LAUKAAN KIRKONKYLÄN KOULU JA KESKUSPÄIVÄKOTI HANKESUUNNITELMA 30.03.2012

Laukaan kunta Koulutuslautakunta Tekninen lautakunta PL 6 41341 Laukaa LAUKAAN KIRKONKYLÄN KOULU JA KESKUSPÄIVÄKOTI HANKESUUNNITELMA 30.03.2012

SISÄLLYSLUETTELO 1.1. YHDYSHENKILÖIDEN YHTEYSTIEDOT... 4 2. HANKKEEN TOTEUTTAMISEN TARPEELLISUUS (TARVESELVITYS)... 5 2.1. KOULUVERKKO JA LÄHTÖKOHTA... 5 2.1.1. OPETUSSUUNNITELMA JA KOULUN PAINOTUKSET... 6 2.1.2. PEDAGOGISET TAVOITTEET... 6 2.2. KIRKONKYLÄN KOULUN NYKYTILANNE JA TILATARPEEN YLEISPERUSTELUT... 6 2.2.1. TILAVAATIMUKSET... 6 2.2.2. PERUSOPETUSTILAT ELI KOTILUOKAT... 7 2.2.3. AINELUOKAT... 7 2.2.4. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS... 7 2.2.5. OPETTAJIEN JA MUUN HENKILÖKUNNAN TILAT... 7 2.2.6. HENKILÖSTÖ JA OPPILASMÄÄRÄT... 8 2.3. KIRKONKYLÄN PÄIVÄHOIDON NYKYTILANNE JA TILATARPEEN YLEISPERUSTELUT... 8 2.3.1. TILAVAATIMUKSET... 9 2.3.2. KOTIALUEET... 9 2.3.3. YHTEISTILAT... 9 2.3.4. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN PÄIVÄHOITO... 9 2.3.5. HENKILÖKUNNAN TILAT... 9 2.3.6. HENKILÖSTÖ JA LAPSIMÄÄRÄT... 9 3. HANKKEEN PERUSTIETOJA... 10 3.1. RAKENNUS- JA SIJAINTIPAIKKA... 10 3.2. RAKENNUS- JA LVIS -TEKNIIKKA... 10 3.2.1. RAKENNUSTEKNIIKKA, YLEISTÄ... 10 3.2.2. LVISA-TEKNIIKKA, YLEISTÄ... 11 3.3. TEHDYT SELVITYKSET... 11 3.4. SUUNNITTELIJAVALINNAT... 12 3.5. RAKENTAMISEN VAIHTOEHDOT... 12 4. EHDOTETUT TOIMENPITEET JA VAIHEISTUS... 13 4.1. RAKENTAMISEN 1. VAIHE... 13 4.2. RAKENTAMISEN 2. VAIHE... 14 5. LAAJUUSTAVOITTEET... 14 6. KUSTANNUSTAVOITTEET... 14 6.1.1. 1. RAKENNUSVAIHEEN TAVOITEHINTA... 15 6.1.2. 2. RAKENNUSVAIHEEN TAVOITEHINTA... 15 6.2. YLLÄPITOKUSTANNUKSET... 15 6.3. KUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2012-2014... 15 7. HANKKEEN AIKATAULU... 16 7.1. 1. RAKENNUSVAIHE, E-RAKENNUS JA PÄIVÄKOTI... 16 7.2. 2. RAKENNUSVAIHE... 16 8. LAATUTAVOITTEET... 16 8.1. YLEISET TAVOITTEET... 16 8.1.1. YLEISET LAATUTASON MÄÄRITYKSET... 16 8.2. SISÄILMATAVOITTEET... 16 8.3. LAADUNVARMISTUS MENETTELY... 17 9. HANKKEEN TOTEUTUSMUOTO... 17 10. INVESTOINTIPÄÄTÖKSET... 17 2(17)

3(17) LIITTEET Liite 1, Oppilasmääräennusteet; syntyvyystilastojen mukaan ja kaavoitustoimenpiteiden vaikutus huomioiden, 8.3.2012 Liite 2, Asemakaava, 14.12.2009 Liite 3, Kirkonkylän koulualueen yleissuunnitelma, 22.12.2011 Liite 4, Koulun teoreettinen tilaohjelma, uudisrakentamisen lopullinen laajuus, vaiheet 1-3, 5.3.2012 Liite 5, Koulun teoreettinen tilaohjelma ja toteutuma 2014, vaihe 1, 5.3.2012 Liite 6, Päiväkodin teoreettinen tilaohjelma ja toteutuma, 5.3.2012 Liite 7, Rakennustapaseloste, E-rakennus, 5.4.2012 Liite 8, Rakennustapaseloste sähkötekniikka, 6.3.2012 Liite 9, Tilakaaviot A-, B-, C- ja D-rakennus, 5.3.2012 Liite 10, Tilakaaviot E-rakennus, 5.3.2012 Liite 11, Tavoitehintalaskelmat, 7.3.2012 Liite 12a ja b, Kannanotot, 23.11.2011 ja 1.11.2011

HANKESUUNNITTELUTYÖRYHMÄ Laukaan kirkonkylän koulun peruskorjauksen ja laajennuksen hankesuunnittelua ohjaamaan perustettiin työryhmä hyväksytyn tilahankkeiden suunnittelu- ja toteutusohjeen mukaisesti. Hankesuunnittelutyöryhmän nimeämisestä päätti kunnanjohtaja Esko Koliseva. Työryhmään nimettiin alla mainitut henkilöt. Hankesuunnitteluvaiheessa vastuuhenkilönä toimi koulutoimenjohtaja Juha Tolonen Tolonen ja teknisenä hankevastaavana rakennuttajainsinööri Mika Vornanen. 4(17) Esko Koliseva (pj) Erkki Nurminen Lauri Honkonen Juha Tolonen (siht.) Kaarina Westman Marko Samula Eero Ahvenjärvi Maarit Nieminen Tero Wéman Mika Vornanen kunnanjohtaja talousjohtaja koulutuslautakunnan puheenjohtaja koulutoimenjohtaja (hankevastaava) kasvatustoiminnan johtaja rehtori apulaisjohtaja, yleisopetus apulaisjohtaja, erityisopetus hankesuunnittelija (arkkitehti) rakennuttajainsinööri (tekninen hankevastaava) Hankesuunnittelutyöryhmä kokoontui 8 kertaa. Hankesuunnittelutyöryhmän lisäksi teknisiä selvityksiä ovat laatineet seuraavat tahot: Finnmacon Keski-Suomi Oy, Jouko Rossi (rakennetekniset selvitykset) Planetcon Oy, Jari Vekkeli (LVI- ja sähkötekniset selvitykset) PTS-kiinteistötekniikka Oy, Juhani Koponen (kustannusarvio) Mari Holmstedt, kaavoitus 1.1. Yhdyshenkilöiden yhteystiedot LAUKAAN KUNTA / Koulutuslautakunta PL 6, 41341 LAUKAA hankevastaava koulutoimenjohtaja Juha Tolonen p. ( 014 ) 2675 260, 0400-344 774 fax ( 014 ) 831 525 E-mail: juha.tolonen@laukaa.fi LAUKAAN KUNTA / Sosiaali ja terveyslautakunta PL 6, 41341 LAUKAA kasvatustoiminnan johtaja Kaarina Westman p. ( 014 ) 2678 100 E-mail: kaarina.westman@laukaa.fi LAUKAAN KUNTA / Tekninen lautakunta Pl 6, 41341 LAUKAA tekninen hankevastaava rakennuttajainsinööri Mika Vornanen p. ( 014 ) 2675 851, 040 8249 763 fax ( 014 ) 832 185 E-mail: mika.vornanen@laukaa.fi Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä Tourukatu 24, 40100 JYVÄSKYLÄ Tero Wéman p. 044 755 5500 gsm 040 5222 205 E-mail: tero.weman@arkkitehtipalvelu.fi

