Asukasaktiivisuuden kehittäminen



Samankaltaiset tiedostot
Kohti onnistuneempia asiakastilanteita

Kohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ

Saa mitä haluat -valmennus

PIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU

Eväitä parempaan itsensä johtamiseen Hanna Poskiparta, Novetos Oy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Auditointiajot, Vaasa

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Asukasviestintä erityistilanteissa Taloyhtiötapahtuma Marika Sipilä, Kiinteistöliitto Uusimaa

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

Kokemuksia Unesco-projektista

KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen Toimitusjohtaja Miika Natunen

Tuen tarpeen tunnistaminen

Fasilitointi. Ryhmäprosessien kehittäminen. Akseli Huhtanen Pertti Huhtanen Lähde: Grape People Oy

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Tuen tarpeen tunnistaminen

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Osallistamisen käytännöt

Asiakkaiden työpajat. 2. työpaja Minä päätöksentekijänä Miten teen päätöksiä arjessa ja elämässä? Mitä toivon tulevaisuudelta?

Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Joukkueenjohtaja ja vanhemmat

Kouluttajan manuaali PPT-esityksen tueksi:

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010

Tuen tarpeen tunnistaminen

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville

ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

Mikä on Twitter? Rekisteröityminen

Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Teema 1: Tiedonkulku. Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet. Luonnos 1/2019

Seuratoiminnan. Tämä on seuroille tarkoitettu työkirja urheiluseuran tulevaisuuden pohtimiseen. Kokoa tiimi omasta seurasta.

Tuen tarpeen tunnistaminen

Kouluttaja: Mirja Heikkilä Vastuuhlö: Kaisu Lähteenmäki Toteutus: 2014

TYÖHAASTATTELU- OPAS

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

A130A0760 Ekonomin viestintätaidot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Tuen tarpeen tunnistaminen

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Tapahtumatuottajan ABC

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Tervetuloa SATOkotiin. Muuttajan usein kysytyt kysymykset

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena

Riikka Pasanen Tuomas Nylund. Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4.

Toteutus. Kun joku saa bingon, eli rastisuoran, hän voi huutaa bingo tai näyttää seuraavan sivun bingo-sanaa.

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Esiintymisvalmennus, 6h

RYHMÄYTYMINEN JA RYHMÄYTYMISHARJOITUKSIA

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi

Tuen tarpeen tunnistaminen

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Hankeidea

Oppilaat jaetaan kahteen ryhmään jako kahteen -menetelmällä. Toinen ryhmistä on Nikotiiniryhmä ja toinen Ilman nikotiinia -ryhmä.

Kouluttaja: Mirja Heikkilä Ajankohta 2014

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

Hissiprojektin tiedottaminen taloyhtiössä

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

Opas tulostamisen kustannuksien vähentämiseen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere , Vaasa

Kaksinkertainen mahtis

Jokaiselle mahdollisuus ja intoa vaikuttaa omaan turvallisuuteensa paikallisyhteisöissä

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA FSA:n vuosikokous

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

VERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä?

5aDay strategiatyössä

Akvaariokeskustelu-menetelmästä

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

KOHTAA. Sano jotain mukavaa. jollekin opettajalle. Kysy sellaiselta luokka kaverilta, jonka kanssa et kovin usein juttele, mitä hänelle kuuluu.

ENNEN PELIN ALKUA. Osa A ALOITA 20 min

Tuen tarpeen tunnistaminen

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Juha Koikkalainen

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

Keskustelu luokissa. Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Mahtispalautteen antaminen

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Transkriptio:

