistelua. Eteneminen (oma arvio) Jatkuvaa Käynnistetään teeman sisältöjen mukainen valmistelu toimintojen synergiat ja integraatio huomioiden: ainakin maakuntakaavoitus, vesihuolto, liikennejärjestelmätyö, joukkoliikenne, kulttuuriympäristöjen hoito, kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen. Yhteen sovitetaan elinvoiman, liikenteen, vesihuollon ja maankäytön kysymyksiä sekä pohditaan niiden muodostamaa maakunnan suunnittelukokonaisuutta. Suunnitellaan työjakoa kuntien, valtion ja joukkoliikenneviranomaisen (Tampere) kanssa. Tehdään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen ohjaamisen sekä liikennejärjestelmän ja joukkoliikenteen sekä vesihuollon nykytilakuvauksen täydennykset tarvittavin osin Kootaan tilannekuva teemaan liittyvästä keskeisestä lainsäädännöstä ja sen muutoksista Kootaan tilannekuva teemaan liittyvän ympäristötiedon tuottamisesta Valmistelu käynnissä Valmistelu käynnissä Valmistelu käynnissä Valmis Nykytilanteesta kuvaukset valmiina. Erityislainsäädännöstä odotetaan lausunnolle tulevaa kokonaisuutta. Valmis

9 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1.4 Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio) Tehtävä Eteneminen Tarkennetaan nykytilan kuvausta tarpeellisessa määrin. Nykytilan kuvaus kertoo toiminnan nykyisen järjestämistavan, siihen käytetyt resurssit sekä keskeiset tulokset ja vaikutukset. Tarkastellaan toimintojen yhteyspintoja sekä yhteistyötarpeita ja - mahdollisuuksia maakunnassa. Myös maakuntarajojen yli tapahtuva yhteistyö on tarkasteltava. Kerätään eri organisaatioissa kehitetyt hyvät käytännöt ja laaditaan suunnitelma niiden hyödyntämisestä ja levittämisestä. Hahmotetaan toimintojen ja palvelujen tulevaa uudistavaa järjestämismallia ottaen huomioon mahdollisuudet uusiin toimintatapoihin, organisoitumiseen ja yhteistyöhön: miten toimitaan uudessa maakunnassa? Valmis. ELY:t toimittavat henkilöstöresurssit erikseen. Valmisteilla. Valmisteilla. Aloitetaan väliraportin jälkeen

10 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1.4 Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio) Tehtävä Eteneminen Tarkastellaan teemaryhmiä läpileikkaavia asioita (esim. riskien hallinta) ja järjestetään tarvittaessa yhteisiä työpajoja tms. Valmistellaan materiaalia muutosviestintään. Valmis nykytilanteen osalta, muilta osin valmistelua jatketaan. Tehty ja jatketaan prosessin loppuun saakka. Tehdään muut projektiryhmän ja projektijohtajan antamat tehtävät. Teemaryhmä voi teettää selvityksiä ja antaa toimeksiantoja pienemmille työryhmille. Järjestetään tarpeen mukaan työpajoja, kuulemistilaisuuksia sekä muilla tavoin varmistetaan sidosryhmien osallistumisen valmisteluun. Nimitetty 6 alatyöryhmää: 1) Vesihuolto, 2) Joukkoliikenne, 3) Kulttuuriympäristöjen hoito, 4) Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen 5) Rakennusvalvonta ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen 6) Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset Yksi työpaja järjestetty, toinen valmisteilla

11 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1.5 Ryhmän tuottama materiaali SOTE- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla -raportin osuudet Väliraportti: Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus Nykytilakuvausraportit (väliraportin liitteet) Liite 1. Maakuntakaavoituksen nykytilakuvaus Liite 2. Liikennejärjestelmän nykytilakuvaus Liite 3a. Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen, nykytilakuvaus Liite 3b. MAL-menettelyn peruskuvaus Liite 4a. Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät, nykytilakuvaus Liite 4b. Vesihuoltoon, vedenhankintaan ja pohjavesiin liittyvät valvonta- ja edistämistehtävät (sis. taulukkoliitteet) Liite 5. Joukkoliikenne, nykytilakuvaus Liite 6. Tienpidon nykytilakuvaus Liite 7. Kulttuuriympäristöjen hoito Liite 8. Rakennusvalvonta (tulossa)

12 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1.6 Resurssitarpeet: esivalmistelu 1 7/2017 ja väliaikainen valmistelutoimielin 8/2017 3/2018 (arvio) Valmistelutyö on edennyt odotusten mukaisesti. Valmistelutyöhön on tarve lisätä palveluverkon asiantuntijapanosta palveluverkkoryhmästä. Joukkoliikenteen osalta jatkotyö tarvitsee todennäköisesti asiantuntijapalkkioita seuraavassa vaiheessa. Asukasosallistumisen näkökulman vahvistaminen edellyttää panostusta jatkossa. Teemaryhmä tarvitsee kytkennän organisaatiota tarkastelevaan konserniryhmään, jotta voidaan aikaisessa vaiheessa pohtia, miten suunnittelukokonaisuus organisoidaan uudessa maakunnassa. Yhdyskuntarakenteen osuus maakuntastrategiassa pitää selvittää jatkossa. Niin kauan kuin liikenteen erityislainsäädäntöä ei ole, ei ole tietoa resurssitarpeista näiltä osin

13 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1.7 Yhdyspinnat muihin teemaryhmiin Teemaryhmä Konsernirakenne (Yhteiset) Yhdyspinnat Maankäytön ja liikenteen strategisen suunnittelun kokonaisuus uudessa maakunnassa Pelastustoimi ja varautuminen (MAKU) Liikenneturvallisuus, huoltovarmuus, ympäristöterveys, vesihuolto Alueen elinvoiman edistäminen (MAKU) Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen (MAKU) Hankinta ja logistiikka sekä siivous ja ruokahuolto (Yhteiset) Selvityshenkilö Mari Rajala Tiedolla johtaminen (SOTE) Integraatio ja palveluverkko (SOTE) Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset, strateginen suunnittelu, vesihuolto Tulvariskit, patoturvallisuus, vesienhoito, ympäristöterveys, vesihuolto Maakunnan alueen henkilöliikennekuljetukset Maakunnalle siirtyvät luonnonsuojelun edistämistehtävät Ympäristötiedon tuotanto Palveluverkon ja maankäytön suunnittelun kytkentä

14 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi teemoittain 2.1 Maakuntakaavoitus 2.2 Liikennejärjestelmä 2.3 Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen 2.4 MAL-sopimus 2.5 Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät 2.6 Joukkoliikenne 2.7 Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset 2.8 Kulttuuriympäristöjen hoito 2.9 Rakennusvalvonta ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen Kunkin osalta käsitellään: Määrittely Tehtävät ja organisaatiot Tuotettavat palvelut ja asiakkaat Tuotokset Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää Laajemmat koosteet liitteenä

15 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.1 Maakuntakaavoitus Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä

16 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Määrittely Maakuntakaava on suunnittelujärjestelmän mukaista strategista suunnittelua, jonka toteuttamista edistetään Maakuntakaava on yleispiirteinen, oikeusvaikutteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Siinä esitetään alueiden käytön, yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua. Maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma muodostavat maakunnan yhteisen strategisen suunnittelun kokonaisuuden, joka perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä lakiin alueiden kehittämisestä. Pirkanmaan liitto yhdessä muiden toimijoiden kanssa edistää kaava toteutumista mm. kehityshankkeiden ja edunvalvonnan keinoin MRL 32 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, mm. Ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa Viranomaisten on pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista

17 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tehtävät ja organisaatiot Maakuntien liitot Lakisääteiset Maakuntakaavan laatiminen (MRL 25 ): kaava-asiakirjojen valmistelu, selvitysten laadinta, vaikutusten arviointi, yhteistyön ja vuorovaikutuksen järjestäminen, Maakunnan suunnittelun edellyttämä alueiden käytön, alue- ja yhdyskuntarakenteen, rakennetun ympäristön sekä kulttuurija luonnonympäristön tilan ja kehityksen seuranta (MRA 2 ) Liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin koordinointi ja suunnittelun yhteensovittaminen (Laki alueiden kehittämisestä 17 ) Alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien koordinointi ja suunnittelun yhteensovittaminen (Laki alueiden kehittämisestä 17 ) Lausunnon antaminen yleis- ja asemakaavoista (MRA 20, 28 ) ja maa-ainesluvista (MAA 4 ) Ampumarataverkoston kehittämisen suunnittelu (AmpumarataL 12 ) Osallistuminen tulvariskien hallinnan suunnitteluun sekä esityksen tekeminen MMM:lle tulvaryhmän kokoonpanosta (Laki tulvariskien hallinnasta 5 ja 15 ) Vapaaehtoiset Maakunnan kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteutus Maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen; suunnittelu, edunvalvonta, neuvottelut ja lausunnot ELY-keskukset Kts. Alueidenkäytön suunnittelun edistämisen alatyöryhmän nykytilakuvaus (LIITE 3a)

18 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tuotettavat palvelut ja asiakkaat Tuotettavat palvelut Yleispiirteinen maankäytön suunnittelu Maakuntakaava pidetään ajan tasalla valtuustokausittain, jolloin se pystyy vastaamaan kasvavan maakunnan muuttuviin tarpeisiin Muut maakunnalliset suunnitelmat Esimerkiksi POSKI-hanke, Tampereen läntiset väylähankkeet, Pirkanmaan palveluverkkoselvitys, Liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelma, Voimaa tuulesta Pirkanmaalla Asiantuntijapanoksen antaminen kuntien, valtion ja seutujen suunnitelmiin Suunnitelmien toteuttaminen Edunvalvonnan ja edistämisen keinot. Neuvottelut ja lausunnot Maankäytön ja liikenteen hankkeiden vetäminen, rahoittaminen tai niihin osallistuminen Paikkatieto Tuotetaan ja ylläpidetään rakennetun-, luonnon- sekä toimintaympäristön tietoa Kehitetään alueellisen tiedon jakamisen ja hyödyntämisen ratkaisuja Selvitykset Maakuntakaavan laadintaan liittyvät tutkimukset, selvitykset ja vaikutusten arvioinnit Maakunnan kehittämiseen ja maakuntakaavan toteuttamiseen liittyvät selvityshankkeet Huom! Tehtävät selvitykset palvelevat myös kuntakaavoitusta, lupaharkintaa ja toteutusta. Esim. Maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi, vähittäiskauppa Asiakkaat Yhteistyön ja kansalaisosallistumisen järjestäminen Järjestetään maakuntakaavan ohjaus- ja hankeryhmätoiminta sekä muu sidosryhmäyhteistyö Tehdään aloitteellisesti sektorirajat ylittävää yhteistyötä suunnitelmien toteuttamisen edistämiseksi Edistetään seudullisen tason suunnittelua tarjoamalla foorumi ja asiantuntemusta kuntien ja valtion yhteistyölle Järjestetään asukasosallistumista koko maakunnassa Kunnat, elinkeinoelämä, asukkaat, valtio

19 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tuotokset Ajantasainen maakuntakaava Muut maakunnan kasvuun ja kehittymiseen tähtäävät suunnitelmat väyläverkosto energiahuolto ja muu infrastruktuuri palveluverkko ampuma- ja moottoriratojen kehittämissuunnitelma (lakisääteinen) Kehittämistä tukevat maankäytön, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen selvitykset sekä luonnonvarojen ja -arvojen selvitykset Kuntakaavoituksen edistäminen Kuntarajat ylittävien hankkeiden toteutuksen edistäminen suunnittelun tai edunvalvonnan keinoin Maakuntakaavan sisällön tarkentaminen ja tulkinta mm. lausunnoin ja neuvotteluin Kokeilu- ja kehittämishankkeet innovatiivinen suunnittelukulttuuri valtion, kuntien ja 3. sektorin hankkeisiin osallistuminen Tiedon ja seurannan tuottaminen ja jakaminen alueen toiminta- ja fyysisestä ympäristöstä Vuorovaikutus, yhteistyön mahdollistaminen ja edistäminen, maakunnalliset digitaaliset alustat, hanke- ja työryhmät, kansalaisosallistuminen Noin 140 lausuntoa vuosittain

20 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää Laaja sidosryhmätyöskentely ja kansalaisosallistuminen. Maakuntakaavoitus perustuu ohjaus- ja hankeryhmätyöskentelyyn, mikä on sitouttanut toimijoita laajasti ja tuonut työhön laaja-alaista asiantuntemusta. Ollut mahdollisuus myös kokeiluhankkeisiin (esim. Ekosysteemipalvelut), mitä on toivottu myös jatkettavan. Laaja tiedontuotanto. Jatkossa tiedon jakamisen kehittäminen. Nyt toimittu jatkuvan prosessin periaatteella. Siitä pitäisi pitää kiinni myös jatkossa, sillä maakunta on kasvava

21 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.2 Liikennejärjestelmä Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä

22 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Määrittely Liikennejärjestelmä Liikenneviraston määritelmän mukaan liikennejärjestelmä muodostuu liikenneväylistä, henkilö- ja tavaraliikenteestä sekä liikennettä ohjaavista järjestelmistä. Maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa huomioidaan ihmisten ja elinkeinoelämän tarpeet. Lisäksi osana liikennejärjestelmää ovat enenevässä määrin erilaiset liikennepalvelut. Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatiminen on tärkeä osa liikennejärjestelmätyötä. Maakuntien liitoilla on vastuu liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimisesta ja niiden seurannasta (pl. Helsingin seutu). Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetään, mihin suuntaan liikennejärjestelmää halutaan kehittää ja miten liikennejärjestelmän tulevaisuuden haasteet ja ongelmat ratkaistaan. Pirkanmaan ensimmäinen koko maakuntaa koskeva liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna Pirkanmaan liiton koordinoima suunnitelma koostuu vuoteen 2040 tähtäävästä liikennejärjestelmävisiosta, kehittämisen pääteemoista ja konkreettisista toimenpiteistä. Kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina on tehty aiesopimus. Liikennejärjestelmäsuunnitelman ja aiesopimuksen toteutumista seuraamaan on perustettu seurantaryhmä. Keskeisiä yhteistyötahoja liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnassa ja toteutuksessa ovat Pirkanmaan liiton ja ELYkeskuksen lisäksi Pirkanmaan kunnat, Liikennevirasto, Pirkanmaan poliisilaitos sekä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

23 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tehtävät ja organisaatiot Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 17 Maakunnan liiton tehtävät 6) vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista 3 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimiala ja tehtävät 9) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, maanteiden pito sekä julkisen liikenteen järjestäminen; Laki Liikennevirastosta 2 Tehtävät 1) ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa; Vapaaehtoisena toimintatapana on liikennejärjestelmäsuunnitelmasta laadittu toteuttamisen aiesopimus

24 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tehtävät ja organisaatiot Liikennehankkeiden edistäminen Tärkeä osa liikennejärjestelmätyötä on liikenne- ja maankäyttöhankkeiden toteuttamisen edistäminen vaikuttamistyön avulla. Kansanedustajien neuvottelukunnan tehtävänä on edunvalvonta ja maakunnan painoarvon lisääminen valtakunnallisessa päätöksenteossa. Neuvottelukunta on käsitellyt useasti liikenneasioita. Pirkanmaan liiton edunvalvonnan kärkiä ovat viime vuosina olleet muun muassa: Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehitys Pääradan kapasiteetin lisääminen, mukaan lukien 3. raide Tampereelta etelään Tampereen raitiotie Valtatie 3 yhteysväli Tampere Vaasa, Hämeenkyrön ohitus Valtatie 9 Tampere Orivesi kehittämistoimenpiteet Valtatie 12, erityisesti Lamminrahkan eritasoliittymä Lisäksi Pirkanmaan liitto tekee yhteistyötä liikennehankkeiden edistämiseksi yli maakuntarajojen, muun muassa päärataryhmä, Pori Tampere-rataryhmä, HFP-neuvottelukunta ja lukuisia muita Hankkeiden toteuttamisen edistäminen on tärkeää myös jatkossa. On kehitettävä hyviä toimintamalleja yhteistyössä kuntien kanssa

25 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tuotettavat palvelut ja asiakkaat Tuotettavia palveluja ovat muun muassa: Alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma ELY-alueen joukkoliikenne Liikenneturvallisuustoiminta ja toimenpiteet Kestävän ja turvallisen liikkumisen alueelliset suunnitelmat Maankäyttö- ja ympäristövaikutusten arviointihankkeiden asiantuntijatehtävät TALLI-liikennemalli yhdessä Tampereen kaupungin kanssa Liikennetutkimukset Palvelutasoanalyysit, kuten tieverkon merkitsevyysluokitus Lähtökohdat maantieverkon kunnossapidon ohjaukselle Asiakkaina ovat sekä asukkaat / liikenteen käyttäjät, yritykset, kuljetusyritykset, liikenteen operaattorit ja palveluntarjoajat, kunnat, yhteistyökumppanit Tuotokset Toimiva liikennejärjestelmä ja sen tavoitteellinen kehittäminen

26 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää Yhteistyöryhmät on todettu erittäin toimiviksi, kuten liikenneturvallisuusfoorumi, LJS aiesopimuksen seurantaryhmä, liityntäpysäköinnin kehittämisryhmä sekä muut teemakohtaiset hanke- ja työryhmät, joissa tehdään yhteistyötä sidosryhmien kanssa Tiivis yhteistyö Liikenneviraston kanssa ELYn ja kuntien väliset vuosittaiset neuvottelut suunnittelu- ja toteutustarpeista koettu hyviksi Liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikuttavuus alueen edunvalvontatyöhön sekä hyvä keskusteluyhteys pirkanmaalaisten kansanedustajien kanssa ELY-keskus on pystynyt suuntaamaan omaa rahoitusta liikenneturvallisuutta parantaviin hankkeisiin

27 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.3 Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen Alueiden käytön suunnittelun edistäminen -alatyöryhmä Soili Ingelin, PIRELY, pj. Samuli Alppi, PIRELY, siht. Elina Viitanen, PIRELY Hanna Djupsjöbacka, PL Pia Hastio, Tampere Sirkka Sortti, Mänttä-Vilppula Markku Lahtinen, Kangasala Timo Rysä, Ylöjärvi

28 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Määrittely Alueidenkäytön suunnittelulla luodaan edellytykset toimivalle, taloudelliselle ja kestävälle yhdyskuntarakenteelle sekä hyvälle asuin- ja elinympäristölle. Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen on maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL) perustuva ELY:n tehtäväkokonaisuus. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat suunnittelua maakunnissa ja kunnissa. Valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edistää kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä sekä valvoo että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, muut alueiden käyttöä ja rakentamista koskevat tavoitteet sekä kaavoitusasioiden ja rakennustoimen hoitoa koskevat säännökset (MRL 18 ). Maankäyttö- ja rakennuslain muutos on eduskunnan käsiteltävänä (tavoitteena voimaan tulo ) Lakimuutoksen myötä ELY-keskusten tehtävät painottuvat nykyistä vahvemmin kuntien maankäytön suunnittelun ja rakennustoimen edistämistehtäviin ja vaikutuksiltaan merkittäviin kysymyksiin (valtakunnalliset ja merkittävät maakunnalliset asiat, valtion toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeät asiat) Muutokset on otettu huomioon tässä esityksessä ja siihen liittyvässä tekstiosiossa

