FCG Finnish Consulting Group Oy VALTUUSTON MAANKÄYTTÖPELI 10.5.2010. Muistio

FCG Finnish Consulting Group Oy VALTUUSTON MAANKÄYTTÖPELI 10.5.2010 Muistio

Finnish Consulting Group Maankäyttöpelin muistio 1 (19) SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 1 2 Peliohjeet... 2 2.1 Kaikilla mausteilla... 2 2.2 Pikkukaupunki... 3 2.3 Nykymalliin... 3 3 Työryhmien muistiot... 4 3.1 Kaikilla mausteilla (ryhmä 1)... 4 3.2 Kaikilla mausteilla (ryhmä 2)... 6 3.3 Pikkukaupunki (ryhmä 3)... 8 3.4 Pikkukaupunki (ryhmä 4)...11 3.5 Nykymalliin (ryhmä 5)...13 3.6 Nykymalliin (ryhmä 6)...15 MÄNTSÄLÄN RAKENNEMALLITYÖN KONSULTOINTI 1 Taustaa Mäntsälän valtuusto kokoontui 10.5.2010 rakennemallipajaan, jonka tarkoituksena oli tuottaa maankäyttöpelin avulla materiaalia kolmen vaihtoehtoisen rakennemallin laatimiseen Mäntsälän maankäytön visioksi 2040. Maankäyttöpelin valmisteluna valtuustoryhmät olivat laatineet vastaukset virkatyönä valmisteltuihin ennakkotehtäviin, joissa käsitellyt kysymykset olivat seuraavia: - Mitä vaatimuksia valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja Helsingin seudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat linjaukset asettavat Mäntsälän maankäytölle? - Miten väestön määrä ja ikärakenne muuttuu vuoteen 2040? Miten kehitys vaikuttaa maankäyttöön? Minne asukkaat muuttavat kunnassa? Miten luodaan laadukkaita elinympäristöjä? - Miten elinkeinot ja palvelut muuttuvat vuoteen 2040 mennessä? - Miten tulevaisuuden maa- ja metsätalouden ja energiantuotannon mahdollisuudet huomioidaan maankäytössä? Miten tarpeet virkistykseen tyydytetään? Ekologinen verkosto? Miten kulttuuriympäristöt ja arvokkaat maisema turvataan? Nämä ovat keskeisesti ne kysymykset, joihin visiotyö etsii vastauksia.

Finnish Consulting Group Maankäyttöpelin muistio 2 (19) 2 Peliohjeet Maankäyttöpelissä työskenneltiin kolmen perusskenaarion ääressä, joiden työstämiseen annettiin seuraavat peliohjeet. Kutakin skenaariota työsti kaksi työryhmää. Asukkaat Kaikille työryhmille jaetaan 10 000 asukkaan verran sijoitettavaa väestönkasvua 50 asukkaan nappuloina, yht. 200 kpl. Nykyväestö ja ikäjakauma (lapset ja nuoret, työikäiset, ikäihmiset) näkyy pelilaudalla tilastoalueittain. Pelaajat voivat halutessaan vaihtaa 10 asukkaan nappuloihin kokonaismitoituksen pysyessä samana. Kaikki asukkaat on sijoitettava pelilaudalle. Työpaikat 2.1 Kaikilla mausteilla Työpaikkanappuloita jaetaan kaikille ryhmille täyttä työpaikkaomavaraisuutta vastaava määrä 50 työpaikan nappuloina seuraavasti värikoodattuna: Tähänastisen seudullisen kehityksen ennakoima määrä uusi työpaikkoja, mikä tarkoittaa nykyistä noin 60 % työpaikkaomavaraisuutta: 2 000 tp Lisäksi jaetaan 75 %:n työpaikkaomavaraisuustavoitetta (kuntastrategian mukainen n. 0,5 %:n kasvu vuosittain) vastaava määrä: 1 500 tp Huom. Kaupan ja palvelujen alalla syntyy tutkimusten mukaan 10-15 työpaikkaa 100 uutta asukasta kohden. Uusista työpaikoista 1 000 1 500 syntyisi täten kaupan ja palvelujen alalle. Pelaajat voivat halutessaan vaihtaa 10 työpaikan nappuloihin kokonaismitoituksen pysyessä samana. Kaikki työpaikat on sijoitettava pelilaudalle. Pelaajien tulee ottaa kantaa, mihin nykyisen seudullisen kehityksen ylittävät työpaikat sijoittuisivat. Uusia asukkaita saa sijoittaa rohkeasti kaikkialle. (kirkonkylään, kyläalueille, kyläalueiden ympärille, Hyökännummelle jne.) Työpaikkoja voi sijoittaa myös kyliin etätyöpisteisiin ja pieniin yksiköihin. Pelaajien on mahdollista myös avata yksi tai useampi uusi asemanseutu. Tulee kuitenkin muistaa, että aseman vaikutuspiirissä (n. 2,5 km asemalta) pitäisi olla 5000 10000 asukasta tai työpaikkaa. Uudet asemanseudut voivat sisältää myös pitemmän aikavälin varauksia v. 2040 mennessä ennakoidun väestönkasvun lisäksi. Ryhmän tulee ottaa kantaa alueiden toteutusjärjestykseen.

