Arvojamme ovat Avoimuus ja luottamus Inhimillisyys Kestävä kehitys Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo

2011 VUOSIKERTOMUS

Sisällys Katsaus toimintavuoteen 2011... 3 Yksityissektorin edunvalvonta... 5 Kuntasektorin edunvalvonta...6 Valtiosektorin edunvalvonta...8 Yliopistosektorin edunvalvonta...9 Kirkon sektorin edunvalvonta...9 Ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvonta...10 Yksilöedunvalvonta...10 Kansainvälinen toiminta ja edunvalvonta...10 Yhteiskunnallinen edunvalvonta ja vaikuttaminen...11 Koulutuspolitiikka... 12 Akavan Erityisalat on kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien ammattijärjestö. Kasvavaan liittoomme kuuluu 25 itsenäistä jäsenyhdistystä, joissa on yli 26 000 jäsentä. Arvojamme ovat Avoimuus ja luottamus Inhimillisyys Kestävä kehitys Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo Jäsenkunta... 13 Järjestöorganisaation ja yhteistyön kehittäminen... 14 Jäsenrekisterin ja jäsenpalvelun kehittäminen... 14 Opiskelijatoiminta... 15 Aluetoiminta... 16 Koulutustoiminta...17 Jäsenedut... 18 Tutkimustoiminta... 19 Viestintä... 20 Markkinointi... 21 Hallinto...23 Henkilöstö...24 Jäsenyhdistykset...26 Huomionosoitukset...26 Akavan Erityisalat ry:n hallitus...27 AEK-Koulutussäätiön apurahat...28 Tilinpäätös 2011...29 Akavan Erityisalat ry Puhelin 0201 235 340 Faksi (09) 147 242 Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki www.akavanerityisalat.fi Akavan Erityisalat ry Taitto Olli Luotonen Star-Offset Oy 2012 2 Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2011

KATSAUS TOIMINTAVUOTEEN 2011 L iiton strategian 2009 2013 tavoitteet ovat edunvalvonnan kehittäminen ja vahvistaminen, jäsenmäärän kasvattaminen, viestinnän, liiton palveluosaamisen, yhteistyö- ja sidosryhmäsuhteiden kehittäminen sekä osaamisen, asiantuntijuuden ja työhyvinvoinnin vahvistaminen. Edunvalvonnan kehittäminen ja vahvistaminen Keskeisin hanke toimintavuotena oli luottamusmies- ja henkilöstöedustusjärjestelmän kehittäminen viestinnän, koulutuksen ja verkostoitumisen keinoin. Toimintavuotena käytiin myös liiton edustamien eri alojen työehtosopimusneuvotteluja sekä keväällä että syksyllä laaditun raamisopimuksen puitteissa. Akavan Erityisaloilla oli mahdollisuus vaikuttaa akavalaisiin raamisopimusta koskeviin kannanottoihin, koska liitolla on kasvaneen kokonaisjäsenmääränsä myötä erittäin hyvä edustus Akavassa ja sen neuvottelujärjestöissä. Yksityissektorin alainen SOPU-ryhmä perustettiin kehittämään edunvalvontaa aloille, joissa ei ole työehtosopimusta tai joissa jäsenkunta on vieraiden työehtosopimusten piirissä. Lisäksi panostettiin jäsenkunnan ammatillista edunvalvontaa suunnitteleviin ja koordinoiviin ryhmiin, kuten yksityissektorin edunvalvonnan järjestöryhmään ja kuntasektorin KVTEStaustaryhmään. Edunvalvonnallista ammattialakohtaista perusteluaineistoa tuotettiin yhdessä jäsenyhdistysten kanssa useille liiton ammattialoille. Liitto julkaisi myös mentorointioppaan itsenäisille ammatinharjoittajille ja yrittäjille. Uutta edunvalvonnassa oli toimintavuonna myös yliopistojaosto, joka perustettiin vahvistamaan yliopistosektorilla työskentelevien edunvalvontaa. Edunvalvontaa tuli vahvistamaan myös uusi ammattiryhmä, kun Suomen Suuhygienistiliitto SSHL liittyi Akavan Erityisaloihin. Jäsenmäärän kasvattaminen HYVIN- VOINTI- VAALIT ----------------------------------- Arjen hyvinvointi kasvaa kulttuurista. ----------------------------------- Liiton kokonaisjäsenmäärä ylitti toimintavuonna 26 000 jäsenen rajan. Vuotta kokonaisuutena tarkasteltaessa liitto kasvoi edelleen Akavan kärkitahtia. Alkuvuodesta 2011 kasvu ei ollut tavoitellun mukaista, mutta tilannetta korjattiin nopeasti suuntaamalla markkinointia uudelleen. Jäsenkasvua toi myös uusi jäsenyhdistys, Suomen Suuhygienisti liitto. Loppuvuodesta jäsenhankinta painottui opiskeleviin jäseniin, mikä vaikutti maksavien jäsenten määrän hitaampaan kehitykseen. Viestinnän kehittäminen ja vahvistaminen ----------------------------------- Akavan Erityisalojen eduskuntavaaliteemat 2011 ----------------------------------- Jäsenviestintää vahvistettiin monin tavoin. Neuvottelukierrosta koskeva viestintä oli aiempaa runsaampaa ja sen ajankohtaisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Pääkanavina olivat edelleen nettisivusto ja lehti, joiden lisäksi panostettiin uutiskirjeisiin. Sopimusviestinnän tehostaminen näkyy myönteisesti tuoreen jäsentyytyväisyystutkimuksen tuloksissa. Yhteenveto-lehti ilmestyi kuusi kertaa teemoinaan erityisesti edunvalvonnan taustoittaminen ja liiton palvelujen ja toiminnan esittely. Viestinnässä käytettiin myös l ehden liitemahdollisuutta ja jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä tehtyjä ammattialakohtaisia julkaisuja. Liiton kuukausittainen Liitto järjesti keväällä 2011 yhdeksän paikkakunnan eduskuntavaalikiertueen arjen hyvinvoinnin teemalla. Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2011 3