29 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tehtävät ja organisaatiot Lakisääteisiä tehtäviään ELY-keskus hoitaa: Osallistumalla kunta- ja maakuntakaavoitukseen Järjestämällä kunnan kanssa yhteistyössä valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävistä yleis- ja asemakaavoista viranomaisneuvottelut, joihin kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa kaavoissa käsitellään. Käymällä alueensa kuntien kanssa vuosittaiset kehittämiskeskustelut, joissa käsitellään mm. ajankohtaisia valtakunnallisia maankäyttöön ja rakentamiseen liittyviä ohjelmia ja tavoitteita, kunnan toimintaan vaikuttavia lakimuutoksia, kunnan yleispiirteisen suunnittelun vaihetta sekä muita, kunnan kehityksen kannalta keskeisiä suunnitelmia ja valtion tukimahdollisuuksia. Antamalla lausuntoja kunnan pyynnöstä merkittävistä yleis- ja asemakaavoista, rakennusjärjestyksistä sekä laissa erikseen mainituissa tapauksissa poikkeamispäätöksistä ja suunnittelutarveratkaisuista Tekemällä erillislakien mukaisia päätöksiä (mm. laki rakennusperinnön suojelusta, muinaismuistolaki) Tuottamalla valtakunnalliseen seurantajärjestelmään tiedot hyväksytyistä yleis- ja asemakaavoista sekä kuntien poikkeamispäätöksistä ja suunnittelutarveratkaisuista, ylläpitämällä mm. rakennussuojelua koskevia tiedostoja Seuraamalla kuntien päätöksenteon lainmukaisuutta valtakunnallisissa ja maakunnallisissa kysymyksissä

30 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tuotettavat palvelut ja asiakkaat Valtakunnallisesti määritellyt ELY:n alueidenkäytön ohjauksen palvelukuvaukset: Kehittämiskeskustelu Viranomaisneuvottelu Lausunto Päätösten seuranta ja valvonta Rakennusperintöavustus Rakennussuojelupäätös Muita merkittäviä ELY:n palveluja ovat: Kaavajärjestelmää ja lain soveltamista koskeva neuvonta Suunnitteluyhteistyö Ennakoiva neuvonta kaava- ja lupakysymyksissä Kaavoitukseen liittyvä asiakaspalvelu esim. paikkatiedot Koulutus sidosryhmille Ohjelmien ja strategioiden laatiminen Rakennetun ympäristön seuranta: tiedon tuottaminen valtakunnallisiin seurantajärjestelmiin (yhdyskuntarakenne, kaavoitustilanne, lupaseuranta) Osallistuminen erilaisiin kehityshankkeisiin ja ohjelmiin ELY-keskusten yleiskaavalausuntojen sisällöt v Lähde: Ohjauksen kehittämisraportti luonnos (Rabinowitsch-Jokinen & Strandén 2017) Asiakkaat: Kunnat, maakunnat Yritykset ja yhteisöt Asukkaat Elinympäristön käyttäjät

31 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tuotokset Viranomaisneuvotteluja järjestetty kuntien kanssa yleiskaavoista ja merkittävistä asemakaavoista (mm. RKY-alueet) vuosittain kpl. Lausuntoja kuntien kaavaluonnoksista ja ehdotuksista on annettu vuosittain noin kpl. Kuntakaavoitusta on tuettu asiantuntijaohjauksella ja työneuvotteluja kuntakaavoista on pidetty vuosittain noin kpl. Kehittämiskeskustelut on käyty vuosittain kunnittain. Teemoina mm. kunnan yhdyskuntarakenteen kehitys, yleiskaavoitustilanne ja MRL:n muutokset. MAL-sopimus vuosille on allekirjoitettu ELY-keskus osallistuu sopimuksen toteuttamiseen ja seurantaan valtion viranomaisena. ELY-keskus osallistuu Tampereen kaupunkiseudun kanssa yhteistyössä valtakunnalliseen Life Climate - hankkeeseen ja tukee kuntien liittymistä HINKUverkostoon. Vähähiilisyyden tavoittelu on tunnistettu alueidenkäytössä tärkeäksi teemaksi ja ELY-keskus on nimennyt koordinaattorin edistämään asiaa. Laajojen yritysalueiden suunnittelun edistämiseksi on järjestetty ennakkoneuvotteluja sekä nimetty hankekohtaiset koordinaattorit. (Kolmenkulman ja Hiedanrannan alueet). Pirkanmaan taajamien yleiskaavoitustilanne on hyvä. Strategiset yleiskaavat on otettu käyttöön: Hämeenkyrö valmistunut, käynnissä Kangasala ja Tampere. Hyväksyttyjen rantaosayleiskaavojen piirissä on 48% Pirkanmaan ranta-alueista. Käynnissä ovat Orivesi, Ikaalinen ja Kangasala. Rakennussuojelua koskevia päätöksiä on tehty v kaksi, avustuksia rakennusperinnön hoitoon myönnettiin euroa. Pirkanmaata koskevat tiedot löytyvät valtakunnallisesta paikkatietojärjestelmästä: kuntien hyväksymät yleis- ja asemakaavat, poikkeamispäätökset ja suunnittelutarveratkaisut Kuntien päätöksiä seurataan: oikaisukehotuksia ja valituksia ELY-keskus on joutunut tekemään vuosittain 1-2 kpl

32 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää ELY on kehittynyt MRL:n aikana kuntien merkittäväksi asiantuntijakumppaniksi. ELY tarjoaa monialaista asiantuntemusta (mm. luonto ja PIMA), johon kaikilla kunnilla ei ole resursseja. Koulutustuki on arvokasta, erityisesti suoraan päättäjille tuotettava koulutus. Epäviralliset joustavat käytännöt ja lausuntomenettely ovat nyt hyvässä tasapainossa. Matala kynnys toimii molempiin suuntiin ja auttaa keskittymään merkittäviin kysymyksiin. Edistäminen toimii kun päämäärä on yhteinen, ELYn kanta on selkeä kun eriäviä tahtotiloja. Pienten kuntien näkökulmasta neuvottelut (kaavaneuvottelut - sekä viralliset että työneuvottelut) ovat erityisen tärkeitä. Y:n ja L:n yhteistyö on vakiintunutta

33 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.4 MAL-sopimusmenettely Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseutu Leena Strandén, PIRELY

34 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Määrittely: MAL-sopimusmenettely Sopimusmenettelyn tavoitteena on parantaa suurten kaupunkiseutujen toimivuutta ja kilpailukykyä. Seudullisella sopimuksella tuetaan kaupunkiseudun kuntien välistä sekä valtion ja kuntien yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. Sopimuksella toteutetaan yhdyskuntarakennetta eheyttäviä toimenpiteitä kaupunkiseudun Rakennesuunnitelman pohjalta. Sopimuksella valtio ohjaa resursseja joukko- ja kevytliikennettä tukevaan infrastruktuuriin. Vastineena kunnat panostavat monipuolisen asuntotuotannon edellytyksiin ja tonttitarjontaan. Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen kolmas MAL-sopimus kattaa vuodet Sopimuksen allekirjoittajina ovat YM, LVM, TEM, ARA, LIVI ja ELY-keskus. Sopimus hyväksytään kuntien valtuustoissa. Valmistelusta vastaa kaupunkiseudun seutuhallitus ja käytännön työstä kaupunkiseudun kuntayhtymä. ELY-keskus osallistuu sopimuksen toteutukseen ja seurantaan valtion viranomaisena. Sopimuksia vahvistettiin 2016 tekemällä niistä valtioneuvoston periaatepäätös. Sopimusmenettelyn jatkosta maakuntauudistukseen liittyen ei ole tehty päätöksiä.

35 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.5 Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät Vesihuolto-alatyöryhmä Kaija Joensuu PIRELY Samuli Alppi PIRELY Pekka Virtaniemi Ylöjärven kaupunki Teemu Lepistö Ikaalisten Vesi Satu Appelqvist Pirkanmaan liitto

36 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Määrittely Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus. Vesihuollon järjestämisestä, ylläpidosta ja edistämisestä vastaavat useat toimijat, kuten kunnat, vesilaitokset ja ELY-keskus. Pohjavesien suojelun tavoitteena on säilyttää luonnontilaiset pohjavedet entisellään ja estää ihmistoimintaa heikentämästä pohjaveden laatua. Pohjavesitehtäviin kuuluvat myös vedenhankintaa palvelevat pohjavesiselvitykset ja vedenhankinnan edistäminen

37 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tehtävät ja organisaatiot Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat vesihuollon kehittämisestä, suunnittelun ohjauksesta, rahoitustuen suuntaamisesta ja osaltaan vesihuoltolain sekä muun vesihuollon kannalta keskeisen lainsäädännön kuten mm. vesilain ja ympäristönsuojelulain valvonnasta. ELY-keskukset ohjaavat alueellisten vesihuollon yleissuunnitelmien sekä kuntien vesihuollon kehittämistä ja voivat myöntää tukea vesihuoltoinvestointeihin, pohjavesitutkimuksiin sekä muihin vesihuoltoa palveleviin selvityksiin. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskus) vastaavat pohjavesien suojelusta, pohjavesien hoidosta (mm. pohjavesialueiden kartoituksesta ja suojelusuunnitelmista), seurannasta sekä edistävät vedenhankintaa. Maakunnan liitolla ei ole erillisiä, vesihuoltoon tai pohjavesiin liittyviä tehtäviä, vaan näihin liittyvät tehtävät ovat osa laajempaa maakunnan kehittämisen kokonaisuutta. Lakisääteisistä tehtävistä erityisesti aluekehitys- ja maakuntakaavoitustyöllä on tärkeitä yhtymäkohtia vesihuollon maakunnalliseen ja seudulliseen kehittämiseen ja suunnitteluun sekä pohjavesien suojeluun. Lakisääteisten tehtäviensä ohella liitto tekee edunvalvontaa, jolla pyritään vaikuttamaan mm. valtion talousarvioon. Osana em. tehtäviä maakunnan liitto osallistuu maakunnalliseen ja seudulliseen vesihuollon suunnitteluun. Kunnat vastaavat vesihuoltolain mukaisesti vesihuollon kehittämisestä ja järjestämisestä sekä pohjaveden suojelun valvonnasta yhdessä ELY-keskusten kanssa. Lisäksi kunnat osallistuvat pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laadintaan. Vesihuoltolaitosten tehtävänä on toimittaa kuluttajille talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset täyttävää talousvettä sekä huolehtia asianmukaisesta jätevesien käsittelystä. Vesihuoltolaitokset ovat yhteistyössä kuntien ja ELY-keskusten kanssa suojelusuunnitelmien laadinnassa

38 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tuotettavat palvelut ja asiakkaat Asiantuntijapalvelut Vesihuolto ja pohjavedet Vesihuollon riskit ja toimintavarmuus Vesihuollon järjestäminen Vesihuollon kehittäminen Pohjavesialueet- ja selvitykset Pohjavesitiedon ylläpito (POVET-rekisteri) Pinta- ja pohjavesien kestävä käyttö Tulva- ja kuivuusriskit Biotalous Koulutus, opastus, tiedotus, tiedon tuottaminen (ELY:ssä ympäristöasioiden valtakunnallinen asiakaspalvelukeskus) Vesihuoltoyhteistyön edistäminen Viranomaisyhteistyö Vesihuollon ja muun maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen kaavoituksessa Vesihuollon maakunnallisen ja seudullisen kehittämisen kannalta merkittävien vesihuoltoratkaisujen osoittaminen oikeusvaikutteisessa maakuntakaavassa Valvontapalvelut Yleisen edun valvonta Lausunnot, päätökset, hallintopakkokäsittely Lupatarpeen harkinta Lupien valvonta Ilmoitusten käsittely Rikosasioissa asianomistajana toimiminen Kuntien ja vesihuoltolaitosten valvonta Pohjavesialueiden rajaukset Rahoituspalvelut Vesihuollon kehittämishankkeet Pohjavesiselvitykset, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat Vesihuoltohankkeet (asetus vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta (686/2015) Asiakkaat Maakunnan asukkaat Toiminnanharjoittajat Kunnat Vesihuoltolaitokset Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit

39 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tuotokset ELY-keskus Pirkanmaan liitto lausunnot kehittämissuunnitelma muut vesihuoltoon liittyvät selvitykset (ml. biotalous) seurantasuunnitelma pohjavesialueiden rajaukset ja kartat vesienhoidon toimenpideohjelma vesienhoitosuunnitelma POVET-rekisteri maakuntakaava ja siihen liittyvät selvitykset lausunnot

40 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa Vesihuolto- ja pohjavesitehtäviin liittyvä asiantuntemus Viranomaisyhteistyö pinta- ja pohjavesiriskien arvioinnissa ja hallinnassa Verkostoituminen yli maakuntarajojen Vedenhankinnan ja pohja- ja pintaveden suojelun tarpeiden huomioon ottaminen osana maakuntakaavoitusta; muussa kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa vielä kehitettävää Pohjavesiä ja vesihuoltoa koskeva suunnittelu osana vesien- ja merenhoitoa Avoimet tietojärjestelmät ja niiden kehittäminen

41 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.6 Joukkoliikenne Joukkoliikenne-alatyöryhmä Harri Vitikka (Pirkanmaan ELY) Mika Periviita (Tampere) Ruut Rissanen (Pirkanmaan liitto) Jouni Koskela (Pirkanmaan liitto) Erkki Harju (Tuomi Logistiikka) Minna Uschanoff (Valkeakoski) Pirkko Lindström (Juupajoki)

42 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Joukkoliikenteen määritelmä 1) Nykylaissa tarkoitetaan joukkoliikenteellä yleisesti käytettävissä tai tilattavissa olevaa, useiden ihmisten kuljettamiseen tarkoitettua ammattimaista markkinaehtoisesti tai palvelusopimusasetuksen mukaisesti harjoitettua linja-autoliikennettä ja palvelusopimusasetuksen mukaisesti harjoitettua raideliikennettä. 2) markkinaehtoisella liikenteellä linja-autolla harjoitettavaa muuta kuin palvelusopimusasetuksen mukaista liikennettä; 3) tilausliikenteellä markkinaehtoista liikennettä, jota harjoitetaan vain tilauksesta yksilöitävissä olevan tilaajan etukäteen määräämällä tavalla; 4) reittiliikenteellä markkinaehtoista liikennettä, joka on säännöllistä, jonka palvelut ovat yleisesti käytettävissä ja jonka reitin päätepisteet, pysäkit sekä aikataulun luvan myöntävä viranomainen vahvistaa (REITTILIIKENNELUPA) 5) kutsujoukkoliikenteellä markkinaehtoista liikennettä, joka on paikallista tai seudullista taikka alueellista ja jatkuvaluonteista, jota ajetaan ainoastaan etukäteen tehdystä tilauksesta ja jonka reitti ja aikataulu määräytyvät näiden ennakkoon tehtyjen tilausten perusteella ja tilattujen kuljetusten yhdistelyn avulla; kuljetusten yhdistelyllä tarkoitetaan vähintään kolmen ennakkoon tilatun kuljetuksen yhdistämistä yhdeksi reitiksi (KUTSUJOUKKOLIIKENNELUPA, tämä nykyään melko harvinaista)

43 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tehtävät ja organisaatiot Maakunnalle siirtyvät tehtävät: Pirkanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alue kattaa Pirkanmaan maakunnan lukuun ottamatta Tampereen kaupunkiseutua. Joukkoliikenteen palvelutason määrittely alueellaan Ostoliikenteen suunnittelu ja kilpailuttaminen (nettomalli, liikennöitsijän lippu- ja maksujärjestelmä) Markkinaehtoisen liikenteen osalta ELY-keskus myöntää reittiliikenneluvat hakemusten perusteella Siirtymäajan liikennöintisopimusten hallinnointi ELY-keskus käyttää vuosittain noin 2 M joukkoliikenteen ostamiseen ja lipputukeen. ELYn järjestämän liikenteen käyttäjämääristä ei tarkkaa tietoa. Tehtäviin kuuluu joukkoliikennevuorojen hallinta valtakunnallisella Vallu-järjestelmällä. Kuhmoisissa nykytilassa toimivaltaisena viranomaisena Keski-Suomen ELY-keskus. Muut toimijatahot, joiden kanssa muodostetaan joukkoliikennejärjestelmä: Tampereen seudun joukkoliikenne (NYSSE) järjestää joukkoliikennettä Tampereen kaupunkiseudun kuntien alueella Isäntäkaupunkina Tampere, päätökset tekee joukkoliikennelautakunta NYSSE-brändi: kalustovaatimukset, yhtenäinen vyöhykepohjainen lippu- ja maksujärjestelmä Kilpailutetaan bruttomallilla, jossa lipputulot jäävät tilaajalle Kuntien tuki luokkaa 15 M /vuosi, lisäksi valtionapua noin 2 M /vuosi. Vuonna 2016 tehtiin noin 37 miljoonaa matkaa Kuntien järjestämää joukkoliikennettä, lähinnä koulukuljetuksia LVM:n tilaamaa junaliikennettä Tampere Pirkanmaan ELY Keski-Suomen ELY

44 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tehtävät ja organisaatiot Pirkanmaan ELY-keskuksen järjestämä liikenne Pirkanmaan ELY-keskus myöntää markkinaehtoisen liikenteen reittiliikenneluvat sellaisille vuoroille, jotka kulkevat pisimmän matkaa Pirkanmaan toimivalta-alueella. Lisäksi alueella liikennöi EPO, KES, POS, UUD ja VAR ELY-keskusten reittiliikennettä. ELY-keskus vastaa siirtymäajan sopimuksista (viimeiset päättyvät vuonna 2019) ELY-keskus hankkii palvelusopimusasetuksen mukaista (PSA) ostoliikennettä, kun haluttu palvelutaso ei markkinaehtoisesti järjesty ELY-keskus vastaa myös pysäkki- ja muusta joukkoliikenteen infrasta maanteillä. Joukkoliikenteen kehittämiseen liittyy myös toimivien liityntä-, saatto- ja vaihtopysäkkien toteuttaminen. Asiakkaina avoimen joukkoliikenteen käyttäjät, keskeisinä yhteistyökumppaneina kunnat, Liikennevirasto ja liikennöitsijät

45 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää Tampereen seudun joukkoliikenteessä kuntayhteistyö toimii hyvin, kun kunnat osallistuvat kustannuksiin ja päätöksentekoon. ELY alueella tehdään yhteistyötä, mutta seutulipun vähenemisen myötä yhteistyö on vähentynyt. Yhteisrahoitusmalleja on kehitettävä Tampereen seudun joukkoliikenteessä yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä sekä toimivat informaatiojärjestelmät palvelevat hyvin. Yhtenäisen lippujärjestelmän laajentaminen on tärkeä tavoite ELY-alueen joukkoliikenteessä Ongelmana eri julkisten toimijoiden järjestämien kuljetusten hajanaisuus ja melko vähäinen yhteistyö (esim. sote-kuljetukset, avoin joukkoliikenne, koulukuljetukset ) Pääteiden joukkoliikennepalvelu toteutuu merkittävältä osin markkinaehtoisesti, mutta markkinaehtoista liikennettä viranomainen ei voi halutessaankaan nykyisin tukea. Kuntarajapohjainen toimivaltaraja on hallinnollisesti helppo, mutta yhdyskuntarakenteellisesti huono Tampereen seudun toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen alueella tärkeää on maankäytön ja joukkoliikenteen yhteensovittaminen, muualla Pirkanmaalla keskeisempää luoda riittävä palvelutaso koulumatkojen ja pendelöinnin tarpeisiin sekä joillakin yhteyksillä myös palveluasiointiin

