ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN TUTKIMUSYKSIKKÖ TOIMINTAKERTOMUS 2002

Tampereen yliopisto Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Toimintakertomus 2002 [ Sente on osa Aluetieteen ja ympäristöpoliitiikan laitosta ]

Kansi: Nina Mustikkamäki Taitto: Minna Virtanen Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Yhteystiedot: Tampereen yliopisto Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö 33014 Tampereen yliopisto Puh. +358 3 215 8854 Fax. +358 3 215 8860 http://www.sjoki.uta.fi/sente Cityoffset Oy Tampere 2003

SISÄLTÖ Viisi vuotta tieto, rakkaus ja kivi 7 Senten toiminta-ajatus ja tavoitteet 9 Sente-filosofia ja keskeiset käsitteet toiminnan taustalla 11 Senten tutkimusryhmä 13 Tutkimusprojekti (jatko-opinnot) oman työn ohessa 13 Väitökset 13 Henkilökuntaesittely eli Senten virallinen lintukirja 14 Talous 20 Senten yhteistyökumppanit - rahoittajat 22 Projektit 2002 23 Alueiden uudistuminen ja oppiminen 23 Innovaatioympäristöjen synnyttäminen ja kehittäminen 24 Kaupunkiseutujen vetovoima ja kilpailukyky 25 Strategiset prosessit ja suunnitelmat 27 Verkostot ja prosessit alueiden kehittämisessä 28 Väitöskirjatutkimukset 29 Julkaisut 31 Sente sarjan julkaisuja 31 Senten työraportteja-sarjan julkaisuja 32 Tutkijoiden julkaisut 2002 33 Tutkijoiden muu tieteellinen toiminta ja asiantuntijatehtävät 2002 38 Tutkijakoulutus ja vierailut ulkomaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa 2002 47 Muuta 2002 47

Viisi vuotta tieto, rakkaus ja kivi Tiedossa ihminen hakee varmuutta, jota ei ole Mika Waltari Viisi vuotta takana - mitä edessä? Senten perustamisesta lähtien (1998) on ollut hauska seurata miten monin eri tavoin toimintamme on nähty. Olemme itse alusta alkaen nähneet itsemme Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitoksen yhtenä tutkimusryhmänä, joka käyttää itsestään nimitystä yksikkö, ja joka on tehnyt itselleen omat ulkoiset tunnusmerkit (kotisivut, julkaisusarjat yms.). Tässä toimintakertomuksessa esitetään sekä vuoden 2002 tuotokset että yhteenvetoja vuosien 1998-2002 tuotoksista. Tämän kirjoituksen tavoitteena on hieman avata toimintafilosofiaamme eli tuotosten takana olevaa ajattelua. Kutsutaanpa uutta uljasta esille nousussa olevaa yhteiskuntamuotoa sitten verkosto-, tieto-, asiantuntija- tai vaikkapa mediayhteiskunnaksi, niin moniosaajien, rajojen ylittäjien, monitieteilijöiden yms. merkitystä on tullut tavaksi korostaa. Mekin olemme Sentessä pyrkineet aluetieteen perinnettä kunnioittaen ylittämään sekä tieteiden välisiä että tieteen ja käytännön välisiä rajoja. Lähtökohtana on hyödyntää eri tieteiden tuloksia, mutta koko ajan rakentaa oman tieteenalan tarjoamalle pohjalle. Vakiintuneiden rajojen ylittäminen ja erilaisten asioiden yhdistäminen osaksi samaa kokonaisuutta ei kuitenkaan aina ole helppoa maailmassa, jossa suurin osa ihmisistä yhä edelleen katsoo maailmaa vain ja ainoastaan omasta näkökulmastaan ja omalla logiikallaan. Moniosaaminen ja monitieteisyys edellyttävät tutkimusryhmältä ja sen jokaiselta jäseneltä pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta sekä kykyä hahmottaa kokonaisuus niin omasta kuin muidenkin näkökulmasta. Lisäksi edellytetään vahvaa uskoa niin ryhmän kuin omiinkin kykyihin, jotta pitkäjänteinen oman tutkimusagendan rakentaminen olisi ylipäätään mahdollista tämän päivän pirstalaisessa ja tempoilevassa maailmassa. Tutkimuksesta on tullut 10 000 palan palapeli, jossa kukaan ei ulkopuolelta anna mallikuvaa siitä mitä ollaan rakentamassa, mutta sen sijaan maailma ravisuttaa yhä uudelleen ja uudelleen palat levälleen ja hahmottumassa olevan kuvan epäselväksi. Ja juuri tästä syystä oman vahvan sisäisen tulkinnan ja itseluottamuksen merkitys on niinkin suuri kuin se on, ja samasta syystä tulkintojen määrä tekemisistämme tuntuu olevan moninainen. Tutkija ei tutki ilman ruokaa, juomaa ja kattoa pään päällä, tutkimusryhmä ei toimi ilman rahoitusta. Tutkimuksen ja käytännön eli teorian ja sovellusten harmaalla rajavyöhykkeellä toimiminen tarkoittaa käytännössä sitä, että olemme rahoittaneet oman toimintamme niin puhtaan akateemisella rahoituksella (esim. Suomen akatemia) kuin maksullisella palvelutoiminnallakin. Olipa rahoituksen muoto mikä tahansa, niin tavoitteena on joka tapauksessa tehdä laadukasta ja pitkäjänteistä tutkimustyötä. Tämän tulisi näkyä niin suoritettuina tutkintoina kuin tieteellisinä artikkeleina ja esitelminäkin. Samalla olemme toki pyrkineet niin hyvin kuin vain osaamme tukemaan yhteistyökumppaniem- 7

me omaa kehittämistoimintaa. Olemme siis toimineet koko ajan toinen jalka käytännön ja toinen tieteen kentällä. Jos itse näemme itsemme tutkimusryhmänä, niin rahoituslähteiden monipuolisuus sekä tieteen ja käytännön rajapinnalla toimiminen aiheuttavat monenlaisia tulkintoja. Jotkut tuntuvat näkevän meidät soveltavaa tutkimusta tekevänä maksullisen palvelutoiminnan yksikkönä ainelaitoksen hoitaessa Tutkimuksen. Meidät on nähty myös jonkinlaisina konsulttitutkijoina, jotka innostuessaan unohtavat akateemiset perinteet ja päätyvät osaksi käytännön maailman epäilyttäviä prosesseja. Meidät on myös nähty liian tieteellisinä perustutkijoina, jotka pyörittelevät loputtomiin käsitteitään ja hienoja teorioitaan osaamatta konkretisoida asioita. Välillä meidän toivotaan kehittyvän 50 tutkijan tutkimuskeskukseksi, toisinaan taas ihmetellään, että miten kauan noinkin laaja toiminta voi jatkua. Tulkinnat riippuvat aina siitä, missä roolissa tulkitsija on meihin törmännyt ja ennen kaikkea siitä, miten hän haluaa itsensä suhteessa meihin asemoida. Ja kaikki ovat oikeassa, ainakin osittain, mutta onpa roolimme mikä tahansa, niin kaiken pitäisi pitkällä aikavälillä palata tutkimukseen sekä koko ryhmän ja sen jokaisen jäsenen oppimiseen. Mika Waltari toteaa kirjassaan Turms kuolematon, että ihminen kaipaa tiedossa varmuutta, jota ei ole olen samaa mieltä, ei ole tiedossa varmuutta ei, mutta siitä huolimatta pienenkin tutkimusryhmän on jatkuvasti kuunneltava niin omaa sisäistä ääntään kuin ryhmän ulkopuolisia ääniä ja hellittämättä rakennettava itsestään kuvaa itselleen, ja vain jatkuva pohdinta ja uusien suuntien etsintä voivat avata Senten tulevaisuuden. Olemme joka tapauksessa ehtineet viidessä vuodessa varsin paljon; noin 115 julkaisua, melkein neljäkymmentä tieteellistä esitelmää ja lähes 250 esitelmää koulutustilaisuuksissa. Ensimmäisenä Senten ryhmästä lisensiaatintutkinnon suoritti Reija Linnamaa ja väitöskirjaansa ehti puolustamaan ensimmäisenä Juha Kostiainen. Tätä kirjoitettaessa tarkastettavana on yksi lisensiaatintyö ja yksi väitöskirja eli tutkintojen osalta ensimmäisen viiden vuoden tuotos on mitä todennäköisimmin 2+2. Luvut ovat kuitenkin vain lukuja ja tutkinnotkin kuitenkin vain ulkoisesti näkyvissä oleva oppimisen mittari ; jokainen Senten toimintaan tavalla tai toisella osallistunut osaa parhaiten itse arvioida mitä on oppinut ja mitä ei. Jos vastaus olisi, että eihän siinä touhussa mitään opi, niin olisimme epäonnistuneet kaikista näkyvistä tuotoksista huolimatta. Koska Sente on puhtaasti ulkopuolisella rahoituksella toimiva tutkimusryhmä, on sen tulevaisuus aina avoin meillä ei ole tiedossa varmuutta. Viisi vuotta on takana, mutta mitä on edessä? Tietoa tulevasta ei ole, mutta jos edelleen jaksamme antautua tutkimukselle, tiedolle ja taidolle, ei tulevasta ole epäselvyyttä. Kivi antautuu taidolle ja rakkaudelle Irving Stone: Michelangelo Markku Sotarauta 8