5(17) PTS-Kiinteistötekniikka Oy Seppäläntie 31, 40320 JYVÄSKYLÄ Juhani Koponen p. 0400 633 808 fax ( 014 ) 378 2435 E-mail: juhani.koponen@pts-kiinteistotekniikka.fi Finnmacon Keski-Suomi Oy Vasarakatu 27 a,4 0320 Jyväskylä Jouko Rossi p. 0143387400 gsm. 0503680282 E-mail: jouko.rossi@finmacon.fi Planetcon Oy Vasarakatu 9 B, 40320 Jyväskylä Jari Vekkeli p. 0207410080 gsm. 0405649055 E-mail: jari.vekkeli@planetcon.fi 2. HANKKEEN TOTEUTTAMISEN TARPEELLISUUS (TARVESELVITYS) 2.1. Kouluverkko ja lähtökohta Laukaan kunnassa laadittiin kouluverkkoselvitys 2006 sekä oppilasmäärän muutosten että taloudellisten syiden perusteella. Hyväksytyn kouluverkkoselvityksen jatkona Laukaan kunnanvaltuusto on hyväksynyt strategisena linjauksena sen, että alakoulussa tulee olla pysyvästi vähintään 20 oppilasta, jotta koulun toiminta voi jatkua. Laukaan kirkonkylän perusopetuksen 1-6 vuosiluokkien oppilasmäärä kasvaa ennusteen mukaan v. 2022 mennessä n. 145 oppilaalla nykytilanteeseen verrattuna; Kasvua ~450 oppilaasta 595 oppilaaseen. Voimakkaamman oppilasmäärän kasvun ennustetaan alkavan vuonna 2019. Tämän lisäksi on laskettava: - 20 oppilaan esiopetusryhmä, joita tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa kaksi eli 40 oppilasta. - Erityisopetus, jonka oppilasmäärä kasvanee ~50 oppilaasta 60 oppilaaseen. Kokonaisvolyymi siis yhteensä ~700 oppilasta. Oppilasennuste on liitteenä 1. Hankesuunnitelma on tehty kymmeneksi vuodeksi eteenpäin ja tähtää oppilasennusteen mukaiseen tarpeeseen. Tulevaisuudessa kaavoitus ja uudet asuinalueet tulevat lisäämään oppilasmäärää siten, että koulun ennustetaan muuttuvan 5-sarjaiseksi jo 1. vaiheessa. Toisessa vaiheessa ei ole enää kyse kapasiteetin kasvattamisesta, vaan elinkaarensa päässä olevien rakennusten korvaamisesta uusilla. Kapasiteetin lisäämistä täytyy kuitenkin arvioida uudelleen 2. vaiheen hankesuunnittelun yhteydessä, kun uudet syntyvyystiedot ja kaavoituksen vaikutus on nähtävissä tarkemmin. Hankesuunnitelma tulee käsitellä useampivaiheisena: - Vaihe 1: Uusi koulurakennus E, johon tulee koulun tiloja ja 6-ryhmäinen keskuspäiväkoti. Tarvittavat päätökset tehdään vuonna 2012.

- Vaiheet 2 (ja 3): Vanhat koulurakennukset korvataan E-rakennuksen laajennuksilla vaiheittain, kun olevat rakennukset saavuttavat elinkaaren pään. Tarvittavat päätökset tehdään vuonna 2015-2020. 2.1.1. Opetussuunnitelma ja koulun painotukset Perusopetuksen järjestäminen on lakisääteistä, jota ohjaavat valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet sekä valtioneuvoston hyväksymä tuntijako. Lisäksi Laukaan kunnalla on valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden lisäksi kunta- ja koulukohtaiset osuudet, joissa opetussuunnitelmaa täsmennetään kuntaan ja kouluun sopivaksi. Opetussuunnitelman toteuttaminen vaatii riittävät ja oikein mitoitetut tilat. Opetus ja opetusryhmät tulee järjestää niin, että oppilailla on mahdollista saavuttaa perusopetuksen tavoitteet. Tilaohjelman laatimisessa on huomioitu opetussuunnitelma ja tilojen toteutuva käyttöaste. Lukujärjestyksen kautta on haettu tiloille yhteiskäyttöisyyttä, jotta tilojen käyttöaste saadaan riittävän korkeaksi. 2.1.2. Pedagogiset tavoitteet Tavoitteena on tehdä koulusta nykyaikaisia opetusmenetelmiä käyttävä ja niiden käytön mahdollistava rakennus. Tilojen tulee olla helposti muunneltavia erilaisiin opetusratkaisuihin myös myöhemmin. Tavoitteena on kehittää uuteen kouluun avoin oppimisympäristö, mikä tarkoittaa, että opiskelu on optimaalisen joustavaa ajan, paikan, menetelmien ja toteutustapojen suhteen. Opetusta muutetaan vähitellen yhä enemmän oppijakeskeiseksi. Uudet opetusvälineet muuttavat opetuksen tilatarpeita; mm. luonnontieteiden ja taideaineiden opetusta voidaan siirtää pidettäviksi kotiluokissa. 6(17) 2.2. Kirkonkylän koulun nykytilanne ja tilatarpeen yleisperustelut Kirkonkylän koulun muodostavat vuosiluokat 1-6 ja eritysopetusluokat. Koulu toimii samassa osoitteessa neljässä eri rakennuksessa. Nykyinen rakennus on tällä hetkellä täynnä. Syksyksi 2012 tarvitaan kaksi uutta luokkaa, jotka sijoitetaan peruskorjattavaan kirjastosiipeen, jossa on toiminut koululaisten iltapäivätoiminta ja esiopetus. Näille on etsittävä korvaavat tilat. Järjestelyillä selvitään siihen saakka kunnes 1. vaihe saadaan valmiiksi. Koulukiinteistössä on tehty kuntoarvio elokuussa 2007. Luokissa on ollut sisäilmaongelmia, joita on korjattu vuosina 2008-2011. Viimeisimpinä korjauksina toteutettiin kesällä 2011 A- ja B-rakennusten ikkunoiden vaihto ja ulkovaipan tiivistystyö sekä joululomalla 2011 A-osan kahden IV-koneen uusiminen. Kesällä 2012 on tarkoitus uusia viimeinen A-rakennuksen ilmanvaihtokone ja saattaa loppuun A-, B- ja C- rakennusten sisäilmakorjausten työt. Em. toimenpiteiden vaikuttavuutta sisäilmaolosuhteisiin mitataan ja seurataan. A- ja B- rakennuksiin ei toteuteta laajamittaista peruskorjausta vaan rakennuksiin kohdistuvilla toimenpiteillä turvataan ja ylläpidetään rakennusten käytettävyyttä elinkaarten loppuun vähintään 10 vuotta. 2.2.1. Tilavaatimukset Kirkonkylän koulun tuntimäärä on lv. 2011 2012 on 759 viikkotuntia (sisältää erityisopetuksen), oppilaita 560. Tuntimäärä tulee kasvamaan 1107 tuntiin oppilasmäärän kasvaessa 640 oppilaaseen (vuonna 2020), mikäli ryhmäkoko pysyy samana. Tuntiarvio vuonna 2023 on 1191 viikkotuntia, mikäli ennusteen mukainen 700 oppilaan arvio toteutuu.