46 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus - teemaryhmä sekä Alueen elinvoiman edistäminen - teemaryhmä 2.7 Tienpito Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset -alatyöryhmä Heikki Ikonen (Pirkanmaan ELY) Ruut Rissanen (Pirkanmaan liitto) Tommi Merta (ELY) Annukka Hakala (Destia) Kari Keinonen (Länsilinjat) Markku Kujanpää (Tampereen aluetaksi) Marko Sipura (Pirkanmaan LOGY ry) Heikki Liimatainen (TTY) Jyri Sarkkinen (Akaa)

47 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Yhteistyötahot Asiakkaat Ihmisten liikkumistarpeet Yritysten kuljetustarpeet Kuljetusyritykset Pirkanmaan ELY ja Varsinais-Suomen ELY Tienpito, suunnittelu, liikennejärjestelmätyö, luvat Liikennevirasto Tienpito, radanpito, suunnittelu, ohjeistus Tiekunnat / yksityishenkilöt Yksityisteiden tienpito Kunnat Kadunpito Pirkanmaan liitto Liikennejärjestelmäsuunnitelma Muut viranomaistahot kuten Trafi, LVM mm. ohjeistus, luvat Yhteistyökumppanit Järjestöt, yhdistykset, oppilaitokset, media... Palveluntuottajat

48 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Määritelmä ja tuotettavat palvelut Violetilla kattavan TEN-T-verkon tiet Maantielaki: Tienpito käsittää maantien suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja liikenteen hallinnan. Maantien rakentamisella tarkoitetaan uuden tien tekemistä ja tien parantamista. Pirkanmaan maantieverkon laajuus Valtatie 665 km Kantatie 313 km Seututie 768 km Yhdystie 3392 km Yhteensä 5138 km Sillat 1066 kpl Kuhmoinen: Valtatie 35 km Kantatie 13 km Seutu- ja yhdystiet 150 km

49 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tuotokset ja resurssit Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009), 3 8) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, maanteiden pito sekä julkisen liikenteen järjestäminen PIR-ELY 25 htv Rahoitus Ohjelmointi Esi- ja yleissuunnittelu (tilaajatehtävät) Tiesuunnitelmat (tilaajatehtävät) Maanhankinta Maankäytön yhteistyö Viranomaisyhteistyö Liikenneturvallisuus Ympäristöasiat Liikenteen hallinta Joukkoliikenne Yksityistiet Tienpidon lupia Hankinta-alue (VAR-ELY), Pirkanmaalle kohdistuvat 8 htv Rakennussuunnittelu Urakoiden kilpailuttaminen Urakan aikainen toiminta Pienet investoinnit Päällysteet Tiemerkinnät Tiestön hoito (6 alueurakkaa) Tampereen Rantatunneli Varusteet ja laitteet Liikennevalot Tievalaistus Pumppaamot Asiantuntijapalkkioita (ELYn viranomais- tai tilaajatehtävien ostaminen ulkopuolelta): vuonna 2016 noin 0,5 milj. (eli n. 9 htv). Lisäksi esimerkiksi hoidon alueurakoissa toteutetaan viranomaisia avustavia tehtäviä osana kokonaisuutta, arviolta noin vuodessa (noin 2 htv)

50 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tuotokset ja resurssit Tienpitoon liittyviä keskitettyjä toimintoja (ELY-asetus) Tienpidon luvat PIRELY (38 htv) Liikenteen asiakaspalvelu PIRELY (12 htv) Tieperinneasiat PIRELY (1 htv) Liikenteen luvat (taksi ja tavara) EPOELY Vahingonkorvaukset LAPELY Ajoneuvojen siirrot LAPELY Liikennetelematiikka KASELY + LIVI Pientieasiat KESELY Lauttaliikenne VARELY Hoidon kilpailuttaminen VARELY Oikeudellinen apu LIVI Tutkimus ja kehittäminen LIVI Näistä ei voida suoraan sanoa, kuinka suuri määrä työtä kohdistuu juuri Pirkanmaalle. Hankinta-alue Etelä UUDELY ja KASELY Länsi PIRELY, EPOELY ja VARELY Itä POSELY ja KESELY Pohjoinen POPELY ja LAPELY

51 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää Keskitetyt asiakaspalvelutoiminnot (toiminnan tehokkuus, yhdenmukaisuus ja yhdenvertaisuus päätöksissä, ennakoitavuus) Hankintayhteistyö (yhteiset hankinta-asiakirjapohjat) Toimivia yhteistyömuotoja mm.: Liikenneturvallisuusfoorumi (laaja joukko liikenneturvallisuustoimijoita) ja liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmä (ELY, Liikenneturva, poliisi, pela) Puutavarakuljetusten yhteistyöryhmä (ELY, metsäyhtiöitä, MTK, kuljetusyrityksiä, Metsäkeskus ) Liikenteen hallinnan johtoryhmä (ELY, Tampere ja ympäristökunnat, poliisi, pela)

52 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.8 Kulttuuriympäristöjen hoito Kulttuuriympäristöjen hoito -alatyöryhmä Elina Viitanen, ELY (pj.) Lasse Majuri, Pirkanmaan liitto (siht.) Pekka Kinanen, ELY, Y-vastuualue Tiina Schultz, ELY, Y-vastuualue Jaakko Lemmetyinen, ELY E-vastuualue Tuija-Liisa Soininen, Pirkanmaan maakuntamuseo Hannele Kuitunen, Pirkanmaan maakuntamuseo Ranja Hautamäki, Tampere Ilari Rasimus, Lempäälä Leena Lahtinen, Vesilahti

53 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Määrittely Kulttuuriympäristö: Kulttuuriympäristössä näkyy ihmisen toiminta ja suhde ympäristöönsä ennen ja nyt. Se muodostuu muinaisjäännöksistä, rakennetusta ympäristöstä, maisemasta ja perinnebiotoopeista. Kulttuuriympäristöä suojellaan lainsäädännön, ympäristö- ja kulttuurihallinnon yhteistyön ja kansalaisten toiminnan avulla. (nba.fi) Kulttuuriympäristöjen hoito: Laaja merkitys: kaikki yksityinen ja yhteinen toiminta, jolla edistetään rakennusten, ympäristön, maiseman ja muinaismuistojen säilymistä. Hoito on säilyttämistä, suojelua, kestävää kehitystä ja aktiivista toimintaa. (kulttuuriymparistomme.fi) Konkreettisia toimenpiteitä ovat mm. rakennusten korjaaminen ja ennallistaminen perinteisin materiaalien ja menetelmin, alueiden perinteinen käyttö (laidunnus, niitto, raivaus), edellisten suunnittelu, informaation tuottaminen ja jakaminen (kasvatus, opetus) sekä asiantuntijatahojen hallinnolliset toimet (alla). Suppea merkitys: hallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä kulttuuriympäristöjen säilymisen ja kehittämisen edistämiseksi (Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista) Maankäytön suunnittelu, ohjaus ja valvonta Muu lupaharkinta, mm. rakentamisen ja rakennusten purkamisen valvonta Julkisyhteisöjen kuntien - omistaman rakennusperinnön vaaliminen (ymparisto.fi) Ympäristön tilan seuranta Suojeluun liittyvät muut päätökset ja ohjelmat Hakemuksesta myönnettävät avustukset ja tuet

54 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tehtävät ja organisaatiot ELY-keskukset Lakisääteiset: Kaavoituksen ohjaaminen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja kulttuuriympäristön arvot huomioiden Rakentamisen valvonta purkamis- ja poikkeamismenettelyissä rakennussuojelun kannalta merkittävissä kohteissa tai alueilla Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain soveltaminen Muinaismuistolain mukaiset kajoamisluvat Avustukset ja ohjaus rakennusperinnön, perinnebiotooppien ja maiseman hoitoon sekä ympäristökasvatushankkeille Julkiset tuet maaseudun rakentamiseen - maaseuturahasto, avustukset ympäristösopimusten kautta Infrahankkeet (tiet, mastot, voimalinjat) kulttuuriympäristön arvot huomioiden, tiestöön liittyvät perinneasiat (museotiet ja -sillat) Kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seuranta Vapaaehtoiset: Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmä Koulutuspäivien järjestäminen Euroopan kulttuuriympäristöpäivien järjestelyihin osallistuminen Maakuntien liitot Lakisääteiset: Maakuntakaavoitus ja alueiden kehittäminen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja kulttuuriympäristön arvot huomioiden ja riittäviin kulttuuriympäristöä koskeviin selvityksiin perustuen Kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seuranta Vapaaehtoiset: Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmään osallistuminen

55 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tuotettavat palvelut ja asiakkaat Maakunnan asukkaat ja yhteisöt Kulttuuriympäristön, maisema-arvojen ja rakennusperinnön säilymisen edistäminen (PL, ELY) Elinympäristön kerroksellisuuden edistäminen (PL, ELY) Kulttuuriympäristötieto (PL) Koulutus sidosryhmille (ELY) Rakennusperintöavustukset, rahoitus ja neuvonta (ELY) Maatalouden ympäristösopimukset ja ei-tuotannolliset investoinnit, rahoitus ja neuvonta (ELY) Rakennussuojelupäätökset (ELY) Kunnat Alueiden käytön prosessien ohjaaminen ja edistäminen (PL, ELY) Rakentamisen prosessien ohjaaminen ja edistäminen (ELY) Paikallistasoa laajempien alueiden selvitysten hyödyntäminen (PL) Maakunnan yritykset ja matkailu Kulttuuriympäristötieto (PL) Kulttuuriympäristön, maisema-arvojen ja rakennusperinnön säilymisen edistäminen (PL, ELY) Valtio Valtakunnallisten kulttuuriympäristötavoitteiden toimeenpano alueilla (PL, ELY)

56 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tuotokset Selvitykset PL: Riippuen maakuntakaavan laadinnasta, 5 kpl / 10 vuotta Kaavalausunnot ja neuvottelut: Kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen huomioon ottaminen sisältyy pääsääntöisesti kaikkien kaavojen lausunto- ja neuvottelumenettelyihin, ainoastaan jotkin asemakaavahankkeet eivät koske kulttuuriympäristöä. PL n. 60 lausuntoa / vuosi Kehittäminen: kokouksiin osallistuminen valtakunnallisissa ohjelmissa, viranomaisyhteistyössä ym. PL n. 10 kpl / vuosi ELY-keskuksen rakennusperinnön korjausavustuksiin sekä lakisääteisiin kulttuuriympäristön suojelun tehtäviin liittyvät tuotokset on esitetty Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen -alatyöryhmän nykytilakuvauksen yhteydessä. Kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen huomioon ottaminen sisältyy pääsääntöisesti kaikkien kaavojen lausunto- ja neuvottelumenettelyihin. Esim. taajamayleiskaavojen lausunnoissa n. 50 %:ssa on otettu kantaa maisema- ja kulttuuriarvoihin (Ohjauksen kehittämisraportti-luonnos 2017.) Ympäristösopimukset perinnebiotooppien ja maataloustuotannon monimuotoisuuden ja maisemanhoidon tukemiseen

57 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Hyvät käytännöt, nykytilassa toimivaa ja kehitettävää Kulttuuriympäristö nähdään voimavarana ja vetovoimatekijänä. Asiantuntemusta ja neuvontavalmiuksia tulee olla jatkossakin riittävästi käytettävissä. Asiakkaina kunnat ja maakunnan yritykset ja asukkaat mieluummin yhdessä tehden kuin ylhäältä alas ohjaten. Kaavasuunnittelussa arvostetaan eri viranomaisten asiantuntemusta kulttuuriympäristöä koskevissa kysymyksissä. Asiantuntijuus tulisi resursoida jatkossakin. Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmän työ on toimivaa ja kulttuuriympäristötoimijoiden verkostoituminen kannatettavaa. Tarvitaan keskustelukumppaneita; yhteisiä tulkintoja ja linjauksia, osaamisrinkiä. Maakuntakaavatyön yhteydessä laaditut selvitykset edistävät arvojen huomioon ottamista. Maakuntakaava 2040 on tärkeä työkalu jatkossa, sekä ohjelmia laadittaessa, jalkautettaessa että hankkeita tuettaessa. Paikallistason toimijoiden kulttuuriympäristönhoitotyön tukeminen avustuksin, sekä puitteita, neuvontaa ja koulutusta tarjoamalla, edistävät jatkossakin konkreettista työtä kulttuuriympäristön, rakennusperinnön ja maisemien hoidossa. Tuettu työ myös tekee aihetta tunnetuksi ja muokkaa asenteita. Tiedotusta ja kannustimia on lisättävä. Kulttuuriympäristön tilan seuranta on jäänyt vähälle. Kulttuuriympäristöä koskevaa tutkimusta tarvitaan lisää

58 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2.9 Rakennusvalvonta ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen Rakennusvalvonta ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen -alatyöryhmä Ulla-Kirsikka Vainio, Nokia, pj. Raisa Karinsalo-Manninen, Parkano Elina Viitanen, ELY-keskus siht. Sirpa Jokela, Valkeakoski Mika Wallin, Ikaalinen Eija Muttonen-Mattila, Tampere

59 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tehtävät ja organisaatiot Tiedot täydennetään Rakennusvalvonnan tehtävät Kaavojen noudattamisen valvonta Rakentamista koskevien lupien käsittely Rakennustyön aikainen valvonta Rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapidon ja hoidon valvonta Yleisen edun valvonta Muussa lainsäädännössä määrätyt tehtävät Kunnan määräämät muut tehtävät Rakennusvalvonnasta vastaavat kunnat

60 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Resurssit Rakennusvalvontojen henkilötyövuosia ja sitä kautta resursseja on vaikea verrata keskenään koska työn sisältö vaihtelee kunnittain. Kuntakohtaisesti eri tavoin jaettuja töitä ovat mm. maisematyöluvat, maaainesottoluvat, poikkeusluvat, suunnittelutarveratkaisut, mittapuolentehtävät, erilaisten avustusten käsittely, korjausneuvonta ja esimiestehtävät. ELY-keskuksen alusta muuttunut rooli lisää myös monien rakennusvalvontojen työmäärää. Vaihtelevat tehtävät vaikuttavat myös kuntakohtaisiin talouden vertailulukuihin samoin kuin muuntuvat taloudelliset laskuja nousukaudet rakentamisessa. Maakunnan alueella rakennuslupataksat eivät ole myöskään yhtenevät vaan eroavat suuresti toisistaan. Varsinainen rakennuslupien käsittelytyö on sinällään pitkälle säädelty MRL:ssä ja sitä kautta yhtenevää. Erityisosaajia esim. lakimiespalveluita voi tarjota vain Tampereen kokoinen kaupunki

61 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 3 Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen 3.1 Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) 3.2 Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) 3.3 Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset organisointiehdotukset 3.4 Yhdyspintojen ja työnjaon arviointi

62 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 3.1 Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Kaikkien teemojen osalta tulee huomioida väestön kasvu. Joukkoliikenteen ja palvelukuljetusten osalta maakunta voi itse vaikuttaa palvelutarpeeseen. Maakunnan eri palvelusektoreilla on vaikutusta toisiinsa, esimerkiksi palveluverkon suunnittelu heijastuu liikennetarpeeseen. Näitä ketjuja tulee pyrkiä tunnistamaan valmistelutyössä. Tienpidon puolella palvelutaso on iso kysymys. Saako maakunta määrittää sen vai määrittääkö valtio sen omistamillaan teillä? Alueiden käytössä maakunnalla on valtakunnallisiin ja maakunnallisiin asioihin liittyviä tehtäviä. Haasteena, miten rajapinta määritellään

63 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 3.3 Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Maakuntakaava Ei lakimuutosta tiedossa suunnittelujärjestelmään. Miten vaikuttaa, jos edistämisvelvoitteesta luovutaan. Sitoutuuko valtio toteutukseen? Siirtyy kuntayhtymältä itsehallinnolliselle maakunnalle. Miten järjestetään yhteistyö. Liikennejärjestelmä Maakunta huolehtii liikennejärjestelmän toimivuudesta. Liikennejärjestelmäsuunnitelman ei tarvitse olla nykylainsäädännön kaltainen. Siirtyminen jatkuvaan ljs-työhon. Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen ELY:n tehtävät muuttuvat jo ennen maakuntauudistusta. Painopiste edistämisessä sekä valtakunnallisissa ja maakunnallisissa asioissa. Vesihuolto Ei tiedossa merkittäviä säädösmuutoksia MRL:n muutokset hajarakentamisen osalta Tehtävien jakautuminen maakunnan ja LUOVA:n välillä on vielä avoinna. Teemaryhmän aihealueiden ja niistä erityisesti liikenteen osalta erityislainsäädäntö on kokonaan auki. Vaikutukset saattavat olla merkittäviä. Tässä vaiheessa näihin ei voi ottaa kantaa

64 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 3.3 Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset organisointiehdotukset Maakuntaa tulee hankkia teemaryhmän aihealueiden juridista osaamista (nykyisin saatavissa Liikennevirastosta ja vähäisesti myös Kuntaliitosta, MMM:stä, YM:stä ja ELY:ista) Ympäristötieto tulee koordinoida yhteen teemaryhmien välillä. Aluetietopalvelun rajapintoja tulee edistää ja laajentaa. Asiantuntijapalveluiden ostomahdollisuus

65 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 3.4 Yhdyspintojen ja työnjaon arviointi: kunta/maakunta Toimija Työnjakoa suunniteltava Joukkoliikenneviranomainen (Tampereen kaupunki) Ks. Arvioitavat vaihtoehdot edellä Kunnat Maankäytön suunnittelu ja LJS Vesihuollon suunnittelu Tiedontuotanto ja -siirto. Kuntien rooli tiedontuottajina Erilaiset maakunnalle tulevat edistämistehtävät Maakuntamuseo Tredea Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kulttuuriympäristön hoito Logistiikka MAL, LJS-ryhmä, maankäytön suunnittelu

66 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 3.4 Yhdyspintojen ja työnjaon arviointi: valtio/maakunta Teemaryhmän tehtävien kannalta tärkeää suunnitella työnjako myös valtion kanssa. Haasteena nykyisin ELY-keskuksessa olevan asiantuntemuksen hajautuminen maakuntaan ja Luovaan: tarvittavan asiantuntemuksen turvaaminen maakunnassa. Toimija Ympäristöministeriö Liikennevirasto Liikenne- ja viestintäministeriö Työnjakoa suunniteltava VAT, MAL LJS, Tiedontuotanto, MAL Maakuntakaava, LJS, MAL Suomen ympäristökeskus SYKE Perustettava valtion lupa-, ohjaus- ja valvontavirasto LUOVA Tiedonkeruu ja -saanti Valvonta-, ohjaus- ja suunnittelutehtävien toimiva yhteensovitus, tiedonsaanti? ELY:n valtakunnallisesti keskitettyjen tehtävien järjestäminen

67 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 3.4 Yhdyspintojen ja työnjaon arviointi: muut Liikenteen palveluntuottajat Maakunnan sisällä: hankintayhteistyö, ostopalveluja ohjaava taho Maakuntien välillä: Asiantuntijatehtävien keskittäminen Asiakasrajapinta: yleisen edun turvaaminen ja osallisuus

68 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 4 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa? 4.1 Maakuntakaavoitus 4.2 Liikennejärjestelmä 4.3 Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen 4.4 MAL-sopimus 4.5 Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät 4.6 Joukkoliikenne 4.7 Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset 4.8 Kulttuuriympäristöjen hoito 4.9 Rakennusvalvonta ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen 4.10 Ympäristötieto