Senten toiminta-ajatus ja tavoitteet Toiminta-ajatus Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö on alueiden ja erityisesti kaupunkiseutujen kehittämistä palveleva tutkimusyksikkö. Sen perustehtävä on lisätä ymmärrystä kaupunkiseutujen kehittämisprosessien dynamiikasta kilpailukyvyn, suunnittelun ja johtamisen näkökulmista. Luonteeltaan Sente on kaupunkiseutujen kehittämisen tuotekehitysyksikkö. Sen päämääränä on luoda uusia lähestymistapoja ja näkökulmia kehittämistoiminnan tueksi. Sente tukee strategista kehittämistä tuottamalla uutta tietoa, soveltamalla muualla tehtyä tutkimusta yhteistyöalueillaan (erityisesti Tampereen ja Seinäjoen kaupunkiseudut) sekä toimimalla alueellisessa kehittämisessä ideoijana, sparraajana ja tarvittaessa kriittisenä vastavoimana. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikön toiminta kohdistuu tutkimukseen. Se osallistuu koulutukseen ja konsultointiin yhteistyössä strategisten ja tapauskohtaisten kumppaneiden kanssa. Senten tutkijat osallistuvat tarvittaessa strategiatyöhön asiantuntijoina. Senten tutkimustoiminta kohdistuu yleisellä tasolla seuraaviin teemoihin: Alue- ja kehittämispolitiikat Kaupunkipolitiikka Elinkeinopolitiikka Erityisellä tasolla tutkimus kohdentuu seuraavasti: Innovatiivinen alueellinen kehittäminen - Osaamiseen ja innovatiivisuuteen perustuvien kehittämiskonseptien analyysi ja kehittäminen - Innovaatioympäristöjen tutkimus Kaupunkiseutujen kilpailukyky ja elinkeinopolitiikka verkostoyhteiskunnassa - Osaamiseen ja innovatiivisuuteen perustuvan kehittämisen tulevaisuuden sisältöjen tunnistaminen Suunnittelu ja johtaminen verkostoyhteiskunnassa - Kehittäjäverkostojen analyysi ja niiden strategisen toiminnan kehittäminen Yritysverkostot ja talouden klusterit - Taloudellisen toiminnan globaali ja paikallinen dynamiikka. Yleiset tavoitteet Luoda kaupunkiseutujen strategiseen kehittämiseen erikoistunut kansainvälinen huippututkimusyksikkö. Vahvistaa kaupunkiseutujen strategisen kehittämisen teoreettista pohjaa ja luoda käytännön sovellusten luominen. 9

Erityiset tavoitteet 10 Tukea alueiden ja kaupunkiseutujen erityisesti Tampereen ja Seinäjoen kaupunkiseutujen - kehitystä tutkimus- ja kehittämispalveluilla. Tuottaa sekä teoreettisesta että käytännön toiminnan näkökulmasta käyttökelpoisia ja mielekkäitä tutkimustuloksia. Luoda sellainen luova ja dynaaminen tapa toimia, joka tukee yksikön tutkijoiden henkilökohtaista sitoutumista sekä Senten toimintoihin että kunkin omaan tulevaisuuteen. Senten toiminnan lähtökohta Kehittyneet taloudet ovat siirtymässä teollisesta yhteiskunnasta jälkiteolliseen yhteiskuntaan, jota kutsutaan esimerkiksi tieto- tai verkostoyhteiskunnaksi. Eräs keskeinen verkostoyhteiskuntaa määrittävä piirre on tiedon muodostuminen tärkeimmäksi tuotannontekijäksi. Yhä yleisemmin kilpailukykyisyyden uskotaan riippuvan kyvystä tuottaa, prosessoida ja soveltaa tehokkaasti informaatiota ja tietoa. Näin kilpailukyvyn kehittämisen avainteemoiksi ovat nousseet osaaminen, oppiminen ja innovatiivisuus. Samalla hallinnollisia ja toiminnallisia rajoja ylittävän verkostomaisen yhteistyön merkitys on kasvanut. Globalisoituvalle taloudelle on ominaista kansainvälisten, kansallisten ja paikallisten toimintojen limittyminen uudella tavalla. Aiemmin rajat alueiden, instituutioiden, sektoreiden ja organisaatioiden välillä määrittivät toimijoiden paikan ja aseman. Nyt alueiden ja organisaatioiden aseman määrittää yhä useammin niiden osaaminen ja kyky jatkuvasti kehittää omia toimintoja. Samalla kilpailu kaupunkiseutujen välillä yrityksistä, työpaikoista ja osaavista ihmisistä kiristyy. Lisäksi elinkeinopolitiikassa painopiste on siirtymässä erilaisista interventioista ja subventioista kilpailukyvyn kehittämiseen. Myös kilpailukyvyn käsite laajenee perinteisestä yritysten kilpailukykyä korostavasta näkökulmasta kokonaisvaltaista näkemystä korostavaan suuntaan. Kilpailukyvyn jatkuva kehittäminen edellyttää tietoa kilpailukyvyn elementeistä, kehittämisen institutionaalisesta kapasiteetista, taloudellisista klustereista, asuin- ja elinympäristön laadusta kilpailukyvyn tekijänä, johtajuudesta kaupunkiseudun kehittämisessä jne. Jatkuvan oppimisen ja osaamisen korostuminen nostaa esille tutkimuksen ja kehittämistoiminnan tiiviin yhteistyön tarpeen. Tutkimuksen ja käytännön vuorovaikutus voi tukea alueen kehittämistä mm... tuottamalla uutta tietoa kaupunkiseudun kehittämisen ja kehityksen kannalta keskeisistä ilmiöistä, lisäämällä ymmärrystä alueella tapahtuvista organisationaalisista muutoksista tavoitteena oppimisen edistäminen, tukemalla kehittämiskonseptien jatkuvaa kehittämistä tunnistamalla niiden pullonkaulat ja tarjoamalla ratkaisuehdotuksia niiden poistamiseksi, tukemalla strategista suunnittelua analysoimalla sekä strategioiden sisältöjä, prosessien laatua että toimintaympäristön muutosta,

tukemalla uuden tiedon käyttäjien linkittymistä tiedon tuottajiin, tunnistamalla yhtäältä verkostosuhteiden syntymisen esteet ja toisaalta verkostomaisen toiminnan mahdollisuudet, lisäämällä ymmärrystä organisaatioiden välisen kommunikaation, vuorovaikutteisen oppimisen ja kaupunkiseudun kehittymisen välisistä suhteista, osoittamalla sektoreittaisten strategioiden väliset suhteet kaupunkiseudun kokonaisvaltaisen kehittämisen näkökulmasta, tuottamalla näkemyksiä kaupunkiseudun mahdollisista tulevaisuuksista. 7XWNLPXV Uusin tieto Uudet kysymykset ja tutkimuskohteet Uusin tieto Uudet ajattelu- ja toimintatavat.rxoxwxv MD NRQVXOWRLQWL.HKLWWlPLQHQ Kuva 1. Senten toiminnan taustalla oleva näkemys tutkimuksen ja käytännön jatkuvasta vuorovaikutuksesta. Sente-filosofia ja keskeiset käsitteet toiminnan taustalla Vanhassa itämaisessa lautapelissä nimeltä GO sente tarkoittaa yliotetta pelin kulussa. Jos pelaajalla on sente, hän voi pakottaa vastustajan vastaamaan omiin siirtoihinsa. Sente ei kuitenkaan ole staattinen ilmiö, vaan pelaajalla voi olla sente jossain osassa lautaa, mutta arvioituaan tilanteen vastustaja voi jättää sen huomiotta ja pelata laudan toiseen osaan ja pyrkiä näin saamaan sente haltuunsa. Sente ei siis ole pysyvä tila, vaan jatkuva pyrkimys saada peli haltuun. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikössä sente tarkoittaa jatkuvaa pyrkimystä olla oman alan kehityksen kärjessä, pyrkimystä luoda jotain uutta. Senten tutkimustoiminnan kohteen muodostavat erilaiset hajautuneet järjestelmät, jaetun vallan sävyttämät alueiden ja kaupunkien kehittämiseen suunnatut pelit. Hajautunut järjestelmä Uudet ajattelu- ja toimintatavat Vanhan keskitetysti koordinoidun ja hierarkkisen järjestelmän tilalle on syntymässä uudenlainen moninainen ja limittyvä neuvottelu- ja kommunikaatiojärjestelmä. Uuden jär- 11