Finnish Consulting Group Maankäyttöpelin muistio 3 (19) 2.2 Pikkukaupunki 2.3 Nykymalliin Kirkonkylän ja erityisesti asemanseudun kasvua korostetaan voimakkaammin muiden alueiden kustannuksella. Kirkonkylä tiivistyy, täydentyy sekä harkiten laajentuu pikkukaupungiksi. Valtaosa kunnan kasvusta tulee sijoittaa nykyisen aseman vaikutuspiiriin rivitaloja kerrostalovaltaisille alueille. Palvelukyliä kehitetään monipuolisesti. Työpaikkoja voi sijoittaa myös palvelukyliin etätyöpisteisiin ja pieniin yksiköihin. Muita kyläalueita voidaan hallitusti täydentää. Muuhun uuteen asuntorakentamiseen suhtaudutaan kriittisesti. Kehityksen painopiste palvelukylien ulkopuolella on matkailun, virkistyksen, ruoan- ja energiantuotannossa. Pelaajien on mahdollista myös avata yksi tai useampi uusi asemanseutu. Tulee kuitenkin muistaa, että aseman vaikutuspiirissä (n. 2,5 km asemalta) pitäisi olla 5000 10000 asukasta tai työpaikkaa. Uudet asemanseudut voivat sisältää myös pitemmän aikavälin varauksia v. 2040 mennessä ennakoidun väestönkasvun lisäksi. Ryhmän tulee ottaa kantaa alueiden toteutusjärjestykseen. Väestönkasvu ohjataan kuntastrategian mukaisesti siten, että vähintään 60 % sijoittuu keskustan asemakaavoitetulle alueelle ja enintään 40 % muille alueille. Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen ohjataan ensisijaisesti kyläkeskuksiin ja kyläalueille niiden toiminnallista rakennetta monipuolistaen. Keskusta laajentuu maltillisesti pääosin omakoti- ja pientalorakentamisen kautta. Uusia taajama-alueita sijoittuu keskustan ja Hyökännummen yhteyteen. Naapurikuntien suunnitelmat otetaan tarpeellisilta osin huomioon. Kirkonkylän ydinkeskusta on kunnan kaupallinen keskus. Marketit ja erikoiskauppa sijoitetaan tukemaan nykyistä päivittäistavara- ja erikoiskauppaa keskustassa. Asemanseutu ja ydinkeskusta yhdistetään toiminnallisesti toisiinsa. Ryhmän tulee ottaa kantaa alueiden toteutusjärjestykseen.

Finnish Consulting Group Maankäyttöpelin muistio 4 (19) 3 Työryhmien muistiot 3.1 Kaikilla mausteilla (ryhmä 1) Työryhmä Kosonen Jyrki, ryhmän puheenjohtaja Salmi Ilari, kaavasuunnittelija, ryhmän sihteeri Ahola Timo Allonen Ilkka Havula Tapio Martniku Sari Orre Kari Parviainen Heini Pouru Lauri, kaavoitusjohtaja Raappana Pauli Sihlman Erja, päivähoidon päällikkö Rajajärvi Sari, Mäntsälän Vesi