69 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 4.1 Maakuntakaavoitus Kehittämisehdotukset, miten toimitaan uudessa maakunnassa Maakuntakaavan, liikennejärjestelmäsuunnittelun ja vesihuollon kehittämissuunnittelun tulee muodostaa yhtenäinen strategisen suunnittelun kokonaisuus. Kunnat ja valtio ovat maakuntakaavan merkittäviä toteuttajia. Tulee pitää yllä ja vahvistaa ohjaus- ja hankeryhmätoimintaa, jossa maakuntakaavaa laaditaan yhdessä kuntien ja valtion sektoreiden kanssa. Koska maakunta on kasvava, tulee pyrkiä jatkuvaan prosessiin. Eri väestöryhmien kansalaisosallistumista tulee vahvistaa. Tulee erityisesti panostaa suunnitelmien toteuttamisen edistämiseen. Tulee olla mahdollisuuksia kokeilu- ja kehittämishankkeisiin. Maakuntauudistuksen haasteena on siirtyminen pois kuntayhtymämallista. Yhteyspinnasta tulee sopia kuntien ja valtion kanssa. Haasteena myös valtio-osapuolen tahtotilojen eriytyminen. Lakimuutoksista johtuen YM ei enää kokoa valtion näkemystä maakuntakaavoitusprosessiin, vaan jokainen valtion sektori viestittää omat näkemyksensä. Maakunta ratkaisee itse, miten palautteen ottaa huomioon. Kaava toteuttamisen edistämiseksi yhteyspinnoista tulee sopia

70 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 4.2 Liikennejärjestelmä Kehittämisehdotukset, miten toimitaan uudessa maakunnassa Maakuntakaava ja LJS muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden Jatkuvan liikennejärjestelmätyön vahvistaminen Maakunnan suhde valtion toimijoihin vielä täysin avoin mm. vastuiden osalta kuinka näkyy suunnittelussa? Muun muassa teiden suunnitteluvastuu on vielä avoinna. Liikennehankkeiden toteuttamisen edistäminen on jatkossakin maakunnan ja kuntien kannalta tärkeää. Toimintamallien löytäminen yhteiseen edunvalvontatyöhön pohdittava

71 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 4.3 Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen Kehittämisehdotukset, miten toimitaan uudessa maakunnassa Alueidenkäytön kokonaisvaltainen ympäristöpalvelu on koettu hyväksi. Mikä on tilanne maakunnan ja Luovan syntyessä? Uusia lausuntopohjaisia rajapintoja ei saisi syntyä vaan tulisi säilyttää sujuva, ennakoiva yhteistyö. Maakuntaan tulee mukaan aluekehitystoimijoita, jolloin tulevan maakunnan toiminta yhdistyy luontevammin elinvoiman edistämiseen. Yhteys aluekehitys, alueidenkäyttö ja elinvoima tulisi huomioida organisaatiovalmistelussa. Tiedon tuottamisen tulisi tapahtua entistä kokonaisvaltaisemmin. Kuntakohtaista tietoa on saatavilla ja sitä tulisi ottaa paremmin käyttöön, jalostettuna ja kohdennettuna päätöksenteon tueksi. Pirkanmaan aluetietopalvelu mahdollinen yhteinen alusta --> rajapinnat. Kehittämiskeskustelujen teemoitus ja informatiivisuus on koettu hyväksi. Jatkossa voisi korostua ylikunnallisuus ja johtavien luottamushenkilöiden rooli

72 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 4.4 MAL-sopimus Kehittämisehdotukset, miten toimitaan uudessa maakunnassa

73 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 4.5 Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät Kehittämisehdotukset, miten toimitaan uudessa maakunnassa Vesihuollon ja alueiden käytön yhteensovittamisen varmistaminen kaikilla tasoilla ja yhteistyön vahvistaminen erityisesti strategisella tasolla Haja-asutuksen vesihuollon järjestämisen edistäminen Varmistetaan yhteistyön sujuva toimivuus maakunnan ja valtion viranomaisten välillä Yhteydenpidon ja tiedonkulun vahvistaminen vesilaitosten, kunnan ja muiden viranomaisten (pelastustoimi, ympäristöterveys, kaavoitus) kesken. Toimintatapojen ja yhteistyön kehittäminen riskien hallinnassa. Vesihuollon sisällyttäminen maakunnan valmiussuunnitteluun. Yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen liittyen tulee varautua hulevesi- ja tulvariskikysymyksiin. Verkostojen saneerausvelka kasvaa; korjausten edistäminen (maakunnan rooli?). Maakunnan aluekehittämisroolin vahvistaminen ELY:n asiantuntijoilla => hyöty vesilaitoksille, yhteistyö uusien tekniikoiden kehittämisessä/ käyttöönotossa (esim. biotalouden edistäminen). Jatkossa pohdittava, miten järjestetään valvontatehtävät maakunnan poliittisessa järjestelmässä Miten varmistetaan vesihuoltolain sekä muun vesihuoltoon ja pohjavesiin liittyvän lainsäädännön tavoitteiden toteutuminen maakunnassa (resurssien hallinta, poliittinen päätöksenteko) Miten varmistetaan, että viranomaisvalvontaan liittyvät tehtävät hoidetaan yhtenäisesti eri puolilla maata Resurssien kohdentaminen; miten turvataan riittävä asiantuntemus? Miten hoidetaan jatkossa asiakaspalvelu; ympäristöhallinnolla nykyisin valtakunnallinen asiakaspalvelukeskus

74 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 4.6 Joukkoliikenne Kehittämisehdotukset, miten toimitaan uudessa maakunnassa Nähdään tarpeelliseksi tarkastella erilaisia joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehtoja Uusia malleja kehitettäessä on ajatuksena, että joukkoliikenne on säännöllisiin aikatauluihin perustuvaa bussi- tai junaliikennettä. Muiden henkilökuljetusten järjestäminen on enemmän tai vähemmän asiakkaan tilaukseen/analysoituun tarpeeseen perustuvaa henkilöiden kuljettamista eri tyyppisin liikennevälinein (voi olla myös aikataulutettua). Ajatuksena on myös, että liikennekaari tulee voimaan ja vähentää/poistaa bussien ja taksien välistä eroa. Ryhmä on tarkastellut alustavasti 4 erilaista perusmallia järjestää joukkoliikennettä Pirkanmaalla:

75 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 4.6 Joukkoliikenne Kehittämisehdotukset, miten toimitaan uudessa maakunnassa Joka tapauksessa maakunnan rooli henkilökuljetusten järjestäjänä erittäin suuri -> joukkoliikennekokonaisuus näyttäytyy aivan uudella tavalla tässä viitekehyksessä Maakuntalaissa joukkoliikenteen järjestäminen on vapaaehtoinen tehtävä Päätöksentekojärjestelmä ja rahoitus ovat isoja kysymyksiä jotka tulee ratkoa kaikissa malleissa Vaatii yhteistyötä ja neuvotteluja yhdessä Tampereen toimivaltaisen viranomaisen (ja sen toimivalta-alueen kuntien) kanssa ellei valita nykytilamallia Tärkeitä kehitettäviä asioita joukkoliikenteessä ovat yhtenäiset lippu- ja maksujärjestelmät, jotka mahdollistavat myös sujuvat vaihdot Mahdollisuus saada aikaan isoja merkittäviä parannuksia, mutta vaatii vaikeita päätöksiä Hallinnollisten rajojen ei pidä näkyä lainkaan kuluttajalle

76 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 4.7 Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset Kehittämisehdotukset, miten toimitaan uudessa maakunnassa Valtion suunnalta tulee tehtävänjaosta tietoa kun valmistelu etenee. Vastuujaot ovat vielä niin avoinna, ettei kannata alueellisesti spekuloida tai suunnitella

77 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 4.8 Kulttuuriympäristöjen hoito Kehittämisehdotukset, miten toimitaan uudessa maakunnassa Kulttuuriympäristön säilymisen yhteyttä hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen tulisi selvittää ja luoda kulttuuriympäristöstä mahdollisuus, johon kannattaa satsata ja jota tarvitaan maakunnassa. Tutkimushankkeitten ohjelmoiminen ja rahoittaminen osaksi maakunnan imagollisia, taloudellisia ja hyvinvoinnin tavoitteita. Käytetään sekä alueiden suunnittelun että aluekehityksen voimavaroja ja resursseja kulttuuriympäristötyön edistämiseen. Esim. hanketukiin ja investointiavustuksiin tulisi sisällyttää kulttuuriarvojen huomioon ottamisen kriteerit. Kulttuuriympäristötyön motivoinnin tulee lähteä alueiden omista vahvuuksista ja käyttäjien näkökulmasta. Tavoitteena mm. kulttuuriympäristön ja kulttuurimaisemien arvostuksen nostaminen paikallistason päätöksenteossa. Tulee liittää kulttuuriympäristökasvatus ja elinikäinen oppiminen osaksi maakunnan ympäristökasvatusta. Kulttuuriympäristötiedon tuottaminen ja sen hyvä saatavuus on tärkeää sekä käyttäjien että kuntapäättäjien kannalta. Erilaisten tietojärjestelmien rajapinnat tulee saada joustaviksi. Parannetaan ympäristön tilan seurantaa kehittämällä seurantametodeja ja liittämällä seuranta tietojärjestelmiin. Maakunnan ja maakuntamuseon työnjako tulee koordinoida niin, ettei synny tarpeetonta päällekkäisyyttä. Yhteistyötä lisätään toimivilla, pysyvillä yhteistyöryhmillä

78 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 4.9 Rakennusvalvonta ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen Kehittämisehdotukset, miten toimitaan uudessa maakunnassa

79 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 4.10 Ympäristötieto maakunta ympäristötiedon käyttäjänä ja tuottajana Kehittämisehdotukset, miten toimitaan uudessa maakunnassa Nyt ja jatkossakin tuotetaan, hallinnoidaan, ylläpidetään ja jaetaan ympäristötietoa Selvityksiä ja viranomaistyötä varten tuotettu ja ylläpidettävä ympäristötieto Ympäristötiedon jakaminen ja avaaminen (avoimien rajapintapalveluiden kautta) Alueellisen tietopalvelun ja digitaalisten tietonäkymien kehittäminen ja ylläpito Tuotetaan tietoa valtakunnallisiin ja maakunnallisiin tietojärjestelmiin Samoin käytetään lukuisia eri ylläpitäjien tarjoamia tietojärjestelmiä Viranomais- ja asiantuntijatyön tukena Selvitysten ja suunnitelmien lähtötietona Tarjottavien palveluiden pohja-aineistona (mm. ELY:n kehittämiskeskustelut) Suomen ympäristökeskuksen rooli ympäristötiedon tuottajana ja ylläpitäjänä on keskeinen Käytetyt järjestelmät ja aineistot kuvattu tarkemmin liitteenä olevissa nykytilakuvauksissa

80 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 4.10 Ympäristötieto maakunta ympäristötiedon käyttäjänä ja tuottajana Kehittämisehdotukset, miten toimitaan uudessa maakunnassa Tietoinfrastruktuuriratkaisujen alueellista kehittämistä Rakennetaan avoimen lähdekoodin paikkatietoinfrastruktuuria Kehitetään tietojen järjestelmäriippumatonta käytettävyyttä ja saavuutta Pyritään irti tietojärjestelmien toiminnallisista ja kustannuksellisista päällekkäisyyksistä Laajenevaa tiedolla johtamista Maakunnan rooli (ympäristö)tiedon tuotannossa laajentunut alueiden käytön ulkopuolelle Erityisesti SOTE-valmistelun ja -uudistuksen puitteissa vastattu esim. kiinteistö- ja palveluverkkotiedon tuottamisesta ja keräämisestä. Enenevästi tiedolla johtamisen roolia alueiden käytön ja operatiivisen toiminnan suunnittelun integraatiossa

81 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Maakuntakaavoituksen nykytilakuvaus Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmän väliraportti Liite 1 Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä

82 Sisällys ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1 Määrittely 2 Tehtävät ja organisaatiot 3 Tuotettavat palvelut ja asiakkaat 4 Resurssit 5 Tuotokset 6 Lainsäädäntö 7 Ympäristötieto 8 Yhteistyötahot

83 1 Määrittely Maakuntakaava maankäytön suunnittelujärjestelmässä Maakuntakaava on yleispiirteinen, oikeusvaikutteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. MRL 32 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, mm. - Ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa - Viranomaisten on pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua. Kaava esitetään kartalla kaavamerkintöjen ja -määräysten avulla. Maakuntakaavaan liittyy myös selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteet, vaikutukset ja muut, muun muassa kaavan tulkinnan ja toteuttamisen kannalta tarpeelliset tiedot

84 1 Määrittely Maakuntakaava on strategista suunnittelua ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma muodostavat maakunnan yhteisen strategisen suunnittelun kokonaisuuden, joka perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä lakiin alueiden kehittämisestä. Maakuntakaavan laatii maakunnan liitto yhdessä alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. On yleispiirteinen, pitkän tähtäimen suunnitelma alueiden käytöstä ja liikennejärjestelmästä. Hyväksyy maakuntavaltuusto Kuva: Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 maankäytön perusratkaisu ja joukkoliikenteen pääyhteydet

85 1 Määrittely Maakuntakaavan toteutumista edistetään Maakuntakaavan toteutumista seurataan paikkatietopohjaisesti. ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Pirkanmaan liitto yhdessä muiden toimijoiden kanssa edistää kaava toteutumista. Edistäminen tapahtuu kehityshankkeiden ja edunvalvonnan kainoin. Esimerkkeinä mm. 3. raiteen edistäminen Lähiliikenteen edistäminen Tieverkon parantamisen edistäminen Liityntäpysäköinnin ja joukkoliikenteen terminaalien edistäminen Puuterminaalien toteutuksen edistäminen 130-tien maankäytön edistäminen Kuva: Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 liikennejärjestelmä kaupunkiseudulla

86 2 Tehtävät ja organisaatiot Maakuntien liitot ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Lakisääteiset Maakuntakaavan laatiminen (MRL 25 ): kaava-asiakirjojen valmistelu, selvitysten laadinta, vaikutusten arviointi, yhteistyön ja vuorovaikutuksen järjestäminen, Maakunnan suunnittelun edellyttämä alueiden käytön, alue- ja yhdyskuntarakenteen, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seuranta (MRA 2 ) Liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin koordinointi ja suunnittelun yhteensovittaminen (Laki alueiden kehittämisestä 17 ) Alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien koordinointi ja suunnittelun yhteensovittaminen (Laki alueiden kehittämisestä 17 ) Lausunnon antaminen yleis- ja asemakaavoista (MRA 20, 28 ) ja maa-ainesluvista (MAA 4 ) Ampumarataverkoston kehittämisen suunnittelu (AmpumarataL 12 ) Osallistuminen tulvariskien hallinnan suunnitteluun sekä esityksen tekeminen MMM:lle tulvaryhmän kokoonpanosta (Laki tulvariskien hallinnasta 5 ja 15 ) Vapaaehtoiset Maakunnan kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteutus Maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen; suunnittelu, edunvalvonta, neuvottelut ja lausunnot ELY-keskukset Kts. Alueidenkäytön suunnittelun edistämisen alatyöryhmän nykytilakuvaus (LIITE 3a)

87 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 3 Tuotettavat palvelut ja asiakkaat Tuotettavat palvelut Yleispiirteinen maankäytön suunnittelu Maakuntakaava pidetään ajan tasalla valtuustokausittain, jolloin se pystyy vastaamaan kasvavan maakunnan muuttuviin tarpeisiin Joka toinen valtuustokausi kokonaiskaava, joka toinen kausi täydentävät vaihekaavat Muut maakunnalliset suunnitelmat Esimerkiksi POSKI-hanke, Tampereen läntiset väylähankkeet, Pirkanmaan palveluverkkoselvitys, Liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelma, Voimaa tuulesta Pirkanmaalla Asiantuntijapanoksen antaminen kuntien, valtion ja seutujen suunnitelmiin Suunnitelmien toteuttaminen Edunvalvonnan ja edistämisen keinot. Neuvottelut ja lausunnot Maankäytön ja liikenteen hankkeiden vetäminen, rahoittaminen tai niihin osallistuminen Paikkatieto Tuotetaan ja ylläpidetään rakennetun-, luonnon- sekä toimintaympäristön tietoa Kehitetään alueellisen tiedon jakamisen ja hyödyntämisen ratkaisuja Selvitykset Maakuntakaavan laadintaan liittyvät tutkimukset, selvitykset ja vaikutusten arvioinnit Maakunnan kehittämiseen ja maakuntakaavan toteuttamiseen liittyvät selvityshankkeet Huom! Tehtävät selvitykset palvelevat myös kuntakaavoitusta, lupaharkintaa ja toteutusta. Esim. maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi, vähittäiskauppa Asiakkaat Kunnat, elinkeinoelämä, asukkaat, valtio Yhteistyön ja kansalaisosallistumisen järjestäminen Tehdään aloitteellisesti sektorirajat ylittävää yhteistyötä mm. ylläpitämällä kaavoitustyön ja selvitysten ohjaus- ja hankeryhmiä Ratkotaan seudullisen tason suunnittelukysymyksiä tarjoamalla foorumi ja asiantuntemusta kuntien yhteistyölle Järjestetään asukasosallistumista koko maakunnassa

88 4 Resurssit, Pirkanmaan liitto 2015 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Pirkanmaan liiton henkilöstö Maakuntakaavan laatiminen 8 Maakuntakaavan toteuttaminen (mm. lausunnot) 0,5 Maankäytön kehittämishankkeet ja paikkatietopalvelut 1,5 Yhteensä 10,5 Asiantuntijapalvelut Maankäytön suunnittelun asiantuntijapalvelut Kaavan selvitykset (arkeologian selvitykset, läntiset hankkeet) ja vaikutusten : arvioinnit, kaavaluonnoksen nähtäville asettaminen yleisötilaisuuksineen, Urban Zone 3 -hanke, ekosysteemipalvelut-hanke e htv Asiantuntijapalveluihin käytettävä summa vaihtelee huomattavasti vuosittain maakuntakaavoituksen vaiheen mukaan. Vuonna 2015 summa on ollut keskimääräistä suurempi.