jestelmän tehtävänä ei niinkään ole suoraan vaikuttaa kehityksen kulkuun, vaan luoda toimintaedellytyksiä taloudelliselle toiminnalle. Kehityksen suunta näyttäisi olevan kohti verkostoituneita, moninaisia, dynaamisia ja limittyviä neuvottelusysteemejä, joissa suunnittelu ja ohjaus eivät kohdistu vain ylhäältä alas vaan eri toimijoiden jatkuvana vuoropuheluna. Moniulotteisessa järjestelmässä ei ole yhtä hallitsevaa keskusta, vaan se rakentuu useiden toimijoiden keskinäiselle vuorovaikutukselle. Hajautuneissa järjestelmissä sente tarkoittaa jatkuvaa pyrkimystä ylittää sisäänpäin kääntyneet yksikkökohtaiset intressit ja löytää kolmansia ratkaisuja ja näin edistää sekä yhteisiä että erillisiä tavoitteita. Hajautuneissa järjestelmissä sente ei siis kohdistu toista pelaajaa vastaan vaan kokonaisuuden tarpeisiin ja uusien ratkaisujen löytämiseen. Sillä johtajalla, joka hallitsee verkostoissa käytävien pelien hienoudet ja niiden monet kommunikatiiviset prosessit, on holistinen ja käytännönläheinen ote valtaan eli kapasiteettiin johtaa verkostoja ja hallita muutosta. Hajautuneissa järjestelmissä senten saaminen haltuun edellyttää uudenlaista näkökulmaa ja uudenlaisia lähestymistapoja alueellisessa johtamisessa. Yleisenä lähtökohtana tällöin on, että senten saaminen haltun edellyttää enemmän verkostojen ja muutosprosessien johtamista ja vähemmän hallinnointia. Alueellinen johtaminen Edellä olevan pohjalta alueellinen johtaminen voidaan nähdä useiden organisaatioiden ja intressiryhmien välisenä vuoropuheluna, jossa etsitään jatkuvasti yhteisymmärrystä ja sopimusta tulevaisuuteen suuntautuvista toimenpiteistä. Se on jatkuva kommunikatiivinen prosessi, jolloin johtamisen voidaan määritellä olevan eri yhteiskuntaelämän alojen erilaisten intressiryhmien (potentiaalisesti ristiriitaisten) päämäärien, strategioiden ja keinojen yhteensovittamista ja toimintojen koordinoimista alueen kehityksen edistämiseksi sekä verkostojen ja muutoksen johtamiseksi. Alueellisessa johtamisessa sente tarkoittaa jatkuvaa pyrkimystä hallita muutosta ja johtaa verkostoja siten, ettei muutos pääse hallitsemaan meitä ja ettei verkosto ala elää omaa elämäänsä. 12

Senten tutkimusryhmä Markku Sotarauta, HT, professori, dosentti (TTY) Reija Linnamaa HL, tutkija (-31.01.2002) Kimmo Viljamaa, HM, tutkija Mika Raunio, HM, tutkija Tomi Lähteenmäki, HM, projektipäällikkö Nina Mustikkamäki, rak. arkk., HM, tutkija Kati-Jasmin Kosonen, YTM, tutkija Leena Helenius-Mäki, HM, tutkija Riikka Ahmaniemi, HM, tutkija (01.11.2002 -) Matti Mäki, HL, erikoistutkija Kimmo Kainulainen, YTL, erikoistutkija (vieraileva tutkija) Minna Virtanen, tutkimussihteeri Nina Suvinen, VTM, tutkija (1.6.-31.8.2002) Anne-Katariina Heikkilä, hall.yo, harjoittelija (13.5.-12.8.2002) Anna Nirkkonen, hall.yo, harjoittelija (1.4.-21.7.2002) Tutkimusprojekti (jatko-opinnot) oman työn ohessa Sente - toimintakertomus 2002 HT, DI, FM Juha Kostiainen, johtaja (YIT-Rakennus Oy) HL Jari Iisakkala, elinkeinojohtaja (Porin kaupunki) HM Arto Saarinen, projektipäällikkö, (Hämeen liitto) HL Jukka Vepsäläinen, maakuntasihteeri, (Päijät-Hämeen TE-keskus) HM Jari Kolehmainen, tutkija, (Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus) HM Katja Uosukainen, tutkija, (Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus) Tässä toimintakertomuksessa esitellään pääosin päätoimisesti Sentessä toimivien tutkijoiden toimintaa. Väitökset DI, FM Juha Kostiainen, Urban Economic Policy in the Network Society (Kaupunkiseudun elinkeinopolitiikka verkostoyhteiskunnassa), 17.8.2002, Tampereen yliopisto. Vastaväittäjät professori Ikujiro Nonaka (Hitotsubashi University Tokio) ja KTT Seija Kulkki (Helsingin kauppakorkeakoulu). Kustos professori Markku Sotarauta. 13

Henkilökuntaesittely eli Senten virallinen lintukirja 1 MARKKU SOTARAUTA, HT, professori, dosentti (TTY) ASIANTUNTEMUS: Pehmeä strategia - strateginen ajattelu, strateginen johtaminen ja strateginen suunnittelu, verkostojen johtaminen ja ydinkompetenssiajattelu. Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, elinkeinopolitiikka, kaupunkipolitiikka, aluepolitiikka. HARRASTUKSET: Urheilu (squash ja muut pallopelit, lenkkeily, rullaluistelu, uinti), lukeminen, Japanin kulttuuri ja talous. STRUTSI (Mani maniacus estradius quack) Strutsi on kotoisin Afrikan kuumilta savanneilta, mutta se on viime vuosikymmeninä vakiinnuttanut vahvasti johtajan asemaa myös pohjoisten lintuyhteisöjen parissa. Strutsilla on ominaisuuksia, jotka ovat taanneet sen säilymisen maapallolla jo miljoonien vuosien ajan. Strutsi on erittäin kauko- ja laajakatseinen, se on yksi nopeimmista kaksijalkaisista eläimistä ja tällä hetkellä se on maapallolla suurin elävä lintu. Vastapainona strutsilla on taas erittäin pienet aivot (n. 30-40 g), joihin parhaassa tapauksessa on tiivistynyt kaikki oleellinen Strutsilla on vahva sija mytologiassa; joissakin kulttuureissa strutsit ovat hyvän ilmentymiä, kun taas toisissa kulttuureissa strutsi nähdään demoniseksi olennoksi. Vahvin strutsista kulkeva myyttinen tarina on linnun taipumus haudata pelottavissa tilanteissa päänsä hiekkaan. Tämä myyttinen tarina on tuskin tosi, sillä tosielämässä strutsi on erittäin sosiaalinen ja haasteita rakastava olento. Lisäksi tuo intoa puhkuva lintuhan jopa haltioituu kirkkaista parrasvaloista REIJA LINNAMAA, HL, tutkija (-31.01.2002) ASIANTUNTEMUS: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen: elinkeinopolitiikka, seutuyhteistyö. Kaupunkiseudun kilpailukyvyn kehittäminen ja verkostojen johtaminen HARRASTUKSET: Urheilu (lenkkeily, hiihto, kuntosali, miekkailu), avantouinti ja lukeminen. PUNAPÄÄNARSKU (Falco rosso jacta argumentos) Punapäänarsku on Suomessa varsin harvinainen. Sen ruumis on normaalisti pullea ja pää pyöreä, mutta narskujen risteydyttyä uiveloiden kanssa tiedetään joillekin narskuille kehittyneen uiveloille tyypillisen virtaviivaisen ruumin rakenteen ja sahanterää muistuttavan nokkarakenteen, jolla saa otteen liukkaastakin ilmiöstä. Punapäänarskulle on tyypillistä pyrkimys sen suuresti ihaileman haukan tapaiseen saaliin tarkkailuun, sivaltavan nopeaan analyysiin ja herkeämättömän tiukkaan otteeseen ilmiöstä kuin ilmiöstä. Punapäänarskunaaralle on ominaista hiljainen mutta laaja-alainen maailman menon tarkkailu ja satunnaiset kiinnostusta ilmaisevat bät ja tshi äännähdykset. Punapäänarskunaaraan kohdatessa haasteen tai kohdatessa vertaisensa vastustajan sen ääntely muuttuu sarjaksi tasaisesti kiihtyviä räp räp räp äänteitä. Tällöin narskun äänen voimakkuus nousee vain hieman, mutta ääntelyn frekvenssi kiihtyy tasaisesti, kunnes haaste on voitettu tai vastustaja peloitettu tiehensä. 14

