Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007
Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan shp väestömäärä n. 193 600 pinta ala 14 000 km 2 Keski Pohjanmaa shp asukasluku n. 70 700 pinta ala 5470 km 2
Pohjanmaa hankkeen pääteemat 1. Kuntien mielenterveys ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja päihdeongelmien ehkäisy 3. Mielenterveys ja päihdepalvelujen kehittäminen 4. Mielenterveys ja päihdekuntoutuksen kehittäminen 5. Työhyvinvoinnin edistäminen osana laajaalaista mielenterveys ja päihdetyötä 6. Alueellisen toimintamallin kehittäminen koko hankealueella Pohjanmaa hanke osana kansallista mielenterveys ja päihdeohjelmaa
Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat edellytykset hallita terveyttään ja siihen liittyviä taustatekijöitä (WHO 1986) Terveys monitahoisten yksilöllisten, sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöön liittyvien tekijöiden vuorovaikutusta (terveyden determinantit)
Terveyden edistäminen jatkuu... Terveyden taustatekijöitä mm. ikä, tiedot ja taidot, elintavat, koulutus, psykososiaaliset tekijät, kulttuuri, työ ja asumisolosuhteet sekä palvelujärjestelmän toimivuus. (STM 2006)
Mielenterveyden edistäminen Mielenterveyden edistämisen tavoitteena on 1) vahvistaa ja 2) vähentää mielenterveyttä vahingoittavia tekijöitä. Mielenterveyden edistäminen on mitä tahansa toimintaa, mikä vaalii aktiivisesti hyvää mielenterveyttä (Health Education Authority 1997) Mielenterveyttä edistävät toimet lisäävät hyvinvointia, lievittävät kärsimystä ja vähentävät mielenterveysongelmien ilmaantuvuutta. (STM 2004)
Miksi mielenterveyden ensiapua? Mielenterveyden häiriöt yleisiä (vrt. Terveys 2000 tutkimus) Negatiiviset asenteet mielenterveyden häiriöitä kohtaan Mielenterveyteen liittyvä stigma Jokainen voi edistää mielenterveyttä Varhainen puuttuminen ja tarvittaessa ammattiavun hakeminen
Mielenterveyden ensiapu Suomen malli koostuu kahdesta erillisestä osiosta: 1. Mielenterveyden ensiapu kansalaistaidoksi 2. Mielenterveyden ensiapu: tunnistaminen ja ensiapu
Mielenterveyden ensiapu kansalaistaidoksi Kurssin tavoitteena on vahvistaa osallistujan hyvinvointia ja ehkäistä mielen pahoinvointia Kurssi lisää osallistujan tietoja ja taitoja, miten tukea hyvää mielenterveyttä Kurssi lisää osallistujan tietoja ja taitoja, miten selviytyä elämän vaikeuksista ja kriiseistä
Mielenterveyden ensiapu: tunnistaminen ja ensiapu Mielenterveyden ensiavun tarkoitus: 1) suojella elämää jos epäillään, että ihminen voi vahingoittaa itseään tai muita 2) tarjota apua, jolla pyritään ehkäisemään mielenterveysongelmien kehittyminen vakavammiksi 3) edistää hyvän mielenterveyden saavuttamista ja tukea omia voimavaroja ja vahvuuksia sekä 4) ohjata tarvittaessa hakemaan apua.
Mielenterveyden ensiapu: tunnistaminen ja ensiapu Sisältö: Mielenterveys Elämän kriisit Depressio Itsetuhoisuus Päihdehäiriöt Psykoosit Ahdistuneisuushäiriöt
Mielenterveyden ensiapu: tunnistaminen ja ensiapu Pohjautuu Australialaiseen malliin: 1) Arvioi avunhakijan mahdollinen itsetuhoisuuden riski 2) Kuuntele rauhallisesti ja moralisoimatta 3) Rohkaise ja anna tietoa asioista 4) Rohkaise hakemaan tarvittaessa ammattiapua 5) Rohkaise huolehtimaan itsestä
Mielenterveyden ensiapukurssin läpikäynyt osallistuja: 1) tietää yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden oireita. 2) on tietoinen päihderiippuvuuksista ja päihteiden käytön haitoista. 3) osaa soveltaa mielenterveyden ensiavun askeleita. 4) omaa valmiudet tarvittaessa tarjota apua ja ohjata hoitoon. 5) saa valmiuksia osaamisensa rajojen tunnistamiseen.
