SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro @timoaro Syyskuu 2017
SISÄLTÖ 1. Analyysin viitekehys ja toteuttaminen 2. Alle 20 000 asukkaan seutukaupunkien kasvun osatekijöiden tilastoanalyysi 3. Yli 20 000 asukkaan seutukaupunkien kasvun osatekijöiden tilastoanalyysi 4. Yhteenveto kaikista seutukaupungeista
1. Analyysin viitekehys ja toteuttaminen
Jokaisen alueen menestyminen perustuu kasvuun!
Alueen sisäinen kasvu (elinvoima) Alueen ulkoinen kasvu (elinvoima)
ALUEEN SISÄINEN JA ULKOINEN KASVU (ELINVOIMA) 1. SISÄINEN KASVU Alueen sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun etuun: alueen tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, eheys ja yhtenäisyys, tahtotila, kyky tehdä päätöksiä, muutosherkkyys, sisäinen yhteistyöja luottamuskulttuuri, yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyt jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta on omissa käsissä Alueen mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, julkinen puhe alueesta, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja alueen kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät 3. Alueen mainekuva 2. Alueen ulkoinen kasvu 2. ULKOINEN KASVU: Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenteeseen, väestöja työllisyyskehitykseen, alue- ja yritystalouteen, osaamiseen ja koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, saavutettavuuteen ja etäisyyksiin jne. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutoksen hallinta riippuvainen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista 1. Alueen sisäinen kasvu
ANALYYSIN VIITEKEHYS! 4. VILLIT KORTIT 3. PITOVOIMA 1. KASVU 2. VETOVOIMA
KASVUN OSATEKIJÄT 1.Väestömäärä ja väestölisäys 2.Muuttovetovoima 3.Alue- ja paikallistalouden kehitys 4.Työpaikkojen määrä ja työpaikka-lisäys 5.Yritysperustanta 6.Yrityskannan lisäys 7.Investointien ja pääomien saaminen alueelle 8.Matkailu-, tapahtuma- ja vierailija-kävijöiden määrä ja lisäys 9.Opiskelijoiden määrä ja lisäys
KASVUN OSATEKIJÖIHIN LIITTYVÄN ANALYYSIN AINEISTO JA AINEISTON KÄSITTELY Analyysin aineiston muodostivat ensisijaisesti Tilastokeskuksen tilastot ja tietokannat. Analyysiin valittiin suoraan ja välillisesti kasvun osatekijöihin liittyvät muuttujia, jotka liittyvät alueen ulkoiseen kasvuun. Väkiluku 2016 ja väestöennuste 2035 Väestömuutos 2010-2016 Muuttovetovoim a 2010-2016 Analyysiin kerättiin erikseen sekä absoluuttista ja suhteellista tilastotietoa kaupunkien muutos- ja kehitysdynamiikasta. Absoluuttiset luvut perustuvat viimeiseen käytettävissä olevaan tilastovuoteen ja suhteelliset muutokset pääosin kehitykseen viimeisen viiden vuoden osalta Analyysin kohteena oli yhteensä 32 seutukaupunkia: 15 alle 20000 asukkaan seutukaupunkia ja 17 yli 20000 asukkaan seutukaupunkia. Analyysin ulkopuolelle jätettiin Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kehyskuntia Jokainen analyysin dia esitetään samalla tavalla. Dian yhteydessä on aina selitelaatikko ja kaksi graafia. Vasemmalla olevassa graafissa on kaupunkien absoluuttiset luvut paremmuusjärjestyksessä ja sen jälkeen toisessa graafissa kaupunkien suhteellinen muutos paremmuusjärjestyksessä. Selitelaatikossa kuvataan, mitä kyseinen muuttuja kuvaa ja mittaa sekä mitkä ovat keskeiset nostot graafien tulosten perusteella Aluetalous 2000-2014 Työpaikkakehitys 2010-2014 Asuminen 2010-2015 Taloudellinen huoltosuhde 2005-2015 Työllisyys- ja työttömyysaste 2010-2015 Sairastavuusinde ksi 2010-2016 Vieraskieliset 2005-2016 Yritysdynamiikka 2010-2016 Koulutustaso 2007-2016
ANALYYSIN KOHDEKAUPUNGIT Alle 20 000 asukkaan kaupungit (15) Akaa Forssa Heinola Kauhava Kuusamo Lieksa Loimaa Loviisa Orimattila Parainen Pieksämäki Pietarsaari Uusikaupunki Ylivieska Äänekoski Yli 20 000 asukkaan kaupungit (17) Hamina Iisalmi Imatra Jämsä Kemi Kotka Kurikka Lohja Raahe Raasepori Rauma Salo Sastamala Savonlinna Tornio Valkeakoski Varkaus
2. Alle 20 000 asukkaan seutukaupunkien kasvun osatekijöiden tilastoanalyysi
2a Väestödynamiikkaan liittyvät muuttujat
VÄKILUKU 2016 JA VÄESTÖENNUSTE 2035 Muuttuja kuvaa kuntien väkilukua vuonna 2016 ja väestöennusteen mukaan vuonna 2035 Viidentoista seutukaupungin väkiluvut vaihtelevat Lieksan 11 580 asukkaasta Pietarsaaren 19 377 asukkaaseen. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan viiden seutukaupungin väkiluku kasvaa vuosien 2016-2035 aikana: Ylivieska, Akaa, Loviisa, Parainen ja Pietarsaari 0,5 %. Muissa kunnissa väkiluku laskee ennusteen mukaan vuosina 2016-2035. Väestö vähenee ennusteen mukaan suhteellisesti eniten Kuusamossa, Pieksämäellä ja Lieksassa. Väkiluku laskee yli tuhannella asukkaalla myös Kauhavalla ja Heinolassa. Väkiluku vuonna 2016 Väkiluku väestöennusteen mukaan vuonna 2035 25000 25000 20000 15000 10000 11580 15199 15208 15398 15404 15533 16267 16279 16599 16923 17332 18475 19350 19374 19377 20000 15000 10000 10037 13378 14500 14982 15511 15556 15662 15916 16187 16787 17513 17661 17772 18548 19471 5000 5000 0 0 Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestöennuste 2015-2040
VÄESTÖMUUTOS ABSOLUUTTISESTI JA SUHTEELLISESTI VUOSINA 2010-2016 Muuttuja kuvaa väestömuutosta vuosien 2010-2016 välisenä aikana. Väestömuutos pitää sisällään kaikki väestökehityksen osatekijät eli luonnollisen väestölisäyksen, kuntien välisen nettomuuton ja nettomaaahanmuuton Alle 20 000 asukkaan seutukaupunkien väkiluku väheni noin -7350 asukasta vuosina 2010-2016. Alle 20 000 asukkaan kaupungeista vain Ylivieskan väkiluku kasvoi 2010-luvulla. Akaan ja Orimattilan väkiluvun väheneminen oli maltillista (alle 100 asukasta). Pieksämäen ja Lieksan väkiluku laski yli tuhannella asukkaalla vuosien 2010-2016 aikana Ylivieskan väkiluku kasvoi merkittävästi 2010-luvulla: jopa keskimäärin 1,15 % vuodessa. Väestöpohjaan suhteutettuna väkiluku väheni eniten Lieksassa, Pieksämäellä ja Kuusamossa. Väestömuutos (abs.) vuosina 2010-2016 Väestömuutos (muutos %) vuosina 2010-2016 1500 1000 500 0-500 -1000-1500 -1107-959 -908-870 -1394-709 -649-572 -429-387 -279-103 -89-30 1132 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00-2,00-4,00-6,00-8,00-7,02-5,81-4,48-4,30-4,10-3,84-3,19-2,71-2,48-1,42-0,66-0,52-0,18 8,05-2000 -10,00-8,73 Lähde: Tilastokeskus, väestö
MUUTTOVETOVOIMA ABSOLUUTTISESTI JA SUHTEELLISESTI VUOSINA 2010-2016 Muuttuja kuvaa kokonaisnettomuuttoa eli yhteenlaskettua kuntien välistä nettomuuttoa ja nettosiirtolaisuutta. Alle 20 000 asukkaan kaupungit kärsivät noin -3 000 henkilöä muuttotappiota vuosina 2010-2106. Muuttovoittoa sai viii kuntaa: Ylivieska, Forssa, Loviisa, Parainen ja Orimattila. Kuusamo, Äänekoski ja Kauhava kärsivät määrällisesti suurimmista muuttotappioista. Väkilukuun suhteutettuna selvästi eniten muuttovoittoa sai Ylivieska. Muuttotappiota saivat suhteessa eniten Kuusamo, Kauhava ja Äänekoski. Akaan kokonaisnettomuutto oli väkilukuun suhteutettuna käytännössä tasapainossa. Kokonaisnettomuutto (abs.) vuosina 2010-2016 Kokonaisnettomuutto (promillea 1000 as. kohden) vuosina 2010-2016 800 600 400 200 0-200 -359-289 -163-127 -121-16 104 106 122 150 541 6,00 4,00 2,00 0,00-2,00-1,17-1,09-0,88-0,13 0,93 0,96 1,13 1,22 5,26-400 -600-800 -1000-1200 -1018-672 -623-599 -4,00-6,00-8,00-10,00-9,09-5,23-4,81-4,45-4,20-2,65 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
VIERASKIELISTEN MUUTOS MÄÄRÄLLISESTI JA SUHTEELLISESTI VUOSINA 2005-2016 Muuttuja kuvaa vieraskielisten eli muiden kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten määrän kehitystä vuosina 2005-2016 Vieraskielisten määrä kasvoi kaikissa analyysin kunnissa vuosien 2005-2016 aikana. Vieraskielisten määrä kasvoi selvästi eniten Pietarsaaressa eli yhteensä noin 1 100 henkilöllä vuosina 2005-2016. Vieraskielisten määrä kasvoi lisäksi noin 500 henkilöllä. Vieraskielisten määrä kasvoi määrällisesti vähiten Kuusamossa ja Äänekoskella. Vieraskielisten määrä kasvoi suhteellisesti eniten Pietarsaaressa, Lieksassa ja Forssassa. Vieraskielisten kasvu jäi suhteellisen alhaiseksi Kuusamossa, Äänekoskella ja Ylivieskassa Vain kahdessa kunnassa vieraskielisten määrä kasvoi alle yhden prosentin; Kuusamossa ja Äänekoskella. Vieraskielisten määrän muutos (abs.) vuosina 2005-2016 Vieraskielisten määrän muutos (%) vuosina 2005-2016 1200 1000 1116 7 6 5,8 800 600 400 200 128 152 157 170 201 244 259 268 303 310 318 347 362 482 5 4 3 2 1 0,9 0,9 1 1 1,2 1,5 1,7 1,7 1,7 1,9 2,1 2,3 2,8 3,1 0 0 Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne
2b Aluetalous- ja työllisyysdynamiikkaan liittyvät muuttujat
ALUETALOUDEN KEHITYS VUOSINA 2000-2014 Muuttuja kuvaa seudun (tietoja ei saatavissa kunnittain) bruttokansantuotteen indeksiä suhteessa koko maahan (100) ja sen jälkeen alueen kokonaistuotannon muutosta arvonlisäyksen muutosindeksin avulla vuosina 2000-2014 (vuosi 2000=100) Yhdenkään seutukaupungin BKTA indeksi ei ylittänyt koko maan keskiarvoa (100). Korkein BKTA indeksi oli Pietarsaaren (95,1) ja Loviisan (92,5) seuduilla. Neljällä seudulla BKTA jäi alle 70:n tason: indeksi oli alhaisin Etelä-Pirkanmaan, Pielisen- Karjalan ja Loimaan seuduilla. Arvolisäyksen muutosindeksi ylitti vuoden 2000 arvon kaikilla alueilla Äänekosken seutua lukuun ottamatta. Arvolisäyksen muutosindeksi oli korkein Seinäjoen (Kauhava), Ylivieskan ja Pieksämäen seuduilla. Äänekosken arvolisäyksen indeksi oli ainoa, joka jäi vuonna 2014 alhaisemmalle tasolle kuin vuonna 2000 BKTA-indeksi suhteessa koko maahan (koko maa= 100) Arvonlisäyksen muutosindeksi vuosina 2000-2014 (vuosi 2000=100) Etelä-Pirkanmaa Pielisen Karjala Loimaa Koillismaa Ylivieska Forssa Pieksämäki Åboland-Turunmaa Vakka-Suomi Lahti Äänekoski Seinäjoki Loviisa Pietarsaari 63,6 65,1 67,3 69,4 72,2 75,8 77,1 77,7 80 81,9 88,4 88,8 92,5 95,1 0 20 40 60 80 100 Äänekoski Akaa Uusikaupunki Forssa Parainen Loimaa Lieksa Pietarsaari Kuusamo Heinola Orimattila Loviisa Pieksämäki Ylivieska Kauhava 88,5 111,1 131,4 138,1 138,4 140,7 142,7 144 144,2 148,7 148,7 149 160,5 164,6 176,4 0 50 100 150 200 Lähde: Tilastokeskus, kansantalous; aluetalouden tilinpito
Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE VUOSINA 2005-2015 Muuttuja kuvaa taloudellista huoltosuhdetta eli ei-työllisten määrää suhteessa työllisiin. Mitä alhaisempi on suhdeluku, sitä kilpailukykyisempi alue on taloudellisesta näkökulmasta. Koko maan taloudellinen huoltosuhde oli 143,2 eli sataa työllistä kohden oli 143,2 ei-työllistä henkilöä. Taloudellista huoltosuhdetta voi pitää yhtenä merkittävimpänä alueen elinvoiman indikaattorina. Parainen oli ainoa alle 20 000 asukkaan kaupungeista, jossa taloudellinen huoltosuhde oli kilpailukykyisempi kuin koko maan keskiarvo. Uudenkaupungin ja Pietarsaaren taloudellinen huoltosuhde oli lähellä koko maan keskiarvoa. Taloudellinen huoltosuhde oli heikoin Lieksassa, jossa sataa työllistä kohden oli 229 ei-työllistä henkilöä. Lisäksi Äänekosken ja Heinolan taloudellinen huoltosuhde oli selvästi koko maan keskiarvoa ja mediaania korkeampi. Taloudellinen huoltosuhde heikkeni kaikissa analyysin kunnissa lukuun ottamatta Kuusamoa vuosien 2005-2015 aikana. Huoltosuhde heikkeni eniten Heinolassa, Forssassa ja Äänekoskella; Taloudellinen huoltosuhde vuonna 2015 Taloudellisen huoltosuhteen muutos vuosina 2005-2015 2,40 2,20 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 1,41 1,46 1,47 1,54 1,54 1,55 1,57 1,58 1,60 1,69 1,72 1,79 1,87 1,92 2,29 0,45 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00-0,05 0,00 0,09 0,09 0,11 0,11 0,11 0,12 0,12 0,14 0,16 0,20 0,26 0,30 0,33 0,38
TYÖPAIKKAKEHITYS MÄÄRÄLLISESTI JA SUHTEELLISESTI VUOSINA 2010-2014 Muuttuja kuvaa työpaikkakehitystä kaikkien työnantajasektoreiden osalta vuosina 2010-2014. Luvut pitävät sisällään kuntien, valtion, valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden, yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikat. Alle 20 000 asukkaan kaupungit menettivät yhteensä noin -4 400 työpaikkaa vuosien 2010-2014 aikana. Työpaikkojen määrä kasvoi vain Ylivieskassa ja Uudessakaupungissa. Äänekoskelta katosi yhteensä noin tuhat työpaikkaa vuosina 2010-2014 Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Uudessakaupungissa ja Ylivieskassa. Äänekoski ja Loviisa menet-tivät yli 10 prosenttia työpaikoistaan vuosien 2010-2014 aikana. Kaikkien työnantajasektorien työpaikkakehitys (abs.) 2010-2014 Kaikkien työnantajasektorin työpaikkakehitys (muutos %) 2010-2014 800 600 400 200 0-200 -400-600 -800-1000 -1200-1400 -1600-1800 -2000-1006 -630-580 -503-450 -438-340 -310-250 -178-161 -136-66 95 584 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10,0-12,0-14,0-12,4-10,1-8,7-8,2-7,9-5,9-5,2-5,2-4,4-3,3-2,5-2,4-0,6 1,6 9,2 Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti
Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti AVOIMEN SEKTORIN TYÖPAIKKAKEHITYS VUOSINA 2010-2014 Muuttuja kuvaa avoimen sektorin työpaikkakehitystä vuosina 2010-2014. Avoin sektori pitää sisällään yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikat. Alle 20 000 asukkaan seutukaupungit menettivät yhteensä noin -3 200 avoimen sektorin työpaikkaa vuosien 2010-2014 aikana. Avoimen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi eniten Uudessakaupungissa, mutta kehitys oli positiivista myös Ylivieskassa ja Pietarsaaressa. Työpaikkojen määrä laski määrällisesti eniten Äänekoskella, Heinolassa ja Loviisassa. Uudenkaupungin avoimen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi yli 15 prosenttia vuosien 2010-2014 aikana. Työpaikkojen määrä väheni suhteellisesti eniten eli yli 10 prosenttia Loviisassa, Äänekoskella ja Heinolassa. Avoimen sektorin työpaikkakehitys (abs.) 2010-2014 Avoimen sektorin työpaikkakehitys (muutos %) 2010-2014 800 717 20,0 600 15,0 400 10,0 200 90 30 5,0 2,2 0-244 -175-166 -163-154 -103-5,1-4,6-3,7-3,1-3,1-2,9 0,4 0,0-200 -5,0-400 -379-325 -600-457 -10,0-550 -606-800 -15,0-754 -14,2-12,5-10,8-10,1-9,9-9,3-1000 -20,0 15,3
AVOIMEN SEKTORIN OSUUS TYÖPAIKOISTA 2010-2014 Muuttuja kuvaa avoimen sektorin prosenttiosuutta kaikista alueen työpaikoista vuosina 2010-2014. Avoin sektori pitää sisällään yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikat. Avoimen sektorin osuus alueen työpaikoista oli alle 20 000 asukkaan kaupungeissa keskimäärin 70,1 prosenttia. Avoimen sektorin osuus oli korkein Uudessakaupungissa ja Heinolassa. Alhaisin avoimen sektorin osuus työpaikoista oli Pieksämäellä ja Lieksassa. Avoimen sektorin osuus kaikista työpaikoista kasvoi seitsemässä kunnassa ja laski kahdeksassa kunnassa vuosien 2010-2014 aikana. Avoimen sektorin osuus kasvoi eniten Uudessakaupungissa ja aleni eniten Orimattilassa ja Loviisassa. Avoimen sektorin osuus (%) kaikista alueen työpaikoista 2014 Avoimen sektorin työpaikkaosuuden muutos (%-yks.) 2010-2014 80,0 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 45,0 40,0 62,2 62,8 64,3 64,5 66,3 69,2 70,7 71,3 72,6 73,2 73,4 74,2 74,4 75,3 77,4 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-4,0-3,1-1,8-1,6-1,4-0,7-0,6-0,1 0,1 0,3 0,4 0,7 1,0 1,4 4,2 Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti
TYÖLLISYYSASTE (%) VUOSINA 2010-2015 Muuttuja kuvaa alueen työllisyysastetta eli 18-64 vuotiaiden työllisten osuutta suhteessa vastaavanikäiseen väestöön vuosina 2010-2015 Seutukaupunkien työllisyysaste oli keskimäärin 66,4 % eli jäi vähän alle koko maan työllisyysasteen (67,6 %). Parainen oli ainoa alle 20 000 asukkaan seutukaupungeista, joka ylitti hallitusohjelman tavoitteena olevan 72 %:in työllisyysasteen. 70 %:in rajan ylittivät lisäksi Kauhava, Pietarsaari ja Uusikaupunki. Työllisyysaste oli selvästi alhaisin Lieksassa, jossa vain vähän yli joka toinen 18-64 vuotiaasta oli työllinen vuonna 2015 Työllisyysaste nousi neljässä alle 20 000 asukkaan seutukaupungissa vuosina 2010-2015. Työllisyysaste aleni suhteellisesti eniten Äänekoskella, Loviisassa ja Akaassa 2010-luvun aikana. Työllisyysaste (%) vuonna 2015 Työllisyysasteen muutos (%-yksikköä) vuosina 2010-2015 80 75 70 65 60 55 50 45 55,7 61,2 62,3 62,9 63,2 64,6 67,5 67,9 67,9 68,8 68,8 70,7 70,8 70,9 73,4 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,2-1,1-1,1-1,0-0,8-0,8-0,7-0,5-0,1 0,2 0,6 1,2 4,4 40-1,0-2,0-3,0-2,5-2,4 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta
Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta TYÖTTÖMYYSSASTE (%) VUOSINA 2010-2016 Muuttuja kuvaa alueen työttömyysastetta eli työttömien työnhakijoiden osuutta suhteessa työvoimaan vuosina 2010-2016. Seutukaupunkien keskimäärinen työttömyysaste (12,9 %) alitti koko maan keskiarvon (13,2 %) vuonna 2016. Kolme seutukaupunkia ylsi alle 10 %:in työttömyysasteeseen (Parainen, Kauhava ja Uusikaupunki). Sen sijaan Lieksan ja Äänekosken työttömyysasteet olivat lähes kaksinkertaiset seutukaupunkien kärkeen verrattuna. Työttömyysaste aleni ainoastaan Uudessakaupungissa vuosien 2010-2016 aikana. Työttömyysaste kasvoi suhteellisesti eniten Äänekoskella, Loviisassa ja Lieksassa. Työttömyysaste (%) vuonna 2016 Työttömyysasteen muutos (%-yksikköä) vuosina 2010-2016 25 20 15 10 5 0 7,4 8,5 9,4 10,6 10,9 12,4 12,5 12,9 13 13,5 14,2 15 16,1 18,2 19,2 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-0,8 0,5 0,7 1,3 1,3 1,5 1,7 1,7 1,8 1,9 2,3 2,5 3,4 3,6 4,0-1,0-2,0
2c Muut kehitysdynamiikkaan liittyvät muuttujat
YRITYSKANNAN (TOIMIVAT YRITYKSET) MUUTOS 2010-2016 Muuttuja kuvaa alueen toimivien yritysten eli yrityskannan muutosta vuosien 2010-2016 välisenä aikana Toimivien yritysten määrä kasvoi kaikissa alle 20 000 asukkaan kaupungeissa Heinolaa lukuun ottamatta. Yrityskanta kasvoi analyysin kohdekaupungeissa noin 1 100 yrityksellä vuosina 2010-2016. Yrityskunta kasvoi määrällisesti eniten Paraisilla, Kauhavalla ja Pietarsaaressa. Yritysten määrä kasvoi suhteellisesti yli 10 prosenttia viidessä kunnassa: Paraisilla, Ylivieskassa, Pietarsaaressa, Kauhavalla ja Loimaalla. Toimivien yritysten määrä väheni Heinolassa. Forssan yrityskannassa ei tapahtunut käytännössä muutosta vuosina 2010-2016 Toimivien yritysten määrän muutos (abs.) vuosina 2010-2016 Toimivien yritysten määrän muutos (%) vuosina 2010-2016 200 150 100 50 0-50 -100-48 1 33 40 45 62 64 69 70 93 96 136 136 153 160 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-4,4 0,1 3,3 4,1 5,2 5,5 6,1 7,3 7,9 8,6 10,4 11,0 11,5 12,3 12,7 Lähde: Tilastokeskus, yritykset; aloittaneet ja lopettaneet yritykset
YRITYSKANTA SUHTEESSA VÄESTÖPOHJAAN 2010-2016 Muuttuja kuvaa alueen toimivien yritysten eli yrityskannan määrää suhteessa alueen keskiväkilukuun vuosina 2010-2016 Kaikissa seutukaupungeissa toimi keskimäärin 70,4 yritystä tuhatta asukasta kohden eli hieman enemmän keskimäärin koko maassa. Toimivien yritysten määrissä suhteessa väkilukuun oli merkittäviä eroja seutukaupunkien välillä. Yrityskanta oli suurin suhteessa asukaslukuun Kauhavalla, Paraisilla ja Loimaalla, joissa oli lähes kaksi kertaa enemmän yrityksiä suhteessa väkilukuun kuin esimerkiksi Äänekoskella tai Lieksassa. Yrityskannan muutos oli positiivisin Kauhavalla, Loimaalla ja Paraisilla eli samoissa seutukeskuksissa, joissa oli jo ennestään toimivia yrityksiä suhteessa enemmän kuin muualla. Yrityskanta kasvoi merkittävästi myös Kuusamossa vuosina 2010-2016. Heinolan yrityskannan muutos jäi taas vähäiseksi 2010-luvun ensimmäisen seitsemän vuoden aikana Toimivien yritysten määrä suhteessa keskiväkilukuun 2016 Toimivien yritysten määrän muutos (promilleyksikköä) keskiväkilukuun 2010-2016 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 49,4 50,7 54,3 57,6 61,1 61,2 67,9 68,1 72,6 75,5 78,0 85,5 88,6 92,5 92,7 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 0,1 2,2 2,2 2,3 3,9 5,6 6,2 6,5 6,6 7,6 7,9 10,0 10,9 11,4 12,6 Lähde: Tilastokeskus, yritykset; aloittaneet ja lopettaneet yritykset
VÄESTÖN KOULUTUSTASOMITTAIN INDEKSI VUOSINA 2007-2016 Muuttuja kuvaa alueen yli 20-vuotiaan väestön koulutustasoa. Tunnusluku lasketaan siten, että jokaiselle koulutusasteelle annetaan koulutuksen keskimääräisen keston mukaan indeksiluku. Mitä korkeampi on alueen indeksiluku, sitä korkeampi on alueen yli 20-vuotiaan väestön keskimääräinen koulutustaso Seutukaupunkien koulutustasoindeksi oli keskimäärin 298. Koulutustaso ylitti neljässä kunnassa yli 300 tason: Paraisissa, Ylivieskassa, Pietarsaaressa ja Akaassa. Väestön koulutustaso oli selvästi alhaisin Lieksassa. Väestön koulutustaso koheni kaikissa seutukaupungeissa vuosina 2007-2016. Koulutustaso nousi pisteluvuilla tarkasteltuna eniten Paraisissa, Akaassa ja Ylivieskassa, jossa oli jo ennestään alle 20 000 asukkaan seutukaupunkien korkein koulutustaso VKTM-indeksi vuonna 2016 VKTM-indeksin muutos vuosina 2007-2016 400 350 300 250 200 150 100 50 0 254 284 284 285 286 286 287 288 292 297 297 316 317 339 364 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 22 26 28 28 29 29 30 31 32 33 34 36 39 42 45 Lähde: Tilastokeskus, koulutus; koulutusrakenne
KELAN SAIRASTAVUUSINDEKSI VUOSINA 2010-2016 Muuttuja kuvaa miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (=100). Indeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Luku on laskettu ikävakioituna. Kolmen seutukaupungin sairastavuusindeksi alitti koko maan keskiarvon (100). Sairastavuus oli alhaisinta Paraisilla, Pietarsaaressa ja Orimattilassa. Loviisan indeksi oli koko maan keskiarvon tasolla. Sairastavuus oli korkeinta Pieksämäellä, Lieksassa ja Kuusamossa. Sairastavuusindeksi parani neljässä seutukaupungissa vuosien 2010-2016 aikana, joissa indeksi oli jo ennestään keskimääräistä alhaisempi: Paraisilla, Orimattilassa, Akaalla ja Ylivieskassa. Sairastavuusindeksi heikkeni suhteellisesti eniten Pieksämäellä, Heinolassa ja Forssassa. KELA:n sairastavuusindeksi vuonna 2016 KELA:n sairastavuusindeksin muutos vuosina 2010-2016 140 130 120 110 100 90 80 89,9 97,3 99 100,5 101,9 102,4 105,6 109 109,7 110 112,3 119,9 127,3 128,2 128,6 8 6 4 2 0-0,7-0,4 0,8 1 2,4 3,2 3,4 3,7 4 5,6 5,9 6,1 7-2 -1,5-4 -3,1 Lähde: KELA, Kelasto -tietokanta
ASUNTO-OSAKKEIDEN NELIÖHINTOJEN MUUTOS VUOSINA 2010-2015 Muuttuja kuvaa alueen kaikkien kerrostalo-, rivitalo- ja paritalo-osakkeiden neliöhintojen muutosta vuosien 2010-2015 välisenä aikana. Asunto-osakkeiden keskimääräisessä neliöhinnassa oli kaksinkertaiset erot seutukaupunkien välillä. Asuntojen neliöhinnat nousivat yli 1300 euron Ylivieskassa, Loviisassa, Kuusamossa ja Paraisilla. Sen sijaan keskimääräiset neliöhinnat jäivät alle 1000 euron Pieksämäellä, Lieksassa ja Äänekoskella. Neliöhinnat nousivat kymmenessä ja laskivat viidessä seutukaupungissa vuosina 2010-2015. Asunto-osakkeiden neliöhinnat nousivat eniten, viidenneksellä, Kauhavalla. Neliöhinnat nousivat kohtuullisen paljon myös Loimaalla, Uudessakaupungissa, Pietarsaaressa ja Ylivieskassa. Neliöhinnat alenivat viidenneksellä Pieksämäellä. Asunto-osakkeiden keskimääräiset neliöhinnat vuonna 2015 Asunto-osakkeiden neliöhintojen muutos (%) vuosina 2010-2015 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 743 782 926 1031 1067 1124 1133 1144 1156 1251 1279 1333 1350 1446 1467 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0-15,0-5,7-5,6-4,5-0,5 0,6 2,5 2,8 2,8 5,3 7,7 8,8 9,5 13,1 20,2-20,0-25,0-21,5 Lähde: Tilastokeskus, asuminen; osakeasuntojen hinnat
VALMISTUNEIDEN ASUNTOJEN MÄÄRÄ 10 000 ASUKASTA KOHDEN VUOSINA 2010-2015 Muuttuja kuvaa alueella valmistuneiden asuntojen yhteismäärää vuosina 2010-2015. Luvut pitävät sisällään kaikki kerrostalo-, rivitaloja paritaloasunnot, jotka ovat osakeyhtiö- tai osuuskuntapohjaisia Alle 20 000 asukkaan seutukaupungeissa valmistui yhteensä noin 5000 asuntoa. Seutukaupunkien välillä oli suuret erot. Asuntoja valmistui ylivoimaisesti eniten Ylivieskassa. Asuntoja valmistui määrällisesti paljon myös Kuusamossa ja Orimattilassa. Valmistuneiden asuntojen määrä oli määrällisesti alhaisin Pieksämäellä, Lieksassa ja Uudessakaupungissa Seutukaupunkien erot valmistunteiden asuntojen määrässä tulevat esiin väestöpohjaan suhteutettuna: esimerkiksi Ylivieskassa valmistui väestöpohjaan suhteutettuna kahdeksan kertaa enemmän asuntoja kuin Pieksämäellä. Ylivieskan lisäksi asuntoja valmistui suhteellisesti paljon Kuusamossa ja Orimattilassa. Asuntoja valmistui suhteellisesti vähiten Pieksämäellä, Heinolassa ja Uudessakaupungissa Valmistuneiden asuntojen määrä yhteensä vuosina 2010-2015 Valmistuneiden asuntojen määrä 10 000 asukasta kohden/vuosi 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 779 515 507 392 390 369 325 285 282 279 238 201 160 141 134 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 88,0 53,8 51,7 42,2 39,7 38,1 31,7 26,9 23,8 23,7 23,4 19,1 17,2 16,8 11,6 Lähde: Tilastokeskus, rakentaminen; valmistuneet asunnot