KIMMO VILJAMAA, HM, tutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, elinkeinopolitiikka, kehittämistyön arviointi. Tietämyksen luominen ja hallinta aluekehittämisessä ja alueellisessa innovaatiopolitiikassa. Musiikin kuuntelu, lukeminen, urheilu (lenkkeily, kuntosali, pallopelit), tietokoneet. VALKOSELKÄTIKKA (Kimberly tierra de vilja) Valkoselkätikka on Kiljuhanhen ohella Senten linnuston uhanalaisin laji, jonka esiintyminen on voimakkaasti pirstoutunut ja rajoittunut. Lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä on hyvin pieni, vaikka viime vuosina pesivien parien määrä onkin noussut huikeasti. Valkoselkätikalla saattaa ilmetä pakottava tarve esim. hakata nokallaan metallitolppaa, mikä kuvastaa tikan taipumusta selvittää asioita ja ratkaista ongelmia jääräpäisesti ja periksiantamattomasti. Aiemmin luonnossa vapaana steppaillessaan valkoselkätikka oli varsin suuri seikkailija. Nyttemmin nämä harvalukuiset huippuyksilöt on rauhoitettu erilaisin pakkokeinoin. MIKA RAUNIO, HM, tutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, elinkeinopolitiikka, kaupunkiseutujen vetovoimaisuus ja markkinointi sekä inhimillisten voimavarojen merkitys kaupunkiseutujen kehitykselle. Liikunta (ju-jutsu, kuntosali, jne.), lukeminen ja musiikin kuuntelu. RÄYSKÄ (Loco punk europaeus) Räyskä on valitettavan yleinen loislintulaji, joka esiintyy myös kaupunkimaisissa työpaikkaympäristöissä. Se on tyypillinen Aluerariteettikomitean väheksymä päivittäin esiintyvä satunnaislaji. Ahkerana puurtajana tunnettu Räyskä ei jätä mitään puolitiehen ja syö kalansakin vain savustettuna. Räyskän äänet ovat miehekkään käheitä, mutta lauluääntä Räyskällä ei ole käytännössä lainkaan. Tarmokkaista reviiritappeluistaan ja muninnan monimutkaisuudestaan kuuluisa lintu tunnistetaan Tom Jones-tyylisistä rääkäisyistään varsinkin lämpiminä kesäöinä. Lajille on jo pitkään vaadittu rauhoitusta, mutta turhaan. 1 Senten virallinen lintukirja on syntynyt useiden kahvi- ja lounastaukojen yhteydessä. Lintuluonnehdinnat ovat sekoitus todellisten lintujen kuvauksia ja kyseisen tutkijan luonteenpiirteitä. Jokaisen lukijan vastuulle jää muodostaa kuva siitä, mikä on tämän sekoituksen suhde. 15

TOMI LÄHTEENMÄKI, HM, projektipäällikkö ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Strategiatyö ja sen arviointi, kaupunkiseutujen kilpailukyky ja elinkeinopolitiikka. Musiikki ja penkkiurheilu (pl. hiihtolajit) KUNINGASPINGVIINI (Day dreamius di donne officius) Lentokyvytön pingviini liikkuu maalla kaatumalla mahalleen, potkimalla jaloillaan vauhtia ja liukumalla kelkan tavoin eteenpäin. Se saattaa edetä myös seisomalla pystyssä pyrstöntynkäänsä tukeutuen ja raahautumalla eteenpäin siiventyngät kylkiä vasten painettuina kaikella sillä arvokkuudella, joka saa sen näyttämään meidän silmissämme niin perin rakastettavalta. Uima- ja sosialiseeraustaidoissaan kuningaspingviini on enemmän kuin kala vedessä. Se on suorastaan ilmiömäinen kyky mitä tulee bileiden järjestämiseen ja hauskan pitoon. Isokokoinen kuningaspingviinimme on seurallinen laumaeläin, mutta se on samalla myös hyvin suorasukainen. Ulkoisen olemuksen värikkyyden lisäksi sille on tyypillistä myös varsin selkeäsanaiset mielipiteen ilmaisut. NINA MUSTIKKAMÄKI, RAK. ARKK., HM, tutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Kaupunkipolitiikka, yhdyskuntasuunnittelu ja maankäyttö sekä yritysten liikkuvuus ja uudet sijaintitekijät Urheilu (suunnistus, kuntosali, squash), luonnossa liikkuminen, avantouinti. KILJUHANHI, KILJUKAS (Lex tyrannius blondius vegetariana) Kiljuhanhen eli kiljukkaan tunnistaa pienestä punaisesta nokasta, pyöreästä vaaleasta päästä, jyrkästä otsalinjasta sekä korkeasta ja viiltävästä äänestä ( ki-ju tai kiju-ju ). Kun kiljukas pääsee omiensa joukkoon, kuuluu tässä parvessa kaikenaikaa monitavuista rupattelua ja korkeaäänistä kaakatusta. Silloin tällöin linnut ravistelevat päätään ja ääntelevät samalla ganggang, ganggang, mikä tarkoittaa: lähdetään nopeasti, tuulta siipien alle! Yhtäkkinen kiljukkaan törähdys saa kaikki säntäämään pakoon. Kiljukas tarkkailee valppaasti parvensa toimintaa ja vahtii, etteivät sen jäsenet pääse poikkeamaan liiaksi ruodusta. Se korvaakin valppaudessaan vahtikoiran ja sitä pidetään myös lahjomattomuuden vertauskuvana. Vaativissa paikoissa ja tilanteissa kiljuhanhet liittoutuvat suurempien petolintujen kanssa turvatakseen toimintansa ja saadakseen suojaa saalistajilta. 16

KATI-JASMIN KOSONEN, YTM, tutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen, kaupunkipolitiikka ja osaamiskeskustoiminta sekä erityisesti innovaatioiden edistäminen ja ohjelmaperustainen suunnittelu. Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen (patikointi, pyöräily, vesillä liikkuminen), laitesukellus, lukeminen, piirustus, elokuvat. PULU (Columba viippo) Kesykyyhky tai tuttavallisesti pulu on tyypillisin kaupunkilintumme. Se viihtyy vain suurehkoissa asutuskeskuksissa ja liikkuu niiden ulkopuolella ainoastaan syksyisin. Pulu on ensimmäisiä ihmisen kesyttämistä linnuista ja niitä jalostettiin eri tarkoituksiin: osa vain silmien iloksi ja herättämään ihastusta oudoilla väreillään. Näistä erikoisuuksista kehittyi kaupunkien nykyiset pulut. Talvi on pulujen ankeinta aikaa. Päiväkausia kestävissä tuiskuissa ne istuvat räystään reunalla odottamassa hyväntekijäänsä, jonka ympärille ne pudottautuvat ensin yksin, kaksin ja sitten kokonaisena parvena. Siipiään levitellen ne koettavat pitää toisiaan koko ajan loitolla samalla seuraten kohdettaan kujertaen ja pyörien sen ympärillä herkeämättä, kunnes viimein tulevat huomatuksi. LEENA HELENIUS-MÄKI, HM, tutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Mielikuvien muodostuminen, mielikuvat kaupungeista, mielikuvat tulevaisuuden kaupungeista, kaupunkien harjoittamat imago- ja markkinointikampanjat. Chihuahua tyttö, keskieurooppalaiset linnat, sarjakuvat, tanka-runot, kirjallisuus. HIPPIÄINEN (Satire Domina) Hippiäinen on Euroopan pienin lintu. Se on hyvin värikäs, eloisa ja äänteleväinen pallero. Hippiäinen onkin helppo tunnistaa pienestä koostaan, vilkkaasta liikehtimisestään sekä äänistään, joista tyypillisin on vienolla äänenpainolla esitetty tii-tii-tyri, jota täydentää satunnaisesti sivaltava äännähdys, släsh. Erikoistuntomerkkinä on tällöin hetkellinen punainen väritys. On uskottu, että kokonsa takia hippiäinen on puolustuskyvytön ja uhanalainen lintu. Pieni koko ja hellyttävä ulkomuoto on kuitenkin käytännössä lähes pelkkää silmänlumetta. Koostaan huolimatta hippiäinen saattaa (sukulaissielunsa pilkkasiiven tavoin) hiljentää suuremmankin petolintuparven värikkäällä verbaaliakrobatiallaan ja sivaltavalla argumentoinnillaan. Ainoa luonnollinen vihollinen hippiäiselle on talvi, jolloin muiden lintuyhteisöjen on hyvä korjata paleleva hippiäinen lämpimään. 17