uutiskirje vakiinnutti asemansa nousten keskeisempään asemaan jäsenviestinnässä. Lisäksi yhteisakavalaiset tiedotteet jaettiin sektorikohtaisesti jäsenkunnalle ja uutena joukossa oli yliopistosektorin Yliote-tiedote. Ulkoisen viestinnän keskeisimmät toimenpiteet liittyivät kevään eduskuntavaalikiertueeseen ja Akavan puheenjohtajavaaliin, jossa liitolla oli oma ehdokas. Vuoden mittaan eri mediatapahtumien ja kannanottojen läpimenoa seurattiin ja saavutetussa mediajulkisuudessa onnistuttiin verrattain hyvin. Sisäistä viestintää tehostettiin laajentamalla liiton intranetin, Avaimen käyttöä siten, että liiton aktiivitoimijoiden käytössä on aina ajantasainen liiton toimintaa ohjaava tieto. Liiton palveluosaamisen kehittäminen Liiton hyvä asiakasyhteistyö suhteessa jäsenyhdistyksiin ja jäsenkuntaan sekä osaaminen ja laatu olivat palveluosaamisen painopisteitä. Lisäksi palveluiden tavoitettavuuden parantaminen oli kes keistä toimintavuonna sekä edunvalvonnassa että jäsenpalveluissa. Tuore jäsentyytyväisyystutkimus osoittaa, että palveluosaamisen eri osatekijöissä tapahtui edistystä. Jäsenkunnan mielikuva Akavan Erityisaloista asiantuntevana ja ammattitaitoisena liittona on parantunut entisestään. Myös tyytyväisyys liiton tar joamiin eri palveluihin on pääosin lisään tynyt. Lisäksi liiton edunvalvonnan tavoitettavuus on parantunut. Yhteistyö- ja sidosryhmäsuhteiden kehittäminen Akavan Erityisalojen ja sen jäsenyhdistysten yhteistyön kehittäminen on ollut toimintavuoden keskeinen painopiste. Tavoitteena on ollut hioa vuorovaikutteisuutta ja yhteisiä toimintatapoja muun muassa liiton opiskelijatoiminnassa ja markkinoinnissa. Toimintavuonna aloitti uusi järjestötoimikunta, joka perustettiin kehittämään ja valmistelemaan liiton järjestötoimintaa ja sisäistä yhteistoimintaa vuonna 2010 laaditun Yhteistoiminnan periaatteet -käsikirjan hengessä. Liiton ulkoisia sidosryhmäsuhteita hoidettiin Akavan ja neuvottelujärjestöjen edustusten kautta sekä liiton omalla aktiivisella toiminnalla. Toimintavuonna 2011 vahvistettiin erilaisia sidosryhmäsuhteita ja haettiin liitolle näkyvyyttä muun muassa eduskuntavaalikiertueen kautta sekä osallistumalla Akavan puheenjohtajavaaliin. Myös liiton perinteinen sidosryhmätilaisuus oli aiempien vuosien tapaan hyvin suosittu. Osaamisen, asiantuntijuuden ja työhyvinvoinnin vahvistaminen Liiton henkilöstön osaamisen ja asiantuntemuksen kehittämistä suunnattiin toimintavuonna vastaamaan paremmin liiton palvelutuotannon tarpeita ja muun muassa osaa toimenkuvista muutettiin. Lisäksi kiinnitettiin huomiota toimisto-organisaation toimivuuteen ja selkiytettiin operatiivista johtamista. Strategian mukaisesti liitolle on myös laadittu prosessimallit eri toimintoihin. Liiton henkilökuntaa koulutettiin säännönmukaisesti ottamalla huomioon ammattitaidon ja oman kehittymissuunnitelman mukaiset tarpeet. Lisäksi toimintavuonna järjestettiin yhteisiä ja tiimikohtaisia koulutus- ja kehittämispäiviä. Työhyvinvoinnin vahvistamisen ja kehittämisen osalta vuonna 2011 toteutettiin liiton henkilökunnalle Parempi työyhteisö -kysely yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Kyselyn tulokset otetaan huomioon työhyvinvoinnin vahvistamisessa ja kehittämisessä. Vuoden 2011 aikana päivitettiin myös liiton erilaiset käytänteet ja ne koottiin henkilökunnan käsikirjaan Hyvää työpaikkaa rakentamassa. Vuonna 2011 liiton henkilökunnalle järjestettiin myös virkistysmatka työyhteisöllisyyden merkeissä kannustukseksi ja kiitokseksi hyvästä työstä. Salla Luomanmäki toiminnanjohtaja 4 Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2011

YKSITYISSEKTORIN EDUNVALVONTA A kavan Erityisalojen yksityissektorin edunvalvontaa koordinoi yksityissektorin neuvottelukunta, joka kokoontui viisi kertaa vuoden aikana. Neuvottelukunnan työssä painottuivat sopimuksettomilla aloilla työskentelevien jäsenten edunvalvonta sekä henkilöstöedustusjärjestelmän haasteet. Työmarkkinavuotta 2011 leimasivat työehtosopimusneuvottelut, joita käytiin sekä ns. raamisopimuksesta keskusjärjestötasolla että liittokohtaisesti. Akavan Erityisalat osallistui neuvottelutoimintaan yksityissektorilla neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n kautta ja kävi myös omia työehtosopimuksiaan koskevia neuvotteluja. Alakohtaiset neuvottelut raamisopimuksesta vaativat myös liiton jäsenkuntaa koskevia työtaistelutoimenpiteitä teknologiateollisuudessa, tietotekniikan palvelualalla ja rahoitusalalla. Liiton jäsenkunta pääsi lopulta kattavasti raamisopimuksen piiriin, ja yleiskorotusten voi arvioida turvaavan hyvin jäsenistön palkkakehitystä. Liitto neuvotteli toimintavuoden aikana Viittomakielialan Osuuskunta Vian, yksityisen museoalan ja Flybe Nordicin (entinen FinnComm) työehtosopimuksista, joista viime mainittu neuvoteltiin ensi kertaa liiton nimissä. Yksityisellä museoalalla saavutettiin merkittävä työvoitto, kun alan työehtosopimus vahvistettiin yleissitovaksi. Yleissitovuuden vahvistamislautakunta antoi asiasta päätöksen 10.11.2011 ja päätös tuli voimaan takautuvasti. Liitto neuvotteli myös yhteistyössä Suomen Journalistiliiton kanssa AVkäännösalan yleissitovasta työehtosopimuksesta. Neuvottelut kariutuivat osittain, mutta tuloksena syntyi yrityskohtainen työehtosopimus Pre-Text Oy:n kanssa. Liittoon liittyi uusi yksityisellä terveyspalvelualalla toimiva ryhmä Suomen Suuhygienistiliiton liittymisen myötä. Yhdistyksen jäsenkunnasta kolmasosa työskentelee yksityissektorilla. Yksityissektorin Inspiraatiopäivä kokosi toimintavuoden toukokuussa jäseniä yhteiseen koulutusja työelämätapahtumaan. Nyt kolmannen kerran järjestetyn päivän teemana oli Oman osaamisen rajoja rikkomassa. Jäsenet yksityissektorilla Vuoden 2011 lopussa 10 653 jäsentä. Jäseniä kymmenillä eri sopimusaloilla. Suuri osa jäsenkunnasta ilman työehtosopimuksen suojaa. YTN järjesti sopimusalojensa luottamusmiehille koulutusta ja mukana oli myös liiton henkilöstöedustajina toimivia jäseniä. Yksityissektorin luottamusmiehiä osallistui myös Akavan Erityisalojen syysliittokokouksen yhteydessä järjestettyyn luottamusmiesseminaariin. Toimintavuonna perustettiin erityisesti sopimuksettomien tai vieraiden työehtosopimusten piirissä olevien jäsenten edunvalvonnan kehittämiseen tähtäävä SOPU-hanke työryhmineen. Työllä tähdätään toisaalta työehtosopimustoiminnan tehostamiseen ja toisaalta yksittäisten jäsenten edunvalvontatietoisuuden parantamiseen koulutuksen, tiedottamisen ja aluetoiminnan keinoin. Kuva: Markku Ojala Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2011 5