89 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 5 Tuotokset Ajantasainen maakuntakaava Muut maakunnan kasvuun ja kehittymiseen tähtäävät suunnitelmat väyläverkosto energiahuolto ja muu infrastruktuuri palveluverkko ampuma- ja moottoriratojen kehittämissuunnitelma (lakisääteinen) Kehittämistä tukevat maankäytön, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen selvitykset sekä luonnonvarojen ja -arvojen selvitykset Kuntakaavoituksen edistäminen Kuntarajat ylittävien hankkeiden toteutuksen edistäminen suunnittelun tai edunvalvonnan keinoin Maakuntakaavan sisällön tarkentaminen ja tulkinta mm. lausunnoin ja neuvotteluin Kokeilu- ja kehittämishankkeet innovatiivinen suunnittelukulttuuri valtion, kuntien ja 3. sektorin hankkeisiin osallistuminen Tiedon ja seurannan tuottaminen ja jakaminen alueen toiminta- ja fyysisestä ympäristöstä Vuorovaikutus, yhteistyön mahdollistaminen ja edistäminen, maakunnalliset digitaaliset alustat, hanke- ja työryhmät, kansalaisosallistuminen Noin 140 lausuntoa vuosittain

90 5 Tuotokset Maakuntakaava voidaan laatia kokonaismaakuntakaavana, vaihekaavana tai osa-alueittain. Pirkanmaalla on juuri valmistumassa uusi kokonaismaakuntakaava: Pirkanmaan maakuntakaava Työ on kestänyt 4 vuotta ja siihen on osallistunut mm. yli 200 kuntien edustajaa. Työssä on tuotettu seuraavaa: ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Maakuntakaava-asiakirjat Suunnitelmia ja selvityksiä 71 kpl Luonnosvaiheessa 51 suunnitelmaa tai selvitystä Ehdotusvaiheessa 20 suunnitelmaa tai selvitystä (sis. vaikutusten arvioinnit sekä Natura 2000 tarveharkinnan ja arvioinnin kuulemisineen) Osallistumis- ja vuorovaikutusprosessi Maakuntakaavan ohjausryhmä (kokouksia 24) Hanke- ja työryhmiä 25 kpl (kokouksia n. 140) Kuntaneuvotteluja ( kokouksia n. 120) Kaavamateriaalien nähtävilläolo- ja lausuntokierrokset (4 kpl) Kaavan yleisötilaisuuksia (13 kpl) Selvitysten nähtävilläolo (4 kpl) Selvitysesittelyjä, seminaareja, tapahtumia (18 kpl)

91 5 Tuotokset Voimassa olevien maakuntakaavojen tulkinta ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Voimassa olevia maakuntakaavoja toteutetaan ja tulkitaan antamalla maankäyttö- ja rakennuslain, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain, viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain, luonnonsuojelulain, maa-aineslain, rata- ja maantielain mukaisia lausuntoja kuntien yleiskaavoista ja merkittävimmistä asemakaavoista, ympäristövaikutusten arviointiohjelmista ja -suunnitelmista, tie- ja kunnallisteknisistä suunnitelmista, virkistysalue- ja suojelukysymyksistä sekä maa-ainesten ottosuunnitelmista. Vuonna 2015 vastaanotettiin 133 lausuntopyyntöä ja lausuntotarpeen arvioinnin jälkeen lausuntoja annettiin 83. Vuonna 2016 vastaanotettiin 142 lausuntopyyntöä ja lausuntotarpeen arvioinnin jälkeen lausuntoja annettiin 75. (Näistä maakuntahallitus käsitteli 19. Liiton asiantuntijat osallistuvat myös yleiskaavoja ja merkittäviä asema- ja ranta-asemakaavoja koskeviin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin viranomaisneuvotteluihin sekä muihin maankäytön suunnitteluun liittyvien hanke- ja ohjausryhmien toimintaan

92 6 Maakuntakaavoitusta säätelevä lainsäädäntö ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tehtävät määritelty Maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista Ampumaratalaki Maa-aineslaki ja -asetus Laki tulvariskien hallinnasta Työssä sovellettavat Suomen perustuslaki Luonnonsuojelulaki ja -asetus Ympäristönsuojelulaki ja -asetus Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja vast. asetus Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista ja vast. asetus Muinaismuistolaki Laki rakennusperinnön suojelemisesta Kirkkolaki Laki ortodoksisesta kirkosta Vesilaki Vesihuoltolaki Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä ja vast. asetus Maantielaki ja ratalaki Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta Metsälaki jne

93 6. Lainsäädäntö, MRL, MRA ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS MRL 18 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävät Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on erityisesti valvottava, että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, muut alueiden käyttöä ja rakentamista koskevat tavoitteet sekä kaavoitusasioiden ja rakennustoimen hoitoa koskevat säännökset siten kuin tässä laissa säädetään. MRL 25 Maakunnan suunnittelun tehtävät Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, muuta alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma. Alueellisesta kehittämisohjelmasta säädetään erikseen. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. MRL 26 Maakunnan liitto Maakuntakaavan laatimisesta ja muusta maakunnan suunnittelusta huolehtii kuntayhtymä (maakunnan liitto), jossa alueen kuntien on oltava jäseninä MRL 66 Viranomaisneuvottelu Maakuntakaavaa valmisteltaessa on oltava yhteydessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja niihin ministeriöihin, joiden toimialaan kuuluvia valtakunnallisesti merkittäviä asioita kaavassa käsitellään. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, kyseisten ministeriöiden sekä maakunnan liiton kesken on järjestettävä neuvottelu kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten ja muiden keskeisten tavoitteiden toteamiseksi. MRA 8 Yhteistyö maakuntakaavaa laadittaessa Maakunnan liiton on maakuntakaavaa laadittaessa oltava tarpeellisessa määrin yhteistyössä asianomaisten kuntien, valtion viranomaisten ja muiden maakuntakaavoituksen kannalta keskeisten tahojen kanssa. MRA 13 Lausunnot kaavaehdotuksesta Maakuntakaavaehdotuksesta on ennen nähtäville asettamista pyydettävä lausunto: 1) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta

94 7 Ympäristötieto ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Pirkanmaan liitto tuottaa maakuntakaava-aineistot sekä tuottaa ja/tai kokoaa maakuntakaavoituksen tausta-aineistot Palveluverkkoa ja elinkeinoja koskevat tietoaineistot Luonnonvara-, bio- ja kiertotalouden tietoaineistot (sis. mm. ekosysteemipalvelut) Erilaisten kehittämissuunnitelmien tietokannat (mm. ampuma- ja moottoriradat, liityntäpysäköinti) Yleiskaavayhdistelmän ja vastaavien aineistojen ylläpitoa Rakennetun ympäristön ja toimintaympäristön seurantatiedot Sisältäen mm. maakuntakaavan toteutumisen seurannan Alueellisen tiedon tuotannon, jakamisen ja hyödyntämisen ratkaisujen kehittäminen ja edistäminen (mm. aluetietopalvelu, digitaaliset tietonäkymät sekä avoimen lähdekoodin tietoinfrastruktuuriratkaisut)

95 8 Yhteistyötahot Suunnittelukokonaisuus Yhteistyötaho Yhteistyömuodot ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Kuntien maankäytön suunnittelu Valtion tavoitteiden toteuttaminen maakuntakaavoituksessa Maakuntien maankäytön suunnittelu Liikenneverkon ja -järjestelmän suunnittelu Valtakunnallisten ja maakunnallisten suojeluintressien toteutus 22 kuntaa, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Ministeriöt, joiden toimialaa maakuntakaava koskee Maakuntien liitot ELY-L, Liikennevirasto, joukkoliikenneviranomaiset, Puolustusvoimat, Finavia, LVM ELY, Metsähallitus, ympäristöministeriö, kunnat, Museovirasto, maakuntamuseo, 3. sektori Kuntien osallistuminen maakuntakaavan laadintaan, maankäytön yhteishankkeet kuntien kanssa, osallistuminen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman laadintaan Osallistuminen maakuntakaavan laadintaan, lausunnot, yhdessä laaditut suunnitelmat Maankäytön yhteishankkeet, yhteinen edunvalvonta, maakuntakaavoituksen kehittäminen. lausunnot LJS, liikenteen ja logistiikan hankeryhmät, valtion osallistuminen maakuntakaavan laadintaan, liiton osallistuminen valtion suunnitelmiin, lainsäädäntömuutoksiin jne. lausunnot MRL perustuva suojelu, maakunnalliset maisemat ja rakennetut kulttuuriympäristöt, osallistuminen kulttuuriympäristötyöhön

96 8 Yhteistyötahot Suunnittelukokonaisuus Yhteistyötaho Yhteistyömuodot ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Luonnonvarasektori Kunnat, Metsäkeskus, Metsähallitus, yritykset, edunvalvontaorganisaatiot Puuterminaaliyhteistyö, maa-aineslain lausunnot, osallistuminen maakuntakaavan laadintaan Vesihuoltoyhteistyö ELY-Y, kunnat, yhtiöt Osallistuminen vesihuollon kehittämissuunnitelman laadintaan Elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus AVI, Puolustusvoimat, Pelastuslaitos, TUKES, TRAFI Lausunnot, neuvottelut Energia Gasum, Fingrid, voimayhtiöt Osallistuminen maakuntakaavan laadintaan, lausunnot, neuvottelut 3. sektori, yritykset, asukkaat Osallistuminen, mielipiteet, keskustelut

97 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Liikennejärjestelmän nykytilakuvaus Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmän väliraportti Liite 2 Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä

98 Sisällys ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1 Määrittely 2 Tehtävät ja organisaatiot 3 Tuotettavat palvelut ja asiakkaat 4 Resurssit 5 Tuotokset 6 Lainsäädäntö 7 Ympäristötieto 8 Yhteistyötahot

99 1. Määrittely Liikennejärjestelmä ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Liikenneviraston määritelmän mukaan liikennejärjestelmä muodostuu liikenneväylistä, henkilö- ja tavaraliikenteestä sekä liikennettä ohjaavista järjestelmistä. Maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa huomioidaan ihmisten ja elinkeinoelämän tarpeet. Lisäksi osana liikennejärjestelmää ovat enenevässä määrin erilaiset liikennepalvelut. Keskustelussa on tärkeää tehdä aina selväksi, mitä tarkoitetaan liikennejärjestelmällä. Mikäli keskustelu rajataan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, on se eri asia kuin yleisesti koko liikennejärjestelmästä puhuminen

100 Liikennejärjestelmäsuunnitelma ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatiminen on tärkeä osa liikennejärjestelmätyötä. Maakuntien liitoilla on vastuu liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimisesta ja niiden seurannasta (pl. Helsingin seutu). Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetään, mihin suuntaan liikennejärjestelmää halutaan kehittää ja miten liikennejärjestelmän tulevaisuuden haasteet ja ongelmat ratkaistaan. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa selvitetään liikennejärjestelmän nykytila sekä määritetään tulevaisuuden liikennejärjestelmä ja sen kehittämistoimenpiteet valtakunnallisten ja seudullisten tavoitteiden pohjalta. Pirkanmaan ensimmäinen koko maakuntaa koskeva liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna Pirkanmaan liiton koordinoima suunnitelma koostuu vuoteen 2040 tähtäävästä liikennejärjestelmävisiosta, kehittämisen pääteemoista ja konkreettisista toimenpiteistä. Pääteemoja on kaksi: Pirkanmaan ulkoista kilpailukykyä edistävät toimenpiteet sekä maakunnan asukkaiden arjen sujuvuutta ja turvallisuutta palvelevat toimenpiteet. Kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina on tehty aiesopimus. Liikennejärjestelmäsuunnitelman ja aiesopimuksen toteutumista seuraamaan on perustettu seurantaryhmä. Keskeisiä yhteistyötahoja liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnassa ja toteutuksessa ovat Pirkanmaan liiton ja ELY-keskuksen lisäksi Pirkanmaan kunnat, Liikennevirasto, Pirkanmaan poliisilaitos sekä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

101 Liikennejärjestelmätyön muut toimintatavat ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tampereen kaupunkiseudulle on laadittu oma liikennejärjestelmäsuunnitelma TASE 2025, joka on päivitetty vuonna Tampereen kaupunkiseudulla toimii Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän vetämänä seutuyhteistyö, jonka liikennejärjestelmätyöryhmään myös ELY ja Pirkanmaan liitto kuuluvat. Tampereen kaupunkiseudulla on vahva liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelun yhteenkytkentä. Seudulle on tehty kuntien ja valtion toimijoiden välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen toimenpiteiden edistämistä koskeva MAL-aiesopimus vuosille Sopimus perustuu kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja rakennesuunnitelmaan. Seudulliset turvallisen ja viisaan liikkumisen suunnitelmat ovat tärkeä osa ELY-keskuksen liikenneturvallisuustyötä ja myös osa liikennejärjestelmätyötä. Tampereen seudun ulkopuolisten alueiden suunnitelmat on juuri päivitetty tai osittain tekeillä. Liikkumisen ohjauksella pyritään vaikuttamaan kansalaisten liikkumistottumuksiin kestäviä kulkumuotoja suosivaksi. Edellytyksinä liikkumistottumusten muuttamiselle ovat kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantaminen. Keskeisin palvelutasotekijä kaupunkiseudun liikenteessä on myös saavutettavuus, mutta kaupunkiseuduilla sillä tarkoitetaan matka-ajan sijasta saavutettavuutta mahdollisimman usealla eri kulkumuodolla. Joukkoliikenteen järjestämistavoilla on vaikutusta joukkoliikenteen kulkutapaosuuteen. Joukkoliikenteen edistäminen on tärkeä osa liikennejärjestelmätyötä. Nykyisin joukkoliikenteen järjestämisestä Tampereen kaupunkiseudulla vastaa Tampereen seudun joukkoliikenne ja muualla Pirkanmaalla Pirkanmaan ELY-keskus. Joukkoliikenteen asioista käsitellään tarkemmin joukkoliikenteen alatyöryhmässä

102 2. Tehtävät ja organisaatiot ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 17 Maakunnan liiton tehtävät 6) vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista 3 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimiala ja tehtävät 9) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, maanteiden pito sekä julkisen liikenteen järjestäminen; Laki Liikennevirastosta 2 Tehtävät 1) ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa; Vapaaehtoisena toimintatapana on liikennejärjestelmäsuunnitelmasta laadittu toteuttamisen aiesopimus

103 2 Tehtävät ja organisaatiot Liikennehankkeiden edistäminen ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tärkeä osa liikennejärjestelmätyötä on liikenne- ja maankäyttöhankkeiden toteuttamisen edistäminen vaikuttamistyön avulla. Kansanedustajien neuvottelukunnan tehtävänä on edunvalvonta ja maakunnan painoarvon lisääminen valtakunnallisessa päätöksenteossa. Neuvottelukunta on käsitellyt useasti liikenneasioita. Pirkanmaan liiton edunvalvonnan kärkiä ovat viime vuosina olleet muun muassa: Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehitys Pääradan kapasiteetin lisääminen, mukaan lukien 3. raide Tampereelta etelään Tampereen raitiotie Valtatie 3 yhteysväli Tampere Vaasa, Hämeenkyrön ohitus Valtatie 9 Tampere Orivesi kehittämistoimenpiteet Valtatie 12, erityisesti Lamminrahkan eritasoliittymä Lisäksi Pirkanmaan liitto tekee yhteistyötä liikennehankkeiden edistämiseksi yli maakuntarajojen, muun muassa päärataryhmä, Pori Tampere-rataryhmä, HFP-neuvottelukunta ja lukuisia muita Hankkeiden toteuttamisen edistäminen on tärkeää myös jatkossa. On kehitettävä hyviä toimintamalleja yhteistyössä kuntien kanssa

104 3. Tuotettavat palvelut ja asiakkaat ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tuotettavia palveluja ovat muun muassa: Alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma ELY-alueen joukkoliikenne Liikenneturvallisuustoiminta ja toimenpiteet Viisaan ja turvallisen liikkumisen alueelliset suunnitelmat Maankäyttö- ja ympäristövaikutusten arviointihankkeiden asiantuntijatehtävät TALLI-liikennemalli yhdessä Tampereen kaupungin kanssa Liikennetutkimukset Palvelutasoanalyysit, kuten tieverkon merkitsevyysluokitus Lähtökohdat maantieverkon kunnossapidon ohjaukselle Asiakkaina ovat sekä asukkaat / liikenteen käyttäjät, yritykset, kuljetusyritykset, liikenteen operaattorit ja palveluntarjoajat, kunnat, yhteistyökumppanit

105 4. Resurssit ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Pirkanmaan liitossa liikennejärjestelmätyöhön käytetään noin 1 htv. Tähän ei ole laskettu mukaan liikenteen edunvalvontaa, vaan ainoastaan liikennejärjestelmäsuunnitelman tai siihen liittyvien tehtävien hoitaminen. Pirkanmaan ELY-keskuksessa liikennejärjestelmätyöhön kuuluu varsinaisen liikennejärjestelmäsuunnittelun lisäksi mm: osallistuminen maankäytön suunnitteluun liikenneturvallisuusyhteistyö joukkoliikenteen suunnittelu ja toimiminen toimivaltaisena viranomaisena osallistuminen liikenteeseen liittyviin ympäristövaikutusten arviointiprosesseihin kuntien ja muiden tahojen kanssa laadittavat yhteiset selvitykset liikennejärjestelmän suunnittelua palvelevien tietojen kokoaminen Asiakastarpeiden selvittäminen mm. sidosryhmätyöskentelyn ja saatujen palautteiden kautta Lisäksi tarvittaessa teetetään konsulttiselvityksiä yksittäisistä aiheista. Suurin osa Pirkanmaan ELY-keskuksen L-vastuualueen resursseista käytetään tienpitoon, mutta tarkka rajanveto tehtävien välillä on vaikeaa. Tienpidon tehtäviä ei ole esitetty tässä yhteydessä

106 5. Tuotokset Toimiva liikennejärjestelmä ja sen tavoitteellinen kehittäminen ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS

107 6. Lainsäädäntö ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (Laki Liikennevirastosta) Maakuntalakiluonnos Maakunnan tehtäväalat 14) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö sekä toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun;

108 7. Ympäristötieto ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tuotetaan tietoa lukuisiin eri tietolähteisiin ja käytetään lukuisia eri tietojärjestelmiä. ELY-keskus päivittää tieverkon ominaisuustiedot tierekisteriin Joukkoliikenteen vuorotietoja ylläpidetään VALLU:ssa Ei yhtä järjestelmää vaan tuotettava tieto menee moniin eri lähteisiin

109 8. Yhteistyötahot ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Lukuisia yhteistyöryhmiä, joista merkittävimpinä mainittakoon puuhuollon yhteistyöryhmä, liikenneturvallisuusfoorumi, Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman seurantaryhmä sekä Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäryhmä. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat Pirkanmaan liiton ja ELY-keskuksen lisäksi Pirkanmaan kunnat, Liikennevirasto, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, LVM, Trafi, poliisi, pelastuslaitos, Finavia, VR, Liikenneturva sekä liikenne- ja logistiikka-alan yksityiset toimijat ja yhdistykset

110 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen, nykytilakuvaus Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmän väliraportti Liite 3 Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen -alatyöryhmä Soili Ingelin, PIRELY, pj. Samuli Alppi, PIRELY, siht. Elina Viitanen, PIRELY Hanna Djupsjöbacka, PL Pia Hastio, Tampere Sirkka Sortti, Mänttä-Vilppula Markku Lahtinen, Kangasala Timo Rysä, Ylöjärvi

111 Sisällys ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1 Määrittely 2 Tehtävät ja organisaatiot 3 Tuotettavat palvelut 4 Resurssit 5 Tuotokset 6 Lainsäädäntö 7 Ympäristötieto 8 Yhteistyötahot 9 Hyvät käytännöt Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää 10 Kehittämisehdotukset

112 1. Määrittely Alueidenkäytön suunnittelulla luodaan edellytykset toimivalle, taloudelliselle ja kestävälle yhdyskuntarakenteelle sekä hyvälle asuin- ja elinympäristölle. ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen on maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL) perustuva ELY:n tehtäväkokonaisuus. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat suunnittelua maakunnissa ja kunnissa. Valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edistää kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä sekä valvoo että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, muut alueiden käyttöä ja rakentamista koskevat tavoitteet sekä kaavoitusasioiden ja rakennustoimen hoitoa koskevat säännökset (MRL 18 ). Maankäyttö- ja rakennuslain muutos on eduskunnan käsiteltävänä (tavoitteena voimaan tulo ) Lakimuutoksen myötä ELY-keskusten tehtävät painottuvat nykyistä vahvemmin kuntien maankäytön suunnittelun ja rakennustoimen edistämistehtäviin ja vaikutuksiltaan merkittäviin kysymyksiin (valtakunnalliset ja merkittävät maakunnalliset asiat, valtion toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeät asiat) Muutokset on otettu huomioon tässä esityksessä ja siihen liittyvässä tekstiosiossa