Finnish Consulting Group Maankäyttöpelin muistio 5 (19) Työryhmän keskustelussa nousi esille seuraavia asioita: kyläalueille ja kyläkeskuksiin lisää asutusta ja reuna-alueilla entiseen malliin (vähemmän) koko Mäntsälä pidetään asuttuna (teiden varsiin) Kirkonkylä ykkönen asutuksessa ja sitten Hyökännummi uuden rautatieaseman ensisijainen sijaintipaikka olisi pohjoisosassa Levannolla lähellä Hennan aluetta ja tämän jälkeen Etelä-Mäntsälässä Nummen montun eteläpuolella (merkitty kartalle) moottoritien ja radan varteen uusia työpaikkoja kyliin uusia työpaikkoja uusien työpaikkojen sijoittuminen: Kapulin alue, Poikkitien yritysalue, Levannolla lähellä Hennan aluetta, Nummen monttu ja moottoritien koko varsi. Kartalle on merkitty työpaikkojen toimiala ja tärkeysjärjestys.

Finnish Consulting Group Maankäyttöpelin muistio 6 (19) 3.2 Kaikilla mausteilla (ryhmä 2) Työryhmä Salmi Petri, ryhmän puheenjohtaja Välimäki Timo, rakennustarkastaja, ryhmän sihteeri Eskelinen Olli Pekka Helin Anna Hynninen Eija Hägglund Antton Laaksonen Eero, maaseutuasiamies Reijonen Tapio, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Savolainen Pekka, tekninen johtaja Warras-Stjernvall Annika Ylisirniö Kalevi

Finnish Consulting Group Maankäyttöpelin muistio 7 (19) Aluksi keskusteltiin yleisistä linjoista: On tärkeää hyödyntää olemassa olevia kulkuväyliä ja rakentaa niiden varteen. Asemanseudun pitäisi kasvaa Lukolle päin ja Sälinkään kyläkeskuksen kasvua pitää edistää eli lisää asukkaita ja työpaikkoja. Anna Helin halusi kirjata, että annetut asukasnappulat eivät riitä ja ko. ryhmä käytti myös 10 asukkaan nappuloita. Ryhmä halusi yhteisen osayleiskaavan Henna-Mäntsälä ja myöskin yhteinen osayleiskaava Hyökännummi-Tuusula-Järvenpää. Uutta Rautatieasemaa suunniteltiin Nummen monttujen tienoille (NCC kivilouhimot) tai Tuuliruusun ja monttujen väliselle alueelle. Ryhmän mielestä ensin on kehitettävä Mäntsälän keskusta, sitten asemanseudulle asukkaat ja palveluja sekä toimistoja. Mäntsälän keskustaan tarvitaan kävelykatu. Aseman ja keskusta väliin tulisi rakentaa tasokkaita kerrostaloja. Asemalle olisi saatava hyvä kevyenliikenteen väylä keskustasta. Muutenkin ryhmä painotti kevyenliikenteen verkoston tekoa myös kyliin ja tärkeimpänä oli tietenkin koulujen läheisyys siten, että lasten on turvallista kulkea kouluun esim. Mattila Numminen ja Sälinkään väylät. Kun kulkuväylät ovat kunnossa, niin lapsetkin voivat pyöräillä ja kävellä kouluun. Saarelle asutus haluttiin tiivis-matalaa ja Sulkavalle omakotitaloja. Asukkaita haluttiin Hyökännummelle lisää noin 1500 asukasta. Lisääntyvät työpaikat olisivat palvelutyöpaikkoja ja etätyöpaikkoja. Työpaikkoja: Kapuliin työpaikkakeskittymä ja kehä V:n (Hyvinkääntie) varteen Kapulista Hyvinkäälle päin teollisuutta. Valtatie 140 ja moottoritien väli on hyvää työpaikka-aluetta. Sulkava ja Nikinoja ovat hyviä ja luontaisia työpaikkoja energiaan liittyvälle teollisuudelle. Saaren yliopistolle lisää työpaikkoja ja siellä on jo nyt paljon hevosia, joten sinne voi perustaa hevoskylän.