Järjestöissä työskentelevien jäsenten am matillista edunvalvontaa koordinoiva liiton oma järjestöryhmä jatkoi toimintaansa. Liitto hyödynsi keväällä valmistuneen yksityissektorin työmarkkinatutkimuksen tuloksia. Tuloksissa näkyi taantuma ja sen seurauksena käydyt yt-neuvottelut jäsenten työpaikoilla. Uusi työmarkkinatutkimus toteutettiin loppusyksystä osana YTN:n yhteistä tutkimusta. YTN-toiminta Akavan Erityisalat jatkoi toimintaansa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n edunvalvonta kentässä. Liiton resursseja kohdennettiin liiton jäsenkunnan kannalta keskeisille aloille kuten järjestösektorille, käännösalalle ja kaupan alalle. Liiton asiamiehet toimivat vastaavina asiamiehinä järjestö- ja käännösaloilla. YTN:n hallitus kokoontui 20 kertaa vuoden aikana käsittelemään sopimustilannetta. Liitolla on YTN:n hallituksessa puheja läsnäolo-oikeus. YTN Järjestösektorilla jatkettiin työehtosopimuksiin tähtäävää työtä opiskelijajärjestöissä tuloksena muun muassa talokohtainen sopimus Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalle ja alakohtainen sopimus ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnille. YTN pyrki aktiivisesti myös sopijaosapuoleksi sosiaalialan järjestöjä koskevaan työehtosopimukseen. Sopimuksettomille järjestöille valmisteltiin yleissopimusta, johon järjestöt voisivat liittyä liityntäpöytäkirjoin. Toiminta YTN:n käännösalalla jatkui haasteellisena. Käännösalalla ei ole alakohtaista työehtosopimusta ja suuri osa työnantajista on järjestäytymättömiä. Liitto päättikin loppuvuodesta irrottautua alan YTN-toiminnasta ja siirtää siihen kohdistettua työpanosta omaan, vuonna 2012 perustettavaan ammatilliseen edunvalvontaryhmään. Sopimusalalla saavutettiin YTN:lle uusi yrityskohtainen työehtosopimus Lionbridgeen. Kaupan alalla YTN:n pyrkimykset edistää sopimustoimintaa kilpistyivät edelleen työnantajan vastustukseen ja alan huonoon painostusvalmiuteen. Alan toiminta painottui kenttätyöhön. YTN:n eri sopimusalojen piirissä olevien jäsenten viestintää hoidettiin liiton omien kanavien lisäksi YTN:n alakohtaisilla Extratiedotteilla, joista järjestö- ja käännösalan tiedotteet toimitettiin liitossa. Tiedotteiden vastaavana toimittajana toimi liiton asiamies. KUNTASEKTORIN EDUNVALVONTA A kavan Erityisalojen kuntasektorin edunvalvontaa koordinoi kunnan neuvottelukunta, joka kokoontui seitsemän kertaa vuoden aikana. Neuvottelukunnan painopisteinä olivat neuvottelukun tatyön kehittämisen lisäksi sopimustavoitteiden asettaminen, tulosten arviointi, tilasto- ja tutki mus työ sekä järjestövalmius. Kuntasektorilla oli toimintavuonna kahdet sopimusneuvottelut, joihin liitto osallistui Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKO ry:n toimielinten kautta. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2010 2011) palkankorotuksista vuodelle 2011 päästiin sopuun helmikuussa. Syksyn sopimusneuvotteluihin vaikutti lokakuussa sovittu työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus, jonka mukainen neuvottelu tulos saavutettiin kuntaalalle marraskuussa. Uusi KVTES-sopimus on voimassa helmikuun 2014 loppuun. Molempia neuvottelukierroksia arvioitaessa todettiin neuvottelutavoitteiden asettamisen toimineen hyvin sekä tiedottamisen ja JUKOn valmistelutyön onnistuneen. Liiton jäseniä pyrittiin saamaan JUKOn luottamusmiehiksi keväällä 2011 toimitetuissa kuntasektorin luottamusmiesvaaleissa. Tiedotusta lisättiin ja luottamusmiesten toimintarahasta tehtiin aloite. Liiton luottamusmiesten määrä elokuussa alkavalla uudella kaudella pysyi edellisen kauden tasolla. Kuntasektorin luottamusmiesten koulutukset toteutettiin JEAn, VAKAVAn ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian yhteistyönä. Kuntasektorin luottamusmiehiä osallistui myös Akavan Erityisalojen syysliittokokouksen yhteydessä järjestettyyn luottamusmiesseminaariin. Liiton ja yhdistysten toimihenkilöiden KVTES-taustaryhmässä valmisteltiin vuoden aikana ammattialakohtaisia esittelyaineistoja, joiden tarkoituksena on toimia Jäsenet kuntasektorilla Vuoden 2011 lopussa 6 318 jäsentä. Jäsenet pääosin Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piirissä. ammattien perustelu- ja esittelyaineistona jäsenille, luottamusmiehille ja paikallisille päättäjille. Aineistot tuotettiin museo-, kirjasto-, toimintaterapia-, kulttuuri-, käännös-, viestintä- ja nuorisopalveluista. Lisäksi taustaryhmässä käsiteltiin sopimusneuvottelujen tavoitteenasettelua ja muita yhteisiä edunvalvontahankkeita. Liitto sai toimintavuoden alussa kuntasektorin edunvalvonnan piiriin uuden ammattiryhmän, kun Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry liittyi liittoon vuoden 2011 alussa. Suuhygienistiliiton jäsenistä 3/5 on työssä kuntasektorilla. Liitto käynnisti 6 Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2011

uuden liiton kanssa muun muassa kuntasektorin suuhygienistien tehtävät ja niiden vaativuus -ohjeistuksen valmistelun. Kuntasektorille valmistunutta liiton työmarkkinatutkimusta analysoitiin kunta-alan työolobarometria hyödyntäen. Palkkatietoja päivitettiin yhdeksästä kuntasektorin ammattinimikkeestä. Toiminta JEAssa ja JUKOssa Akavan Erityisalat toimii JUKOssa Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry:n kautta. JEA:n kuntaryhmällä oli toimintavuoden aikana 11 kokousta. Liiton edustaja toimii JEAn kuntaryhmän puheenjohtajana, JUKOn kunnan neuvottelukunnassa, KVTES-jaoston varapuheenjohtajana, KVTES-alueen järjestövalmiustyöryhmässä, tekniikan jaostossa, paikallistyöryhmässä ja koulutustyöryhmässä sekä JUKOn edustajana pääsopijajärjestöjen tuloksellisuuden seurantaryhmässä. Keskeisiä teemoja JUKOn toimielimissä olivat neuvottelukierroksen arviointi ja siitä tehdyt johtopäätökset, uuteen neuvottelukierrokseen valmistautuminen, JUKOn jäsenten asema kuntien säästötoimissa ja järjestövalmiuden kehittäminen. Kuntasektorin jäsenille tiedotettiin liiton omien kanavien lisäksi 12 akavalaisen liiton yhteisellä Kuntatiimi-tiedotteella. Julkaisu toimitettiin Akavan Erityisaloissa ja liiton kuntasektorin asiamies toimi sen vastaavana toimittajana. Liiton KVTES-taustaryhmässä valmisteltiin edunvalvonnan perusteluaineistoa eri ammattialoista. Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2011 7

VALTIOSEKTORIN EDUNVALVONTA A kavan Erityisalojen valtiosektorin edunvalvontaa koordinoi valtiosektorin neuvottelukunta, joka kokoontui 11 kertaa vuoden aikana. Neuvottelukunnan työssä painottuivat oman toiminnan kehittämisen lisäksi valtiosektorin muutostilanteiden seuranta ja sopimusneuvottelujen edistäminen. Valtiosektorilla käytiin vuonna 2011 kahdet sopimusneuvottelut, joihin liitto osallistui Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn toimielinten kautta. Helmikuussa saavutettiin neuvottelutulos muutosturvasta ja vuoden 2011 palkankorotuksista. Syksyllä syntyi raamisopimuksen mukainen sopimus ajalle 1.3.2012 31.3.2014. Jukolaisittain sopimus arvioitiin valtiosektorille varsin hyväksi. Virka- ja työehtosopimuksiin saatiin myös joitakin tekstiparannuksia kuten ulkomaan matkapäiväkorvaus. Lukuisia asioita viedään eteenpäin tulevalla sopimuskaudella selvitys- ja työryhmätyöskentelyn kautta. Järjestövalmiutta kehitettiin jukolaisena yhteistyönä ja liiton edustajat olivat Jäsenet valtiosektorilla Vuoden 2011 lopussa 3 161 jäsentä. Kaikki jäsenet valtion virka- ja työehtosopimuksen sekä hallinnonalaja virastokohtaisten virka- ja työehtosopimusten piirissä. mukana valtion keskuslakkotoimikunnassa ja muissa valmisteluryhmissä. Valtiosektorin työmarkkinatutkimus valmistui keväällä 2011 ja sen tuloksia käsiteltiin eri yhteyksissä liitossa jäsenkunnan edunvalvonnan kehittämiseksi. Syksyllä 2011 toteutettiin uusi valtiosektorin työmarkkinatutkimus omana kyselynään. Toiminta JEAssa ja JUKOssa Liitto osallistuu JUKOn toimintaan osana Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry:tä. JEAn valtiosektorin asiamiehet kokoontuivat toimintavuoden aikana kymmenen kertaa pääasiassa käsittelemään JUKOn valtion neuvottelukunnan työtä erityisesti valtionhallinnon muutostilanteisiin liittyen. JUKOn valtion neuvottelukunta kokoontui 15 kertaa käsittelemään uusia palkkausjärjestelmiä, neuvottelutavoitteita ja neuvottelutilannetta. Liiton valtiosektorin asiamies toimi JUKOssa valtion neuvottelu kunnassa. Lisäksi asiamies toimi muun muassa JUKOn edustajana OKM:n hallinnon alalla sekä JUKOn edustajana VM:n ja pääsopijajärjestöjen palkkaustyöryhmässä. Valtiosektorin asiamies toimi myös JUKOn neuvottelijana AVIen ja ELYjen palkkausjärjestelmäuudistuksessa. Liiton valtiosektorin asiamiestyöstä suurimman osan muodosti toimintavuonnakin toimiminen JUKOn ns. kummiasiamiehenä kymmenessä virastossa. Poikkeuksellisen paljon työllisti loppuvuodesta Museo virasto, jossa käynnistyivät yt-neuvottelut henkilöstösäästöjen tekemiseksi. Valtion taidemuseossa perustettiin työryhmä museon säätiöittämiseksi. AVI- ja ELY-keskuksissa työstettiin koko vuosi palkkausjärjestelmäkysymyksiä ja virkasiirtoja. Kotuksessa toteutettiin organisaatiouudistus ja Niuvanniemen sairaalassa ratkottiin työsuojelukysymyksiä. JUKOn luottamusmiehinä toimivia Akavan Erityisalojen jäseniä osallistui sekä JUKOn järjestämiin luottamusmiesten perus- ja jatkokursseihin että JEA/Vakavan järjestämiin luottamusmiesten neuvottelupäiviin. Valtiosektorin luottamusmiehiä osallistui myös Akavan Erityisalojen syysliittokokouksen yhteydessä järjestettyyn luottamusmiesseminaariin. Akavan Erityisalat tiedotti jäsenille valtiosektorin toiminnasta liiton omien kanavien lisäksi JEAn jäsenliittojen yhteisellä Keppi ja porkkana -tiedotteella. Tiedotteen tekemisestä vastasi toimintavuonna Suomen Lakimiesliitto. Kummivirastot 2011 Liiton asiamies toimi akavalaisten kummiasiamiehenä seuraavissa virastoissa: Ilmailuhallinto Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Valtioneuvoston kanslia Arkistolaitos Sisäministeriö (2. kummina) Suomen Elokuva-arkisto Sisäasiainministeriön poliisiosasto (2. kummina) Museovirasto Opetusministeriö Valtion taidemuseot Opetushallitus Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 8 Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2011