3. Yli 20 000 asukkaan seutukaupunkien kasvun osatekijöiden tilastoanalyysi
3a Väestödynamiikkaan liittyvät muuttujat
VÄKILUKU 2016 JA VÄESTÖENNUSTE 2035 Muuttuja kuvaa kuntien väkilukua vuonna 2016 ja väestöennusteen mukaan vuonna 2035 Kuntien väkiluvut vaihtelevat Haminan 20 636 asukkaasta Kotkan 54 187 asukkaaseen. Kolmen kaupungin eli Kotkan, Salon ja Lohjan väkiluku ylitti 50 000 asukasta tai oli lähellä rajaa Seutukaupunkien yhteenlaskettu väkiluku laskee väestöennusteen mukaan yhteensä -24 864 henkilöllä (-4,9%) vuoteen 2035 mennessä. Väestöennusteen mukaan vain kolmen kunnan väkiluku kasvaa: Raaseporin, Valkea-kosken ja Lohjan. Väkiluku laskee ennusteen mukaan suhteellisesti eniten Varkaudessa ja Jämsässä. Jos väestöennuste toteutuu, niin Hamina, Jämsä, Kurikka ja Varkaus tippuvat yli 20 000 asukkaan kunnista alle 20 000 asukkaan kunniksi vuoteen 2035 mennessä. Kemissä on väestöennusteen mukaan juuri ja juuri yli 20 000 asukasta vuonna 2035 Väkiluku vuonna 2016 Väkiluku väestöennusteen mukaan vuonna 2035 60000 50000 40000 30000 20000 27517 28077 25010 25062 20636 21259 21346 21468 21501 21602 21767 22117 39614 35242 47149 53546 54187 60000 50000 40000 30000 20000 32036 21726 21735 22217 23431 24258 25749 28156 18437 18550 19188 19568 20019 40136 53222 49596 51018 10000 10000 0 0 Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestöennuste 2015-2040
VÄESTÖMUUTOS ABSOLUUTTISESTI JA SUHTEELLISESTI VUOSINA 2010-2016 Muuttuja kuvaa väestömuutosta vuosien 2010-2016 välisenä aikana. Väestömuutos pitää sisällään kaikki väestökehityksen osatekijät eli luonnollisen väestölisäyksen, kuntien välisen nettomuuton ja nettomaaahanmuuton Väestö väheni yli 20 000 asukkaan seutukaupungeissa yhteensä noin 13 800 asukkaalla vuosina 2010-2016. Väestö väheni määrällisesti eniten Savonlinnassa ja Salossa. Valkeakoski oli ainoa seutukaupungeista, jonka väkiluku kasvoi vuosina 2010-2016. Valkeakosken väkiluku kasvoi 2,4 % vuosien 2010-2016 aikana. Väestönmuutos oli lähellä tasapainoa Raumalla (-0,3%) ja Lohjalla (-0,4%). Väestönmenetys oli suhteellisesti suurinta Jämsässä (-6,3%), Varkaudessa (-5,7%) ja Kurikassa (-5,7%). Väestömuutos (abs.) vuosina 2010-2016 Väestömuutos (muutos %) vuosina 2010-2016 1000 3,0 2,4 500 0-500 -1000-1500 -2000-1817 -1689-1432 -1310-1309 -396-328 -764-702 -646-637 -1023-988 -935-192 -101 502 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6,0-7,0-6,3-5,7-5,7-4,9-4,1-3,6-3,6-3,4-3,1-2,7-2,5-1,8-1,5-1,2-0,4-0,3 Lähde: Tilastokeskus, väestö
MUUTTOVETOVOIMA ABSOLUUTTISESTI JA SUHTEELLISESTI VUOSINA 2010-2016 Muuttuja kuvaa kokonaisnettomuuttoa eli yhteenlaskettua kuntien välistä nettomuuttoa ja nettosiirtolaisuutta. Yli 20 000 asukkaan seutukaupungit kärsivät yhteensä -5 250 asukasta muuttotappioita. Neljä kaupunkia saivat muuttovoittoa ja muut olivat muuttotappiollisia vuosina 2010-2016. Valkeakoski ja Kotka saivat määrällisesti eniten muuttovoittoa: Kotka nettomaahanmuuton ja Valkeakoski kuntien välisen nettomuuton ansiosta. Raahe kärsi määrällisesti suurimmat muuttotappiot Valkeakoski sai väestöpohjaan suhteutettuna eniten muuttovoittoa. Toisessa ääripäässä olivat Raahe, Kurikka ja Jämsä. Lohjan, Imatran ja Rauman muuttotase oli lähellä tasapainoa Kokonaisnettomuutto (abs.) vuosina 2010-2016 Kokonaisnettomuutto (promillea 1000 as. kohden) vuosina 2010-2016 1500 8,0 6,5 1000 500 0-137 -89-55 25 71 738 962 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-0,9-0,5-0,2 0,1 0,3 1,9-500 -1000-1500 -1328-892 -832-799 -679-649 -638-436 -260-252 -4,0-6,0-8,0-10,0-7,5-5,7-5,4-4,4-4,1-4,1-2,1-1,7-1,7-1,3 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
VIERASKIELISTEN MUUTOS MÄÄRÄLLISESTI JA SUHTEELLISESTI VUOSINA 2005-2016 Muuttuja kuvaa vieraskielisten eli muiden kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten määrän kehitystä vuosina 2005-2016 Vieraskielisten määrä kasvoi kaikissa seutukaupungeissa vuosien 2005-2016 aikana. Vieraskielisen väestön määrä kasvoi yhteensä noin 13 600 henkilöllä vuosina 2005-2016. Maahanmuutto tasapainottaa seutukaupunkien pääosin laskevaa väestökehitystä. Vieraskielisten määrä kasvoi määrällisesti eniten isoimmissa seutukaupungeissa Kotkassa, Salossa, Raumalla ja Lohjalla Vieraskielisten osuus kasvoi yli 1 prosenttiyksikön kaikissa seutukaupungeissa Jämsää lukuun ottamatta. Kotkan vieraskielisten kasvu oli suurinta väestöpohjaan suhteutettuna. Vieraskielisten osuus kasvoi suhteellisesti vähiten Jämsässä ja Kurikassa. Vieraskielisen väestön osuus vähintään kaksinkertaistui useimmissa seutukaupungeissa ajanjakson aikana. Vieraskielisten määrän muutos (abs.) vuosina 2005-2016 Vieraskielisten määrän muutos (%-yksikköä) vuosina 2005-2016 3500 3000 3258 7 6 6,1 2500 5 2000 1500 1000 500 144 212 363 371 410 418 427 518 619 672 673 693 931 114013751393 4 3 2 1 0,9 1 1,7 1,7 1,7 1,7 2,1 2,1 2,4 2,4 2,4 2,6 3,1 3,2 3,5 3,5 0 0 Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne
3b Aluetalous- ja työllisyysdynamiikkaan liittyvät muuttujat
Lähde: Tilastokeskus, kansantalous; aluetalouden tilinpito ALUETALOUDEN KEHITYS VUOSINA 2000-2014 Muuttuja kuvaa seudun (tietoja ei saatavissa kunnittain) bruttokansantuotteen indeksiä suhteessa koko maahan (100) ja sen jälkeen alueen kokonaistuotannon muutosta arvonlisäyksen muutosindeksin avulla vuosina 2000-2014 (vuosi 2000=100) Lohjan ja Rauman seutukaupungin seudun BKTA indeksi ylitti maan keskiarvon. Ylivoimaisesti korkein BKTA oli Helsingin seudulla. Rauman seudun BKTA ylittää myös selvästi koko maan keskiarvon. Imatran seudun indeksi on lähes samalla tasolla kuin koko maan keskiarvo. Indeksi oli alhaisin oli Etelä- ja Lounais-Pirkanmaalla sekä Salossa. Arvolisäyksen muutosindeksi kasvoi kaikissa seutukaupungeissa lukuun ottamatta Saloa ja Jämsää. Korkein arvolisäyksen muutosindeksi oli Seinäjoen seudulla (Kurikka), Lounais-Pirkanmaalla (Sastamala) ja Helsingin seudulla (Lohja). BKTA-indeksi suhteessa koko maahan (koko maa= 100) Arvonlisäyksen muutosindeksi vuosina 2000-2014 (vuosi 2000=100) Etelä-Pirkanmaa Salo Lounais-Pirkanmaa Savonlinna Raasepori Ylä-Savo Varkaus Jämsä Raahe Seinäjoki Kotka-Hamina Kemi-Tornio Imatra Rauma Helsinki* 63,6 67,4 68,7 71,7 72,3 73 81,1 84,7 85,1 88,8 91,3 96,5 99,5 116,9 134,9 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Salo Jämsä Varkaus Valkeakoski Kemi Tornio Raahe Imatra Raasepori Hamina Kotka Savonlinna Rauma Iisalmi Lohja Sastamala Kurikka 57,3 94,4 108,2 111,1 111,2 111,2 130,9 132,1 134,2 139,7 139,7 141,9 147,3 150,3 154,7 157,6 176,4 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200
TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE VUOSINA 2005-2015 Muuttuja kuvaa taloudellista huoltosuhdetta eli ei-työllisten määrää suhteessa työllisiin. Mitä alhaisempi on suhdeluku, sitä kilpailukykyisempi alue on taloudellisesta näkökulmasta. Koko maan taloudellinen huoltosuhde oli 143,2 eli sataa työllistä kohden oli 143,2 ei-työllistä henkilöä. Taloudellista huoltosuhdetta voi pitää yhtenä merkittävimpänä alueen elinvoiman indikaattorina. Lohja oli ainoa seutukaupungeista, jonka taloudellinen huoltosuhde alitti koko maan keskiarvon. Raaseporin, Rauman ja Iisalmen taloudellinen huoltosuhde oli kohtuullisen kilpailukykyinen. Heikoin taloudellinen huoltosuhde oli Kotkassa, Varkaudessa ja Kemissä. Jälkimmäisessä oli enemmän kuin kaksi ei-työllistä yhtä työllistä kohden. Taloudellinen huoltosuhde heikkeni kaikissa seutukaupungeissa (vastaa koko maan trendiä). Tornion, Iisalmen ja Sastamalan huoltosuhteen heikkeneminen oli maltillista. Huoltosuhde heikkeni suhteellisesti eniten Kotkassa ja Salossa. Salon taloudellinen huoltosuhde oli koko maan kärkijoukossa vielä vuonna 2005 (1,23) Taloudellinen huoltosuhde vuonna 2015 Taloudellisen huoltosuhteen muutos vuosina 2005-2015 2,40 2,20 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 2,02 1,95 1,74 1,80 1,81 1,82 1,83 1,87 1,64 1,64 1,67 1,67 1,68 1,68 1,42 1,48 1,51 0,50 0,45 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 0,45 0,37 0,21 0,22 0,25 0,26 0,28 0,30 0,31 0,10 0,10 0,13 0,16 0,16 0,17 0,17 0,19 Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne
TYÖPAIKKAKEHITYS MÄÄRÄLLISESTI JA SUHTEELLISESTI VUOSINA 2010-2014 Muuttuja kuvaa työpaikkakehitystä kaikkien työnantajasektoreiden osalta vuosina 2010-2014. Luvut pitävät sisällään kuntien, valtion, valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden, yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikat. Yli 20 000 asukkaan seutukaupungit menettivät yhteensä noin -17 300 työpaikkaa vuosina 2010-2015. Työpaikkakehitys oli negatiivinen kaikissa yli 20 000 asukkaan seutukaupungeissa. Salo menetti yksin lähes viisi tuhatta työpaikkaa. Kotka ja Rauma menettivät lisäksi yli tuhat työpaikkaa. Työpaikkojen määrä väheni määrällisesti vähiten Iisalmessa. Salo menetti noin viidenneksen työpaikoistaan vuosina 2010-2014. Työpaikkojen määrä väheni merkittävästi väestöpohjaan suhteutettuna lisäksi Valkeakoskella (-10,2%), Kemissä (-9,7%), Jämsässä (-9,7%) ja Haminassa (-9,5%). Iisalmi menetti määrällisesti ja suhteellisesti vähiten työpaikkoja 2010-luvun ensimmäisenä viitenä vuotena Kaikkien työnantajasektorien työpaikkakehitys (abs.) 2010-2014 Kaikkien työnantajasektorin työpaikkakehitys (muutos %) 2010-2014 0 0,0-500 -1000-1500 -2000-2500 -1325-940 -862-847 -789-720 -706-688 -672-661-655-567 -562-543 -355-1646 -5,0-10,0-10,2-9,7-9,7-9,5-8,3-7,6-7,1-7,1-6,3-6,2-5,9-5,8-5,2-5,1-4,9-3,8-3000 -15,0-3500 -4000-4500 -20,0-19,6-5000 -4731-25,0 Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti
AVOIMEN SEKTORIN TYÖPAIKKAKEHITYS VUOSINA 2010-2014 Muuttuja kuvaa avoimen sektorin työpaikkakehitystä vuosina 2010-2014. Avoin sektori pitää sisällään yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikat. Avoimen sektorin työpaikkakehitys oli kaikissa seutukaupungeissa negatiivinen vuosina 2010-2014. Yli 20 000 asukkaan seutukaupungit menettivät noin -15 000 työpaikkaa viiden vuoden ajanjaksolla (!). Avoimen sektorin työpaikkojen määrä väheni määrällisesti eniten Salossa, Raumalla ja Kotkassa. Avoimen sektorin työpakkojen määrä väheni vähiten Iisalmessa ja Haminassa. Avoimen sektorin työpaikkojen määrä väheni väestöpohjaan suhteutettuna eniten Salossa, Kemissä ja Valkeakoskella. Avoimen sektorin työpaikat vähenivät suhteellisesti vähiten Iisalmessa, Lohjassa ja Raahessa. Avoimen sektorin työpaikkakehitys (abs.) 2010-2014 Avoimen sektorin työpaikkakehitys (muutos %) 2010-2014 0 0,0-500 -1000-1500 -2000-2500 -3000-1294 -1153-977-725-694 -674-667 -658-633 -599-556 -541-477 -416-386 -263-5,0-10,0-15,0-10,8-10,5-9,8-9,6-12,4-8,0-7,9-7,5-7,4-7,3-7,2-7,2-6,4-5,7-4,0-3500 -4000-20,0-16,1-4500 -5000-4256 -25,0-23,2 Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti
AVOIMEN SEKTORIN OSUUS TYÖPAIKOISTA 2010-2014 Muuttuja kuvaa avoimen sektorin prosenttiosuutta kaikista alueen työpaikoista vuosina 2010-2014. Avoin sektori pitää sisällään yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikat. Avoimen sektorin osuus kaikista alueen työpaikoista oli varsin korkea pääosassa yli 20 000 asukkaan seutukaupungeissa. Kahdeksassa seutukaupungissa avoimen sektorin työpaikkaosuus ylitti 70 prosentin rajan kaikista alueen työpaikoista. Avoimen sektorin osuus työpaikoista oli korkein Raahessa, Raumalla ja Torniossa sekä selvästi alhaisin Kemissä. Avoimen sektorin työpaikkojen osuus kasvoi vain kahdessa seutukaupungissa vuosina 2010-2014 eli Haminassa ja Jämsässä. Avoimen sektorin osuus pysyi samalla tasolla Lohjalla, Iisalmessa, Kotkassa ja Sastamalassa. Avoimen sektorin osuus väheni eniten Kemissä, Salossa ja Varkaudessa vuosina 2010-2014. Avoimen sektorin osuus (%) kaikista alueen työpaikoista 2014 Avoimen sektorin työpaikkaosuuden muutos (%-yks.) 2010-2014 80 75 70 65 60 55 50 45 40 58,4 64,9 65,7 65,8 66,2 67,9 68,2 68,7 70,0 70,0 70,4 70,6 71,3 72,3 72,6 73,6 74,3 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-3,5-3,3-2,5-2,0-1,8-1,7-1,6-1,4-1,2-1,2-0,4-0,2-0,1-0,1 1,0 1,5-5,0-4,4 Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti
TYÖLLISYYSASTE (%) VUOSINA 2010-2015 Muuttuja kuvaa alueen työllisyysastetta eli 18-64 vuotiaiden työllisten osuutta suhteessa vastaavanikäiseen väestöön vuosina 2010-2015 Kaikki yli 20 000 asukkaan seutukaupungit jäivät työllisyysasteessa hallitusohjelman tavoitteesta (72 %). Kaksi seutukaupunkia ylitti koko maan työllisyysasteen keskiarvon: läntisen Uudenmaan Lohja ja Raasepori. Rauman työllisyysaste oli lähellä koko maan keskiarvoa. Kolmen seutukaupungin työllisyysaste jäi alle 60 prosentin. Alhaisin työllisyysaste oli Kemissä, Varkaudessa ja Kotkassa. Työllisyysaste koheni seutukaupungeista 2010-luvun aikana vain Valkeakoskella. Imatran ja Raahen työllisyysaste oli samalla tasolla vuonna 2010 ja 2015. Työllisyysaste heikkeni eniten Salossa, Kotkassa ja Lohjalla. Työllisyysaste (%) vuonna 2015 Työllisyysasteen muutos (%-yksikköä) vuosina 2010-2015 75 70 65 60 55 50 45 40 61,6 61,7 63 63,6 63,9 64,1 64,5 64,8 66,2 66,7 66,9 67,2 56,1 58,5 59,1 70 70,2 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-3,6-3,1-2,6-2,1-1,9-1,7-1,1-1,0-0,9-0,8-0,7-0,6-0,1 0,0 0,0 0,3-5,0-4,3 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta
Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta TYÖTTÖMYYSSASTE (%) VUOSINA 2010-2016 Muuttuja kuvaa alueen työttömyysastetta eli työttömien työnhakijoiden osuutta suhteessa työvoimaan vuosina 2010-2016. Koko maan työttömyys aste oli keskimäärin 13,2 % vuonna 2016. Kuudessa yli 20 000 asukkaan seutukaupungissa työttömyysaste oli alhaisempi kuin koko maan keskiarvo: Kurikassa, Raaseporissa, Sastamalassa, Lohjassa, Raahessa ja Raumalla. Työttömyysaste oli korkein Kotkassa, Kemissä ja Imatralla. Työttömyysaste kasvoi kaikissa seutukaupungeissa Valkeakoskea lukuun ottamatta vuosina 2010-2016. Työttömyysaste kasvoi suhteellisesti eniten Kotkassa, Salossa ja Sastamalassa. Työttömyysaste (%) vuonna 2016 Työttömyysasteen muutos (%-yksikköä) vuosina 2010-2016 25 20 15 10 5 0 20,1 17,1 17,2 17,6 18,4 11,1 11,2 11,7 12,2 12,8 13 13,5 14,2 14,8 15,3 16 16,1 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 0,0 0,7 1,1 1,5 1,7 1,7 2,0 2,5 2,9 2,9 3,0 3,5 3,5 3,8 3,9 5,0 5,6
3c Muut kehitysdynamiikkaan liittyvät muuttujat
YRITYSKANNAN (TOIMIVAT YRITYKSET) MUUTOS 2010-2016 Muuttuja kuvaa alueen toimivien yritysten eli yrityskannan muutosta vuosien 2010-2016 välisenä aikana Yli 20 000 asukkaan seutukaupunkien toimivien yritysten määrä eli yrityskanta kasvoi yhteensä 1 331 yrityksellä vuosina 2010-2016. Yrityskannan kasvoi lähes kaikissa seutukaupungeissa. Yrityskanta kasvoi määrällisesti eniten Salossa, Kurikassa ja Sastamalassa. Yrityskanta kasvoi suhteellisesti eniten Kurikassa, Raahessa ja Sastamalassa. Toimivien yritysten määrän muutos (abs.) vuosina 2010-2016 Toimivien yritysten määrän muutos (%) vuosina 2010-2016 400 350 300 250 200 150 100 50 0-50 -14-5 -1 5 11 24 31 38 42 42 118 121 183 206 234 346 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,3-1,3-0,2-0,1 0,4 0,4 1,2 1,8 2,3 2,5 3,3 7,9 8,6 9,3 10,8 11,3 15,2-50 -100-5,0-10,0 Lähde: Tilastokeskus, yritykset; aloittaneet ja lopettaneet yritykset
YRITYSKANTA SUHTEESSA VÄESTÖPOHJAAN 2010-2016 Muuttuja kuvaa alueen toimivien yritysten eli yrityskannan määrää suhteessa alueen keskiväkilukuun vuosina 2010-2016 Yli 20 000 asukkaan seutukaupungeissa toimi keskimäärin 61,9 yritystä suhteessa keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden. Seutukaupunkien arvo oli lähellä koko maan keskiarvoa. Yrityskanta oli väkipohjaan suhteutettuna korkein Raaseporissa, Sastamalassa ja Kurikassa. Yrityskanta oli suhteessa väkilukuun alhaisin Kemissä, Valkeakoskella ja Raahessa. Toimivien yritysten määrä kasvoi suhteellisesti eniten Kurikassa, Sastamalassa ja Raaseporissa, joissa oli jo ennestään muita seutukaupunkeja suurempi yrityskanta. Kemi oli ainoa seutukaupungeista, jossa yrityskanta aleni vuosien 2010-2016 välisenä aikana. Toimivien yritysten määrä suhteessa keskiväkilukuun 2016 Toimivien yritysten määrän muutos (promilleyksikköä) keskiväkilukuun 2010-2016 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 76,1 82,6 84,1 89,5 64,5 67,4 67,7 41,8 45,5 47,7 49,0 50,0 51,2 54,9 59,2 59,8 60,5 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-0,5 0,1 0,8 1,1 1,2 1,7 2,2 2,3 2,8 2,8 5,4 5,9 6,4 8,6 9,3 10,3 15,0-2,0 Lähde: Tilastokeskus, yritykset; aloittaneet ja lopettaneet yritykset