113 1.2. Määrittely Keskeisiä, ELY-keskuksille hallitusohjelman pohjalta asetettuja tulostavoitteita alueidenkäytön toimialalla v ovat mm. ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS o Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen edistäminen o Kuntien strategisen maankäytön suunnittelun ja yleiskaavoituksen tukeminen o Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen kestävän kasvun, maapolitiikan ja monipuolisen asuntotuotannon edistäminen sekä liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen o Hyvän elinympäristön edistäminen kaavoituksessa o Hyvin hoidetun ja monimuotoisen kulttuuriympäristön kehittäminen ja hyödyntäminen alueellisena voimavarana. o Hallituksen ilmastotavoitteet: Hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttamisessa kestävällä yhdyskuntarakenteella on olennainen rooli (Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030)

114 1.3. Määrittely Kuntakaavoitukseen osallistumalla ELY-keskus edistää valtakunnallisten ja maakunnallisten tavoitteiden toteuttamista ja hyvää elinympäristöä. ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän tavoitteet määritellään MRL 5 :ssä seuraavasti: Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 2 a) riittävän asuntotuotannon edellytyksiä, ( /1441) 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja toimivan kilpailun kehittymistä; ( /204) 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä

115 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2. Tehtävät ja organisaatiot Lakisääteisiä tehtäviään ELY-keskus hoitaa: Osallistumalla kunta- ja maakuntakaavoitukseen Järjestämällä kunnan kanssa yhteistyössä valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävistä yleis- ja asemakaavoista viranomaisneuvottelut, joihin kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa kaavoissa käsitellään. Käymällä alueensa kuntien kanssa vuosittaiset kehittämiskeskustelut, joissa käsitellään mm. ajankohtaisia valtakunnallisia maankäyttöön ja rakentamiseen liittyviä ohjelmia ja tavoitteita, kunnan toimintaan vaikuttavia lakimuutoksia, kunnan yleispiirteisen suunnittelun vaihetta sekä muita, kunnan kehityksen kannalta keskeisiä suunnitelmia ja valtion tukimahdollisuuksia. Antamalla lausuntoja kunnan pyynnöstä merkittävistä yleis- ja asemakaavoista, rakennusjärjestyksistä sekä laissa erikseen mainituissa tapauksissa poikkeamispäätöksistä ja suunnittelutarveratkaisuista Tekemällä erillislakien mukaisia päätöksiä (mm. laki rakennusperinnön suojelusta, muinaismuistolaki) Tuottamalla valtakunnalliseen seurantajärjestelmään tiedot hyväksytyistä yleis- ja asemakaavoista sekä kuntien poikkeamispäätöksistä ja suunnittelutarveratkaisuista, ylläpitämällä mm. rakennussuojelua koskevia tiedostoja Seuraamalla kuntien päätöksenteon lainmukaisuutta valtakunnallisissa ja maakunnallisissa kysymyksissä

116 2.1. Tehtävät ja organisaatiot Suoraan laista tulevien tehtävien lisäksi ELY-keskus ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Toimii alueidenkäytön asiantuntijana erilaisten menettelyjen yhteydessä (liittyen esim. YVA:aan, vesihuoltoon, pohjavesiin, liikenteeseen, luonnonsuojeluun, ympäristönsuojeluun, vesistöihin) Järjestää koulutustilaisuuksia kuntien viranhaltijoille ja luottamushenkilöille mm. maankäyttö- ja rakennuslain soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä. Osallistuu valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin alueellisena asiantuntijatahona (Pirkanmaa 2016: valtakunnallisen yhdyskuntarakenteen seurantabarometrin kehittäminen, Urban Zone 3 hanke, Liito-oravan huomioiminen kaavoituksessa ohjeen uudistaminen, erilaiset ohjauksen kehittämishankkeet). Osallistuu tutkimushankkeiden käynnistämiseen ja toteutukseen Laatii alueellisia analyysejä yhdyskuntarakenteen ja maankäytön valtakunnallisesta seurantatietojärjestelmästä. Osallistuu aluekehittämiseen liittyviin edistämistehtäviin, mm. rakennerahastojen hankearviointiin, ympäristöohjelman laadintaan ja seurantaan

117 3. Tuotettavat palvelut ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Palvelukuvaukset on valtakunnallisesti määritelty seuraavista ELYn alueidenkäytön ohjauksen palveluista: Kehittämiskeskustelu Viranomaisneuvottelu Lausunto Päätösten seuranta ja valvonta Rakennusperintöavustus Rakennussuojelupäätös Muita merkittäviä ELYn palveluja ovat: Kaavajärjestelmää ja lain soveltamista koskeva neuvonta Suunnitteluyhteistyö Ennakoiva neuvonta kaava- ja lupakysymyksissä Kaavoitukseen liittyvä asiakaspalvelu esim. paikkatiedot Koulutus sidosryhmille Ohjelmien ja strategioiden laatiminen Rakennetun ympäristön seuranta: tiedon tuottaminen valtakunnallisiin seurantajärjestelmiin yhdyskuntarakenne kaavoitustilanne Lupaseuranta Osallistuminen erilaisiin kehityshankkeisiin ja ohjelmiin

118 3.1. Tuotettavat palvelut Ympäristöpalvelujen kokonaisuus ELY-keskusten yleiskaavalausuntojen sisällöt v Lähde: Ohjauksen kehittämisraportti - luonnos (Rabinowitsch-Jokinen & Strandén 2017) ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS

119 4. Resurssit ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tehty valtakunnantason päätös, että valtion htv-tietoja ei luovuteta tässä vaiheessa maakuntavalmisteluun. Tiedot annetaan myöhemmin lainsäädännön selkiinnyttyä ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA) kautta. Alueidenkäytön tehtävien resursointia tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon se, että nykyisenkaltainen, kattavasti ympäristölainsäädännöt sekä liikennesektorin käsittävä asiantuntija-apu edellyttää myös muuta kuin alueidenkäytön resurssia (esim. vesihuolto-, pima-, ja luonnonsuojelukysymykset). Resurssitarve tulee jatkossa pysymään entisenkaltaisena Alueiden käytön tietoaineistojen tuottamisessa, hankinnassa ja ylläpidossa hyödynnetään SYKEn ja ELY-keskusten keskitettyjä palveluja. Lisäksi PIRELY tuottaa itse paikkatietoaineistoja ja palveluja

120 5. Tuotokset ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Viranomaisneuvotteluja järjestetty kuntien kanssa yleiskaavoista ja merkittävistä asemakaavoista (mm. RKY-alueet) vuosittain kpl. Lausuntoja kuntien kaavaluonnoksista ja ehdotuksista on annettu vuosittain noin kpl. Kuntakaavoitusta on tuettu asiantuntijaohjauksella ja työneuvotteluja kuntakaavoista on pidetty vuosittain noin kpl. Kehittämiskeskustelut on käyty vuosittain kunnittain. Teemoina mm. kunnan yhdyskuntarakenteen kehitys, yleiskaavoitustilanne ja MRL:n muutokset. MAL-sopimus vuosille on allekirjoitettu ELY-keskus osallistuu sopimuksen toteuttamiseen ja seurantaan valtion viranomaisena. ELY-keskus osallistuu Tampereen kaupunkiseudun kanssa yhteistyössä valtakunnalliseen Life Climate - hankkeeseen ja tukee kuntien liittymistä HINKUverkostoon. Vähähiilisyyden tavoittelu on tunnistettu alueidenkäytössä tärkeäksi teemaksi ja ELY-keskus on nimennyt koordinaattorin edistämään asiaa. Laajojen yritysalueiden suunnittelun edistämiseksi on järjestetty ennakkoneuvotteluja sekä nimetty hankekohtaiset koordinaattorit. (Kolmenkulman ja Hiedanrannan alueet). Pirkanmaan taajamien yleiskaavoitustilanne on hyvä. Strategiset yleiskaavat on otettu käyttöön: Hämeenkyrö valmistunut, käynnissä Kangasala ja Tampere. Hyväksyttyjen rantaosayleiskaavojen piirissä on 48% Pirkanmaan rantaalueista. Käynnissä ovat Orivesi, Ikaalinen ja Kangasala. Rakennussuojelua koskevia päätöksiä on tehty v kaksi, avustuksia rakennusperinnön hoitoon myönnettiin euroa. Pirkanmaata koskevat tiedot löytyvät valtakunnallisesta paikkatietojärjestelmästä: kuntien hyväksymät yleis- ja asemakaavat, poikkeamispäätökset ja suunnittelutarveratkaisut Kuntien päätöksiä seurataan: oikaisukehotuksia ja valituksia ELY-keskus on joutunut tekemään vuosittain 1-2 kpl

121 6. Lainsäädäntö Ensisijainen lainsäädäntö ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Maankäyttö- ja rakennuslaki Laki rakennusperinnön suojelemisesta Ympäristönsuojelulaki Luonnonsuojelulaki Vesihuoltolaki Yleinen ohjaava lainsäädäntö Hallintolaki Kuntalaki Erityistehtävien lainsäädäntö Muinaismuistolaki Kiinteistönmuodostamislaki Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta

122 7. Ympäristötieto ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Lähes kaikki ympäristöön liittyvä tieto on paikkatietoa, eli tieto liittyy johonkin maantieteelliseen sijaintiin. Alueidenkäytössä käytetään monia eri toimijoiden tuottamia, hallinnoimia ja erilaisten käyttöliittymien kautta jakamia aineistoja. Osaa paikkatiedosta käytetään suoraan itse, osa kanavoituu erilaisten asiantuntijakommenttien kautta, joissa hyödynnetään paikkatietoa. Alueidenkäyttöön liittyviä paikkatietoaineistoja Suomen ympäristökeskuksen ympäristötieto: Pintavedet, pohjavedet, eliölajit, kaavoituksen seuranta (GISALU), yhteiskuntarakenne YKR. Tietoa tuottavat ELY-keskukset ja konsultit. Tietoa hallinnoi ja jakaa SYKE. Käyttöliittymiä: Hertta, Karpalo ArcGIS GEOkäyttöliittymä (viranomaiset), Liiteri (viranomaiset ja muut), SYKE avoin tieto (muut), avoimet rajapinnat (kaikki). Maanmittauslaitos: Kiinteistötietojärjestelmä KTJ, kiinteistöraja-aineisto, kiinteistöalue-aineisto, ilmakuvat, peruskartat, taustakartat. Tietojen pääasiallinen tuottaja on Maanmittauslaitos. Tietoja hallinnoi ja jakaa Maanmittauslaitos. Käyttöliittymänä maanmittauslaitoksen KTJ-palvelu, Karpalo, ArcGIS GEO-käyttöliittymä, MML:n lataus ja katselupalvelu, paikkatietoikkuna, rajapinnat

123 7.1. Ympäristötieto ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Tiestötieto: Tieverkkoon liittyvä tieto Tierekisteristä ja Digiroadista. Tietoa tuottavat ELY-keskukset, muut viranomaiset ja konsultit. Tietoa hallinnoi ja jakaa Liikennevirasto. Käyttöliittymiä: Livin extranet (viranomaiset ja konsultit), Livin lataus ja katselupalvelu (muut), avoimet rajapinnat (kaikki). Geologia tutkimuskeskus: Maaperä- ja kallioperäaineistot. Käyttöliittymiä: ArcGIS GEO-käyttöliittymä, Hakku katselu- ja latauspalvelu, rajapinnat. Metsähallitus: Metsätalouskuviot tai luontotyyppikuviot, metsähallituksen tiet sekä osuustiet ja teihin liittyvät sillat, metsähallituksen rakennelmat, reitit ja rakennukset. Uljas käyttöliittymä & Laji-GIS. Pirkanmaan liitto: Maakuntakaava. Käyttöliittymiä ArcGIS GEO-käyttöliittymä, Karpalo (viranomaiset), Liiteri (viranomaiset ja muut). Kunnat & Maistraatti: Rakennus- ja huoneistorekisteri RHR. Ylläpitäjinä maistraatti ja kunnat. Hertta, Karpalo ArcGIS GEO-käyttöliittymä (viranomaiset), Liiteri (viranomaiset ja muut), avoimet rajapinnat (kaikki)

124 8. Yhteistyötahot ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS YM, MMM, TEM, LVM SYKE Pirkanmaan kunnat, Kuntaliitto Pirkanmaan liitto Tampereen seudun kuntayhtymä Museovirasto Pirkanmaan maakuntamuseo Muut ELY-keskukset Metsähallitus, Liikennevirasto, Puolustusvoimat, Pirkanmaan pelastuslaitos, TUKES, Finavia, Trafi, Pro Agria ELY-keskuksen sisäiset (muidenkin vastuualueiden) yhteistyötahot

125 9. Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS ELY on kehittynyt MRL:n aikana kuntien merkittäväksi asiantuntijakumppaniksi. ELY tarjoaa monialaista asiantuntemusta (mm. luonto ja PIMA), johon kaikilla kunnilla ei ole resursseja. Koulutustuki on arvokasta, erityisesti suoraan päättäjille tuotava koulutus. Epäviralliset joustavat käytännöt ja lausuntomenettely ovat nyt hyvässä tasapainossa Matala kynnys toimii molempiin suuntiin ja auttaa keskittymään merkittäviin kysymyksiin. Edistäminen toimii kun päämäärä yhteinen, ELYn kanta on selkeä kun eriäviä tahtotiloja Pientien kuntien näkökulmasta neuvottelut (kaavaneuvottelut - sekä viralliset että työneuvottelut) ovat erityisen tärkeitä. Y:n ja L:n yhteistyö on vakiintunutta

126 10. Kehittämisehdotukset (kesken) ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Alueidenkäytön kokonaisvaltainen ympäristöpalvelu on koettu hyväksi. Mikä on tilanne maakunnan ja Luovan syntyessä? Uusia lausuntopohjaisia rajapintoja ei saisi syntyä vaan tulisi säilyttää sujuva, ennakoiva yhteistyö. Maakuntaan tulee mukaan aluekehitystoimijoita, jolloin tulevan maakunnan toiminta yhdistyy luontevammin elinvoiman edistämiseen. Yhteys aluekehitys, alueidenkäyttö ja elinvoima tulisi huomioida organisaatiovalmistelussa. Tiedon tuottamisen tulisi tapahtua entistä kokonaisvaltaisemmin. Kuntakohtaista tietoa on saatavilla ja sitä tulisi ottaa paremmin käyttöön, jalostettuna ja kohdennettuna päätöksenteon tueksi. Pirkanmaan aluetietopalvelu mahdollinen yhteinen alusta --> rajapinnat. Kehittämiskeskustelujen teemoitus ja informatiivisuus koettu hyväksi. Jatkossa voisi korostua ylikunnallisuus ja johtavien luottamushenkilöiden rooli

127 2.4 MAL-sopimusmenettely Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmän väliraportti Liite 3b Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseutu Leena Stranden, PIRELY

128 Määrittely: MAL-sopimusmenettely Sopimusmenettelyn tavoitteena on parantaa suurten kaupunkiseutujen toimivuutta ja kilpailukykyä. Seudullisella sopimuksella tuetaan kaupunkiseudun kuntien välistä sekä valtion ja kuntien yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. Sopimuksella toteutetaan yhdyskuntarakennetta eheyttäviä toimenpiteitä kaupunkiseudun Rakennesuunnitelman pohjalta. Sopimuksella valtio ohjaa resursseja joukko- ja kevytliikennettä tukevaan infrastruktuuriin. Vastineena kunnat panostavat monipuolisen asuntotuotannon edellytyksiin ja tonttitarjontaan. Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen kolmas MAL-sopimus kattaa vuodet Sopimuksen allekirjoittajina ovat YM, LVM, TEM, ARA, LIVI ja ELY-keskus. Sopimus hyväksytään kuntien valtuustoissa. Valmistelusta vastaa kaupunkiseudun seutuhallitus ja käytännön työstä kaupunkiseudun kuntayhtymä. ELY-keskus osallistuu sopimuksen toteutukseen ja seurantaan valtion viranomaisena. Sopimuksia vahvistettiin 2016 tekemällä niistä valtioneuvoston periaatepäätös. Sopimusmenettelyn jatkosta maakuntauudistukseen liittyen ei ole tehty päätöksiä.

129 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät, nykytilannekuvaus Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmän väliraportti Liite 4a Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaan liitto Kuvaukset tarkemmin liitteessä Vesihuoltoon, vedenhankintaan ja pohjavesiin liittyvät valvonta-ja edistämistehtävät (Liite 5b) Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä Vesihuolto-alatyöryhmä Kaija Joensuu PIRELY Samuli Alppi PIRELY Pekka Virtaniemi Ylöjärven kaupunki Teemu Lepistö Ikaalisten Vesi Satu Appelqvist Pirkanmaan liitto

130 Sisällys ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 1 Määrittely 2 Tehtävät ja organisaatiot 3 Tuotettavat palvelut ja asiakkaat 4 Resurssit 5 Tuotokset 6 Lainsäädäntö 7 Ympäristötieto 8 Yhteistyötahot

131 1. Määrittely ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus. Vesihuollon järjestämisestä, ylläpidosta ja edistämisestä vastaavat useat toimijat, kuten kunnat, vesilaitokset ja ELY-keskus. Pohjavesien suojelun tavoitteena on säilyttää luonnontilaiset pohjavedet entisellään ja estää ihmistoimintaa heikentämästä pohjaveden laatua. Pohjavesitehtäviin kuuluvat myös vedenhankintaa palvelevat pohjavesiselvitykset ja vedenhankinnan edistäminen

132 ej1c1ssh EF6AD63 qh7gk7jc HaeH asivus e ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 2. Tehtävät ja organisaatiot 1/2 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat vesihuollon kehittämisestä, suunnittelun ohjauksesta, rahoitustuen suuntaamisesta ja osaltaan vesihuoltolain sekä muun vesihuollon kannalta keskeisen lainsäädännön kuten mm. vesilain ja ympäristönsuojelulain valvonnasta. ELY-keskukset ohjaavat alueellisten vesihuollon yleissuunnitelmien sekä kuntien vesihuollon kehittämistä ja voivat myöntää tukea vesihuoltoinvestointeihin, pohjavesitutkimuksiin sekä muihin vesihuoltoa palveleviin selvityksiin. Maakunnan liitolla ei ole erillisiä, vesihuoltoon tai pohjavesiin liittyviä tehtäviä, vaan näihin liittyvät tehtävät ovat osa laajempaa maakunnan kehittämisen kokonaisuutta. Lakisääteisistä tehtävistä erityisesti aluekehitys- ja maakuntakaavoitustyöllä on tärkeitä yhtymäkohtia vesihuollon maakunnalliseen ja seudulliseen kehittämiseen ja suunnitteluun sekä pohjavesien suojeluun. Lakisääteisten tehtäviensä ohella liitto tekee edunvalvontaa, jolla pyritään vaikuttamaan mm. valtion talousarvioon. Osana em. tehtäviä maakunnan liitto osallistuu maakunnalliseen ja seudulliseen vesihuollon suunnitteluun. Suomen ympäristökeskus (SYKE) tekee alan soveltavaa tutkimusta sekä tuottaa käytännönläheisiä julkaisuja, oppaita, esitteitä ja muita tietopalveluja sekä ylläpitää useita vesihuoltoa palvelevia tietojärjestelmiä. Lisäksi SYKE ylläpitää jäteveden käsittelyjärjestelmien tietopakettia eli ns. puhdistamotiedostoa sekä tarjoaa käsittelyjärjestelmien testauspalveluita. Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö vastaavat mm. toiminnan strategisesta suunnittelusta, lainsäädännön valmistelusta sekä ELY-keskusten ja SYKEn ohjauksesta. Valtakunnalliset vesihuoltotavoitteet löytyvät vesitalousstrategiasta. Sosiaali- ja terveysministeriö määrää talousveden laadusta. Se on antanut asetukset talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Kilpailu- ja kuluttajaviranomaiset valvovat mm. vesihuollon maksuja ja sopimusasioita. Kiinteistön omistajat tai haltijat vastaavat kiinteistöjensä vesihuollosta. Vesihuoltolaitokset vastaavat toiminta-alueensa vesihuollon järjestämisestä. Kunnat vastaavat vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja järjestämisestä koko kunnan alueella. Kuntien terveydensuojeluviranomaiset valvovat talousveden laatua. Kunnat ja vesihuoltolaitokset vastaavat vesihuollon varautumisesta yhteistyössä valvontaviranomaisten sekä pelastusviranomaisen kanssa. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset valvovat jätevesien käsittelyä ja ympäristön tilaa