YLIOPISTOSEKTORIN EDUNVALVONTA A kavan Erityisalojen yliopistosektorin edunvalvontaa koordinoi vuonna 2011 valtion neuvottelukunnan alaisuuteen perustettu yliopistojaosto, joka kokoontui neljä kertaa toimintavuoden aikana. Tämän oman erillisen jaoston perustaminen oli tarpeen, koska yliopistouudistusten yhteydessä yliopistot irrotettiin valtiosta ja ne ovat nyt itsenäisiä julkis oikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia yksityisoikeudellisia säätiöitä. Yliopistoja edustaa sopimusneuvotteluissa Elinkeinoelämän keskusliittoon kuuluva Sivistystyönantajat ry. Työnantajamuutoksen jälkeenkin akavalaisesta sopimustoiminnasta vastaa edelleen Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. Yliopiston neuvottelukunta käsitteli toimintavuoden aikana kokouksissaan sektorin järjestöllistä valmiutta ja neuvottelutavoitteita vuodelle 2012. Keskeistä tavoitteissa oli jäsenten palkkauksellisen aseman parantaminen. Tärkeä edunvalvonnan tavoite yliopisto - sektorilla oli toimintavuonna myös luotta - musmiestoiminnan kehittäminen. Tavoitteena on saada jukolainen luottamus miestoiminta koskemaan entistä paremmin myös yliopistojen muuta henkilöstöä, johon ryhmään Akavan Erityis alojen jäsenyhdistysten jäsenet muun muassa palkkausjärjestelmän osalta usein määritellään. Yliote on uusi, akavalaisten liittojen yhteinen jäsentiedote, joka alkoi ilmestyä vuonna 2011. Jäsenet yliopistosektorilla Vuoden 2011 lopussa 1 087 jäsentä. Kaikki jäsenet yliopistojen yleisen työehtosopimuksen piirissä. Toimintavuoden aikana yliopistojaosto käsitteli kokouksissaan myös sektorilla työskentelevien työmarkkinatutkimuksen tuloksia ja koulutuspoliittisia asioita. Yliopistosektorille syntyi syksyllä työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimuksen mukainen neuvottelutulos, joka on voimassa 31.3.2014 asti. Sopimus palvelee melko hyvin Akavan Erityisalojen jäsenkunnan tarpeita. Vuonna 2011 alkoi ilmestyä akavalaisten liittojen yhteinen Yliote-tiedote, jolla myös Akavan Erityisalojen yliopistosektorin jäsenille lähetetään ajankohtaista tietoa sektorin sopimus- ja neuvottelutilanteesta. Tiedote toimitetaan Luonnontieteiden Akateemisten Liitossa. KIRKON SEKTORIN EDUNVALVONTA A kavan Erityisalojen kirkon sektorilla työskentelevien jäsenten edunvalvontaa koordinoi liiton valtiosektorin neuvottelukunta. Edunvalvontaa hoidetaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n kautta. Kirkon sektorille hyväksyttiin marraskuun lopulla virka- ja työehtosopimus, joka on voimassa 31.3.2014 asti. Sopimuksen palkankorotukset ovat raamisopimuksen mukaiset. Kirkon sektorin jäsenten yhteydenotot liittoon koskivat erityisesti kirkon palkkausjärjestelmää ja siihen perustuvaa tehtävän vaativuuden arviointia sekä tehtäväkohtaisen palkanosan määrittämistä. Jäsenet yliopistosektorilla Vuoden 2011 lopussa 163 jäsentä. Kaikki jäsenet kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä. Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2011 9

AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN EDUNVALVONTA A kavan Erityisalojen ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvontaa koordinoiva toimikunta kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa. Toimikunnalle laadittiin toimintaohjelma, jonka osioita olivat yrittämisen haasteet ja riskit, kohderyhmät, edunvalvonta, jäsenhankinta ja jäsenpito sekä vaikuttaminen ja viestintä. Toimintavuoden aikana laadittiin esitykset mentorointia koskevan jäsenedun sisällöksi. Lisäksi toimikunta kartoitti kyselyllä jäsenistön kiinnostusta yrittäjien työhyvinvointia koskevaan hankkeeseen ja käynnisti selvitystyön hankkeeseen liittyen. Ammatinharjoittajajäsenille suunnattiin liikunnallinen jäsen- ja verkostoitumistilaisuus sekä kolme koulutustilaisuutta. Palkan saaja- ja opiskelijajäsenille järjestettiin Minustako itsenäinen ammatinharjoittaja? -koulutustilaisuuksia. Yrittäjien ja ammatinharjoittajien mentorointiopas julkistettiin tammikuussa. Pää- tai sivutoimisina ammatinharjoittajina tai yrittäjinä työskenteleviä jäseniä oli vuoden 2011 lopussa 647. Toimintavuoden aikana osallistuttiin Itsensä työllistäjien työryhmän toimintaan. Työryhmä oli edustettuna myös TEM:n asettamassa työryhmässä, jonka tarkoituksena on työvoiman käyttötapojen ja työn tekemisen muutostrendin selvittäminen ja kehittäminen. Työryhmässä olivat keskeisesti esillä näennäisyrittäjyyteen liittyvät ongelmat, itsensä työllistäjien määrittely sekä kollektiivisen neuvotteluoikeuden saaminen itsensä työllistäjille. Edunvalvontaa hoidettiin lisäksi toimimalla Akavan elinkeinopoliittisessa toimikunnassa (EPO) ja Akavan ammatinharjoittajien ja yrittäjien jaostossa (AYJ). A kavan Erityisalojen lakimiehet ja asiamiehet vastaavat jäsenten yksilöedunvalvonnasta. Toimintavuonna jäsenet tarvitsivat neuvontaa erityisesti yt-neuvotteluihin ja niitä seuranneisiin irtisanomisiin, työaikakysymyksiin ja palkkasaataviin liittyvissä asioissa. Myös raskauteen ja perhevapaiden käyttöön liittyvät kysymykset ja perhevapailta töihin paluu koskettivat jäsenistöä. Työssä jaksaminen, työpaikkakiusaaminen ja muut YKSILÖEDUNVALVONTA työhyvinvointia koskevat ongelmat nousivat enenevässä määrin esille yhteydenotoissa. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien yksilöedunvalvonnassa olivat keskeisesti esillä saatavien perintää koskevat asiat sekä alihankintasopimuksiin ja toimeksiantosopimuksiin liittyvät kysymykset. Jäsenistö on vakuutettu työttömyyden varalta Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkossa, ja työttömyyskassan etuuksiin liittyvissä kysymyksissä jäsenet ottavat yhteyttä suoraan työttömyyskassaan. Erko kehitti toimintavuonna omaa toimintaansa saamansa palautteen pohjalta. Liitto tarjoaa jäsenkunnalle myös yksilöllistä tilastollista palkkaneuvontaa, joka perustuu liiton ja jäsenyhdistysten palkkatutkimuksiin ja -suosituksiin. Jäsenkunnan käytössä on myös liiton nettisivuilla oleva vuosittain päivitettävä palkkapuntari. Olennainen osa palkkaneuvontaa oli valmentaa jäsentä neuvottelemaan palkastaan. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA JA EDUNVALVONTA K ansainvälistä toimintaa Akavan Erityisalat hoitaa pääsääntöisesti Akavan kautta, joka on jäsenenä useassa kansainvälisessä edunvalvontaorganisaatiossa. Liiton toiminnanjohtaja osallistui Akavan edustajana muun muassa tammikuussa Brysselissä palkansaajajärjestöjen EU-edustusto FinUnionsin järjestämänään seminaariin. Suoraan Akavan Erityisalat toimii Suomen julkisen alan ammattijärjestöjen 10 Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2011 EU-järjestössä FIPSU ry:ssä, jossa liitolla oli toimintavuonna edustus järjestön hallituksessa ja sihteeristössä. Fipsu ry:n vuoden 2011 painopisteenä oli eurooppalaisten ammattijärjestöjen solmiman Kolmannen osapuolen väkivallan torjunnan suuntaviivat -asiakirjan suomentaminen ja paikallinen hyödyntäminen yhdessä työnantajaliittojen kanssa. Fipsu ry:ssä valmisteltiin myös muun muassa seuraavana vuonna toteutettavaa selvitystä julkisesti ja yksityisesti tuotettujen palveluiden suhteesta. Liitto oli toimintavuonna mukana Akavan ja neljän muun akavalaisen liiton Intia-hankkeessa, joka toteutettiin yhdessä Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKin kanssa. Hankkeessa keskityttiin Intiassa toimivien suomalaisyritysten yhteiskuntavastuuseen, ja siihen kuului muun muassa opinto- ja tarkastusmatka Intiaan.