Hankesuunnitelman perusteella voidaan arvioida, että tarvittavat opetustilat olisivat 1. vaiheessa 1358 htm 2 / 2036 brm 2 (176 oppilasta) ja päiväkodin tilat 870 htm 2 (110 lasta). Toisen vaiheen valmistuttua olisi yhteisvolyymi 6030 htm 2 / 9045 brm 2 (700 oppilasta) sisältäen aiemmin rakennetun 1. vaiheen oppilastilat. Työryhmä esittää tekemiensä vertailujen ja kustannuslaskennan pohjalta, että: - Koulun nykyisiä rakennuksia ei lähdetä laajentamaan, vaan aloitetaan rakentamaan vaiheittain uutta koulurakennusta. - Ensimmäinen vaihe mitoitetaan vastaamaan tulevan kymmenen vuoden tarvetta. Luokkien määrä 1. vaiheessa A+B+C+D+E rakennukset: ER 8 OT3 30 OT2 7 ESI 1 yht. 46 kpl Tekniseltä ja toiminnalliselta kannalta sekä sisäilmaston kannalta heikoimmassa kunnossa oleva kirjastosiipi puretaan E-rakennuksen valmistuttua. 2.2.2. Perusopetustilat eli kotiluokat Kirkonkylän koulun opetusluokat on rakennettu 1970 luvun mitoituksen mukaisesti. Luokkakokoja voidaan pitää riittävänä myös tämän hetken mitoitukselle. Alakoulun opetus järjestetään pääsääntöisesti kotiluokissa, joiden laajuus on 50 60 m2. Pienryhmätiloja sen sijaan on vähemmän. Uudisrakentamisessa luokkakokoa varioidaan 50-60 m 2 välillä, keskiarvon ollessa 55m 2. Tämä antaa järjestelyvaraa erikokoisten vuosiryhmien välillä. Luokkatilojen tulisi olla helposti muunneltavissa esimerkiksi siten, että kaksi luokkaa voidaan yhdistää yhdeksi isoksi opetustilaksi rakentamalla luokkien välinen seinä siirtoseinällä. Kirkonkylän koulussa on useita rinnakkaisluokkia, jolloin rinnakkaisluokat voitaisiin sijoittaa viereisiin luokkiin ja näin mahdollistaa joustavat opetusjärjestelyt. 2.2.3. Aineluokat Kirkonkylän koulussa on aineluokkia, musiikille, käsityölle ja tietotekniikan opettamiselle. Uudella teknisellä opetusvälineistöllä voidaan luonnontieteet opettaa kotiluokissa. Myös ATK-opetus voidaan järjestää kotiluokissa, jos hankitaan koululle siirrettävä AVvaunu, jossa on luokallinen kannettavia tietokoneita tai pienempiä ns. tablettietokoneita. Langaton verkko mahdollistaa opetuksen kätevästi kotiluokissa. 2.2.4. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Kirkonkylän koulussa toimii useita erityisopetuksen luokkia. Tällä hetkellä kiinteitä erityisopetuksen ryhmiä on 6 alkuluokka mukaan lukien. Lisäksi 3 ELA-ryhmää. Jatkossa on syytä varautua 8 kiinteään erityisopetuksen luokkaan+ 4 ELA-ryhmään. Yhteensä siis 12 erityisopetuksen luokkaa. 2.2.5. Opettajien ja muun henkilökunnan tilat Opettajienhuoneita koulussa on tällä hetkellä kolme: A-rakennuksessa, C- ja D- rakennuksissa. Rehtorin ja koulusihteerin työhuone on A-rakennuksessa samassa tilassa opettajienhuoneen kanssa. Opettajien itsenäiseen työhön tarkoitettuja tiloja ei koulussa ole. Samoin muun henkilökunnan työtiloja ei ole. Myös henkilökunnan sosiaaliset tilat ovat puutteelliset. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan E-rakennuksen vaatimat minimitilat henkilöstölle. Henkilökunnan tauko- ja työtilat sekä sosiaalitilat ovat yhteiset koulun ja päiväkodin kesken. Rehtorin ja koulusihteerin työhuoneet rakennetaan E-rakennukseen. Oleva 7(17)