RIIKKA AHMANIEMI, HM, tutkija (1.9.2002 -) ASIANTUNTEMUS: Yritysten yhteistyö (toimittaja-asiakassuhteet) sekä yritysten yhteistyö (alueellisten) kehittäjäorganisaatioiden kanssa, ammattikorkeakoulujen alueellinen vaikuttaminen HARRASTUKSET: Ruuan laitto, työmatkapyöräily, kuntonyrkkeily, lumilautailu ja lukeminen KUUSAMONKÄÄPIÖANKKA (dackus periferius pygmus) Kuusamon kääpiöankka on kotoisin Suomen syrjäisimmiltä koilliskulmilta, mutta sen elinpiiri on 1900-luvun loppupuolella laajentunut Etelä-Suomeen ja yksittäisistä yksilöistä on tehty havaintoja jopa Tampereella. Kääpiöankka on mitä ilmeisimmin levittäytymässä myös etelän lämpimille alueille, koska siitä on tehty havaintoja Etelä-Euroopan pikkukaupungeissa. Kääpiöankka on luonteeltaan vilkas ja eläväinen olio, joka nimestään huolimatta ei tee pientä vaikutusta, vaan täyttää vaivatta suurenkin tilan. Kulttuuritietoisena lintuna sitä kiinnostavat erityisesti urospuoliset aikuisviihdetaiteilijat. Kääpiöankka sopeutuu sujuvasti erilaisiin elinympäristöihin ja sen on kuultu selvinneen elävänä jopa yöelämän hutkimuksesta. Kääpiöankat ovat kuitenkin uhanalainen laji, koska niiden taipumus kannibalismiin ja jäätyneiden lajitovereiden kuljettamiseen repussa Pohjanmaan lakeuksilla saattaa johtaa sisäsiittoisuuteen ja lajin laadulliseen heikkenemiseen. MATTI MÄKI, HL, erikoistutkija ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Paikallinen ja alueellinen kehittäminen - erityisesti järjestötoiminta ja itseohjautuva paikallinen kehittäminen. Kirjallisuus ja lukeminen (suomalainen, erityisesti aatehistoriallinen kirjallisuus ennen vuotta 1940), ulkoilu, luonnossa liikkuminen, hyötyliikunta (talvella laskettelu ja lumilautailu) HUUHKAJA (Mysticus ruralus bothniacus) Huuhkaja on komea ja suurikokoinen metsien tupsukorva, jonka naama on noenvärinen ja leuanalus valkoinen. Hehkuvin silmin tuijottavaa huuhkajaa on kautta aikojen pidetty viisauden mutta myös erilaisten mystisten voimien ilmentymänä. Nykypäivänä huuhkaja on ehdoton oman reviirinsä herra. Sen kohtaloksi ovat koituneet ainoastaan suuret ja nopeat autot. Parhaiten huuhkajan havaitsee kevätöisestä huhuilustaan, joka saattaa kuulua lakeuksilla jopa viiden kilometrin päähän. Tarkkaavaista ja työssään taitavaa huuhkajaa saattaa ensin erehtyä luulemaan suurikokoiseksi haukaksi, mutta sitä lähemmin tarkkaillessa huomaa, että haukasta poiketen sen pää on hyvin suuri ja ikään kuin poikki hakattu. 18

KIMMO KAINULAINEN, YTL, erikoistutkija (1.10.2002 - ) ASIANTUNTEMUS: HARRASTUKSET: Kulttuuripolitiikan ja aluekehitystyön vuorovaikutus, kulttuurihankkeiden arviointi, maaseutukulttuuri, paikallinen omaehtoisuus, kylien kehittäminen, työmatkaliikkuvuus Lenkkeily, rullaluistelu, kuntosali, kaukalopallo ja lukeminen TUNTURIPÖLLÖ (blanco culturus wanderus) Tunturipöllö eli Pohjolan valkea vaeltaja on pohjoisten alueiden kiertolainen, jonka ruuan etsintämatkat ulottuvat laajoille alueille. Tunturipöllö pysyttelee pääosin perifeerisillä alueilla, mutta yksittäisiä yksilöitä on satunnaisesti eksynyt myös etelän kasvukeskuksiin. Perimätiedon mukaan uroksilla naaraan etsintämatkat saattavat ulottua myös etelän kasvuttomiin keskuksiin. Kasvukeskusten linnusto on perifeeriseen hiljaisuuteen tottuneelle tunturipöllölle hämmentävä kokemus. Mitä ihmeellisempien lintujen säksättäessä ja raakkuessa sen ympärillä ainoastaan lähettyvillä olevat herkkupalat voivat pysäyttää sen nykäyksittäin pyörivän pään. Herkkupalan nähtyään tunturipöllö tuijottaa sitä herkeämättä ja odottaa kärsivällisesti ympärillä kuhisevan lintuparven rauhoittumista, jotta sen olisi mahdollista ilman vaaraa iskeä kiinni sille harvinaiseen herkkupalaan. Tunturipöllön tunnistaa sen valkeina hohtavista pyöreistä kasvoista, ihmettelevistä silmistä ja nykäyksittäin liikettä seuraavasta päästä, joka parhaimmillaan tekee lähes 342 asteen käännöksen. MINNA VIRTANEN, tutkimussihteeri HARRASTUKSET: Urheilu (uinti, kuntosali, kävely), palveluskoiraharrastus, vaellus KYLÄHARAKKA (tico tico baila bambino) Kyläharakka on läheistä sukua kantalajilleen harakalle. Lajien välinen ero on pesintätavoissa. Toisin kuin kaatopaikoilla majailevat lajisukulaisensa, kyläharakka tekee pesänsä kauaksi asutuksesta. Kyläharakka ei kuitenkaan ole epäsosiaalinen, vaan muodostaa nopeasti ympärilleen oman populaationsa, joka rakentuu miehestä, lapsista, koirista, anopeista, veljistä, enoista, sedistä, kummeista, kaimoista ja muista metsän eläimistä. Urbaanissa ympäristössä kyläharakkaa viehättävät maaseutuympäristölle vieraat mekaaniset laitteet ja rakennusten sokkelot, joihin se saattaa muodostaa pelottavan omistushaluisen suhteen. Linssiluteena tunnettu lintu on erityisesti kiinnostunut valvontakameroista. Kyläharakan määräävin piirre on mustavalkea väritys ja lakkaamaton ääntely. Lento on lepattavaa mutta suoraviivaista - väliin tulee myös kiivaampia siiveniskuja. Öiseen aikaan kyläharakan erottaa otsalampusta. Päivisin kyläharakka liikkuu moottorikelkalla tai riistapuskurilla varustetulla jeepillä. 19