YHTEISKUNNALLINEN EDUNVALVONTA JA VAIKUTTAMINEN T oimintavuoden keskeisimmät yhteiskunnallisen edunvalvonnan hankkeet olivat liiton Akavan puheenjohtajavaaliin ja eduskuntavaaleihin liittyvät kampanjat. Akavan Erityisalat asetti toimintavuonna ensi kertaa oman ehdokkaansa Akavan puheenjohtajavaaliin. Liiton ehdokas oli toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki. Keväällä 2011 käyty vaali toimi myös merkittävänä keinona edistää Akavan Erityisalojen ja sen edustaman jäsenkunnan tunnettuutta julkisuudessa, Akavassa ja sidosryhmissä. Puheenjohtajavaaliteemoissa tuotiin vahvasti esille liiton linjauksia yhteiskunnasta ja työmarkkinoista. Liitto toteutti kevään eduskuntavaalien alla vaalikiertueen, jossa järjestettiin kansanedustajaehdokkaiden vaalipaneeli yhdeksällä paikkakunnalla teemalla Arjen hyvinvointi kasvaa kulttuurista. Kiertuepaikkakunnat olivat Helsinki, Vantaa, Turku, Tampere, Jyväskylä, Kuopio, Mikkeli, Rovaniemi ja Oulu. Tilaisuudet olivat jäsenille, yleisölle ja medialle avoimia. Paneelien yhteydessä tuotiin esille liiton eduskuntavaaliteemat ja tiedotettiin liiton Kansalaisten käsitykset kulttuuripalveluista -tutkimuksen tulokset. Eduskuntavaalikiertue ylitti hyvin median uutiskynnyksen. Akavan puheenjohtajaehdokkaat ottivat mittaa lukuisissa vaalipaneeleissa keväällä 2011. Akavan liittokokouspaneelista poistumassa Heikki Kauppi (vas.), Heikki Pälve, Salla Luomanmäki ja valituksi tullut Sture Fjäder. Kuva: Markku Ojala Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2011 11

V uoden 2011 aikana liitto jatkoi koulutuspoliittista vaikuttamistyötä edellisvuonna päivitetyn koulutuspoliittisen ohjelman pohjalta. Suuria koulutuspoliittisia kysymyksiä olivat toimintavuonna muun muassa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma, yliopistojen ja KOULUTUSPOLITIIKKA ammattikorkeakoulujen rahoitusmallien uudistaminen, AMK-uudistus sekä opiskelijavalintojen uudistaminen. Erityisesti AMKsektorin säästöt sekä nimenomaan pieniin erityisaloihin kohdistuvat aloituspaikkaleikkaukset korkeakoulutuksessa vaativat paljon vaikuttamistyötä niin Akavan, ministeriöiden kuin julkisuudenkin kautta. Liitto toimi aktiivisesti Akavan koulutuspoliittisessa toimikunnassa, YTN:n koulutuspoliittisten toimijoiden verkostossa sekä Akava-yhteisön AMK-koulutustoimijoiden verkostossa. Akavan Erityisalat kritisoi liittokokouskannanotossaan kulttuurialan koulutusta koskevia leikkauksia. 12 Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2011

L iiton jäsenyhdistysten yhteenlaskettu kokonaisjäsenmäärä ylitti toimintavuoden aikana 26 000 jäsenen rajan ollen vuoden lopussa 26 589 jäsentä. Tämä merkitsi 3,2 prosentin kasvua edellisvuoteen (5,5 prosenttia vuonna 2010). Jäsenmäärän kasvu ei ollut alkuvuonna tavoitellun mukainen, ja tilanteeseen puututtiin muun muassa suuntaamalla uudelleen markkinointitoimenpiteitä. Syyskaudella jäsenmäärä kehittyi jälleen myönteisesti. Alle 30-vuotiaiden osuus jäsenistöstä oli 21 prosenttia, 30 49 -vuotiaiden 51 prosenttia, 50 60 -vuotiaiden 18 prosenttia ja yli 60-vuotiaiden 9 prosenttia. Ikärakenteessa oli huomattavia eroja jäsenyhdistysten välillä. Naisten osuus jäsenkunnasta oli edelleen 82 prosenttia. Jäsenistöstä 48 prosenttia on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen. Alempi korkeakoulututkinto oli 27 prosentilla. Osuudet olivat samat JÄSENKUNTA kuin edellisvuonna. Yliopistotutkinnoista humanistiset alat olivat erittäin vahvasti edustettuja. Toinen merkittävä ryhmä yliopistotutkinnoissa olivat kasvatustieteilijät. Ammattikorkeakoulututkinnoista yleisimpiä yksittäisiä tutkintonimikkeitä olivat toimintaterapeutin, Tradenomi HSO:n ja restonomin tutkinnot. Työnantajasektoreittain työsuhteinen jäsenistö jakautui siten, että yksityissektorin palveluksessa työskenteli vuoden lopussa 44 prosenttia, kunnissa ja kuntayhtymissä 31 prosenttia, valtiolla 15 prosenttia, yliopistosektorilla 5 prosenttia, ammatin - harjoittajia oli 3 prosenttia, kirkon sektorilla työskenteli yksi prosentti jäsenistä ja PTY-sektorilla yksi prosentti. Edunvalvonnallisesti jäsenistö jakautui siten, että Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn piiriin sijoittui 49 prosenttia (vuonna 2010 oli 50 prosenttia) ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n ja liittojen omien sopimusten piiriin 48 prosenttia (vuonna 2010 oli 48 prosenttia) jäsenistöstä. Yleisin yksittäinen sopimusala oli kunnan yleinen virka- ja työehtosopimus, jonka piirissä työskenteli 6 318 jäsentä. Työttömien suhteellinen osuus koko jäsenkunnasta laski hieman toimintavuoden aikana ollen vuoden lopussa 3,9 prosenttia (4,4 prosenttia vuoden 2009 lopussa). Maantieteellisesti jäsenistö painottui vah vasti Uudellemaalle ja sen lisäksi suurien maakuntayliopistojen läheisyyteen. Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry liittyi Akavan Erityisaloihin toimintavuoden alussa, ja uuden ryhmän jäsenrekrytointiin panostettiin merkittävästi. Liittoon kuului vuoden lopussa 468 suuhygienistiä. Suuhygienistit liittyivät Akavan Erityisaloihin vuoden 2011 alussa. Akavan Erityisalojen kokonaisjäsenmäärän kehitys 1972 2011 Toimintavuonna 26 000 jäsenen rajapyykki ylittyi. Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2011 13