A-rakennuksen ruokala ja keittiö muutetaan henkilökunnan työtiloiksi ja opetustiloiksi, kun kirjastosiipi puretaan. 2.2.6. Henkilöstö ja oppilasmäärät Kirkonkylän koulun oppilasmäärät tulevat ennusteen mukaan nousemaan yli 640 oppilaaseen ja henkilökunnan määrä nousee 65 henkilöön vuoteen 2020 mennessä (esiopetus 36, perusopetus 550 ja erityisopetus 58 oppilasta). Kuluvana lukuvuonna 11-12 kirkonkylän ala-asteella ja erityisopetuksessa on 560 oppilasta. Koulukeskuksessa on 59 opetus- ja muuta henkilökuntaa. Oppilasmäärät ja niiden ennusteet ovat hankesuunnitelman liitteenä 1. 8(17) 2.3. Kirkonkylän päivähoidon nykytilanne ja tilatarpeen yleisperustelut Sararannan päiväkodin nykytilanne: Sararannassa on tällä hetkellä käytössä 3-ryhmäinen päiväkoti. Kiinteistö on rakennettu vuonna 1980. Rakennus on suunniteltu ja rakennettu päiväkotikäyttöön. Rakennuksessa on riskirakenteita, joiden korjaaminen edellyttäisi mittavia korjaustöitä. Päiväkotirakennuksen sisäilmalaatu ei täytä hyvän sisäilman vaatimuksia. Tilat sijaitsevat Sararannassa, osoite: Sarakuja 4, 42340 Laukaa. Kirkonkylän alueella on tällä hetkellä noin 800 alle kouluikäistä lasta, joista päivähoidossa on noin 440 lasta. Lapset jakautuvat perhepäivähoidon, yksityisen päivähoidon, kotihoidon ja kunnallisen päivähoidon välillä seuraavasti: - perhepäivähoidossa 79 lasta - yksityisessä päivähoidossa 187 lasta - kunnallisessa päiväkodissa 174 lasta - kotihoidossa 360 lasta - yhteensä päivähoidossa lapsia n. 440 (tilanne 29.2.2012) Keskuspäiväkoti korvaa Saranrannan päiväkodin ja Ketomaan päiväkodin tilat, jotka molemmat ovat 54-paikkaisia (yhteensä noin 110 lasta). Ketomaan päiväkodin nykytilanne: Päiväkoti toimii Puustellin Tuki ry:ltä vuokratuissa tiloissa, joka on alkuperäisesti rakennettu asuinkäyttöön. Siihen on tehty monia toimivuutta parantavia remontteja. Rakennuksessa on riskirakenteita. Ketomaalla on tällä hetkellä käytössä 3-ryhmäinen päiväkoti. Rakennuksen muoto on pitkänomainen rivitalo, jossa on jokaiseen lapsiryhmään oma sisäänkäynti. Toiminnallisesti päiväkoti on epäkäytännöllinen, koska esim. sisätiloissa siirtyminen eri yksiköihin tapahtuu läpikulkuna. Myös henkilöstön joustava yhteistoiminta on tilojen vuoksi rajallinen. Päiväkodin sijainti on hyvä ja turvallinen takapiha metsän reunassa. Liikenteellisesti joustava, koska päiväkoti sijoittuu kadulle, josta kulku on kaksisuuntainen. Päiväkotirakennuksen sisäilmalaatu ei täytä hyvän sisäilman vaatimuksia. Tilat sijaitsevat Ketomaalla, osoite: Ketomaantie 8, 41340 Laukaa. Ketomaan päiväkoti kuuluu kirkonkylän alueeseen, jossa lapsiluvut hoitomuotojen mukaan sisältyvät edellä oleviin lukuihin (Sararanta / Ketomaa). Päivähoidon tarpeen ennustetaan kasvavan kirkonkylän alueella kuntaasukasrekisteristä ja kaavoituksesta saatujen tietojen (15.2.2012) mukaan noin 15-20 lasta vuosittain vuoteen 2020 saakka. Kahden päiväkodin (yhteensä 110 lasta) keskittäminen yhteen keskuspäiväkotiin antaa mahdollisuuden toteuttaa toimintaa laadukkaasti ja joustavasti: Henkilöstön siirtyminen kotialueiden välillä ottaen huomioon lapsi- / henkilöstömäärän tuo tehokkuutta henkilöstöresurssin käytössä tilanteiden mukaan. Nykyisestä resurssista voidaan vähentää 2-3 tukipalvelutehtävissä olevaa henkilötyövuotta, koska tehtävät voidaan yhdistää kokonaistilaratkaisun ansioista. Koulu- / päiväkotiratkaisussa synergiaetuja tuo tilojen yhteiskäyttö. Esim. liikunta-, kokous-, ruokailu-, ja esiopetusluokka.

2.3.1. Tilavaatimukset Hankesuunnitelman perusteella voidaan arvioida, että tarvittavia päivähoidon tiloja ei ole järkevää ja kustannustehokasta sijoittaa nykyisiin rakennuksiin, eikä olevien rakennusten mittava korjaaminen ja laajentaminen ole perusteltavissa oleva vaihtoehto johtuen korjauskustannuksista. Työryhmä esittää tekemiensä vertailujen ja kustannuslaskennan pohjalta, että: - Sararannan ja Ketomaan päiväkotien toiminta siirretään Kirkonkylän koulun yhteyteen rakennettavaan keskuspäiväkotiin. - Sararannan päiväkodille pyritään etsimään yksityinen omistaja, joka kunnostaisi rakennuksen yksityisen päiväkodin käyttöön. Keskuspäiväkoti tulee toimimaan myös päivähoidon kesäpäivystyksen aikana. Päiväkotiin keskitetään kirkonkylän alueen kaikki päivähoitoa tarvitsevat lapset kesäheinäkuun ajaksi. Sen vuoksi on tarpeellista, että päiväkodissa on rakennuksen jäähdytysmahdollisuus kesän aikana. Päiväkodin teoreettinen tilaohjelma ja toteutuva tilaohjelma on esitetty liitteessä 6. 2.3.2. Kotialueet Kotialueet on suunniteltu tilatehokkaiksi kokonaisuuksista. Kotialueen ytimen muodostaa ryhmä- ja lepotila sekä kylpyhuone/ wc. Lisäksi on toisen ryhmän kanssa yhteiskäyttöiset pienryhmätila ja varasto. Sisäänkäyntien kuraeteiset ovat yhteiskäyttöisiä ja niiden yhteydessä on ryhmien omat eteistilat. Rakennussuunnittelussa haetaan optimaalinen ratkaisu ryhmätilojen ja käytävien välisestä avoimuudesta. Esikouluryhmille ei rakenneta omia oppimisen tiloja päiväkodin puolelle. Oppimisen tilat ovat yhteiskäyttöiset koulun kanssa ja samoja tiloja käyttää kaksi ryhmää vuoroperiaatteella (aamupäivä/ iltapäivä). 2.3.3. Yhteistilat Päiväkodille rakennetaan oma keskusvarasto, mutta muutoin yhteistilat ovat yhteiskäyttöisiä koulun kanssa. Yhteiskäyttöisiin tiloihin lukeutuu mm. keittiö, ruokasali (joka toimii myös kokoontumistilana), terveydenhuollon tilat, ylläpidon ja talotekniikan tilat. 2.3.4. Erityistä tukea tarvitsevien lasten päivähoito Erityistä tukea tarvitsevat lapset sijoittuvat integroituen päiväkodin lapsiryhmiin, jossa huomioidaan ryhmäkoon suhde erityistukea tarvitsevien lasten lukumäärään nähden. Näissä ryhmissä työskentelee ryhmäavustaja lisäresurssina. Kotialueissa tarvitaan lisäksi pienryhmätilat erilaisille tukipalveluille. (esim. puhe-, toimintaterapeutti yms.) 2.3.5. Henkilökunnan tilat Henkilökunnan tilat ovat yhteiset koulun kanssa. Tiloihin lukeutuu mm. sosiaalitilat, henkilökunnan tauko ja työtilat. Päiväkodin johdolle on erillinen työhuone, jossa on mahdollista käsitellä luottamuksellisia tietoja. Kokoustilana käytetään ruokalan kabinetteja. 2.3.6. Henkilöstö ja lapsimäärät Päiväkoti mitoitetaan 108 hoitopaikalle. Työntekijöitä tulevassa päiväkodissa työskentelee: - pienten ryhmät 6 - perusryhmät 12 - esiopetus 4 - johtaja 1 9(17)