133 2. Tehtävät ja organisaatiot 2/2 Pohjavesi ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskus) vastaavat pohjavesien suojelusta, pohjavesien hoidosta (mm. pohjavesialueiden kartoituksesta ja suojelusuunnitelmista), seurannasta sekä edistävät vedenhankintaa. Kunnat vastaavat pohjaveden suojelun valvonnasta yhdessä ELY-keskusten kanssa ja osallistuvat pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laadintaan. Vesihuoltolaitosten tehtävänä on toimittaa kuluttajille mahdollisimman häiriöttömästi talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset täyttävää talousvettä. Vesihuoltolaitokset ovat yhteistyössä kuntien ja ELY-keskusten kanssa suojelusuunnitelmien laadinnassa. Toiminnanharjoittajat vastaavat, ettei heidän toiminnastaan aiheudu pohjaveden pilaantumista ja hakevat toimintaan tarvittavat luvat

134 3. Tuotettavat palvelut ja asiakkaat 1/2 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS

135 ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS 3. Tuotettavat palvelut ja asiakkaat 2/2 VESIHUOLTOLAKI, LAKI VESIEN- JA MERENHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Asiantuntijapalvelut Vesihuolto ja pohjavedet Vesihuollon riskit ja toimintavarmuus Vesihuollon järjestäminen Vesihuollon kehittäminen Pohjavesialueet- ja selvitykset Pinta- ja pohjavesien kestävä käyttö Tulva- ja kuivuusriskit Biotalous Koulutus, opastus, tiedotus, tiedon tuottaminen Vesihuoltoyhteistyön edistäminen Kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen vesihuollossa Viranomaisyhteistyö Valvontapalvelut Yleisen edun valvonta Lausunnot, päätökset, hallintopakkokäsittely Kuntien ja vesihuoltolaitosten valvonta Pohjavesialueiden rajaukset Rahoituspalvelut Vesihuollon kehittämishankkeet Pohjavesiselvitykset, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat Vesihuoltohankkeet (asetus vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta (686/2015) YMPÄRISTÖNSUOJELULAKI, VESILAKI JA MAA- AINESLAKI Asiantuntijapalvelut Koulutus, opastus, tiedotus, tiedon tuottaminen Viranomaisyhteistyö Valvontapalvelut Yleisen edun valvonta Lupatarpeen harkinta Lupien valvonta Lausunnot Päätökset Hallintopakkokäsittely Ilmoitusten käsittely Rikosasioissa asianomistajana toimiminen MAAKUNTAKAAVOITUS Vesihuollon maakunnallisen ja seudullisen kehittämisen kannalta merkittävien vesihuoltoratkaisujen osoittaminen oikeusvaikutteisesti ASIAKKAAT Maakunnan asukkaat Toiminnanharjoittajat Kunnat Vesihuoltolaitokset Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit

136 4. Resurssit henkilötyövuodet, asiantuntijapalkkiot, muu ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Asiantuntija ym. palkkiot /ELY-keskus Vesihuollon kehittäminen noin Pohjavesiselvitykset ja rakenneselvitykset noin Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ym. Noin Pohjavesien seurantatiedot noin Henkilötyövuodet ELY-keskus: valtiolta maakuntiin siirtyvän htv-määrän osalta odotetaan lainsäädännön ja valtakunnallisten linjausten valmistumista. Maakunnan liiton resurssit kuvataan toisaalla yhtenä kokonaisuutena

137 5. Tuotokset Jos mitattavissa, määrällinen arviointi ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS ELY-keskus Vesihuoltolain mukaiset: lausunnot, kehittämissuunnitelmat sekä muut vesihuoltoon liittyvät selvitykset (ml biotalous), seurannan suunnittelu, asiakaspalvelu, neuvonta, edistäminen ja ohjaus, koulutus Vesienhoitolain mukaiset: pohjavesialueiden rajaukset ja kartat, toimenpideohjelma, vesienhoitosuunnitelma Asiantuntijalausunnot, asiakaspalvelu, neuvonta Pohjavesitiedon ylläpito (POVET-rekisteri) Vedenhankinnan edistäminen, neuvonta ja ohjaus Ympäristönsuojelulain, vesilain ja maaaineslakien mukaiset lausunnot, päätökset, hallintopakkokäsittelyt, neuvonta ja ohjaus. Pirkanmaan liitto Vesihuollon kehittämistoimien osoittaminen maakuntakaavassa

138 6. Lainsäädäntö ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Vesihuoltoon, vedenhankintaan ja pohjavesiin liittyvien valvonta- ja ohjaustehtävien kannalta keskeinen lainsäädäntö on: Vesihuoltolaki (119/2001) Vesilaki (587/2011) ja asetus vesitalousasioista (1560/2011) Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ( ) Laki vesihuollon tukemisesta (686/2004) Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) ja asetus (713/2014) asetus talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, (lausuntovaiheessa) Maa-aineslaki (555/1981) ja asetus (926/2005) Terveydensuojelulaki (763/1994) ja asetus (1280/1994) Talousvesiasetukset (1352/2015, 442/2014 ja 461/2000) Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009) ja asetus (1144/2013) Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta (64/1986) Maakuntalaki luonnos Lisäksi Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista(7/2014)

139 6. Lainsäädäntö Vesihuollon riskienhallintaan liittyvä lainsäädäntö ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS vesihuoltolaki (119/2001) 9, 15, 15 a ympäristönsuojelulaki (527/2014) 15 terveydensuojelulaki (763/1994) valmiuslaki (1552/2011) 12, 44 sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 11, 13 kuntalaki (410/2015) 47,

140 7. Ympäristötieto SYKE vastaa osana ympäristötiedon hallintaa vesihuoltoon liittyvästä tiedonhallinnasta. VEETI, vesihuollon tietojärjestelmä (SYKE, MMM) Vesihuoltolaitokset tuottavat tietoa järjestelmään sisältää keskeisimmät tiedot ja tunnusluvut Suomen vesihuoltolaitoksista YKR, yhdyskuntarakenteen tietojärjestelmä (SYKE, kunnat) ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Muut VAHTI- tietojärjestelmä (SYKE, YM) ympäristöluvanvaraiset jätevedenpuhdistamot tuottavat tietoja järjestelmään POVET, pohjavesitietojärjestelmä (SYKE järjestelmän ylläpito, YM, MMM, ELY-keskukset vastaavat tiedon viennistä ja oikeellisuudesta) VESLA, pintavesitietojärjestelmä (SYKE) YHTI, ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmä (Valvira, STM) VENLA, vesihuoltolaitosyhdistyksen tunnuslukujärjestelmä (VVY) Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma, SEURANTASUUNNITELMA (ELY-keskus), Pirkanmaan ympäristöohjelma Maakunnallinen aluetietopalvelu (valmistelu käynnissä)

141 8. Yhteistyötahot ALUEIDEN KÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENTEEN TOIMIVUUS Kunnat Kunnallinen ympäristönsuojeluviranomaine n ja terveydensuojeluviranomainen Pelastusviranomaiset Vesihuoltolaitokset Jätehuoltoyhtiöt Suomen ympäristökeskus Aluehallintovirasto Valvira, Evira, THL GTK MMM, YM, STM Kuntaliitto Vesilaitosyhdistys Yliopistot ja oppilaitokset Konsultit Vesiosuuskuntien kattojärjestöt Toiminnanharjoittajat ELY-keskuksen sisäiset asiantuntijat

142 Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmän väliraportti Liite 4b 1 Vesihuoltoon, vedenhankintaan ja pohjavesiin liittyvät valvonta- ja edistämistehtävät NYKYTILANNEKUVA LAINSÄÄDÄNTÖKOOSTE Sote- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus teemaryhmä Vesihuollon alatyöryhmä Kaija Joensuu Pirkanmaan ELY-keskus Samuli Alppi Pirkanmaan ELY-keskus Satu Appelqvist Pirkanmaan liitto Teemu Lepistö Ikaalisten Vesi Oy Pekka Virtaniemi Ylöjärven kaupunki

143 2 Nykytilannekuvaus, vesihuolto ELY-keskuksilla on keskeinen rooli puolueettomana asiantuntijatahona vesihuollon alueellisessa ja siihen liittyvässä strategisessa edistämisessä sekä vesihuoltolain mukaisena valvontaviranomaisena mm. yleisen edun valvojana. Toimintaympäristön muutosten myötä ELY-keskusten asiantuntijarooli tulee korostumaan entisestään. Keskeisiä toimintaympäristöön vaikuttavia rakenteellisia muutostekijöitä ovat mm. lainsäädännölliset muutokset, luopuminen valtion vesihuoltotoimenpiteisiin kohdentamasta tuesta sekä valtion aluehallinnon uudistus. Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksissa Vesihuollon yleinen ohjaus, seuranta, kehittäminen ja edistäminen kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön (MMM) vastuulle. MMM vastaa vesihuoltolainsäädännön valmistelusta ja ohjaa ELY-keskuksia, jotka valvovat vesihuoltolain noudattamista kunnissa ja vesihuoltolaitoksissa sekä tukevat vesihuollon kehittämistä MMM:n ohjauksessa. Tehtävät koostuvat seuraavista kokonaisuuksista. Liitteissä 1-6 on esitetty tehtävät ja lainsäädäntö tarkemmalla tasolla. 1. Edistämis- ja kehittämistehtävät vesihuollossa 1.1. Alueellinen kehittäminen ja yleissuunnittelu 1.2. Maankäyttö ja kaavoitus 1.3. Yhdyskuntien vedenhankinnan ja -jakelun toimintavarmuus 1.4. Sidosryhmäyhteistyö 1.5. Asiantuntijatehtävät 1.6. Koulutus 2. Vesihuoltolain (119/2001) mukainen valvonta 2.1 Yleisen edun valvonta 2.2 Kunnan järjestämisvelvollisuuden valvonta ja edistäminen 2.3 Toiminta-alueita koskeva valvonta 2.4 Kunnan vesihuollon kehittämisen valvonta 3. Tiedonhallinta, ympäristötieto (vesihuolto) 4. Pohjavesiin liittyvät tehtävät ja niiden hoito ELY-keskuksissa 5. Tiedonhallinta ja ympäristötieto pohjavesitehtävissä 6. Lainsäädäntökooste 7. Vesihuoltoon kytkeytyvät tehtävät maakunnan liitossa Liitteet 1-2 Keskeinen lainsäädäntö ja tehtävät Liitteet 3-4 Muu vesihuoltoon kytkeytyvä keskeinen lainsäädäntö

144 3 Vesihuoltoon liittyvät tehtäväkokonaisuudet ELY-keskuksessa ja maakunnan liitossa 1. Edistämis- ja kehittämistehtävät vesihuollossa Vesihuolto on välttämättömyyspalvelu ja keskeinen osa yhteiskunnan toimivuutta ja kehittymisedellytyksiä niin asutuksen kuin elinkeinoelämänkin näkökulmasta. Vesihuolto vaikuttaa yhdyskuntien vesistökuormitukseen ja turvaa pohjavesien laadullista ja määrällistä tilaa. Vesihuollon kehittämisen tavoitteena on varmistaa laadultaan moitteettoman talousveden saatavuus sekä asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus. Puhtaan veden saatavuus on elinehto myös alueelliselle elinvoimaisuudelle. Laadukas käyttövesi sekä asianmukainen jätevesien käsittely luovat keskeisen alueellisen kilpailukykytekijän vesi-intensiiviselle elinkeinotoiminnalle sekä mm. matkailulle. Vesihuollon turvaaminen on keskeistä myös terveydenhuollon ja ruokahuollon toimivuudelle. Valtakunnallisesti väestönkasvu kohdistuu kaupunkiseuduille ja niiden reunoille. Vastaavasti etäällä kaupunkiseuduista sijaitsevat alueet ovat menettäneet väestöään. Kyseiset kehityssuunnat asettavat vesihuollon suunnittelulle ja ylläpidolle merkittäviä haasteita ja vaativat monilla alueilla toiminnan uudelleen arvioimista. ELY-keskusten asiantuntijatietoa tarvitaan erityisesti kasvavilla alueilla. Tietoa kaivataan erityisesti väestörakenteen ja yhdyskuntarakenteen muutoksista, vesihuoltolaitosten toiminta-alueista, pohjavesi- ja maaperäolosuhteista sekä ympäristön laatuun vaikuttavista ja muista vesihuollon kannalta oleellisista tekijöistä.

145 4 ELY-keskukset edistävät toimialueillaan vedenhankintaa ja -jakelua, viemäröintiä ja jätevesien käsittelyä. Alueviranomainen on osallistunut vesihuollon edistämiseen pitkään avustamalla maaseudun vesihuoltohankkeita sekä toteuttamalla alueellisia vesihuoltohankkeita valtion vesihuoltotöinä. Valtion rahoituksesta ollaan luopumassa, mutta jatkossakin ELY-keskukset edistävät hankkeiden toteutumista tarjoamalla asiantuntijaohjausta ja osallistumalla vesihuollon suunnitteluun yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tähän toimintaan käytetään erillistä vesitalouden kehittämisrahaa. ELY-keskuksissa tehtävän vesihuollon edistämistyön tavoitteena on varmistaa yhdyskunnan vesihuollon toimintavarmuutta myös poikkeustilanteissa sekä turvata kuluttajien mahdollisuuksia saada laadukkaita vesihuoltopalveluja kohtuullisin kustannuksin. Vastuu vesihuollon kehittämisestä kuntien alueella on vesihuoltolain 5 mukaan kunnalla. ELY-keskuksen rooli on edistää tämän tehtävän kestävää toteutumista ja myös valvovana viranomaisena katsoa että lakisääteiset velvoitteet täyttyvät Alueellinen kehittäminen ja yleissuunnittelu Vesihuollon kehittämisen keskeisinä instrumentteina ovat maakunnalliset, seudulliset ja ylikunnalliset vesihuollon yleis- ja kehittämissuunnitelmat, joiden tavoitteena on: edistää kokonaistaloudellisesti edullisimpien ja kestävien vesihuolto- ja vesiensuojeluratkaisujen aikaansaamista, parantaa vesihuoltolaitosten toimintavarmuutta, edistää vesihuollon huomioon ottamista maakunta- ja yleiskaavoissa, edistää vesienhoidon tavoitteiden toteutumista edistää laitoskohtaisten vesiensuojelutavoitteiden saavuttamista ja edistää haja-asutusalueiden vesihuollon kehittymistä. Vesihuollon alueellisella yleissuunnittelulla tarkoitetaan yleensä usean kunnan kattavaa seudullista, maakunnallista tai muulla tavoin rajattua ylikunnallista vesihuollon suunnittelua. ELY-keskus toimii toimintaalueensa ainoana vesihuoltoon perehtyneenä alueellisena toimijana yleensä aloitteentekijänä, työtä ohjaavan työryhmän vetäjänä ja työn koordinoijana. Varsinainen suunnittelutyö teetetään konsulttityönä yhteistyössä maakuntaliittojen, kuntien ja laitosten kanssa. Alueellisissa yleissuunnitelmissa voidaan tarkastella myös kuntien ja vesihuoltolaitosten eri yhteistyömuotoja ja organisaatiomalleja. Niissä voidaan keskittyä myös vesihuolto-osuuskuntien toiminnan kehittämiseen esimerkiksi selvittämällä osuuskuntien yhteistyön lisäämistä tai osuuskuntien yhdistämistä keskenään tai liittymistä kunnalliseen vesihuoltolaitokseen. Yleissuunnitelman avulla saadaan puolueetonta vertailua laitosten kyvystä huolehtia niin taloudellisesti kuin asianmukaisesti vastuullaan olevasta vesihuollosta vesihuoltolain tarkoittamien periaatteiden mukaisesti. Alueellisissa suunnitelmissa tuotetaan reaaliaikaista tietoa laitosten ja kuntien päätöksenteon tueksi, kuten muun muassa tietoa saneerausvelan suuruudesta tai verkostojen kunnosta. Suunnitelmien pohjalta kunnat ovat toteuttaneet merkittäviä määriä alueellisia yhteistyöhankkeita. Varsinaisen yleissuunnittelun koordinoinnin lisäksi ELY-keskukset laativat itse tai teettävät konsulttityönä toimialueensa vesihuoltotoimijoiden kanssa alueellisia strategioita ja kehittämisohjelmia, joita hyödynnetään niin vesilaitosten, kuntien kuin maakuntienkin tulevaisuuden suunnitelmissa. Tämä työ on ollut mahdollista erillisillä vesitalouden kehittämisrahoilla.

146 5 1.2 Maankäyttö, kaavoitus ja vesihuolto Maankäytön ja vesihuollon entistä parempaa yhteensovittamista on peräänkuulutettu jo pitkään erilaisissa alueellisissa yleissuunnitelmissa sekä vesienhoitoa koskevissa ohjelmissa ja strategioissa. Uusien kaavaalueiden suunnitteluun pitäisi aina sisältyä myös tarkastelu vesihuollon toteutusmahdollisuuksista (esimerkiksi verkostotarkastelu, hulevesien hallinta, vedenhankinta ja jätevesienkäsittely). ELY-keskuksen tarjoamaa vesihuollon asiantuntijatukea tarvitaan kunnissa kaavoituksen ja vesihuollon yhtymäkohtien (esimerkiksi toiminta-alue/asemakaava, vesihuollon kehittämisen suunnittelu/yleiskaavat ja kunnan maankäytön suunnittelu) tunnistamisessa ja kaavaprosessiin liittyvien suunnitteluvälineiden suhteen. ELY-keskuksen tehtävänä on vesihuollon riittävän huomioimisen varmistaminen maankäytössä mm. eri kaavatasojen lausunnoissa, rakennusmääräyslausuntojen, viranomaisneuvotteluiden sekä asiantuntijaohjauksen yhteydessä. Alueiden käyttö Maankäyttö- ja rakennuslain 4 mukaiseen alueiden käytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaavat ja asemakaavat. Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on MRL 5 mukaisesti edistää mm. 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; ( ) 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista (ja) 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta ( ) Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä vesihuollon järjestämisen kysymykset välittyvät suunnitteluratkaisuihin usein osana yleisempiä terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimuksia. Eri kaavatasoilla velvoittavimmat kaavaratkaisuja ohjaavat määräykset on esitetty kaavojen sisältövaatimuksissa (maakuntakaava MRL 28, yleiskaava MRL 39 ja asemakaava MRL 54 ), jotka on kirjoitettu joustavina normeina eikä yksiselitteisesti esimerkiksi tiettyyn tekniikkaan, järjestämisen tapaan tai mitattavaan tavoitetasoon velvoittavina. Kaikilla kaavatasoilla on kaavamerkinnöissä ja määräyksissä velvoite huomioida vesihuollon tilavarukset niiltä osin kuin kunkin kaavan mittakaava ja tarkoitus sitä edellyttävät. Asemakaava-alueilla vesihuollon ratkaisut toteutetaan usein katualueella ja ne osoitetaan kaavassa vain silloin kun ne rajoittavat jonkin muun aluevarauksen maankäyttöratkaisuja (MRL 83 ). Tarkempi toteutus esitetään MRL 85 ja 90 mukaisissa katu- ja yleisen alueen suunnitelmissa.