Talous Senten käynnissä olleiden projektin nettomenot olivat vuosina 1998-2001 yhteensä Vuonna 1998 yhteensä 898 870 mk, josta Timo Lakson apurahan osuus 55 000 mk. Vuonna 1999 yhteensä 1 097 180 mk, josta Timo Lakson ja Juha Kostiaisen apurahojen osuus yhteensä 134 500 mk. Vuonna 2000 yhteensä 2 299 630 mk, josta Kati-Jasmin Kososen ja Juha Kostiaisen apurahojen osuus yhteensä 94 300 mk. Vuonna 2001 yhteensä 2 871 800 mk (483 002 ), josta Leena Helenius-Mäen, Kati-Jasmin Kososen ja Juha Kostiaisen apurahojen osuus yhteensä 175 940 mk (29 591 ). Vuonna 2002 yhteensä 446 481, josta Leena Helenius-Mäen ja Kati-Jasmin Kososen apurahojen osuus yhteensä 11 079 Tampereen osaamiskeskusohjelma Tampereen kaupunki Muut Suomen akatemia Muut kaupungit Seinäjoen kaupunki Sisäasianministeriö Tekes % 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Kuva 2. Rahoituksen jakautuminen rahoittajittain 2002 600000 euro 500000 400000 300000 200000 100000 0 v. 1998 v. 1999 v. 2000 v. 2001 v. 2002 Kuva 3. Projektien nettomenot 1998-2001 20

120 htkk 100 80 60 40 20 0 v. 1998 v. 1999 v. 2000 v. 2001 v. 2002 Kuva 4. Henkilötyökuukaudet 1998-2002 25 kpl 20 15 10 5 0 v. 1998 v. 1999 v. 2000 v. 2001 v. 2002 Vuoden aikana käynnissä olleet projektit Uudet alkaneet projektit Kuva 5. Alkaneiden ja vuoden aikana käynnissä olleiden projekteiden määrä 1998-2002 21

Senten yhteistyökumppanit - rahoittajat 1998-2002 Espoon kaupunki etampere-ohjelma Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Euroopan Unioni Euroopan sosiaalirahasto Forssan kaupunki Helsingin kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Imatran kaupunki Jyväskylän kaupunki Järvenpään kaupunki Kainuun liitto Kainuun TE-keskus Kajaanin kaupunki Karhukuntien yhteistyötoimikunta Kunnallisalan kehittämissäätiö Kuopion kaupunki Kurun kunta Maa- ja metsätalousministeriö Nokian kaupunki Oulun kaupunki Peräseinäjoen kunta Pirkanmaan liitto Pirkanmaan TE-keskus Pohjoismaiden ministerineuvosto Porin kaupunki Riihimäen kaupunki Ruoveden kunta Seinäjoen ammattikorkeakoulu Seinäjoen kaupunki Seinänaapurit Sisäasiainministeriö Suomen akatemia Suomen kuntaliitto Synocus Oy Tampereen kaupungin tukisäätiö Tampereen kaupunki Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma Tampereen yliopisto Tekes Tekniikan akateemisten liitto Toijalan kaupunki Turun seudun kehittämiskeskus Turun kaupunki Ulvilan kaupunki Valkeakosken kaupunki Valkeakosken seudun kehitysyhtiö Vammalan kaupunki Virtain kaupunki Ylistaron kunta Ympäristöministeriö 22

Projektit 2002 ALUEIDEN UUDISTUMINEN JA OPPIMINEN LOCAL INNOVATION SYSTEMS PROJECT [LIS] Projektin tutkijat: Markku Sotarauta, Kimmo Viljamaa ja Kati-Jasmin Kosonen Rahoittajat: Tekes Yhteistyökumppanit: MIT/Industrial Performance Laboratory Teknillinen korkeakoulu/innovation Management Institute University of Cambridge/Centre for Business Research University of Tokyo, Department of Engineering Projektin tehtävä: LIS has two broad research goals: - To understand the conditions associated with the development of a sustainable local innovation system, or the transition from one kind of system to another. - To understand the role, behavior and performance of local innovation systems during a period of increasing globalization. Aika: 2001 2004 PIRKANMAAN TEKNOLOGIAN ENNAKOINTIPROSESSIN KONSEPTOINTI (PITENNA) Projektin tutkijat: Markku Sotarauta ja Tomi Lähteenmäki yhteistyössä Mika Kautosen kanssa Rahoittajat: Pirkanmaan liitto ja Tekes Aika: 2001 2002 Projektin tehtävä: Tuottaa Pirkanmaalle teknologian ennakointikonsepti. Raportointi: Sotarauta, M. & Kautonen, M. & Lähteenmäki, T. 2002. Tulevaisuustiedosta kilpailuetua: teknologian ennakointikonsepti Pirkanmaalla [Pitenna] Tampereen yliopisto. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö, Sente-julkaisuja 14/2002. Tampere. 23

INNOVAATIOYMPÄRISTÖJEN SYNNYTTÄMINEN JA KEHITTÄMINEN LUOVA JÄNNITE INNOVATIIVISEN MILJÖÖN KEHITYSDYNAMIIKAN SYNNYTTÄJÄNÄ Projektin tutkijat: Markku Sotarauta ja Kimmo Viljamaa Rahoittajat: Tekniikan akateemisten liitto TEK ry Yhteistyökumppanit: Tekniikan Akateemisten liitto TEK ry Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus Teknillinen korkeakoulu, Teollisuustalouden laboratorio Lappeenrannan teknillinen korkeakulu etampere Aika: 2001 2002 Projektin tehtävä: Tutkimustehtävänä on luovan jännitteen käsitteen avulla tunnistaa innovaatiotoiminnan muutosvoima eli se energia, joka saa toimijat liikkeelle. Raportointi: Kevääällä 2003 IN SEARCH OF PROCESS BASED REGIONAL DEVELOPMENT POLICY Projektin tutkijat: Markku Sotarauta ja Reija Linnamaa Yhteistyökumppanit: Helsinki University of Technology, Laboratory of Environmental Protection Aika: 2001 2002 Rahoittajat: Nordic Senior Officials Committee of Regional Policy (NÄRP) Tehtävä: The research task can be identified to be to provide an answer to the following question: What are the key characteristics of the process based regional development policy appropriate for enabling actors to manage policy processes, i.e. to constantly seek possible futures, to generate innovations, to learn and to cope with various problems in issue based arenas. Raportointi: Linnamaa, R. 2001. Development Process of the ICT Cluster in the Jyväskylä Urban Region. University of Tampere. Research Unit for Urban and Regional Development Studies. Sente-Working papers 2/2001. Sotarauta, M. & Bruun, H. (eds.) 2002. Nordic Perspectives on Process-Based Regional Development Policy. Nordregio report 2002:3. Stockholm. 24

SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN MONET ROOLIT Projektin tutkijat: Riikka Ahmaniemi Rahoittaja: Seinäjoen ammattikorkeakoulu Aika: 2002 2003 Projektin tehtävä: Kehittää strategisen kehittämisen arvioinnin lähestymistapoja tukemaan ammattikorkeakoulujen ja erityisesti Seinäjoen ammattikorkeakoulun omaa kehittämistoimintaa. Raportointi: 2003 KAUPUNKISEUTUJEN VETOVOIMA JA KILPAILUKYKY SHOULD I STAY OR SHOULD I GO? - ULKOMAALAISTEN HUIPPUOSAAJIEN MIELIKUVAT JA TODELLISUUDET SUOMALAISESSA TYÖ- JA KAUPUNKIYMPÄRISTÖSSÄ Projektin tutkijat: Mika Raunio, Agnes Bayer ja Edina Rudner Rahoittajat: Espoon, Oulun ja Tampereen kaupungit sekä elinkeinoelämä Aika: 2001 2002 Tutkimustehtävä: 1) Mikä on ulkomaalaisten osaajien mielikuva suomalaisista yrityksistä työpaikkana sekä Suomesta yleensä työskentelyja asuinpaikkana? 2) Mikä on ulkomaalaisten osaajien kokemus suomalaisista yrityksistä työpaikkana sekä Suomesta yleensä työskentelyja asuinpaikkana? Raportointi Raunio, M. 2002. Suomi globaalitalouden osaajien valintojen kentällä. Ulkomaalaisten huippuosaajien mielikuvat ja todellisuudet suomalaisessa työ- ja kaupunkiympäristössä. Tampereen yliopisto. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö, Sente-julkaisuja 15/ 2002. Tampere. Raunio, M. 2002. Image of Finland divided among foreign ICT professionals. Economic Trends 2/2002. s. 21-28. Raunio, M. 2002. Suomen vetovoimaisuus osaajien globaaleilla työmarkkinoilla. Kuntapuntari 1/2002. s. 43-48. Raunio, M. 2002. Ulkomaalaisten huippu-osaajien mielikuvat ja kokemukset suomalaisesta kaupunki- ja työympäristöstä. Should I Stay or Should I Go?-projektin osaraportti I. Julkaisematon Raunio, M.2002. The images and realities of foreign top professionals in Finnish working and living environments. ERSA 2002. From Industry to Advanced Services. Book of Abstracts. s. 24. 25