VÄESTÖN KOULUTUSTASOMITTAIN INDEKSI VUOSINA 2007-2016 Muuttuja kuvaa alueen yli 20-vuotiaan väestön koulutustasoa. Tunnusluku lasketaan siten, että jokaiselle koulutusasteelle annetaan koulutuksen keskimääräisen keston mukaan indeksiluku. Mitä korkeampi on alueen indeksiluku, sitä korkeampi on alueen yli 20-vuotiaan väestön keskimääräinen koulutustaso Yli 20-vuotiaan väestön koulutustaso oli indeksin mukaan korkein Valkeakoskella, Raumalla ja Torniossa. Alhaisin koulutustasoindeksi oli Kurikassa, Sastamalassa ja Jämsässä. Väestön koulutustaso koheni kaikissa seutukaupungeissa niin kuin koko maassa vuosina 2007-2016. Koulutustaso nousi indeksipisteluvuilla eniten Raaseporissa, Valkeakoskella ja Kurikassa sekä vähiten Raahessa, Jämsässä ja Kotkassa. VKTM-indeksi vuonna 2016 VKTM-indeksin muutos vuosina 2007-2016 340 330 320 310 300 290 280 270 260 250 277 291 294 295 300 303 305 305 311 311 315 316 318 320 323 328 328 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 26 27 28 28 28 28 30 30 30 32 33 34 34 36 36 38 40 Lähde: Tilastokeskus, koulutus; koulutusrakenne
KELAN SAIRASTAVUUSINDEKSI VUOSINA 2010-2016 Muuttuja kuvaa miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (=100). Indeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Luku on laskettu ikävakioituna. Yli 20 000 asukkaan seutukaupunkien sairastavuudessa oli merkittäviä eroja. Koko maan sairastavuusindeksin alle ylsi viisi kuntaa: Rauma, Raasepori, Lohja, Salo ja Valkeakoski. Lisäksi Tornion sairastavuusindeksi oli lähellä koko maan keskiarvoa. Sairastavuusindeksi oli korkein Kemissä, Varkaudessa ja Iisalmessa. Sairastavuusindeksissä oli suuria eroja jopa naapurikuntien välillä (vrt. Tornio ja Kemi). Sairastavuusindeksi parantui neljässä seutukaupungissa vuosina 2010-2016: Torniossa, Kemissä, Kurikassa ja Kotkassa. Sairastavuusindeksi heikkeni eniten Sastamalassa. KELA:n sairastavuusindeksi vuonna 2016 KELA:n sairastavuusindeksin muutos (%) vuosina 2010-2016 140 130 120 110 100 90 80 93,7 94,6 105,4 107,9 108,5 108,5 109,1 110 110,5 99,8 101,1 96,4 97,6 117,2 117,8 126 129,4 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-4,7-3,3-2,1-1,8 0,2 0,2 0,4 0,4 0,5 1 1 1,4 2,1 2,1 2,2 2,3 4,2 Lähde: KELA, Kelasto -tietokanta
ASUNTO-OSAKKEIDEN NELIÖHINTOJEN MUUTOS VUOSINA 2010-2015 Muuttuja kuvaa alueen kaikkien kerrostalo-, rivitalo- ja paritalo-osakkeiden neliöhintojen muutosta vuosien 2010-2015 välisenä aikana. Yli 20 000 asukkaan seutukaupunkien asunto-osakkeiden neliöhinta oli keskimäärin 1223 euroa vuonna 2015. Asuntoosakkeiden neliöhinnat olivat korkeimmat Lohjassa, Raaseporissa ja Torniosa. Viidessä kunnassa neliöhinta jäi alle 1000 euron neliöltä: Varkaudessa, Jämsässä, Kurikassa, Kemissä ja Imatralla. Ääripäiden eli Lohjan ja Varkauden neliöhinnoissa oli kaksinkertainen ero Asunto-osakkeiden neliöhinnat laskivat useimmissa seutukaupungeissa vuosien 2010-2015 aikana. Merkittävin neliöhintojen lasku oli Jämsässä, Kurikassa ja Kotkassa. Asunto-osakkeiden hinnat nousivat suhteellisesti eniten Sastamalassa, Torniossa ja Kemissä. Asunto-osakkeiden keskimääräiset neliöhinnat vuonna 2015 Asunto-osakkeiden neliöhintojen muutos (%) vuosina 2010-2015 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 871 903 921 1789 1582 1399 1402 1407 1181 1191 1220 1264 1316 1320 1090 958 969 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0-15,0-11,4-9,6-9,6-9,1-6,4-5,4-4,6-4,3-3,4-0,7-0,3 2,0 2,7 4,4 4,5 11,8-20,0-17,7 Lähde: Tilastokeskus, asuminen; osakeasuntojen hinnat
VALMISTUNEIDEN ASUNTOJEN MÄÄRÄ 10 000 ASUKASTA KOHDEN VUOSINA 2010-2015 Muuttuja kuvaa alueella valmistuneiden asuntojen yhteismäärää vuosina 2010-2015. Luvut pitävät sisällään kaikki kerrostalo-, rivitalo- ja paritaloasunnot, jotka ovat osakeyhtiö- tai osuuskuntapohjaisia Yli 20 000 asukkaan seutukaupungeissa valmistui yhteensä noin 7 750 asuntoa vuosina 2010-2015. Seutukaupunkien välillä oli suuret erot valmistuneiden asuntojen määrässä. Valmistuneiden asuntojen määrä oli suurin Lohjalla, Kotkassa ja Salossa sekä alhaisin Varkaudessa, Jämsässä ja Imatralla. Seutukaupunkien väkilukuun suhteutettuna valmistuneiden asuntojen määrä oli korkein Raahessa, Valkeakoskella ja Torniossa sekä alhaisin Varkaudessa, Imatralla ja Savonlinnassa. Valmistuneiden asuntojen määrä yhteensä vuosina 2010-2015 Valmistuneiden asuntojen määrä 10 000 asukasta kohden/vuosi 1000 913 906 50,0 46,8 900 848 45,0 40,2 748 38,0 800 716 40,0 700 35,0 32,1 31,9 31,4 31,2 29,7 29,1 600 510 509 30,0 27,6 26,5 25,9 454 23,5 500 442 427 404 400 25,0 22,1 386 20,3 19,5 355 400 331 20,0 293 300 15,0 200 112 10,0 100 5,0 0 0,0 8,4 Lähde: Tilastokeskus, rakentaminen; valmistuneet asunnot
3. Yhteenveto kaikista seutukaupungeista
VÄESTÖDYNAMIIKKA Väestödynamiikkaa tarkasteltiin nykyisen ja tulevan väestömäärän, väestölisäyksen, muuttovetovoiman ja vieraskielisten määrän kehityksen näkökulmasta 32 seutukaupungin väkiluku vaihteli 11 600 ja 54 000 asukkaan välillä. Yli 50 000 asukkaan kaupunkeja olivat Kotka ja Salo. Yli 25 000 asukkaan kaupunkeja olivat Lohja, Rauma, Savonlinna, Raasepori, Imatra, Sastamala ja Raahe. 32 seutukaupungissa asui yhteensä noin 755 000 asukasta vuoden 2016 lopussa eli 13,7 % koko maan asukkaista. Seutukaupunkien väkiluku vähenee Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan noin 27 000 henkilöllä vuoteen 2035 mennessä. Väkiluku kasvaa ennusteen mukaan yhdeksässä seutukaupungissa ja vähenee 23 seutukaupungissa vuosina 2016-2035. Väkiluku kasvaa eniten Ylivieskassa (16,9 %), Lohjalla (5,1 %) ja Valkeakoskella (4,1 %). Väestö vähenee väestöennusteen mukaan eniten Kuusamossa ja Pieksämäellä (-13,9 %) sekä Varkaudessa (- 13,6 %). Seutukaupunkien väkiluku väheni noin -21 100 asukkaalla vuosien 2010-2016 aikana, josta luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli noin 61 % ja muuttoliikkeen 39 %. Väestönlisäys oli positiivinen vain kahdessa seutukaupungissa vuosina 2010-2016: Ylivieskassa (+1132/+8 %) ja Valkeakoskella (+502/+2,4 %). Akaan ja Orimattilan väestönlisäys oli lievästi negatiivinen. Väestönlisäys oli kahdeksassa seutukaupungissa yli tuhat henkilöä negatiivinen vuosina 2010-2016. Väestölisäys oli määrällisesti negatiivisin Savonlinnassa (-1817) ja suhteellisesti Lieksassa (-8,7 %) Kokonaisnettomuutto oli positiivinen kahdeksassa seutukaupungissa vuosina 2010-2016. Muuttovoittoa saivat määrällisesti eniten Valkeakoski, Kotka ja Ylivieska sekä suhteellisesti Valkeakoski, Ylivieska ja Kotka. Kotkan muuttovoittoisuus perustui maahanmuuttoon toisin kuin Ylivieskan ja Valkeakosken. Kuusamo ja Raahe kärsivät määrällisesti yli tuhannen henkilön muuttotappion vuosina 2010-2016. Suhteellisesti suurimmista muuttotappioista kärsivät Kuusamo, Raahe ja Kurikka. Seutukaupunkien vieraskielisten määrä kasvoi yhteensä noin 18 400 henkilöllä vuosina 2005-2016. Vieraskielisten eli muiden kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten määrä kasvoi kaikissa seutukaupungeissa. Maahanmuutto tasapainottaa useimpien seutukaupunkien supistuvaa väestökehitystä. Vieraskielisten määrä kasvoi yli tuhannella henkilöllä viidessä seutukaupungissa. Kotkassa vieraskielisten määrä kasvoi noin 3 300 henkilöllä vuosina 2005-2016. Vieraskielisten osuus kasvoi suhteellisesti eniten Kotkassa (6,1 %-yksikköä), Pietarsaaressa (5,8 %-yks.), Imatralla ja Raumalla (3,5 %-yksikköä) SEUTUKAUPUNKIEN SUURIN HAASTE LIITTYY VÄESTÖDYNAMIIKKAAN JA VETOVOIMAISUUTEEN. KAKSI KOLMESTA SEUTUKAUPUNGISTA ON SUPISTUVAN VÄESTÖKEHITYKSEN LASKUKIERTEESSÄ. VUOSINA 2010-2016 VÄESTÖLISÄYS OLI POSITIIVINEN VAIN KAHDESSA SEUTUKAUPUNGISSA. SEUTUKAUPUNKIEN LASKEVAA VÄESTÖKEHITYSTÄ TASAPAINOTTAA MAAHANMUUTTO.