147 Lähde: Uudenmaan ELY-keskus, Raportti: Vesihuollon kehittämisohjelman päivitys 2015, vaiheet 2 ja 3 6

148 7 Rakentaminen Maankäyttö ja rakennuslain 12 mukaisesti rakentamisen ohjauksen tavoitteena on mm. edistää 1) hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista (ja) 2) rakentamista, joka perustuu elinkaariominaisuuksiltaan kestäviin ja taloudellisiin, sosiaalisesti ja ekologisesti toimiviin sekä kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin ( ). Rakentamisen ohjaus perustuu rakentamisen lupajärjestelmään, merkittävimpänä MRL 125 :n mukaiseen rakennuslupaan, jossa rakentamisen edellytykset mm. vesihuollon osalta on määritelty kaavoja yksityiskohtaisemmin. Vesihuollon järjestämisen edellytysten laajempi maankäytöllinen tarkastelu tulee tehtäväksi MRL 16 mukaisella suunnittelutarvealueella rakennuslupakäsittelyä edeltävässä MRL 137 mukaisessa suunnittelutarveratkaisuissa ja eräissä poikkeamislupapäätöksissä, kuten MRL 171 mukaisessa poikkeamisessa 72 mukaisesta ranta-alueen suunnittelutarpeesta. Kunnissa tulee olla MRL 14 mukainen rakennusjärjestys, jossa annetaan paikallisista oloista johtuvia määräyksiä, jotka voivat koskea mm. vesihuollon järjestämistä. Rakentamisen lupajärjestelmät ja rakennusjärjestys ovat alisteisia asemakaavoille ja muille kaavoille niiltä osin kuin asiasta on maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetty. Rakennushankkeen tulee olla MRL 135 mukaisesti voimassa olevan asemakaavan mukainen eikä rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty (MRL 14 ). Kunnallistekniikan järjestäminen ja kaavoitus Vesihuoltolaitosten toiminta-alueisiin sisällytettävät alueet määritellään VHL 7 :ssä. Säännöksen mukaan toiminta-alueiden tulee kattaa kaikki ne alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi. Lähtökohtana on, että kaikki asemakaava-alueet täyttävät nämä kriteerit. Asemakaava-alueen ulkopuolista rakentamista ohjataan MRL 136 :ssä, jossa määritellään rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueen ulkopuolella, rakennusjärjestyksen mahdollisilla määräyksillä sekä usein asemakaavoitetun taajama-alueiden liepeellä sijaitsevan MRL 16 mukaisen suunnittelutarvealueella, jolla tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen ja jolle rakennettaessa tulee varmistaa, ettei rakentaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Vesihuollon järjestämisratkaisulla ja erityisesti rakennushankkeen sijoittumisella vesihuollon toimintaalueelle on yleensä merkittävä rooli asemakaava-alueen ulkopuolelle sijoittuvien rakentamishankkeiden, kuten ranta-alueen lomarakennusten käyttötarkoituksen muutosten, päätösharkinnassa. Hulevedet Hulevesien hallintaa koskevat säädökset siirrettiin maankäyttö- ja rakennuslakiin, koska hulevesien muodostuminen ratkaistaan ensisijaisesti kaavoituksessa ja niiden ohjaaminen, viivyttäminen ja imeyttäminen edellyttää usein maankäytöllisiä tilavarauksia.

149 8 Vastuu hulevesien hallinnasta kuuluu asemakaava-alueella kunnalle (MRL 103i ), jonka tulee määritellä alueiden ja rakenteiden kokonaisuudesta muodostuva kunnan hulevesijärjestelmä (MRL 103 b ). Kunta voi myös VHL 17 a mukaisesti päättää, että kunnan hulevesijärjestelmän lisäksi vesihuoltolaitos vastaa hulevesiviemäröinnistä tarvittavilla alueilla. Hulevesiviemäriverkoston laajuus ei riipu vesilaitoksen toimintaalueesta vaan siitä päätetään erikseen. Kukin kiinteistö vastaa hulevesien hallinnasta omalla alueellaan (MRL 103 e ) ja jos se ei siihen pysty, sen tulee liittyä kunnan hulevesijärjestelmään (MRL 103 f ). Vesilaitoksen hulevesiviemäröinnin alueella kiinteistöillä on lähtökohtainen liittymisvelvollisuus (VHL 17 b ). Hulevesiä ei saa johtaa jätevesiviemäreihin. Hulevesijärjestelmän alueelliset periaatteet ratkaistaan asemakaavoituksessa ja toteutustapa osoitetaan katu- tai muussa yleisten alueiden suunnitelmassa tai erillisessä hulevesisuunnitelmassa (MRL 103 l ). Kiinteistöjen osalta ratkaisu esitetään rakennusluvan yhteydessä. Kunta voi antaa erillisiä hulevesimääräyksiä (MRL 103 j ), jotka eivät ole voimassa jos asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on toisin määrätty. Alueiden käytön ja rakentamisen toimivalta ja valitusoikeus Rakennusluvat, suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamisluvat ratkaistaan kunnassa. Eräissä poikkeamisluvissa edellytetään ELY-keskuksen tai rajatuin edellytyksin muun viranomaisen lausunto ennen päätöstä. Suunnittelutarve- ja poikkeamispäätökset tulevat tiedoksi ELY-keskukselle. Asemakaavat ja yleiskaavat hyväksytään kunnissa ja maakuntakaavat maakunnissa. ELY-keskus edistää ja ohjaa MRL 18 mukaisesti kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä ja osallistuu erityisesti yleiskaavojen ja merkittävimpien asemakaavojen osalta ohjaajana ja lausunnonantajana valmisteluun. Kaikki kaavapäätökset tulevat tiedoksi ELY-keskukselle. ELY-keskuksella ja muilla viranomaisilla on toimialaansa kuuluvien asioiden osalta valitusoikeus kaavojen ja rakennusjärjestyksen hyväksymispäätöksistä (MRL 191 ) sekä poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisuista (MRL 193 ). 1.3 Yhdyskuntien vedenhankinnan ja -jakelun toimintavarmuus Vedenhankinnan ja -jakelun toimintavarmuus on toimivan yhteiskunnan peruskiviä. Sen ylläpitämiseksi ja parantamiseksi on tehtävä jatkuvaa työtä. Toimintavarmuus liittyy myös olennaisesti riskinarviointiin ja häiriötilanteista selviytymiseen. Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen laadittiin vesihuoltolaitoksille turvallisuusluokitus, jota on ELY-keskuksien toimesta päivitetty muutamien vuosien välein MMM:lle. Päivitystyö palvelee vesihuollon alueellista edelleen kehittämistä. Toimintavarmuuden turvaaminen liittyy olennaisena osana myös alueelliseen vesihuollon yleissuunnitteluun. Perinteisesti vedenhankinnan ja -jakelun turvaamista on parannettu vesihuoltolaitosten välisiä putkiyhteyksiä toteuttamalla ja/tai ottamalla käyttöön uusia vesilähteitä. Varsinkin muuttovoittoisten alueiden väestönkasvu ja elinkeinotoiminnan vaatimusten kehittyminen aiheuttavat edelleen painetta uusien vesilähteiden löytämiselle ja suojelulle sekä parempien jakeluyhteyksien luomiselle ja entistä turvallisemmalle vesihuollolle. Vedenhankinnan toimintavarmuuden lisäämisessä ELY-keskuksen alueellinen näkökanta ja pohjavesiasiantuntijuus ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa. ELY-keskuksen aloitteellinen ja puolueeton toiminta sekä uusien vedenhankintamahdollisuuksien ideoiminen yhdessä kuntien ja vesihuoltolaitosten kanssa mahdollistaa uusien kestävien ja kokonaistaloudellisten ratkaisujen eteenpäinviennin. Vedenhankinnan turvaamisessa laitosten välinen yhteistyö on entistä tärkeämmässä osassa. Suomi tunnetaan pohjavesialueistaan mutta tosiasiallisesti yhdyskuntien vedenhankintaan soveltuvia merkittäviä esiin-

150 9 tymiä on vaikeata löytää. Yhteistyön aloittajana ja ylläpitäjänä ELY-keskuksella on tärkeä rooli alueellisena puolueettomana toimijana. Yhteistoiminnan avulla saadaan verkostoyhteyksiä rakennettua ja toimintavarmuutta parannettua. Yhteisvoimin voidaan myös tutkia yhdyskunnan vedenhankintaan soveltuvia vesilähteitä pitempien etäisyyksien takaa ja näin lisätä vesiresursseja ja saada parempilaatuista vettä käyttöön. Pidemmälle edetessä voidaan panostaa myös eri vesilähteiden yhteiskäyttöön, jolloin vesivarat ovat optimaalisemmin käytettävissä eri osapuolten kesken. Yhteistoiminnan edelleen kehittyessä on mahdollista päästä myös suurempiin laitoskokoihin, jotka yleensä myös mahdollistavat joustavamman ja varmemman vedenjakelun sekä parantavat laitosten henkilöstö- ja osaamisresursseja. Vedenhankinnan toimintavarmuuteen liittyy olennaisena osana myös uusien pinta- ja pohjavesilähteiden tutkiminen. Viime vuosina on erityisesti tarvittu tietoja pohjavesiesiintymien hydrogeologisista olosuhteista. Vedenhankintaan liittyvien tutkimusten tekemisessä ja suunnittelussa ELY-keskuksen tarjoama erityisasiantuntijuus antaa muun muassa vesihuoltolaitoksille huomattavaa apua tutkimuksia suunniteltaessa ja toteutettaessa. Vesihuoltolaitoksilla ja kunnilla itsellään pohjavesiosaaminen on viimevuosien henkilöstökehityksen myötä vähentynyt huomattavasti. Lisäksi erilaisten hydrogeologisten vedenhankintatutkimusten kautta saadaan arvokasta lisätietoa myös pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitustyöhön. Pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitustyöllä on viime kädessä vaikutusta myös yksilönoikeusturvaan liittyviin kysymyksiin. Siten on ensiarvoisen tärkeätä, että kartoitus- ja luokitustyö perustuu luotettaviin tietoihin. Pinta-ja pohjavesien valvontaan liittyy vesilain (VL) ja ympäristönsuojelulain (YSL) lisäksi keskeisesti laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (VMJL 1299/2004). Pirkanmaa kuuluu Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Vesienhoitosuunnitelmassa esitetään mm. erityiset alueet, joita ovat vedenhankintakäytössä olevat pinta- ja pohjavedet. Suunnitelmissa on esitetty vesien tilaan vaikuttavilla toimialoilla tarvittavat toimet ja keinot, jotka tulee toteuttaa vesien hyvän tilan turvaamiseksi. Vesienhoitosuunnitelmat perustuvat EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanoon. Vesien hyvän tilan varmistaminen huomioidaan ympäristö- ja vesiluvissa lainsäädännön kautta. 1.4 Sidosryhmäyhteistyö Vesihuollon edistämis- ja kehittämistehtävissä ELY-keskuksen yhteistyö- ja sidosryhmä on laaja. Alueellisista toimijoista tiivistä yhteistyötä tehdään erityisesti kuntien viranomaisten (ympäristönsuojelu-, tekninen-, rakennusvalvonta-, kaavoitus- ja ympäristöterveydenhuoltosektori), vesihuoltolaitosten ja muiden vesihuoltopalveluja tuottavien tahojen sekä maakuntaliittojen, aluehallintoviraston, vettä käyttävän elinkeinoelämän ja vesiensuojeluyhdistysten kanssa. Valtakunnallisia yhteistyötahoja ovat mm. vesihuoltoa toimialallaan ohjaavat ministeriöt (MMM, YM, STM), kuntaliitto, vesilaitosyhdistys sekä vesihuolto-osuuskuntien valtakunnalliset järjestöt. Lisäksi sidosryhmäyhteistyöhön kuuluu ELY-keskuksen sisäinen yhteistyö eri vastuualueiden ja Y- vastuualueen sisällä muiden tehtäväkokonaisuuksien hoidon yhteydessä. ELY-keskuksen sidosryhmätyöskentelyssä etusijalla on kestävien ja toimintavarmojen vesihuoltoasioiden edunvalvonta. ELY-keskus viime kädessä huolehtii, että vesihuoltoasiat tulevat huomioiduksi erilaisia kaavoja, suunnitelmia, selvityksiä sekä strategioita ja kehittämisohjelmia laadittaessa. Pitkäaikainen ja toimiva sidosryhmäyhteistyö ja hyvä keskusteluyhteys erityisesti kuntien ja laitosten kanssa vähentää merkittävästi viranomaisvalvonnan työmäärää ja valitusmenettelyjä.

151 Asiantuntijatehtävät ELY-keskus on ainoa puolueeton alueellinen taho, jolta on mahdollista saada tietoa erilaisista vesihuoltoon liittyvistä erityiskysymyksistä. Muutama vuosi sitten perustettu ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskus (Yaspa) pystyy tarjoamaan kansalaisille yleistä vesihuoltotietoutta. Hyvin usein kuitenkin tarvitaan ELYkeskuksen asiantuntijoiden näkemystä asioiden neuvonnassa. ELY-keskuksen tarjoama neuvonta, opastaminen ja asiantuntijalausunnot kohdistuvat niin yksittäisiin kansalaisiin, kuntiin, vesihuoltolaitoksiin kuin muihinkin sidosryhmiin. Lisäksi kokemusperäistä alueellista tietämystä tarvitaan myös ohjaavissa tahoissa, lähinnä sidosryhmätyöskentelyn yhteydessä. Asiantuntijuutta tarvitaan ratkaistaessa vesihuoltoon liittyviä teknisiä tai laadullisia ongelmia. Toisaalta myös lainsäädännöllistä apua ja neuvontaa kaivataan. Usein neuvontaa tarvitaan myös erilaisten toimintatapojen ja menettelyjen osalta. Asiantuntijatehtäviin kuuluu myös vesihuoltotiedon tuominen EY-keskuksessa tuotettaviin vesihuoltoa sivuaviin lausuntoihin, päätöksiin ja muihin asiakirjoihin (mm. vesihuollon huomioiminen maankäytössä, kaava- rakennus- ja ympäristönsuojelumääräyksistä lausuttaessa). 1.6 Koulutus Lainsäädännön uudistukset aiheuttavat usein laajaa tiedotustarvetta. Kouluttaminen, käytäntöjen jalkauttaminen ja tiedottaminen alueen eri toimijoille tapahtuu paljolti ELY-keskusten kautta. Tietoa jaetaan sähköisesti sekä erikseen räätälöidyissä koulutustilaisuuksissa. Muutamat ELY-keskukset järjestävät vuosittain alueellisia vesihuoltopäiviä, jossa käydään läpi edellä esitettyjä muutoksia ja ajankohtaisia vesihuoltoasioita alueelta. Alueellinen vesihuoltopäivä toimii myös eri toimijoiden yhteen kokoavana foorumina, jossa vaihdetaan näkemyksiä ja kuullaan tarpeista. Muutamat ELYkeskukset järjestävät vuosittain seutukuntakohtaisia ja erityisesti vesihuoltoa palvelevia tapaamisia, jossa käydään läpi ajankohtaisia ao. seutukunnan vesihuollon erityiskysymyksiä ja kehittämistarpeita. Eri tavoin toteutettavan koulutuksen, neuvonnan ja tapaamisten kautta saadaan merkittävästi vähennettyä yksittäistä kunta- ja laitoskohtaista neuvontaa sekä viime kädessä vähennettyä viranomaisvalvontaa ja oikeuskäsittelyjen määrää. 2. Vesihuoltolain (119/2001) mukainen valvonta Vesihuoltolain mukaisia keskeisiä toimijoita ovat kunnat, vesihuoltolaitokset, kiinteistön omistajat ja haltijat sekä viranomaiset. Valvontaviranomaisia ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kunnan terveydensuojeluviranomainen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Valvontaviranomainen voi kieltää sitä, joka rikkoo vesihuoltolakia tai sen nojalla annettua säännöstä, jatkamasta tai toistamasta säännöksen vastaista menettelyä taikka määrätä hänet täyttämään velvollisuutensa. Kuntaan kohdistuvan kiellon tai määräyksen antaa elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus. Kuntaan kohdistuvat ELY-keskuksen keskeiset valvontatehtävät on esitetty seuraavissa kappaleissa.

152 11 Vesihuollon valvontasuhteet kaaviona. Punaisella taustalla erityisesti vesihuoltolain mukainen valvonta. 2.1 Yleisen edun valvonta Vesihuoltolain perusteella ELY-keskukselle kuuluu vesihuollon yleinen valvonta pohjautuen lakisääteiseen toimivaltaan, johon kuuluu yleisen edun valvonta (laki ELY-keskuksista 3 ). Yleisen edun valvonnan puitteissa tärkeänä päämääränä on, että vesihuolto on järjestetty tasapuolisesti, kokonaistaloudellisesti ja että se on tehokasta, terveellistä, ympäristöystävällistä, varmuudeltaan hyvää sekä määrältään ja laadultaan riittävää. Yleisen edun valvonta kohdistuu kiinteistöjen omistajiin ja haltijoihin, vesihuoltolaitoksiin ja kuntiin. Valvonnan pääasiallisena keinona on edistämiseen ja kehittämiseen keskittyvä ennakkovalvonta. Tarvittaessa käytetään pakkokeinoja, kuten määräystä, kieltoa tai niitä tehostamaan hallintopakkoa. Yleisen edun valvonta on siis koko ELY-keskuksen vesihuoltotoiminnan perusta ja kattaa vesihuoltotoiminnan aina vedenottamolta jätevedenpuhdistamolle vesihuoltolain määräysten puitteissa. 2.2 Kunnan järjestämisvelvollisuuden valvonta ja edistäminen ELY-keskuksen tehtävänä on valvoa, että vesihuollon kehittäminen ja siihen liittyvä järjestämisvelvollisuus on arvioitu koko kunnan alueella yhdyskuntakehityksen mukaisesti. Kunnan on suunniteltava alueensa vesihuollon kehittämistä, minkä yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on, että vesihuollon tarpeiden pohjalta voidaan alueellisesti ja ajallisesti täsmentää kunnan VHL 6 :ssä tarkoitettua velvollisuutta vesihuollon järjestämiseen. Vesihuollon kehittämisen ja järjestämisen tulee muodostaa johdonmukainen kokonaisuus kehittämisen suunnittelusta oikeusvaikutteisiin toiminta-aluepäätöksiin. ELY-keskuksen tehtävänä on edistää ja valvoa, että kunta ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin vesihuollon järjestämiseksi niillä alueilla, joilla vesihuoltolain mukainen järjestämisvelvollisuus on olemassa. Kunnalla on