Asukasaktiivisuuden kehittäminen Vuorovaikutteinen viestintäkoulutus Valmennustilaisuuden tavoitteet Valmennustilaisuuden tarkoitus on käsitellä konkreettisia esimerkkejä, malleja, miten asukasaktiivisuutta voidaan kehittää ja lisätä. Osallistujia innostetaan innostamaan asukkaita välittämään, vaikuttamaan, viihtymään ja voimaan hyvin omassa asuinympäristössä. Kohderyhmä Vuokratalojen asukkaat, erityisesti ympäristöekspertit ja muut asukasaktiivit Kesto Koulutustilaisuuden kesto on kaksi tuntia. Ajankäytössä kannattaa huomioida tauko koulutustilaisuuden puolessa välissä. Ryhmän koko Vuorovaikutteisuus koulutustilanteessa toteutuu parhaiten alle 50 hengen osallistujamäärällä. Materiaali toimii kuitenkin myös massatilaisuuksissa (>100 henkeä). Materiaali Materiaali kopioidaan jokaiselle osallistujalle. Osallistujia muistutetaan koulutustilaisuuden alussa omien muistiinpanojen merkityksestä jatkotyöstämisen onnistumisen kannalta.

Kouluttajan oheistyövälineet 1. Fläppitaulu/valkotaulu 2. Videotykki (ei pakollinen) 3. CD-soitin ja CD-levyjä Muuta Tilaisuuden onnistumisen kannalta on tärkeää, että kouluttaja on koulutustilaisuuden alussa paikalla ajoissa. Hänen tulee tervehtiä koulutustilaisuuteen tulijoita ja ohjata heitä valitsemaan istuinpaikka, asettumaan aloilleen. Hänen tulee omalla hyväntuulisuudellaan siivittää tilaisuus positiivisesti ja myönteisesti alkuun jutustellen rennosti osallistujien kanssa. Koulutusmateriaali jaetaan osallistujille koulutustilaisuuden alussa. Kouluttaja huomioi, että kaikilla on mahdollisuus tehdä muistiinpanoja (jokaisella on käytössään kirjoittava kynä!). Kouluttajalle huomio materiaalista: Kaikkea materiaalia ei käydä sivu sivulta koulutustilaisuudessa läpi. Tärkeää on saada aikaan keskustelua. Kouluttaja muistuttaa osallistujia lukemaan materiaalia koulutustilaisuuden jälkeen ajatuksella. Menestyksekästä ja motivoivaa koulutushetkeä kaikille!

DIA 1 Asukasaktiivisuuden kehittäminen Koulutukseen osallistujat ovat tietoisia koulutukseen tullessaan koulutuksen aiheesta ja tavoitteesta. Heitä on voitu kutsukirjeessä pyytää miettimään esimerkiksi: 1. Omat tavoitteet koulutustilaisuuteen 2. Omia esimerkkejä koulutustilaisuudessa käsiteltäväksi 3. Omia kysymyksiä muille osallistujille/kouluttajalle Koulutustilaisuuden yksi tärkeä näkökulma onnistumisen kannalta on keskustella kokemuksista ja esimerkeistä. Kouluttajan on ohjattava keskustelua niin, että kokemukset ja esimerkit ovat ns. parhaita käytäntöjä eli onnistuneita kokemuksia ja esimerkkejä, joita muut voisivat mallintaa, ja joista muut voisivat oppia. Esimerkkejä voidaan käydä tarvittaessa läpi tilaisuuden tarkoituksenmukaisuuden ja kohderyhmän kokemuksen mukaan. Tavoite Kouluttaja ohjaa ryhmää koulutustilaisuuden alussa työskentelemään tehokkaalla ja toiminnallisella tavalla yhdessä koko ryhmän kanssa: 1. koulutushetken tavoite (sivu 1 numerot 1-4) 2. ajankäyttö (2 tuntia ja pidetäänkö tauko ja kuinka pitkä tauko) 3. toimintatavat (keskustellaan, ideoidaan, jaetaan positiivisia kokemuksia, tehdään muistiinpanoja) Tämä koulutustilaisuus on valmennustilaisuus, jossa kouluttajan rooli on avata keskustelua ja ideoida vanhoista, hyvistäkin tavoista pussillinen vielä paremmin toimivia, uusia käytäntöjä. Kouluttajan omat vetopalat ja muistiinpanot Tämä tilaisuus Aika ja paikka Kohderyhmä Muuta huomioitavaa Tärkeät henkilöt