JÄRJESTÖORGANISAATION JA YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN L iiton ja jäsenjärjestöjen yhteistyön kehittämisen pohja on liiton strategia, jossa on valittu vuosiksi 2009 2013 keskeiset tavoitteet. Liiton toimiston sekä liiton ja jäsenyhdistysten välisessä yhteistyössä noudatettiin strategian mukaista prosessitoimintamallia. Vuonna 2010 laadittu Yhteistoiminnan periaatteet -asiakirja toimi keskeisenä järjestötyön ohjaajana. Vuorovaikutteista osallistumista kehitettiin kaikessa toiminnassa yhdessä liiton ja jäsenyhdistysten kanssa. Työnjakoa hiottiin muun muassa opiskelijatoiminnassa ja markkinoinnissa. Kokemusten perusteella järjestettiin yhteistä koulutusta liitolle ja jäsenyhdistyksille. Toimintavuonna aloitti toimintansa liiton järjestötoimikunta, joka perustettiin kehittämään ja valmistelemaan liiton järjestötoimintaa kuten jäsenkoulutusta, aluetoimintaa sekä liiton sisäistä yhteistoimintaa. Järjestötoimikunta kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa. Liitolle asetettiin sääntötyöryhmä, jonka tehtävä oli päivittää liiton säännöt ja muut toimintaa ohjaavat asiakirjat vastaamaan liiton toiminnan nykytilaa sekä uudistunutta yhdistyslakia. Liiton kolmas kehittämispäivä järjestettiin toukokuussa Tuusulassa. Kehittämispäivässä asetettiin toiminnalle painopisteitä sekä vahvistettiin yhteistyötä liittoyhteisössä. Kehittämispäivässä keskityttiin erityisesti edunvalvonnan vahvistamiseen muun muassa neuvottelu kuntien pitkän tähtäimen suunnitelmien sekä strategian puolivälitarkastelun kautta. Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten puheenjohtajat kokoontuivat liittokokousten yhteydessä. Keskeisiä teemoja olivat liiton sisäinen solidaarisuus, jäsenrajat sekä liiton tavoitteiden saavuttaminen. Liiton toimiston ja jäsenyhdistysten toimihenkilöiden suunnitteluyhteistyötä tehostettiin kevään ja syksyn suunnittelupäivillä. Jäsenyhdistyspalaverit järjestettiin kesäkautta lukuun ottamatta kuukausittain. Kuukausipalaverien tavoitteena oli varmistaa tehokas tiedonkulku yhteisön sisällä sekä käsitellä ajankohtaisia käytännön asioita. Sekä kevät- että syysliittokokouksen yhteydessä järjestettiin työmarkkinaseminaari. Kevään seminaarissa luotiin katsaus Akavan ajankohtaiseen tilanteeseen, Akavan puheenjohtajavaaliin sekä työmarkkinatilanteeseen. Syksyllä teemana oli luova talous muun muassa koulutuspolitiikan, työllisyyden ja talouden näkökulmasta. Liittokokouksen yhteydessä järjestettiin myös kaikille liiton luottamusmiehille yhteinen koulutus, joka keskittyi ajankohtaisen työmarkkinatilanteen lisäksi neuvottelutaitoihin. Toimintavuoden aikana järjestettiin myös perinteinen sidosryhmätilaisuus, jonka tarkoituksena on luoda ja ylläpitää suhteita työnantajaosapuolen edustajiin, viranomaistahoihin sekä liiton ja jäsenyhdistysten muihin keskeisiin sidosryhmiin. JÄSENREKISTERIN JA JÄSENPALVELUN KEHITTÄMINEN J äsenrekisterin kehittämisen tärkeimpänä tavoitteena oli jäsentyytyväisyyden ja jäsenpidon parantaminen sekä edunvalvonnan kehittäminen. Toimintavuoden aikana uusia sopimusaloja, esimerkiksi AMK-sektori, eriytettiin jäsenrekisterissä niin, että tietoja on entistä helpompi hyödyntää edunvalvonnassa. Liiton hallitus päätti BI-järjestelmän hankkimisesta tiedon hyödyntämisen kehittämiseksi. Järjestelmän asennustyöt käynnistettiin toimintavuoden lopussa. Jäsenrekisteritietojen ajantasaisuuteen vaikutettiin koko toimintavuoden aktivoimalla jäsenistöä tietojen päivittämiseen muun muassa liiton oman ja jäsen yhdistysten lehtien kautta sekä sähköisen uutiskirjeen avulla. Toimintavuonna allekirjoitettiin sopimus sähköisen asioinnin uudistamisesta. Sähköinen asiointi on tarkoitus uudistaa vuoden 2012 verkkopalvelu-uudistuksen yhteydessä siten, että jäsenasiointi ja jäsenpalvelujen markkinointi netissä on entistä helpompaa. Yhä suurempi osuus jäsenistä maksaa itse jäsenmaksunsa monen työnantajan lopetettua jäsenmaksujen perinnän. Toimintavuoden aikana suunniteltiin useita toimenpiteitä jäsenmaksuasioiden hoitamisen helpottamiseksi. Lisäksi alettiin valmistella uudenlaista hoitamattomien jäsenmaksujen muistutuskäytäntöä. Kaikki jäsenasioinnin kirjeet uudistettiin toimintavuoden lopulla. 14 Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2011

A kavan Erityisalojen opiskelijatoimintaa koordinoi opiskelijatoimikunta, joka kokoontui neljästi vuoden aikana. Liiton rooli opiskelijatoiminnassa painottui sovitun työnjaon mukaisesti järjestöllisiin ja edunvalvonnallisiin palveluihin. Vuoden 2011 aikana liitto järjesti infotilaisuuksia ja luentoja korkeakouluopiskelijoille yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa tai näiden toimintaa tukien. Akavan kevätkiertueella liitto jäsenyhdistyksineen oli esillä seitsemällä paikkakunnalla ja syksyllä Akava Camp -kiertueella kymmenellä paikka kunnalla. Kiertueilla liitto järjesti myös omia luentoja eri opiskelijaryhmille. Luentoja ja infotilaisuuksia OPISKELIJATOIMINTA järjestettiin pyynnön ja tarpeen mukaan yhteistyössä eri korkeakoulujen tai ainejärjestöjen kanssa. Kattojärjestöyhteistyötä tehtiin esimerkiksi kampanjoin muun muassa Historian Opiskelijain Liiton sekä Humanisticum ry:n kanssa. Liitto osallistui myös useille eri koulutusja opiskelijamessuille sekä pääkaupunkiseudulla että sellaisilla paikkakunnilla, jossa liiton edustamien alojen opiskelijoiden järjestäytyminen on perinteisesti ollut heikompaa. Liiton kaksipäiväinen opiskelijatapahtuma järjestettiin huhtikuussa Hämeenlinnassa. Tapahtuma tarjosi opiskelijoille tilaisuuden kartuttaa tietoa työelämästä, tavata liiton ja jäsenyhdistysten toimihenkilöitä Opiskelijat Opiskelijajäseniä vuoden 2011 lopussa 4 480. 1 378 uutta opiskelijajäsentä. sekä nauttia vapaa-ajasta liikunnan parissa. Tapahtumaan osallistui 48 opiskelevaa jäsentä. Liiton jäsenyhdistysten opiskeleville jäsenille perustettiin oma sähköinen uutiskirjeensä, joka ilmestyi toimintavuonna kolme kertaa. Kirjeellä tiedotettiin ajankohtaisista asioista ja kannustettiin opiskelijajäseniä hyödyntämään liiton palveluja. Liiton opiskelijoille suunnattua viestintää uudistettiin toimintavuonna. Opiskelijaesite uusittiin, nettisivu-uudistus saatiin miltei valmiiksi ja opiskelijajäsenille perustettiin oma sähköinen uutiskirjeensä. Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2011 15