- muut 4 - yhteensä 27 hlö, joista miehiä on 2. Nykyisessä kahden päiväkodin mallissa henkilökuntaa on yhteensä 31 henkilöä, joten yhdistämällä henkilöstöä voidaan vähentää neljällä. 10(17) 3. HANKKEEN PERUSTIETOJA 3.1. Rakennus- ja sijaintipaikka Kirkonkylän koulu sijaitsee Laukaan kirkonkylällä osoitteessa Saralinnantie 8, 41340 LAUKAA. Rakennuspaikan omistaa Laukaan kunta. Alueella on voimassa oleva asemakaava ja ohjeellinen tonttijako, liitteenä 2. Tontin pinta-ala on n. 25 700 m 2 ja tehokkuusluku e=0,3. Rakennusoikeudesta on käytetty tällä hetkellä n. 5 320 kem 2 ja suurin sallittu rakennusoikeus on n. 7 710 kem 2, joten käyttämättä on 2 390 kem 2. Koulunmäen asemakaavan muutos on tullut vireille alkuvuodesta 2011 ja osallistumisja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 2.2. 16.2.2012 välisen ajan. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on osoittaa rakentamisalueet uuden koulun rakentamiseksi / vanhan koulun laajentamiseksi tutkien eri toimintojen sijoittelemista (koulu, päiväkoti, liikuntatilat, liikenne) siten, että alueesta muodostuu turvallinen toimintaympäristö kaikille alueella toimiville yksiköille. Kaavoituksen tausta-aineistoksi on alueelta laadittu yleissuunnitelma syksyn 2011 aikana. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta asetti asemakaavaluonnoksen nähtäville kokouksessaan 21.2.2011. Luonnoksessa kirkonkylän koulun korttelialue (53) on merkitty kaavamerkinnällä YL-1, julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue koulua ja lasten päiväkotia varten. Kerroskorkeudeksi on osoitettu kaksi (II). Korttelin pinta-ala on 5,41 ha ja rakentamistehokkuus e=0,3, jolla muodostuu rakennusoikeutta 16 237 k-m². Kaavaluonnoksessa korttelin alueelle on osoitettu myös ohjeellisia kevyen liikenteen reittejä sekä pysäköintialueita. 3.2. Rakennus- ja LVIS -tekniikka 3.2.1. Rakennustekniikka, yleistä Kirkonkylän koulu koostuu nykyisin neljästä rakennuksesta. Hankesuunnitelmassa esitetään rakennettavaksi uudisrakennus. A-rakennuksessa, joka on valmistunut v. 1972, on jo alkujaankin ollut opetustilat, liikuntasali, keittiö sekä ruokailutilat. Keittiön, joka toimii tällä hetkellä palvelukeittiönä, saneeraus on tehty vuonna 2001. Kirjaston tilat muutettiin opetustiloiksi 1999. Rakennuksessa toimii myös yläkoulun opetuskeittiö. Opetuskeittiöt on saneerattu 2000 ja 2001. Vesikatetta on uusittu ja kunnostettu v. 2003. Luokkatilojen ja niihin liittyvien käytävätilojen korjaustoimenpiteitä, jotka ovat olleet lähtöisin sisäilmaoireiluista, tehty vuodesta 2008 alkaen. Muut korjaustoimenpiteet ovat olleet lähinnä kunnossapidollisia ja toimintaa parantavia töitä. B-rakennus on valmistunut samaan aikaan kuin A-rakennus. Rakennuksessa oli alkujaan talonmiehen asunto, joka muutettiin kahdeksi opetustilaksi 1980-luvun loppupuolella. Opetustilojen lisäksi rakennuksessa on lämpökeskus ym. siihen liittyvät tekniset tilat ja teknisen työn (puu- ja metallityö) tilat sekä ala- että yläkoulun tarpeisiin.