REGIONAL BRAIN GAIN Projektin tutkijat: Mika Raunio Rahoittaja: Synocus Oy Aika: 2002 2003 Projektin tehtävä: Selvittää mitkä tekijät ja arvot yhdistävät ja erottavat osaavan työvoiman eri ryhmiä. Miten osaava työvoiman ja sen eri ryhmät valitsevat asuinseutunsa? Tavoitteena on jakaa osaajat eri ryhmiin heidän arvostustensa ja elämäntapansa mukaan ja tämän kautta määritellä kohderyhmä- ja aluetasolla sovellettavia kehittämissuosituksia kaupunkiseudun vetovoimaisuuden kasvattamiseksi. Raportointi: 2003 TYÖN HAJAUTUMINEN VERKOSTOYHTEISKUNNASSA - TYÖN HAJAUTUMINEN SUOMESSA, TANSKASSA JA ISOSSA-BRITANNIASSA Projektin tutkijat: Nina Mustikkamäki Rahoittaja: Sisäaisianministeriö / Aluekehitysosasto Aika: 2002 2003 Projektin tehtävä: Projektin tehtävänä on ensinnäkin selventää työn uudelleen organisoitumiseen ja toimintojen alueelliseen hajautumiseen liittyvää logiikkaa yritysten näkökulmasta. Toisekseen tarkoituksena on tunnistaa alueiden vetovoimatekijöitä työn hajautumisen näkökulmasta sekä löytää keinoja vetovoimaisuuden vahvistamiseksi. Projekti on vertaileva tutkimus Ison-Britannian, Tanskan ja Suomen välillä siten, että ulkomaisista esimerkeistä esiin nousseita malleja ja käytäntöjä peilataan Suomeen ja näin ollen tuotetaan aineistoa kansallisen aluekehitystyön tueksi. Raportointi: 2003 KUOPION KILPAILUKYKYANALYYSI Projektin tutkijat: Nina Mustikkamäki Rahoittajat: Kuopion kaupunki Aika: 2001 2002 Projektin tehtävä: Projektin tehtävänä on analysoida Kuopion kaupungin strategista asemaa kilpailukyvyn näkökulmasta. Raportointi: Mustikkamäki, N. 2002. Näkemyksiä Kuopion kilpailukyvystä. Kuopion kaupunki. Erillisjulkaisut ER 2002:1. Kuopio. 26

KAUPUNKISEUDUN KILPAILUKYVYN JA OSAAMISKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Projektin tutkijat: Kaikki Senten tutkijat Aika: 2000-2003 Rahoittajat: Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma STRATEGISET PROSESSIT JA SUUNNITELMAT TAMPEREEN ELINKEINOSTRATEGIAN LAADINTA Projektin tutkijat: Markku Sotarauta ja Tomi Lähteenmäki Rahoittaja: Tampereen kaupunki Aika: 2001 2002 Projektin tehtävä: Organisoida Tampereen elinkeinostrategian laadinta yhteistyössä Tampereen elinkeinotoimen kanssa ja tuottaa Tampereen elinkeinostrategia yhteistyössä Tampereen elinkeinotoimen sekä sidosryhmien kanssa ULVILAN KAUPUNGIN STRATEGIAN LAADINTA Projektin tutkijat: Tomi Lähteenmäki ja Markku Sotarauta Rahoittajat: Ulvilan kaupunki Aika: 2001 2002 Projektin tehtävä: Johtaa Ulvilan kaupungin strategian laadintaprosessia ja kirjoittaa strategia Päätavoitteet: - Tukea Ulvilan kaupungin strategista kehittämistä tuottamalla perustietoa ja näkemyksiä kaupungin kilpailukyvystä. - Tuottaa aineistoa ja näkemyksiä Ulvilan kaupungin strategista ohjelmatyötä varten. - Luoda näkemys Ulvilan kaupungin tulevaisuudesta, tuottaa strategiset tavoitteet vision toteuttamiseksi sekä tunnistaa toimenpiteet, joiden avulla strategiaa toteutetaan. Raportointi: Lähteenmäki, T. & Sotarauta, M. 2002. Ulvilan kaupungin strategia analyysiosa. Julkaisematon. Lähteenmäki, T. & Sotarauta, M. 2002. Ulvilan kaupungin strategia strategia- ja toimintaosa. Julkaisematon. 27

VERKOSTOT JA PROSESSIT ALUEIDEN KEHITTÄMISESSÄ KAUPUNKIEN KEHITTÄMISPROSESSIEN NÄKYMÄTÖN DYNAMIIKKA: VERKOSTOT, TIETÄMYS, MIELIKUVAT JA VALTA KEHITTÄMISTYÖN PROSESSEISSA [ID-UD] Projektin tutkijat: Markku Sotarauta, Reija Linnamaa, Kimmo Viljamaa ja Leena Helenius-Mäki Rahoittaja: Suomen Akatemia Aika: 2002 2004 Projektin tehtävä: Tunnistaa kehittämisprosessien näkymätön dynamiikka ja siten tukea vuorovaikutteisten kehittämisprosessien johtamista. Tutkimus perustuu neljään yhteenkietoutuneeseen teemaan: - HT Markku Sotarauta - Vallankäytön monet kasvot kaupunkiseutujen elinkeinopolitiikassa - HL Reija Linnamaa - Verkostojen johtaminen kaupunkiseudun kehittämisessä - HM Kimmo Viljamaa - Tietämyksen hallinta kaupunkiseutujen elinkeinopolitiikassa - HM Leena Helenius-Mäki - Näkymätön kaupunki: Mielikuvat tulevaisuuden kaupungeista TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KEHITTÄJÄVERKOSTON ANALYYSI Projektin tutkijat: Rahoittajat: Markku Sotarauta, Reija Linnamaa ja Nina Suvinen Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma ja Tampereen kaupunki Aika: 2001-2002 Projektin tehtävä: Tutkimustehtävänä on yleisellä tasolla kehittää alueellista kehittämistoimintaa luomalla ymmärrystä kehittäjäverkostoista, niiden rooleista ja toimintamalleista sekä niiden toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Erityisellä tasolla tutkimustehtävänä on tukea Tampereen kaupunkiseudun kehittäjäverkostoa nostamalla esille sen toimintaan vaikuttavia tekijöitä ja pohtimalla keinoja verkoston toimivuuden kehittämiseksi. Tutkimuksessa tarkastellaan kehittäjäverkostoa kahdesta näkökulmasta: yhtäältä kehittäjäverkoston toimintaa kokonaisuutena ja toisaalta osaamiskeskusohjelman toteutukseen liittyvän toimintamallin toimivuutta. Raportointi: Keväällä 2003 28

PIRKANMAAN KEHITTÄJÄVERKOSTON ANALYYSI Projektin tutkijat: Tomi Lähteenmäki Rahoittajat: Tampereen kaupunki ja Tampereen seudun aluekeskusohjelma Aika: 2002 2003 Projektin tehtävä: Tukea Pirkanmaan kehittäjäverkostoa nostamalla esille sen toimintaan vaikuttavia tekijöitä, erityisesti verkostomaisen kehittämistoiminnan pullonkauloja, ja pohtimalla keinoja verkoston toimivuuden kehittämiseksi. Raportointi: Lähteenmäki, T. 2003 Pirkanmaan kehittäjäverkoston analyysi. Sente-työraportteja 5/2003. Tampere. Väitöskirjatutkimukset YRITYSTEN ROOLI ALUEELLISESSA KEHITTÄMISESSÄ Aika: 1997- Tekijä: Timo Lakso Rahoittajat: Kunnallisalan kehittämissäätiö ja Tampereen yliopisto Tehtävä: Tutkimustehtävänä on analysoida julkisten organisaatioiden ja yritysten välisen vuorovaikutuksen järjestämistä ja organisoimista alueellisessa kehittämisessä. KAUPUNKISEUDUN KEHITTÄJÄVERKOSTON TOIMIVUUS KILPAILUKYVYN ELEMENTTINÄ Aika: 1998 - Tekijä: Reija Linnamaa Rahoittajat: Toteutuu useiden Senten projektin kautta Tehtävä: Tehtävänä on analysoida, mikä rooli kaupunkiseudun kehittäjäverkoston toimivuudella on kilpailukykyyn ja miten verkostojen johtamisella voidaan vaikuttaa kehittäjäverkoston toimivuuteen. INNOVAATIOJÄRJESTELMÄT EI-YLIOPISTOKAUPUNKIEN KILPAILUKYVYN YLLÄPITÄJINÄ JA KEHITTÄJINÄ Aika: 1999- Tekijä: Kati-Jasmin Kosonen Rahoittajat: Kunnallisalan kehittämissäätiö Tehtävä: Tutkimustehtävänä on tutkia, miten ei-yliopistokaupungit tuke- 29