L iiton eri yhdistysten jäsenistä muodostuvat alueryhmät järjestivät toimintavuonna alueilla yhteensä 90 kulttuuriin, hyvinvointiin, virkistykseen ja edunvalvontaan liittyvää tilaisuutta tai tapahtumaa. Tapahtumiin osallistui noin 1 500 jäsentä. Aluetoimijat osallistuivat myös kevään laajan eduskuntavaalikiertueen ja syksyn Elokuvaa ja edunvalvontaa -kiertueen järjestelyihin. Aluetoimintaa markkinoitiin aktiivisesti muun muassa liiton ja jäsenyhdistysten julkaisuissa ja verkkosivuilla. Liiton sähköisestä uutiskirjeestä laadittiin joka kuukausi kullekin alueelle oma versionsa ajankohtaisine tapahtumineen. Myös yhteistyötä Akavan aluetoimikuntien kanssa jatkettiin. ALUETOIMINTA Liiton aluesihteereistä muodostuva toimikunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Lisäksi aluesihteerit kokoontuivat kaksipäiväiseen tapaamiseen. Vuosittaiseen alueryhmäseminaariin osallistui kuusikymmentä alueryhmäläistä kaikilta alueilta. Seminaarissa käytiin läpi ajankohtaisten alueryhmäkuulumisten lisäksi muun muassa viestinnän ajankohtaisia asioita sekä liiton 40-vuotisjuhlasuunnitelmia. Seminaari tarjosi jälleen kerran eri puolilta Suomea tuleville jäsenille väylän keskus tella ja suunnitella yhdessä liiton alue toimintaa. Akavan Erityisalojen alueiden määrää ei toimintavuonna lisätty. Liiton 14 aluetta olivat Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Etelä-Savo, Pirkanmaa, Pohjois-Savo, Satakunta, Keski-Suomi, Häme, Kaakkois-Suomi, Pohjois-Karjala, Uusimaa ja Kainuu. Aluesihteereitä oli yhteensä 15 ja alueryhmien jäseniä 124. Keski-Suomen alueryhmä palkittiin liiton kevätliittokokouksessa Vuoden alueryhmä -palkinnolla. Liiton alueaktiivit kokoontuivat vuosittaiseen alueryhmäseminaariin maaliskuussa. 16 Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2011

L iitto järjesti toimintavuonna ympäri Suomea 37 yleistä jäsenkoulutustilaisuutta, joihin osallistui 668 jäsentä. Viisi jäsenkoulutusta peruuntui liian pienen osallistujamäärän takia. Kouluttajina toimivat joko liiton tai ulkopuoliset asiantuntijat. Yhteistyökumppaneita olivat muun muassa CareerStorm ja TJS Opintokeskus. Lauantaikoulutuksissa olivat aiheina esiintyminen, ryhmä- ja tiimitoiminta, oman ajankäytön kehittäminen sekä sosiaalisen median perusteet. Ammatinharjoittajille ja yrittäjille kohdennettiin koulutuksia yritystoiminnan rahoituksesta ja muutoksista sekä yrittäjän työhyvinvoinnista. Työelämän avaimet -koulutus suunnattiin etenkin opiskelijajäsenille. KOULUTUSTOIMINTA Liiton lakimiehet kouluttivat lisäksi iltakoulutuksina muun muassa tasa-arvokysymyksistä, palkkaneuvottelusta, epätyypillisistä työsuhteista ja luottamuksen rakentamisesta työyhteisössä. Liiton 55 vuotta täyttäneille jäsenille tarjottiin ensimmäisen kerran erityinen jäsenkoulutus, eläkeilta Helsingissä. YTN, JUKO sekä TJS Opintokeskus tarjosivat koulutusta luottamushenkilöille, järjestöaktiiveille, luottamusvaltuutetuille sekä yhteyshenkilöille. Liitto osallistui osaltaan neuvottelujärjestöjen henkilöstöedustajille järjestämien koulutusten järjestämiseen. TJS myönsi kurssitukea yhteensä 61 liiton koulutukseen, seminaariin, tapahtumaan ja tilaisuuteen, joihin osallistui 2 104 jäsentä. Näistä miehiä oli 264 ja naisia 1 840. Opetustuen yhteis määrä oli 10 206 euroa. Koulutuksista tiedotettiin liiton jäsenetuesitteessä, joka lähetettiin jokaiselle jäsenelle omana postituksenaan joulukuussa 2010. Koulutuksia markkinoitiin lisäksi liiton nettisivuilla, uutiskirjeissä, Yhteenveto-lehdessä sekä eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Koulutustilaisuudet olivat jäsenille maksuttomia ja niihin ilmoittauduttiin liiton sähköisen asioinnin kautta. Ilmoittautumiset otettiin ensin vastaan kevään koulutuksiin ja vasta kesällä syyskauden koulutuksiin. Ensimmäistä kertaa järjestetty eläkeilta kiinnosti jäseniä. Koulutuksessa esiteltiin muun muassa vuorottelu- ja opintovapaan tarjoamia mahdollisuuksia. Kuva: Markku Ojala Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2011 17

Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkon etuudet Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko maksoi vuonna 2011 Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten jäsenille työttömyyspäivärahaa, koulutustukea, vuorottelukorvausta, yhteensä 15 683 928 euroa (15 064 757 euroa vuonna 2010) yhteensä 2 446 jäsenelle. Kassa maksoi työttömyyspäivärahaa 14 481 734 euroa (13 601 954 euroa vuonna 2010) 2 242 jäsenelle. Keskimäärin päiväraha oli 58,77 euroa (57,76 vuonna 2010). Päivärahaa maksettiin yhteensä 245 543 päivältä (235 472 päivältä vuonna 2010). koulutustukea (työvoimapoliittinen aikuiskoulutus) yhteensä 30 183 euroa (309 661 euroa vuonna 2010) 379 päivältä kolmelle jäsenelle. Yhdelle naiselle jaettiin 6 512 euroa ja kahdelle miehelle 23 672 euroa. vuorottelukorvausta vuorotteluvapaalla oleville jäsenille 1 172 011 euroa (1 125 822 vuonna 2010), 986 516 euroa 167 naiselle ja 185 495 euroa 38 miehelle. Keskimäärin vuorottelukorvaus oli 54,69 euroa päivässä (52,96 vuonna 2010). Liitto oli ollut aktiivisesti mukana kehittämässä Erkon toimintaa muun muassa jäsentyytyväisyystutkimuksessa saatujen palautteiden pohjalta. Liitolla oli edustajansa työttömyyskassan hallituksessa, vuosikokouksessa ja viestintäryhmässä. Muut jäsenedut JÄSENEDUT Liiton jäsenkunta oli vakuutettu vakuutusyhtiö Ifissä ammattihenkilön vastuu- ja oikeusturvavakuutuksella sekä liittovakuutuksella, joka sisältää vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutuksen. Liitolla oli yhteistyösopimuksia muun muassa Teboilin, useiden kuntokeskusten, autovuokraamojen sekä matkanjärjestäjien kanssa. Myös koulutus- ja rekrytointipalveluja tarjottiin jäsenille kohdennetusti jäsenetuhintaan. Liitto jatkoi myös CareerStormin urapalveluyhteistyötä työttömyysuhan alaisille ja työttömille jäsenilleen. Toimintavuoden aikana toiminta päätettiin organisoida uudelleen siten, että vuoden 2012 alusta alkaen toiminta toteutetaan liiton toimiston omana työnä, jolloin pystytään poistamaan rajaukset palvelun käyttöoikeuteen. Liitto kuuluu akavalaisten liittojen lomajärjestö A-lomiin, joka järjestää lomatoimintaa ja vuokraa jäsenhintaisia lomahuoneistoja jäsenliittojensa jäsenille. Akavan Erityisalojen jäsenkunta oli A-lomien palvelujen aktiivisimpia käyttäjiä. Toimintavuoden aikana perustettiin palkansaajajärjestöjen yhteinen lomajärjestö Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry, johon A-lomat liittyi. Jotta jäsenistöllä olisi jatkuvasti käytössään mahdollisimman laaja ja hyvälaatuinen jäsenetuvalikoima, liitto liittyi akavalaisten liittojen jäsenedut.fi -palveluun, joka hankkii markkinoilta aktiivisesti akavalaisille jäsenryhmille soveltuvia laadukkaita jäsenetuja. Akavan Erityisalojen jäsenkunta on ollut palvelun suhteellisesti aktiivisin käyttäjäryhmä. Akavan Erityisalat liittyi toimintavuonna jäsenedut.fi-palveluun, joka tarjoaa jäsenille jatkuvasti uusiutuvan valikoiman palveluja jäsenetuhintaan. 18 Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2011