ALUETALOUS- JA TYÖLLISYYSDYNAMIIKKA 1 (2) Seutukaupunkien aluetalous- ja työllisyysdynamiikkaa tarkasteltiin BKT:n ja arvonlisäyksen muutoksen (seudullinen), taloudellisen huoltosuhteen, työpaikkakehityksen, avoimen sektorin sekä työllisyys- ja työttömyysasteen näkökulmasta Arvonlisäyksen muutosindeksiä ja bruttokansantuotetta suhteessa koko maahan tarkasteltiin seutukaupunkien ympärillä olevien seutujen näkökulmasta. Lähes kaikkien seutukaupunkien (29/32) arvonlisäyksen muutosindeksi oli positiivinen vuosina 2000-2014. Arvonlisäys kasvoi suhteellisesti eniten Seinäjoen (Kauhava ja Kurikka), Pieksämäen ja Lounais-Pirkanmaan (Sastamala) seuduilla. 32 seutukaupungin taloudellinen huoltosuhde eli ei-työllisten määrä suhteessa työllisiin vaihteli merkittävästi vuosina 2005-2015. Taloudellinen huoltosuhde oli koko maan keskiarvoa kilpailukykyisempi tai samalla tasolla Paraisilla, Lohjalla, Uudessakaupungissa, Pietarsaaressa ja Raaseporissa. Näissä em. viidessä seutukaupungissa oli yhtä työllistä kohden alle 1,5 ei-työllistä henkilöä. Taloudellinen huoltosuhde oli heikoin Lieksassa ja Kemissä, joissa oli yhtä työllistä kohden yli 2 eityöllistä henkilöä. Taloudellinen huoltosuhde heikkeni kaikissa seutukaupungeissa lukuun ottamatta Kuusamoa vuosina 2005-2015 32 seutukaupunkia menetti yhteensä noin -21 600 työpaikkaa viiden vuoden ajanjaksolla (2010-2014). Työpaikkojen määrä väheni kaikissa seutukaupungeissa lukuun ottamatta Uuttakaupunkia (+584) ja Ylivieskaa (+95). Neljä seutukaupunkia (Salo, Kotka, Rauma ja Äänekoski) menettivät kukin yli tuhat työpaikkaa viidessä vuodessa. Salo menetti rakennemuutoksen seurauksena noin joka viidennen työpaikan. 32 seutukaupungin työpaikkamenetykset kohdistuivat pääosin avoimen sektorin työpaikkoihin (yksityinen sektori ja yrittäjät): seutukaupungit menettivät noin -18 200 avoimen sektorin työpaikkaa eli enemmän kuin neljä viidestä menetystä työpaikoista liittyi avoimeen sektoriin. Avoimen sektorin työpaikkojen määrä lisääntyi vain Uudessakaupungissa, Ylivieskassa ja Pietarsaaressa vuosina 2010-2014. Avoimen sektorin työpaikkavähennykset osuivat määrällisesti ja suhteellisesti raskaimmin Saloon. Seutukaupunkien työpaikkarakenne oli pääosin terveellä perustalla. Seutukaupunkien työpaikat on avoimella sektorilla keskimääräistä useammin kuin koko maassa. 17 seutukaupungissa yli 70 % työpaikoista on avoimella sektorilla. Avoimen sektorin osuus kaikista työpaikoista on korkein Uudessakaupungissa, Heinolassa ja Äänekoskella, jossa yli 75 % työpaikoista on avoimen sektorin työpaikkoja. Avoimen sektorin osuus kaikista työpaikoista nousi yhdeksässä seutukaupungissa vuosina 2010-2014.
ALUETALOUS- JA TYÖLLISYYSDYNAMIIKKA 2 (2) Seutukaupunkien aluetalous- ja työllisyysdynamiikkaa tarkasteltiin BKT:n ja arvonlisäyksen muutoksen (seudullinen), taloudellisen huoltosuhteen, työpaikkakehityksen, avoimen sektorin sekä työllisyys- ja työttömyysasteen näkökulmasta Seutukaupunkien työllisyysasteessa oli merkittävät erot: vaihteluväli oli ääripäiden välillä peräti 17,7 %-yksikköä. Työllisyysaste ylitti hallitusohjelman tavoitteena olevan 72 %:in rajan vain Paraisilla (73,4 %). Yli 70 %:in rajan pääsi yhteensä kuusi kuntaa. Sen sijaan työllisyysaste jäi alle 60 %:in tason neljässä seutukaupungissa (Lieksa, Kemi, Varkaus ja Kotka). Seutukaupunkien työttömyysasteessa oli kolminkertai-set erot ääripäiden välillä. Työttömyysaste oli alle 10 % kolmessa kaupungissa eli Paraisilla, Kauhavalla ja Uudes-sakaupungissa. Neljässä kaupungissa työttömyysaste nousi yli 18 %:in tason. SEUTUKAUPUNKIEN ALUETALOUS- JA TYÖLLISYYSDYNAMIIKAN TUNNUSLUVUT OLIVAT KAKSIJAKOISET. SEUTUKAUPUNKIEN KEHITYSPIIRTEIDEN YHTEISTEN NIMITTÄJIEN ON HAASTAVAA. OSA KUNNISTA ON VAHVALLA POSITIIVISEN RAKENNEMUU- TOKSEN KEHITYSURALLA JA OSA TAAS TÄYSIN PÄINVASTAISESSA TILANTEESSA. SEUTUKAUPUNKIEN TYÖLLISYYS- JA TYÖTTÖMYYSASTEESSA OLI MERKITTÄVÄ EROT. SEUTUKAUPUNKIEN YHTEISENÄ VAHVUUTENA ON TYÖPAIKKAKEHITYKSEN TERVE PERUSTA, SILLÄ AVOIMEN SEKTORIN OSUUS KAIKISTA TYÖPAIKOISTA ON HUOMATTAVA.
MUUT KEHITYSDYNAMIIKAN TUNNUSLUVUT Seutukaupunkien muuta kehitysdynamiikkaa tarkasteltiin yrityskannan, koulutustason, hyvinvoinnin ja asumisen näkökulmista 32 seutukaupungin yrityskannan eli toimivien yritysten määrä kasvoi noin 2 500 yrityksellä vuosina 2010-2016. Yrityskanta kasvoi 27 seutukaupungissa ja väheni viidessä kaupungissa. Yrityskanta kasvoi määrällisesti eniten Salossa, Kurikassa ja Sastamalassa. Yrityskanta kasvoi yli 10 % kahdeksassa seutukaupungissa: toimivien yritysten määrä lisääntyi suhteellisesti eniten Kurikassa, Paraisilla ja Ylivieskassa. Seutukaupunkien yrityskannassa suhteessa väestöpohjaan oli melko suuret erot. Ääripäiden välillä oli lähes kaksinkertaiset erot. Toimivien yritysten määrä oli korkein Kauhavalla, Raaseporissa, Paraisilla ja Loimaalla, joissa oli noin 89-92 yritystä tuhatta asukasta kohden. Ero oli merkittävä esimerkiksi teollisuusvaltaisiin Kemiin, Valkeakoskeen ja Raahen, joissa oli 41-47 yritystä tuhatta henkilöä kohden. Yrityskanta kasvoi eniten Kurikassa, Paraisilla ja Ylivieskassa. Koulutustasossa oli merkittäviä eroja seutukaupunkien välillä. Yli 20-vuotiaan väestön koulutustaso oli korkein Paraisilla, Ylivieskassa, Raumalla ja Valkeakoskella eli paikkakunnille joilla on useiden koulutusasteiden koulutuspaikkoja tai sijaitsevat lähellä suuria koulutuskaupunkeja. Koulutustaso koheni kaikissa seutukaupungeissa vuosien 2005-2015 aikana. Koulutustaso koheni eniten Paraisilla, Akaassa ja Raaseporissa. Seutukaupunkien välillä oli myös merkittävät erot väestön terveyden näkökulmasta. KELA:n sairastavuusindeksi oli koko maan keskiarvoa terveempi kahdeksassa seutukaupungissa, jotka kaikki sijaitsivat Etelä- tai Länsi-Suomessa. Sairastavuus oli alhaisinta Paraisilla, Raumalla ja Raaseporissa. Sairastavuus oli selvästi muita korkeampaa (yli 120) viidessä seutukaupungissa, jotka sijaitsivat joko Itä- tai Pohjois- Suomessa. Asunto-osakkeiden hinnoissa oli noin 2,5 kertaiset erot halvimpien ja kalliimpien seutukaupunkien välillä. Asuntoosakkeiden hinnat ylittivät 1400 euroa seitsemässä seutukaupungissa. Hinnat olivat korkeimmat läntisen Uudenmaan Lohjalla ja Raaseporissa. Asunto-osakkeiden hinnat jäivät alle 1000 euron yhteensä kahdeksassa seutukaupungissa. Asuntoosakkeiden hinnat nousivat 2010-luvulla eniten Kauhavalla, Loimaalla ja Sastamalassa. Hinnat taas laskivat eniten Pieksämäellä ja Jämsässä 32 seutukaupungissa valmistui yhteensä noin 13 800 asuntoa vuosina 2010-2015. Valmistuneiden asuntojen määrä suhteessa väestöpohjaan oli ylivoimaisesti suurin Ylivieskassa, jossa valmistui väestöpohjaan verrattuna noin 10 kertaa enemmän asuntoja kuin esimerkiksi Varkaudessa. SEUTUKAUPUNKIEN MUUT KEHITYSDYNAMIIKAN TUNNUSLUVUT OLIVAT MYÖS KAKSIJAKOISET SEUTUKAUPUNKIEN VÄLILLÄ. YRITYSKANTAAN, KOULUTUSTASOON, HYVINVOINTIIN TAI ASUMISEEN LIITTYVÄT EROT OLIVAT SEUTUKAUPUNKIEN ÄÄRIPÄIDEN VÄLILLÄ.