Teknisen työn tilat kokivat laajemman kunnostus ja työturvallisuuden parantamisremontin vuonna 2009. Purunpoistolaitteet tiloihin hankittiin v.2002. Vesikaton korjaus tehtiin v. 2006 Alakoulun teknisiä tiloja laajennettiin (ent. terassi) 2007 n. 40 m2 verran 11(17) C-rakennus on valmistunut v 1990, rakennuksessa on pääosin opetustiloja. Rakennuksen vesikattoa on uusittu v 2005. Kesällä 2008 tehtiin sisäilmaoireiluihin liittyvät korjaustoimenpiteet mm. lattiamateriaalien uusintaa, rakenteiden tiivistykset ym. 2000-luvulla on tehty koulualueen liikennöintijärjestelyjä paikoitustiloineen ja pihaalueen kuivatuksineen (B-rakennus) sekä Saralinnantien, ent. Koulutie, koulukuljetusten jättöliikenteen toimivuutta ja turvallisuutta on parannettu. C-rakennuksessa on edelleen todettu mm. alapohjakosteutta ja tiedossa olevat sisäilmaston parantamiseen tähtäävät korjaus- ja parannustoimenpiteet saatetaan loppuun kesällä 2012. D-rakennus on valmistunut v 2010, rakennus on siirrettävä ja siinä on opetustiloja. Se tullaan siirtämään toiseen paikkaan rakennusvaiheessa 2. E-rakennus, uudisrakennus. Uudiskouluun tulee 8 kpl OT3 luokkia, 1 kpl esiopetuksen luokka, palvelukeittiö, ruokala, hallintotiloja, sosiaalitilat, terveydenhuollon tilat sekä tarvittavat aputilat ja tekniset tilat. Keskuspäiväkotiin tulee 6 kpl hoitoryhmien kotialueita ja aputilat. Merkittävä osa tiloista on yhteiskäytössä koulun kanssa. Uudisrakennus rakennetaan pääosin teräsbetonirunkoisena. Rakennus tehdään noudattaen Terve Talo kriteereitä. 3.2.2. LVISA-tekniikka, yleistä Talotekniikan suunnittelussa huomioidaan vuoden 2012 rakentamismääräysten uusiutuminen sekä haetaan toteutussuunnittelussa energiatehokkaita ratkaisuja kiinteistöjen käyttöön ja ylläpitoon. Lisäksi suunnittelussa kiinnitetään huomiota rakennusten turvallisen huollon ja käytön näkökohtiin. Sisäilmaluokka S2. Rakennuksen pääasiallinen lämmönlähde on kaukolämpö. Suunnittelussa pyritään hyödyntämään päälämmitysjärjestelmää tukevia energiamuotoja. Rakennukset liitetään Laukaan kunnan vesi ja viemäriverkostoon. Sadevedet johdetaan maastoon. Talotekniikkasuunnittelussa huomioidaan eri tilojen eri käyttäjät ja eriaikaiset käyttöajat sekä mahdollinen iltakäyttö. Sähkön päämittaukset toteutetaan erikseen koululle, päiväkodille, kiinteistölle ja keittiölle. Päiväkodin ilmanvaihto varustetaan jäähdytyksellä. LVIS- järjestelmien säätö, ohjaus ja valvonta toteutetaan rakennusautomaatiojärjestelmällä. Rakennuskohtaiset säätö- ja valvontalaitteet liitetään yleensä kiinteistöverkon kautta valvomopalvelimelle. 3.3. Tehdyt selvitykset Kirkonkylän koulusta on tehty hankesuunnitelman pohjatiedoiksi teknisiä tutkimuksia ja selvityksiä. Näitä ovat teettäneet Laukaan kunnan kiinteistöpalvelu sekä sisäilma- ja hankesuunnittelutyöryhmä mm: peruskuntoarvio (ISS Proko Oy) pvm 31.8.2007 Sisäilmaan liittyvät selvitykset (ISS Proko Oy) 10.2.2008 VOC-analyysi, kansliasta, 26.3.08 (valmistunut 8.4.08)

ÖREBRO-sisäilmastokysely 2008, edellinen 2007 C-rakennus ilmamäärien mittaus 10.12.08 radon-mittaus 2.4.2008 sisäilmaan liittyvät selvitykset (VOC, pintakosteusmittaukset, hiilidioksidit, pölyt, kuidut, PAH-mittaus, materiaalinäytteet, sisäilman mikrobit) 10.2.2008 C-rakennus VOC-mittaus 23.2.09 Lämpökuvausraportti (Rakenn. palvelu Markku Haikala Oy) 26.2.2009 C-rakennus, korjaustyön onnistumisen seurantamittaukset (kaikkea mahdollista), 26.5.2009 C-rakennus sisäilmaan liittyvät lisäselvitykset (mikrobit ja pintasivelynäytteet) 17.9.2009 A-rakennus. korjaustyön onnistumisen seurantamittaukset 6.10.09 Sisäilmatyöryhmä on toiminut hankesuunnittelutyöryhmän kokoamiseen saakka 12(17) Selvitykset ovat osoittaneet, että tiloissa on eriasteisia, eri syistä johtuvia, terveysriskejä aiheuttavia ongelmia. Hankesuunnitteluvaiheella on tarkoitus valmistautua tarvittaviin investointeihin, jotta koulutyö mahdollisimman nopeasti, voisi jatkua terveissä ja asianmukaisissa olosuhteissa. Uudisrakentamisen mahdollistamiseksi tulee YO ja VL kaava-alueille tehdä kaavamuutos. Alueen suunnittelutyö on käynnistetty syksyllä 2011 alueen yleissuunnitelman laatimisella. 3.4. Suunnittelijavalinnat Laukaan kunnanvaltuusto on investointisuunnitelmassaan varannut suunnittelumäärärahan. Suunnittelualat ovat: - arkkitehti- ja pääsuunnittelu - rakennesuunnittelu - LVIA-suunnittelu - sähkösuunnittelu - paikallisvalvonta ja sisäilma-asiantuntija Suunnittelijoiden toimeksianto alkaa hankesuunnitelman pohjalta luonnossuunnittelusta. Luonnossuunnitteluvaiheessa kehitetään valitun vaihtoehdon pohjalta toteutuskelpoinen ratkaisu. Rakennustyön valvontaan kilpailutetaan työmaan paikallisvalvonta, TATE-valvonta, terve-talovalvonta. 3.5. Rakentamisen vaihtoehdot Hankesuunnittelun aikana on tehty vertailuja, tilataulukointeja ja suunnitelmia: - A-rakennuksen laajentaminen purettavan kirjastosiiven paikalle (ei osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi; Elinkaariajattelun mukaisesti laajennus tulee väärään paikkaan.) - Kokonaan uuden koulun rakentaminen Kirkonkylälle (Elinkaarilaskelmissa ei osoittautunut edulliseksi ratkaisuksi. Kunnan investointiohjelma ei salli näin mittavaa investointia.) - Päiväkotitilojen peruskorjaus. (Päiväkotitoiminnan hajasijoitus ja tilojen peruskorjaaminen ei ole henkilöstökulut huomioiden järkevää.) - Uudiskoulun ja päiväkodin tilaohjelma ja tilakaaviot, liite 10 (Ehdotetaan toteutettavaksi) Hankesuunnittelutyöryhmän esitys on selostettu tarkemmin kohdassa 4.