Työmarkkinatutkimukset Syksyllä 2010 tehtyjen yksityis-, kunta-, valtio- ja yliopistosektorin työmarkkinatutkimusten tulokset saatiin käyttöön keväällä 2011. Yksityisellä sektorilla ajankohtaisaiheina olivat työajat ja työhön sidonnainen aika sekä niiden seuranta ja korvaaminen. Tuloksia hyödynnettiin muun muassa yksityisen sektorin jäsenneuvonnassa. Tulokset olivat mukana YTN-liittojen yhteisessä vuosittain julkaistavassa YTN-datassa. Liiton jäsenkunnalle keskeisten järjestö-, käännös- ja kaupan alojen yhteiset YTN-tutkimustulokset olivat käytössä näiden alojen edunvalvontatyössä. Kuntasektorin työmarkkinatutkimuksessa tarkasteltiin palkka- ja työaikakysymysten lisäksi työssä tapahtuneita muutoksia ja niiden vaikutuksia työssä jaksamiseen. Tuloksia verrattiin Kunta-alan työolobarometriin 2010. Myös luottamusmiestoi mintaa, sen tunnettuutta ja käyttöäkartoitettiin ja tuloksia käytettiin luottamusmiesjärjestelmän vahvistamiseen. Valtiosektorin kyselyllä kartoitettiin työpaikan muutoksia ja niiden vaikutuksia. Tutkimuksen tuloksista tiedottamista käytettiin jälleen vaikuttamiskeinona pyrittäessä parantamaan henkilöstön asemaa muutoksessa. Valtiosektorin raportista irrotettiin nyt ensimmäistä kertaa yliopistoissa työsken televät, joten tuloksia ei voitu esimerkiksi määräaikaisuuksien osalta verrata aiempiin tutkimuksiin. TUTKIMUSTOIMINTA Yliopistosektori sai toimintavuonna ensimmäisen oman erillisen työmarkkinatutkimusraporttinsa. Palkka- työaika- ja määräaikaisuuskysymysten lisäksi yliopistosektorilla kartoitettiin työpaikoilla käytyjä yt-neuvotteluja sekä luottamusmiesjärjestelmän tunnettuutta. Tutkimukset julkaistiin Akavan Erityisalojen selvityksiä -sarjassa numeroilla 2 5 /2011. Uudet työmarkkinakyselyt tehtiin marraskuussa 2011 yksityis-, valtio- ja korkeakoulusektoreilla työskenteleville. Tulokset ovat käytössä keväällä 2012. Muu tutkimustoiminta Tammikuussa 2011 toteutettiin yhdessä TNS Gallupin kanssa kansalaismielipidekysely suomalaisten kulttuurikäsityksistä. Vastaava kysely oli tehty kuntavaalien alla vuonna 2008. Tulokset vahvistivat käsitystä siitä, että kulttuuri on kansalaisille peruspalvelua, jonka toivottiin olevan asiantun tijavoimin toteutettua, helposti saatavilla ja tarjolla kaikille käyttäjäryhmille. Gallupin tuloksia esiteltiin paneeleissa eduskuntavaalikiertueella yhdeksällä paikkakunnalla keväällä 2011. Tutkimus sai runsaasti huomiota mediassa. Tulokset on julkaistu otsikolla Kansalaisten käsitykset kulttuuripalveluista, Akavan Erityisalojen selvityksiä 1/2011. Akavalaisen edunvalvonnan ulko - puolelle jäävien jäsenten tarpeita selvitet - tiin kyse lyllä keväällä 2011. Kyselyn avulla selvitettiin muun muassa, millaisia ongelmia jäsenet ja erityisesti ilman sopimusta olevat jäsenet työpaikoillaan kohtaavat ja millaista tukea he liitolta ja jäsenyhdistyksiltään odottavat. Tuloksia käytettiin pureuduttaessa erityisesti akavalaisten työehtosopimusten ulkopuolella olevien jäsenten ongelmiin. Jäsenyhdistysten opiskelijajäsenille suunnattiin ensimmäinen kesätyökysely syyskuussa 2011. Kyselyllä kartoitettiin kesätyön saantimahdollisuuksia, työ sopimuksen laadintaa, työn ja koulutuksen vastaavuutta sekä palkkausta. Kyselyn tuloksia on esitelty opiskelijatilaisuuksissa ja Yhteenveto-lehdessä ja niitä hyödyn netään opiskelijoiden neuvonnassa. Liitto oli mukana ulkopuolisissa T-Median Professionals 2011 ja Graduates 2011 -tutkimuksissa, joiden avulla selvi tettiin jäsenkunnan työnhakuprofiileja ja sitä, mikä jäsenille on tärkeää työssä ja elämässä. Tutkimustuloksia hyödynnettiin jäsenhankinnassa ja -markkinoinnissa. Akavalaista tutkimusyhteistyötä hyödynnettiin välittämällä tietoa valtakunnallisista ja kansainvälisistä työelämätutkimuksista ja palkkatutkimuksista. Tutkimustoiminnasta vastaava asiamies toimi liiton edustajana Akavan työelämän toimikunnan tutkimusjaoksessa sekä tarvittaessa YTN-tutkimusryhmässä. Vuoden 2010 työmarkkinatutkimusten tulokset valmistuivat keväällä 2011. Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2011 19

VIESTINTÄ V iestintästrategian mielikuvatavoitteista painopisteenä oli profiloida liittoa erityisesti vahvistuvana edunvalvojana, koska toimintavuoteen osuivat sopimusneuvottelut, eduskuntavaalit ja Akavan puheenjohtajavaali, jossa liitolla oli ensi kertaa oma ehdokas. Liiton vuoden 2011 viestinnässä painottuikin toisaalta sopimustiedottaminen ja toisaalta yhteiskunnallinen kampanjointi. Jäsenviestintä Vuosi 2011 oli kahden sopimusneuvottelukierroksen vuosi, ja tämä työllisti merkittävästi myös liiton viestintää. Neuvotteluviestintää tehostettiin suunnitelman mukaisesti mm. tuottamalla sähköisestä uutiskirjeistä ajankohtaisia Extra-numeroita ja laajentamalla liiton sisällä neuvottelutiedotteiden jakelua. Sopimusviestintää hoidettiin osin itse, osin toimimalla osana neuvottelujärjestöjen, JUKOn ja YTN:n viestintää. Liiton viestintä toimi viestintätukena JUKOn kuntasektorin neuvottelutiedottamisessa sekä kevään että syksyn neuvottelukierroksilla. Akavan Erityisaloissa sopimusviestintä keskitettiin liiton nettisivujen neuvottelusivustolle. Myös liiton Yhteenveto-lehti, uutiskirje ja sektorikohtaiset jäsentiedotteet käsittelivät säännöllisesti sopimustilan- netta. Suorat sähköpostiviestit otettiin käyttöön YTN:n työtaistelutilanteissa. Teknologiateollisuuden neuvotteluissa Facebook nousi ensimmäistä kertaa merkittäväksi jäsenviestinnän kanavaksi. Liiton nettisivusto uudistetaan vuonna 2012 ja uudistusta alettiin valmistella toimintavuoden lopulla. Luottamusmiestoimintaa esittelevien sivujen tuottaminen käynnistyi ja valmiiksi saatiin kuntasektoria koskeva osio. Liiton sivustoa kehitettiin toiminnallisesti muun muassa luomalla uusia banneripaikkoja sekä parantamalla haku- ja kalenteritoimintoja. Yhteenveto-lehdestä ilmestyi suunnitelman mukaisesti kuusi numeroa. Sisällöissä painottuivat sopimusneuvottelujen lisäksi Liiton eduskuntavaalikiertuetta koskevassa julkisuudessa esille nousivat kulttuurigallupin tulokset ja toisaalta vaalipaneelit, jotka uutisoitiin kahdeksalla paikkakunnalla yhdeksästä. 20 Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2011