Kunta Väkiluku 2016 Väestöennuste 2035 Väestönlisäys abs 10-16 Nettomuutto 10-16 Vieraskielisten määrän muutos 05-16 Taloudellinen huoltosuhde 2015 Työpaikkojen määrän muutos 10-14 Avoimen sektorin työp. määrän muutos 10-14 Avimen sektorin osuus työp. (%) 2014 Yrityskanta muutos 10-16 Yrityskanta 1000as kohden 2016 Työllisyysaste 2015 Työttömyysaste 2016 VKTM indeksi 2015 Asunto-osakkeiden neliöhinta 2015 Kelan sairastavuusindeksi 2016 Arvonlisäyksen muutosindeksi 2014 (2000=100) Valmistuneiden asuntojen määrä 2010-2015 Akaa 16923 17513-89 -16 170 1,54-161 -103 72,6 33 61,1 67,9 14,2 316 1156 102,4 111,1 325 Forssa 17332 16787-572 150 482 1,69-450 -325 73,4 1 68,1 64,6 15 284 1124 112,3 138,1 285 Hamina 20636 19188-764 -252 619 1,74-706 -386 65,7 5 54,9 64,5 14,2 300 1090 105,4 139,7 400 Heinola 19350 17661-908 -163 310 1,87-630 -606 75,3-48 54,3 62,3 16,1 288 1144 109,7 148,7 201 Iisalmi 21767 21726-328 -137 371 1,64-355 -263 70,0 42 59,8 63,9 14,8 316 1402 117,8 150,3 427 Imatra 27517 25749-1023 25 931 1,81-655 -599 70,4-1 49,0 61,7 17,6 295 969 110 132,1 331 Jämsä 21259 18437-1432 -832 144 1,82-847 -416 64,9 31 64,5 64,1 17,1 294 903 109,1 94,4 293 Kauhava 16599 14982-709 -623 362 1,57-178 -175 73,2 153 92,7 70,9 8,5 285 1031 110 176,4 390 Kemi 21602 20019-935 -638 673 2,02-940 -977 58,4-50 41,8 56,1 18,4 305 958 129,4 111,2 386 Kotka 54187 53222-637 738 3258 1,87-1646 -1153 68,2 11 50,0 59,1 20,1 320 1264 107,9 139,7 906 Kurikka 21501 19568-1310 -892 212 1,68-672 -633 70,0 234 82,6 66,7 11,1 277 921 110,5 176,4 355 Kuusamo 15533 13378-959 -1018 128 1,72-503 -457 70,7 93 75,5 62,9 13,5 297 1350 127,3 144,2 515 Lieksa 11580 10037-1107 -359 347 2,29-340 -244 62,8 40 50,7 55,7 19,2 254 782 128,2 142,7 141 Lohja 47149 49546-192 -55 1140 1,42-862 -658 67,9 38 67,4 70,2 12,2 318 1789 96,4 154,7 913 Loimaa 16267 15556-649 -127 303 1,60-310 -154 71,3 136 88,6 68,8 10,6 287 1133 105,6 140,7 238 Loviisa 15208 15662-387 122 318 1,58-580 -550 64,5 64 85,5 67,9 13 284 1446 100,5 149 392 Orimattila 16279 16187-30 106 201 1,54-250 -379 74,2 62 72,6 68,8 12,5 286 1279 99 148,7 507 Parainen 15398 15511-103 104 259 1,41-136 -163 64,3 160 92,5 73,4 7,4 364 1333 89,9 138,4 369 Pieksämäki 18475 15916-1394 -599 244 1,79-438 -166 62,2 45 61,2 63,2 12,4 292 743 128,6 160,5 134 Pietarsaari 19377 19471-279 -121 1116 1,47-66 30 69,2 136 67,9 70,8 10,9 317 1251 97,3 144 279 Raahe 25010 23431-646 -1328 410 1,80-562 -556 74,3 121 47,7 63,6 12,8 305 1191 117,2 130,9 716 Raasepori 28077 28156-988 -260 672 1,48-688 -725 65,8 183 89,5 70 11,2 315 1582 94,6 134,2 404 Rauma 39614 40136-101 71 1375 1,51-1325 -1294 73,6 42 59,2 67,2 13 328 1399 93,7 147,3 748 Salo 53546 51018-1689 -799 1393 1,68-4731 -4256 72,3 346 76,1 64,8 16,1 303 1220 97,6 57,3 848 Sastamala 25062 24258-702 -89 427 1,67-661 -477 71,3 206 84,1 66,9 11,7 291 1320 108,5 157,6 454 Savonlinna 35242 32036-1817 -436 693 1,83-720 -667 66,2-5 60,5 61,6 16 311 1316 108,5 141,9 442 Tornio 22117 21735-396 -649 363 1,64-543 -541 72,6 118 67,7 63 15,3 323 1407 101,1 111,2 510 Uusikaupunki 15404 14500-429 -289 268 1,46 584 717 77,4 69 78,0 70,7 9,4 297 1067 101,9 131,4 160 Valkeakoski 21346 22217 502 962 518 1,67-789 -674 68,7 24 45,5 66,2 13,5 328 1181 99,8 111,1 509 Varkaus 21468 18550-1309 -679 418 1,95-567 -694 70,6-14 51,2 58,5 17,2 311 871 126 108,2 112 Ylivieska 15199 17772 1132 541 157 1,55 95 90 66,3 96 57,6 67,5 12,9 339 1467 109 164,6 779 Äänekoski 19374 18548-870 -672 152 1,92-1006 -754 74,4 70 49,4 61,2 18,2 286 926 119,9 88,5 282
Kunta Väkiluku 2016 Väestönlisäys % 10-16 Nettomuutto keskiväkiluvun 1000 as. muutos 10-16 Vieraskielisten muutosprosentti 2005-16 Taloudellinen huoltosuhde muutos 2005-15 Työpaikkojen määrän muutos (%) 10-14 Avoimen sekt. työp.määrän Avoimen muutos (%) sektorin 10-14 osuus työp. muutosprosentti 10-14 Yrityskanta suhteellinen muutos 10-16 Yrityskanta 1000as kohden muutospromille 10-16 Työllisyysaste muutosprosentti 10-15 Työttömyysaste muutosprosentti 10-16 VKTM indeksi muutos 07-15 Asunto-osakkeiden neliöhinnan suhteellinen muutos 10-15 Kela sairastavuusindeksi muutos 10-16 Valmistuneet asunnot 10000 asukasta kohden 2010-2015 Akaa 16923-0,5-0,13 1 0,11-3,3-2,9 0,3 3,3 2,26-1,2 2,5 42 0,6-0,7 31,7 Forssa 17332-3,2 1,22 2,8 0,33-5,2-5,1 0,1 0,1 2,23 1,2 0,5 29 5,3 5,9 26,9 Hamina 20636-3,6-1,70 3,1 0,31-9,5-8,0 1,0 0,4 2,19-0,1 1,5 28-6,4 0,2 31,4 Heinola 19350-4,5-1,17 1,7 0,38-8,7-10,8-1,8-4,4 0,06-0,7 1,8 22 2,8 6,1 16,8 Iisalmi 21767-1,5-0,89 1,7 0,10-3,8-4,0-0,2 3,3 2,79-1,7 1,7 33-3,4 0,4 32,1 Imatra 27517-3,6 0,13 3,5 0,17-5,8-7,4-1,2-0,1 1,72 0 3,5 32-4,3 1 19,5 Jämsä 21259-6,3-5,39 0,9 0,26-9,7-7,5 1,5 2,3 5,44-0,6 3,5 27-17,7 2,3 22,1 Kauhava 16599-4,1-5,23 2,3 0,11-2,4-3,1-0,6 11,0 12,64 0,2 1,3 31 20,2 1 38,1 Kemi 21602-4,1-4,13 3,2 0,21-9,7-16,1-4,4-5,3-0,49-0,7 3 28 4,4-3,3 29,1 Kotka 54187-1,2 1,93 6,1 0,37-7,1-7,3-0,1 0,4 0,78-3,6 5,6 28-9,6-1,8 27,6 Kurikka 21501-5,7-5,74 1 0,17-8,3-10,8-2,0 15,2 15,00-1,1 1,1 36-11,4-2,1 26,5 Kuusamo 15533-5,8-9,09 0,9 0,00-7,9-9,9-1,6 8,6 10,03-0,8 1,5 28-4,5 5,6 53,8 Lieksa 11580-8,7-4,20 3,1 0,16-8,2-9,3-0,7 7,3 7,58-0,1 3,4 26 2,5 2,4 19,1 Lohja 47149-0,4-0,17 2,4 0,25-5,1-5,7-0,4 1,2 1,08-3,1 3,8 30-5,4 0,5 31,9 Loimaa 16267-3,8-1,09 1,9 0,20-4,4-3,1 1,0 10,4 11,44-1,1 1,9 29 13,1 3,2 23,8 Loviisa 15208-2,5 1,13 2,1 0,26-10,1-14,2-3,1 5,2 6,23-2,4 3,6 33 2,8 4 42,2 Orimattila 16279-0,2 0,93 1,2 0,11-5,2-10,1-4,0 5,5 3,94-1,1 1,7 36-5,6-1,5 51,7 Parainen 15398-0,7 0,96 1,7 0,14-2,5-4,6-1,4 12,7 10,94-0,5 1,3 45-5,7-3,1 39,7 Pieksämäki 18475-7,0-4,45 1,5 0,09-5,9-3,7 1,4 4,1 6,56-0,8 1,7 34-21,5 7 11,6 Pietarsaari 19377-1,4-0,88 5,8 0,10-0,6 0,4 0,7 11,5 7,88 0,6 0,7 32 8,8 0,8 23,7 Raahe 25010-2,5-7,46 1,7 0,22-4,9-6,4-1,2 11,3 5,92 0 1,7 26 2,7 1 46,8 Raasepori 28077-3,4-1,30 2,4 0,16-6,2-9,6-2,5 7,9 9,34-2,6 2,9 40-0,7 2,1 23,5 Rauma 39614-0,3 0,25 3,5 0,19-7,6-9,8-1,8 1,8 1,21-2,1 2,5 30-0,3 1,4 31,2 Salo 53546-3,1-2,09 2,6 0,45-19,6-23,2-3,5 9,3 8,59-4,3 5 30-9,1 2,2 25,9 Sastamala 25062-2,7-0,50 1,7 0,13-7,1-7,2-0,1 10,8 10,29-1,9 3,9 34 11,8 4,2 29,7 Savonlinna 35242-4,9-1,72 2,1 0,16-5,2-7,2-1,4-0,2 2,83-1 2 36 2,0 2,1 20,3 Tornio 22117-1,8-4,15 1,7 0,10-5,9-7,9-1,6 8,6 6,43-0,8 2,9 34 4,5-4,7 38,0 Uusikaupunki 15404-2,7-2,65 1,7 0,12 9,2 15,3 4,2 6,1 6,47 4,4-0,8 28 9,5 3,4 17,2 Valkeakoski 21346 2,4 6,50 2,4 0,28-10,2-12,4-1,7 2,5 0,06 0,3 0 38-9,6 0,4 40,2 Varkaus 21468-5,7-4,39 2,1 0,30-6,3-10,5-3,3-1,3 2,33-0,9 0,7 28-4,6 0,2 8,4 Ylivieska 15199 8,0 5,26 1 0,12 1,6 2,2 0,4 12,3 2,19-1 2,3 39 7,7-0,4 88,0 Äänekoski 19374-4,3-4,81 0,9 0,30-12,4-12,5-0,1 7,9 5,58-2,5 4 30-0,5 3,7 23,4
Lisätietoja VTT Timo Aro @timoaro timokaro@gmail.com 045 657 7890 Kiitos!