13(17) Vanhempainyhdistys on esittänyt, että Kk:n koulun uudisrakennus toteutetaan kerralla eikä vaiheittain. Laukaan Kirkonkylän vanhempainyhdistys ry:n kannanotto uudisrakennuksen puolesta, jaettu koulutuslautakunnalle 23.11.2011 Liite 12. Kirkonkylän koulun henkilökunta on jättänyt kannanoton uudisrakennuksen puolesta, liite 12. 4. EHDOTETUT TOIMENPITEET JA VAIHEISTUS Kaavoitus: Tavoiteaikataulussa kaavaprosessi voisi edetä seuraavasti: kaavaprosessin vaihe ajankohta 1. hankkeen käynnistäminen; osallistumis- ja arviointisuunnitelma marraskuu 2011 ja vireilletulo 2. selvitysvaihe marras-joulukuu 2011 3. kaavaluonnos helmikuu 2012 4. kaavaehdotus toukokuu 2012 5. hyväksyminen syyskuu 2012 6. lainvoimainen joulukuu 2012 Rakentaminen: Kaavoitushankkeen aikataulun muutoksiin vaikuttaa mm. tarvittavien selvitysten laajuus, osallisten mielipiteet ja muistutukset ja mahdolliset valitukset hallinto-oikeuteen. Vaiheistuksen määrittelyssä on käytetty seuraavia rakennuksen osien ja toimenpiteiden nimityksiä: Vaihe 1; uudisrakennus E 176 oppilaalle sekä keskuspäiväkoti 108 lapselle A- ja C-rakennusten sisäilmakorjaukset kirjastosiiven purkaminen Toimenpiteiden riittävyys 10 vuotta. Vaiheet 2 ja 3; rakennuksen E laajennukset, joilla korvataan vaiheittain A, B ja C rakennukset. D-rakennus on suunniteltu ja rakennettu siirtokelpoiseksi ja sen mahdollinen siirto tulee päättää hankesuunnittelun jatkovaiheessa. Koulun lopullinen oppilasmäärä n. 700, joka tarkennetaan myöhemmin. 4.1. Rakentamisen 1. vaihe 1. vaiheessa rakennettavaan uudiskouluun tulee 8 kpl OT3 luokkia, 1 kpl esiopetuksen luokka, palvelukeittiö, ruokala, hallintotiloja, sosiaalitilat, oppilashuollon tilat, terveydenhuollon tilat sekä tarvittavat aputilat ja tekniset tilat. Keskuspäiväkotiin tulee 6 kpl hoitoryhmien kotialueita ja aputilat. Merkittävä osa tiloista on yhteiskäytössä koulun kanssa. Koulu rakennetaan pääosin teräsbetonirunkoisena. Rakennus tehdään noudattaen Terve Talo kriteereitä. Olevien rakennuksien korjauksilla tavoitellaan rakennusten loppuelinkaaren ylläpitoa, siten että rakennukset ovat terveelliset ja turvalliset käyttää vielä seuraavat 10 vuotta. Korjaukset tehdään noudattaen Terve Talo kriteereitä. 4.1.1. Rakennustekniset työt Uudisrakennuksen tavoiteltu käyttöikä on runkoteknisten töiden osalta 100 vuotta, taloteknisten järjestelmien ja pinta- ja sisustusosien osalta 30 vuotta.

14(17) Koulu ja päiväkoti rakennetaan pääosin teräsbetonirunkoisena. Rakennus tehdään noudattaen Terve Talo kriteereitä. Rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota veden- ja kosteudenhallintaan, elinkaarikustannuksiin, energiatalouteen ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen sekä puhtaaseen sisäilmaan. Uudisrakennuksen luonnokset on esitetty liitteissä: Uudiskoulun teoreettinen tilaohjelma ja toteutuma tilakaavioissa, liite 5 Päiväkodin teoreettinen tilaohjelma ja toteutuma, liite 6 Luonnospiirustukset, liite 10 Rakennustapaselostus, E-rakennus, liite 7 Rakennustapaselostus sähkötekniikka, liite 8 4.1.2. LVIA -tekniikka Vesi- ja viemärilaitteistot: Lämmityslaitteistot: Ilmanvaihtolaitteistot: Säätö- ja automatiikkalaitteistot: Kts liite 8. 4.1.3. Sähkötekniikka Kts liite 8. 4.2. Rakentamisen 2. vaihe Hankesuunnitelmatyötä jatketaan myöhemmin 2. vaiheella. Toteuttamisajankohtaan vaikuttaa se, kuinka hyvin Kirkonkylän koulun sisäilmakorjaukset ja muut korjaustyöt onnistuvat, jotta rakennuksissa voidaan opetusta turvallisesti järjestää. Toisen vaiheen hankesuunnitteluun tulee varautua välittömästi ensimmäisen vaiheen valmistuttua, viimeistään vuonna 2020. 5. LAAJUUSTAVOITTEET Vaiheiden 1-3 mitoituksen lähtökohtana oli ennuste seuraavista oppilasmääristä: alakoulu 640 oppilasta eritysopetus 60 oppilasta Yhteensä 700 oppilasta. Lukuihin sisältyvät erityisluokkien oppilaat. Ennusteessa on huomioitu uudet Kylmäniemen ja Laajalahden asuinalueet. Hankesuunnitelman perusteella voidaan arvioida uudisrakentamisen tarpeesta, että tarvittavat opetustilat olisivat 1. vaiheessa 1358 htm 2 / 2036 brm 2 (176 oppilasta) ja päiväkodin tilat 870 htm 2 (110 lasta). Ennustetulle oppilasmäärälle on laskettu huonetilaohjelmassa opetusministeriön ohjeiden mukaisesti teoreettinen tilatarve, joka on 8,6 htm 2 /oppilas eli yhteensä 6020 htm 2. 6. KUSTANNUSTAVOITTEET Tavoitehintalaskelmat perustuu Arkkitehtipalvelu Oy:n 8.3.2012 päivättyihin kaavioihin ja huonetilaohjelmaan. Tavoitehinnat ovat ns. päivän hintoja ja niitä on korjattava toteutusajankohdan indeksin muutoksella.