Mielenterveyden ensiavun vaikuttavuus Kurssin vaikuttavuutta tutkittu ja arvioitu kansainvälisesti Australia 2002, 2004, 2005, 2006 Skotlanti 2006 Suomi 2007 Tutkimustulokset yhteneviä
Mielenterveyden ensiavun vaikuttavuus Psyykkisen häiriön tunnistaneiden määrä (%) n=166 Oirekuvaus Depressio Ennen kurssia 91,4 Kurssin jälkeen 95,2 6 kk kurssin jälkeen 93,3 Skitsofrenia 56,6 76,4 67,9 Molemmat 73,3 85,7 80,5 Kitchener & Jorm, BMC Psychiatry 2002, 2:10
Mielenterveyden ensiavun vaikuttavuus Mielenterveyden ensiapu muuttaa osallistujien käyttäytymistä n=166 Tulos % Luottaa kykyihinsä auttaa muita % Ollut kontaktissa mielenterveysongelmaisen kanssa % Antanut apua (jnk verran tai paljon) % Ohjannut ammattiavun piiriin % Antanut monenlaista apua Ennen 62,2% 88,5% 54,5% 14,6% 45,6% Jälkeen 83,3% 89,0% 61,9% 9,0% 52,2% Kitchener & Jorm, BMC Psychiatry 2002, 2:10
Mielenterveyden ensiavun vaikuttavuus Psyykkisen häiriön tunnistaneiden määrä (%) Oire Depressio ennen Depressio jälkeen Depressio muutos Skitsofrenia ennen Skitsofrenia jälkeen Skitsofrenia muutos Molemmat oireet ennen Molemmat oireet jälkeen Molemmat oireet muutos Kontrolliryhmä MHFAryhmä 90,2 % 95,8% 5,6% 74,6 % 82,6% 8,0% 70,6% 80,2% 9,6% 87,7% 90,3% 2,6% 83,9% 81,9% 2,0% 76,5% 77,8% 1,3% Kitchener & Jorm, BMC Psychiatry 2004, 4:33
Mielenterveyden ensiavun vaikuttavuus Asenteet (%) mielenterveyttä kohtaan Väittämä Mt häiriöt eivät koskaan parane (TSM/OSM) Mt potilaat ovat arvaamattomia (TSM/OSM) Lääkehoito on tehokas ja suositeltava hoito Oireilu on merkki ihmisen heikkoudesta On vaikea puhua mt häir. kärsivän kanssa Olisitko valmis avio tai avoliittoon (k) Antaisitko lapsesi hoidettavaksi... (k) Ottaisitko työtoveriksi mt häir. kärsineen (k) Vastustaisitko asumisyksikön rakentamista (k) Ennen 22,2% 65,1% 25,2% 11,8% 29,2% 51,2% 32,8% 91,9% 8,8% Jälk. 10,9% 44,8% 13,5% 12,4% 20,3% 52,8% 32,8% 95,3% 10,4% Häikiö, Löytty & Seppälä 2007
Mielenterveyden ensiavun vaikuttavuus Asenteet (%) mielenterveyttä kohtaan Väittämä Ennen MHFA Jälk. MHFA Väestökysely Mt häiriöt eivät koskaan parane 22,2% 10,9% 20% Mt potilaat ovat arvaamattomia 65,1% 44,8% > 60% On vaikea puhua mt häir. kärsivän kanssa 29,2% 20,3% 40% Olisitko valmis avio tai avoliittoon (k) 51,2% 52,8% < 33% Antaisitko lapsesi hoidettavaksi... (k) 32,8% 32,8% 13% Ottaisitko työtoveriksi mt häiriöistä kärsineen (k) 91,9% 95,3% 80% Vastustaisitko asumisyksikön rakentamista (k) 8,8% 10,4% <33% Häikiö, Löytty & Seppälä 2007
Mielenterveyden ensiavun vaikuttavuus Asenteet (%) päihdehäiriöitä kohtaan Väittämä Päihdehäiriöt eivät koskaan parane (OSM/TSM) Päihdehäiriöiset ovat arvaamattomia P häiriö on merkki ihmisen heikkoudesta On vaikea puhua päihdehäir. kärsivän kanssa Olisitko valmis avio tai avoliittoon... (k) Antaisitko lapsesi hoidettavaksi... (k) Ottaisitko työtoveriksi päihdehäir. kärsineen (k) Vastustaisitko asumisyksikön rakentamista (k) Ennen 25,6% 71,8% 21,8% 31,2% 14,8% 5,8% 63,6% 19,7% Jälk. 27,4% 68,2% 19,6% 26,4% 17,4% 10,6% 73,4% 28,9% Häikiö, Löytty & Seppälä 2007
Mielenterveyden ensiavun vaikuttavuus Tietoisuus kurssin jälkeen (%) Väittämä Tietää masennuksen oireet ja tunnistaa avuntarpeen Osaa masentuneen ensiavun Osaa tunnistaa itsetuhoisen avuntarpeen Osaa auttaa itsetuhoista ihmistä Tietää mitä päihderiippuvuus on ja tunnistaa avun tarpeen Osaa päihderiippuvaisen ensiavun Tietää psykoosien yleisimmät oireet ja tunnistaa avun tarpeen Osaa antaa ensiapua psykoottiselle ihmiselle % osuus 91,5% 89,0% 78,1% 72,7% 92,2% 77,4% 78,9% 68,7% Häikiö, Löytty & Seppälä 2007
Mielenterveyden ensiavun vaikuttavuus Kurssi vaikuttanut positiivisesti ihmisten asenteisiin Tietoisuus mielenterveyden ongelmista lisääntynyt Kurssin käyneet kokivat saaneensa työkalun auttaa mielenterveysongelmaista Kurssin käyneet kokivat kykenevänsä auttamaan paremmin kanssaihmisiään
KIITOS! www.pohjanmaahanke.fi