DIAT 2 3 Asukasviestinnän tähden! Kirjallinen viestintä Kirjallinen viestintä vaatii aikaa ja hyvää suunnittelua etukäteen. Suunnittelutyö vaatii riittävästi aikaa, jotta varsinainen kirjallisen viestin tavoite saavutetaan. Kouluttaja kirjoittaa fläppitaululle: 1. Minkälaisia erilaisia tavoitteita kirjallisella viestillä voi olla? 2. Kertokaa onnistuneita esimerkkejä onnistuneesta kirjallisesta viestinnästä. 3. Kertokaa epäonnistuneita esimerkkejä pieleen menneestä kirjallisesta viestinnästä ja miettikää yhdessä mitä olisi voinut tehdä toisin/paremmin. Osallistava ja tehokas menetelmä sivujen 2-3 läpikäymiseen käydä läpi a-g kohdat läpi pienissä ryhmissä ja vastata seuraaviin kysymyksiin: Miettikää ja pohtikaa mitä kohta esim. a tarkoittaa. Miksi kohta esim. a on tärkeä onnistumisen kannalta. Antakaa esimerkki ja kertokaa siitä muille osallistujille.

DIAT 4 Asukasviestinnän tähden! Suullinen viestintä Tämä sivu on tehokas työväline esimerkkien läpikäymiseen. Kouluttaja miettii etukäteen kiinnostavia esimerkkejä läpikäytäväksi koulutustilaisuudessa. Motivaatiota moikkailuun! Maahanmuuttajataustaiset asukkaat tervehtivät naapureita, muita asukkaita kantaväestöä aktiivisemmin. Pitääkö väite paikkansa? Voitaisiinko tervehtimisiä lisäämällä saada keskustelua akuuteista ongelmista ennaltaehkäisevästi käsittelyyn, päivänvaloon? Epäviralliset juttuhetket pihapiirissä on usein niitä, joissa saa halutessaan parhaiten tietoa ongelmista ja mahdollisista asioista, joita pitäisi käsitellä asukaskokouksissa, asukasilloissa. Mieluummin porkkanaa kuin keppiä! Jatkuva negatiivinen palaute ja kielteisessä sävyssä jaettu kirjallinen viesti/tiedote ei välttämättä tuo parasta tulosta ja lisää intoa ja aktiivisuutta asukkaiden keskuudessa. Idealla lukijakeskeisyys voitaisiin saavuttaa hyviä tuloksia: 1. Muistitko ottaa selville, mitkä asiat ovat viestin saajille tärkeitä? 2. Mistä asioista/tuloksista on viestin saajille hyötyä ja huvia (esimerkiksi rahansäästö, kauniimpi ja toimivampi asuinympäristö, ekotehokkaampi jätteiden lajittelu, yhteisymmärrys asukkaiden välillä)? 3. Tiedätkö, mitä lukijat/viestin saajat entuudestaan tietävät ja tuntevat asiasta? 4. Onko sinulla yhteinen kieli viestin saajien kanssa (ammattikieli/yleiskieli)?

DIA 5 Vuorovaikutustaidot tekniikkalaji/persoonalaji Vuorovaikutustilanteessa viestinnän onnistumiseen vaikuttavat: kasvokkain 1. sanat 12% 2. ääni 40% 3. eleviestintä 48% puhelin 1. sanat 20% 2. ääni 80% Kouluttaja voi halutessaan lukea lisää vuorovaikutusympyröistä ennen koulutustilaisuutta. Kouluttaja päättää itse millä tavalla käsittelee esim. eleviestintää. Hyviä kirjoja ovat mm. koulutusmateriaalin sivulla 15 mainitut kirjat. Kouluttajan omat muistiinpanot/osallistujien kannalta mielenkiintoisia seikkoja läpikäytäväksi:

DIA 6 Mihin asukkaan toiminta-aktiivisuus perustuu? Tässä koulutustilaisuudessa ei käsitellä kokoustekniikkaa, vaan keskitytään pelkästään vuorovaikutustaitoihin/neuvottelutaitoihin persoonalajina. Kouluttaja miettii etukäteen osallistujien kohderyhmän mukaan mitkä hänen mielestään/näkemyksestään/kokemuksestaan voisivat olla osallistujien tärkeimpiä neuvottelutaitoja ja miksi: Toimintanäkökulma 1. Etu: Jätteiden lajittelu oikein, tilaa vievien jätteiden litistäminen -> vähentää tyhjennyskertoja Toimintamotivaatio Rahansäästöä/asukas/huoneisto 2. Hyöty: Siisti jätekatos Ympäristölle kivaa, mutta ei lisää vielä toiminta-aktiivisuutta 3. Päätös: Panostetaan jätekatokseen ja jätteiden lajitteluun Aktiivin käytävä läpi tavoitteen toteutumisen kannalta oleellinen käytännön ohjeistus, jotta kohta nro 1 Etu saavutetaan. Tämä on erinomainen ja tehokas tehtävä teetettäväksi osallistujilla pienryhmissä. Voidaan varata aikaa noin 15 minuuttia.

DIA 7 Totta on se, mikä todeksi tuntuu. Tämä sivu on varattu esimerkkien käsittelyä varten. Kouluttajalle on tässä annettu kolme erilaista ideaa käsitellä esimerkkejä. 1. Kolme huonetta ja heittiö - maahanmuuttajataustaisten asukkaiden ohjeistaminen asunnon kunnossapitoon esim. keittiön (=heittiön) käyttäminen 2. Sekalaista energisoivaa jätettä - mitä tarkoitetaan energiajätteellä ja mitä on sekajäte jne - riittääkö tiedote teksteineen? - olisiko ideaa tehdä tiedote ja liite, jossa on kuva ja kertomus erilaisista jätteistä ja mielenkiintoisella ja innostavalla tavalla roskan polku jätteeksi. Asukas huomaa näin kaikille lajittelusta koituvan hyödyn. 3. Viime vuonna vastikkeestasi päättivät Virtanen ja Mäkinen. Entäs tänä vuonna? Yhteisiin tilaisuuksiin kannattaa aina osallistua (talkoot, asukasillat, tiedotustilaisuudet) ja näin päästä vaikuttamaan. Miten saamme mahdollisimman paljon eri asukasryhmiä osallistumaan ja välittämään? Käydään läpi kouluttajan esimerkkejä ja osallistujien esimerkkejä idealla hyvät käytännöt. Kouluttajan etukäteen miettimiä esimerkkejä:

DIA 8 Kaikki on mahdollista mikään ei ole mahdotonta Sivua ei käydä koulutustilaisuudessa yhdessä läpi. Kouluttaja voi kuitenkin päättää tilaisuuden esimerkiksi lukemalla Aino Suholan (kolmas musta piste) runon osallistujille ja sitten kiittää osallistujia osallistumisaktiivisuudesta yms. DIA 9 Kehittämisideoita Mikäli aikaa jää koulutustilaisuuden loppuun, voi jokainen osallistuja itse vielä hetken miettiä ja kirjata koulutustilaisuuden aikana heränneitä ideoita tälle sivulle. Ajatuksia voi jakaa vieressä istujan kanssa ja voidaan vielä myös miettiä miten onnistuneita kokemuksia/uusia toimintatapoja voidaan jakaa aktiivien kesken esim. sähköpostin välityksellä. Kouluttajan on hyvä innostaa ja ohjata osallistujia olemaan yhteyksissä toisiinsa koulutustilaisuuden jälkeen. DIA 10 Kiinnostuitko enemmän? Kouluttaja voi tuoda mukanaan koulutustilaisuuteen oheismateriaalia, kirjoja ja antaa mielenkiintoisia vihjeitä lukea aiheesta lisää.