15(17) 6.1.1. 1. rakennusvaiheen tavoitehinta Laskennassa on huomioitu seuraavat toimenpiteet: E-rakennuksen rakentaminen kaikkien kustannusten osalta Olevien rakennusten korjaukset kaikkien kustannusten osalta koulun ja päiväkodin synergialla säästetään 1. rakennusvaiheessa ~280 brm 2 (~650 000 euroa) päiväkodin henkilöstökulujen säästö keskittämällä toiminnat samaan kiinteistöön on 10 vuoden aikana yli 1 000 000 euroa (vastaa vähintään 430 brm 2 :n uudisrakentamista) 1. vaihe, tavoitehinta: Liite 11: Tavoitehinta yhteensä 7 426 000 alv 0% 6.1.2. 2. rakennusvaiheen tavoitehinta Määritellään myöhemmin. 6.2. Ylläpitokustannukset Opetustoiminnan kiinteistöjen ylläpitomenojen keskiarvo on viime vuosina toteuman perusteella ollut 5,63 /htm 2 /kk. Tästä on vähennettävä purettava kirjastosiipi 450,5 brm 2. Ylläpitomenoihin kuuluu kaikki kiinteistöön kohdistuvat menot mm. palkat, isännöinti, puhelin- ja linjaliikennekulut, hallintokulut, vakuutukset, laitehuolto, lämmitys, sähkö, vesi, siivous, jätehuolto, ulkoalueiden hoito, kunnossapito. Koulukiinteistöjen ylläpitomenoihin vaikuttavat mm. rakennuksen ikä, piha-alueiden määrä ja laatu, sijainti ja lämmitysjärjestelmä. Vuositasolla 1 htm 2 maksaa keskimäärin 59. 6.3. Kustannusten jakautuminen vuosille 2012-2014 Kustannusten jakautumiseen vuosille 2012-2014 vaikuttaa rakennustyön vaiheistaminen sekä käytössä olevat väistötilat. - uudisrakentamiseen varattu 1. vaiheessa 5 300 000 euroa, joka vastaa ~2 322 brm 2 - esitetyissä suunnitelmissa rakentamista on kuitenkin esitetty 3 253 brm 2 / 2 840 hm 2 seuraavista syistä: on otettu huomioon uusien asuinalueiden vaikutus tuleviin oppilasmääriin päivähoidon nykytilanne synenergiaedut, joilla säästetään pinta-aloissa ja henkilöstökustannuksissa Hankesuunnitelman toimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat yhteensä 7 426 000, alv 0%. Kustannukset jakaantuvat käyttötarkoituksen mukaisesti seuraavasti: - koulu 988 hm 2, 2 426 000 - päiväkoti 864 hm 2, 2 400 000 - yhteiset tilat 988 hm 2, 2 600 000 - yhteensä 2 840 hm 2, 7 426 000, alv 0% Luvut tulevat tarkentumaan suunnittelun edetessä. Tavoitehintalaskelmat on esitetty liitteessä 11.

16(17) 7. HANKKEEN AIKATAULU Esitetyt aikataulut ovat ohjeellisia ja tulevat täsmentymään luonnossuunnittelun edetessä. Edellyttää kaavamuutoksen lainvoimaisuutta. 7.1. 1. rakennusvaihe, E-rakennus ja päiväkoti Hankesuunnitelma valmis maaliskuu 2012 Suunnittelijavalinnat huhti-toukokuu 2012 Suunnitelmavaihtoehdon valinta touko-heinäkuu 2012 Urakkalaskenta- ja rakennuslupasuunnittelu elo-joulukuu 2012 Rakennusluvan käsittely joulu- tammikuu 2012 Urakkalaskenta-aika tammi-helmikuu 2013 Urakoitsijan valinta ja päätös hankkeesta maaliskuu 2013 E-rakennuksen rakentaminen toukokuu 2013-lokakuu 2014 A-ja C-rakennuksen sisäilmakorjaukset, vaiheittain, alkaen kesä-elokuu 2012 7.2. 2. rakennusvaihe Määritellään myöhemmin, kun hankesuunnittelua jatketaan vaiheen 1 jälkeen. 8. LAATUTAVOITTEET 8.1. Yleiset tavoitteet Rakennuksen tavoiteltu käyttöikä on runkoteknisten töiden osalta 100 vuotta, taloteknisten järjestelmien ja pinta- ja sisustusosien osalta 30 vuotta. Hankkeen teknisen toteutuksen tulee täyttää voimassa olevat lait ja asetukset. Rakentaminen tehdään noudattaen Terve Talo kriteereitä kaikilta soveltuvilta osin. Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota veden- ja kosteudenhallintaan, elinkaarikustannuksiin, energiatalouteen ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen sekä puhtaaseen sisäilmaan. Rakennuksen tulee olla turvallinen, terveellinen ja viihtyisä. Rakentamisessa tulee suosia kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Rakennuksen energiatalouteen kiinnitetään erityistä huomiota. Suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon valmiin kohteen sekä rakennustyömaan työturvallisuusasiat. Rakentamisen aikana koulu toimii samalla tontilla. 8.1.1. Yleiset laatutason määritykset 1. Terveen talon tavoitetaso S2 2. Akustinen luokka C (tilan ääniolosuhteet SFS5907) 3. Rakentamisen puhtausluokka P1 4. IV-järjestelmien puhtausluokka P1 5. Sisäilmaston laatuluokka S2, jäähdytys liitteen 8 mukaan. 6. Valaistusolosuhteet SFS12464-1 mukaan. 7. Rakennusmateriaalit M1 kaikissa sisätiloissa (sallitaan muu kuin M1 vain, ellei soveltuvaa tuotetta ole saatavissa) 8. Uudisrakennuksen tiiveysvaatimus, n 50 -luku = 1,0 1/h 9. Energialuokka A 8.2. Sisäilmatavoitteet Sisäilmaston luokkavaatimus on S2 eli tilojen sisäilman laadun tulee olla hyvä ja lämpöolot vedottomat. Kesän kuumimpina päivinä lämpötilan sallitaan nousevan

17(17) viihtyisän tason yläpuolelle. Sisäilmastoluokkaan S2 pyritään suunnittelun ja toteutuksen ohjeilla P1 ja rakennustuotteiden vaatimuksilla M1. 8.3. Laadunvarmistus menettely Rakennustyön laatuun tullaan kiinnittämään huomiota tilaajan laadunvarmistusohjeistuksella. Sisäilmaongelmien poistaminen ja niiden ennalta ehkäisyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. 9. HANKKEEN TOTEUTUSMUOTO Hanke tullaan toteuttamaan jaetulla urakkamuodolla, jossa sivu-urakat on alistettu pääurakkaan. Käyttäjän hankintoja ovat irtokalusteet, ATK-laitteet yms. Hankkeen toteutus kilpailutetaan voimassa olevan hankintalain mukaisesti. 10. INVESTOINTIPÄÄTÖKSET Kunnanvaltuusto on 12.12.2011 varannut hankkeelle 5,3 milj.euroa. Suunnitelma- ja sisäilmakorjausvuodelle 2012 on varattu 800.000 euroa. Hankesuunnitelman käsittely koulutuslautakunnassa xx.xx.2012 Hankesuunnitelman käsittely kunnanhallituksessa xx.xx.2012 Hankesuunnitelman käsittely kunnan valtuustossa xx.xx.2012 Laukaassa 30.3.2012 Koulutoimi Tekninen toimi Juha Tolonen Hankevastaava Mika Vornanen Tekninen hankevastaava