vat ja ylläpitävät alueen yritysten ja yleisemmin seudun kilpailukykyä edistäviä innovaatioverkostoja sekä edelleen minkälaisia keinoja ei-yliopistokaupungeilla on päästä kilpailukykyisyyttä edistäviin laajempiin innovaatioverkostoihin. HR-ORIENTATION IN LED-POLICY AS A TOOL TO SUCCESSFUL URBAN DEVELOPMENT Aika: 1999 - Tekijä: Mika Raunio Rahoittajat: Toteutetaan asuin- ja elinympäristön laadun merkitys kaupunkiseutujen kilpailukyvylle ja Should I Stay or should I go projektien yhteydessä. Tehtävä: Tehtävänä on selvittää, miten elinkeinopolitiikalla, kaupunkiympäristön suunnittelulla ja tietoisella imagon rakentamisella voidaan vaikuttaa kaupungin kehityksen kannalta tärkeän asukassegmentin olemassa oloon kaupungissa ELINKEINOPOLITIIKAN MERKITYS UUSIEN TYÖPAIKKOJEN SYNNYSSÄ Aika: 1999 - Tekijä: Jari Iisakkala Tehtävä: Tavoitteena on selvittää, mikä on elinkeinopolitiikan merkitys uusien työpaikkojen synnyssä. NÄKYMÄTÖN KAUPUNKI ELI MIELIKUVIA TULEVAISUUDEN KAUPUNGEISTA Aika: 2000 - Tekijä: Leena Helenius-Mäki Rahoittajat: Tampereen yliopisto, Tampereen kaupungin tukisäätiö (2001), Suomen Akatemia (2002 ) Tehtävä: Tavoitteena on selvittää millaisia mielikuvia tulevaisuuden kaupungeista on, miten mielikuvat tulevaisuuden kaupungeista muodostuvat ja kartoittaa sekä positiivisia että negatiivisia mielikuvia tulevaisuuden kaupungeista. 30

Julkaisut Sente sarjan julkaisuja 1 / 1999 Markku Sotarauta & Reija Linnamaa & Kimmo Viljamaa Kumppanit peilinä: Elinkeinopoliittisen seutuyhteistyön profiilit Tampereen, Turun ja Imatran seuduilla sekä Ouluseudulla ja Seinänaapureissa 2 / 1999 Markku Sotarauta & Reija Linnamaa (toim.) Etelä-Pohjanmaan strategioita ja kehittämismallia etsimässä: Pehmeä strategia maakuntasuunnittelussa 3 / 1999 Markku Sotarauta & Reija Linnamaa & Kimmo Viljamaa Karhukunnat peilissä: Seutuyhteistyön lähtökohdat, esteet ja mahdollisuudet Porin seudulla 4 / 1999 Markku Sotarauta & Timo Lakso & Sami Kurki Alueellisen osaamisympäristön vahvistaminen: Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkoston toimintamalli 5 / 2000 Sami Kurki & Reija Linnamaa & Markku Sotarauta (toim.) 14 näkökulmaa alueelliseen kehittämiseen: Seinäjoen I aluekehitysseminaarin julkaisu 6 / 2000 Mika Raunio Lakeus kutsuu kuuleeko kukaan? Seinäjoen kehittäjäorganisaatioiden yhteistyösuhteet 7 / 2000 Reija Linnamaa & Markku Sotarauta Verkostojen utopia ja arki: Tutkimus Etelä-Pohjanmaan kehittäjäverkostosta 8 / 2000 Kimmo Viljamaa Suuria odotuksia, pieniä askelia: Pohjois-Pirkanmaan strategisen ohjelmatyön 1995-1999 arviointi 9 / 2000 Mika Raunio & Reija Linnamaa Asuin- ja elinympäristön laatu ja kaupunkiseutujen kilpailukyky. Osaajien preferenssit ja tyytyväisyys Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen seuduilla 10 / 2001 Matti Mäki & Timo Lakso Hanketoiminnan neljä todellisuutta: ESR-rahoitetut hankkeet rahoittajien, toteuttajien ja osallistujien silmin 31

11 / 2001 Mika Raunio Osaajat valintojen kentällä: Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen seutujen vetovoimaisuus virtaavassa maailmassa 12 / 2001 Jari Kolehmainen Yritykset ja alueet tietointesiivesessä globaalitaloudessa: Kilpailukyky kohtalonyhteytenä 13 / 2002 Jyri Kokkonen Ranskan aluekehityshallinnon uudistuminen - Kaupunkipolitiikan ja hallinnon kehittämisen 30 vuotta 14 / 2002 Markku Sotarauta & Mika Kautonene & Tomi Lähteenmäki Tulevaisuustiedosta kilpailuetua: Teknologian ennakointikonseptointi Pirkanmaalla [Pitenna] 15 / 2002 Mika Raunio Suomi globaalitalouden osaajien valintojen kentällä: Ulkomaalaisten huippuosaajien mielikuvat ja todellisuudet suomalaisessa työ- ja kaupunkiympäristössä Senten työraportteja-sarjan julkaisuja 1 / 2001 Mika Raunio & Reija Linnamaa Seinäjoen seudun markkinointi osaajia houkuttelevana paikkana asua ja elää 2 / 2001 Reija Linnamaa Development Process of the ICT Cluster in the Jyväskylä Urban Region 3 / 2002 Sotarauta M. & Kostiainen Näytön paikka. Hämeenlinna seudusta Suomen johtava täydennyskoulutuskaupunki 4 / 2002 Miia Perenius Growth and prosperity to all regions?- a comparative study of the Nordic regional policies 32

Tutkijoiden julkaisut 2002 Helenius-Mäki Leena, HM Kosonen Kati-Jasmin, YTM Linnamaa Reija, HL Lähteenmäki Tomi, HM HELENIUS-MÄKI, L. 2002. Images of future cities. From Industry To Advanced Services. ERSA 2002 Conference From Industry to Advanced Services; Perspectives of European Metropolitan Regions. Book of Abstracts. Dortmund. Germany. HELENIUS-MÄKI, L. 2002. Images of future cities. The 42 nd conference of the European Regional Science Association, The Conferens CD-rom - From Industry to Advanced services: Perspectives of European Metropolitan Region. Dortmund. Germany. KOSONEN, K-J.2002. Building Innovation Capability in the Less Favoured Regions University Collaboration as a Tool. The 42 nd confrence of the European Regional Science Association, The Conferens CD-rom - From Industry to Advanced services: Perspectives of European Metropolitan Region. Dortmund. Germany. KOSONEN, K-J.2002. Building Innovation Capability in the Less Favoured Regions University Collaboration as a Tool. ERSA 2002 Conference From Industry to Advanced services Perspectives of European Metropolitan Regions. Book of Abstracts. Dortmund. Germany. LINNAMAA, R. & Sotarauta, M. 2002. Improvement of competitiveness as the main subject. In Economic Trends. No 1. 2002. pp. 37-41. Statistics Finland. Helsinki. LINNAMAA, R. 2002. Verkostojen johtaminen Etelä-Pohjanmaan kehittämistyössä. Kunnallistieteellinen aikakauskirja,1/2002, 44-59. LINNAMAA, R. 2002. Development Process of the ICT Cluster in the Jyväskylä Urban Region. Teoksessa Sotarauta, M. & Bruun, H. (toim.) Nordic Perspectives on Process-Based Regional Development Policy. Nordregio R2002:3, 29-78. Stockholm. Sotarauta, M. & Kautonen, M. & LÄHTEENMÄKI, T. 2002. Tulevaisuustiedosta kilpailuetua: teknologian ennakointikonsepti Pirkanmaalla [Pitenna]. Tampereen yliopisto. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö, Sente-julkaisuja 14/2002. Tampere. 33