Finnish Consulting Group Maankäyttöpelin muistio 8 (19) 3.3 Pikkukaupunki (ryhmä 3) Työryhmä Eerola Asko, ryhmän puheenjohtaja Teeriaho Jyrki, Mäntsälän Yrityskehitys Oy, ryhmän sihteeri Herttuainen Auli Järvenpää Kari Kuusiluoma Pentti Laaksonen, Tapio Manninen Marjaana Muukka Esa, Mäntsälän Sähkö Oy Puro Marika

Finnish Consulting Group Maankäyttöpelin muistio 9 (19) Ryhmä päätyi tehtävänantoa suurempaan asukasmäärän kasvattamiseen yht. 30 000 uutta asukasta. Työryhmän keskustelussa nousi esille seuraavia näkemyksiä: 60/40 suhde [Kirkonkylän ja kunnan muiden alueiden välillä] pitäisi huomioida työpaikkoja vähän myös Sälinkäälle, Sääksjärvelle ja Hirvihaaraan mökkikylä Hirvihaaraan unohdetaan Henna Teollisuusraide Hirvihaaraan Onko Levelän hanke realistinen Onkimaalla? Asemalle lisää työpaikkoja Sälinkäänkylä on rakenteellisesti vahva Numminen on kaavallisesti emämunaus tarvitaan selkeitä kyliä Sääksjärvi on tien varressa liian nauhamaisesti Keskustan ja asemanseutu tulee rakentaa yhteen Tiet keskusta asemalle eivät vedä Kehä V Sälinkääntie yhteys tulee aikaansaada (myös vastamielipiteitä tietä ei tarvita) (joka tapauksessa ryhmä veti tien Kehä V:ltä Sälinkääntielle ja edelleen vielä Lempivaaran kautta Marjalaan). Kevyenliikenteenväyliin tulee panostaa Pistoraide Asuntotyyppien tulee olla kerrostaloja vrt. Kartanonkoski, Vantaa Julkisen liikenteen käyttö > Kimpsu takaisin! Nämä mielipiteet (yllä olevat) eivät tue työpaikkojen lisääntymistä Mäntsälänjoen puolelle (ilm. itäpuoli) pientalovaltaista aluetta nykyään se joka myy tontteja sanelee kehitystä Sääksjärvi rakennuskieltoon Maitoisista Mäntsälän Nuuksio (kansallispuisto) Osayleiskaava Nummisista rakennuskieltoon Mäntsälässä on kaksi selkeää kylää (Sälinkää, Saari) Kaupalliset palvelut Keskustaan ja Hyökännummeen Ryhmän jäsenten puheenvuorot pelistä sen päätyttyä Puheenjohtaja pyysi jokaisen jäsenen esittämään kommentit pelilaudalle jaetuista asukkaista (määrät ja keskittymät) ja työpaikoista sekä miten ne vastaavat valtuutetun ajatuksia. Marika Puro: Aika hyvä jakauma > tiivis. Saaresta voisi muodostaa Suomen Emmerdalen. Tarvitaan tiiviitä kyliä ja kaunista rakentamista.

Finnish Consulting Group Maankäyttöpelin muistio 10 (19) Auli Herttuainen: Asema tarvitaan keskustan ja Ohkolan väliin. Selkeät kylät Mäntsälään. Pelilauta näyttää hyvältä. Juna-asema myös Saarelle. Tapio Laaksonen: Työpaikat ovat laudalla aika vähissä. Auli Herttuaisen rakastama toinen keskusta (Hyökännummi) tuntuu pahalta. Sääksjärvi jo menetetty alue. Muuten näyttää hyvältä. Kylille myös työpaikkoja. Orimattilan Hennaan Mäntsälän tulisi varustautua nykyistä paremmin. Pentti Kuusiluoma: Saarelle voisi sijoittaa väkeä ehkä hieman enemmän. Sääksjärvi on nykyisellään nauhakylä. Keskusta näyttää hyvältä. Kylät 3 km säteellä kouluista (suht tiivis kylä). Esa Muukka: Pelilaudan visio on realistinen. Haarajoki on parempi kehittää kuin olla kehittämättä. Energiapoliittisesti tämä saattaa onnistuakin. Etätyöpaikkoja olisi voinut myös sirotella. Marjaana Manninen: Eteläisen keskustan syntymiselle (Hyökännummi) ei kai voi mitään. Saarta ei voi jättää suunnittelematta. Luomu ja lähiruoka ovat saaren mahdollisuus (vrt. Kotipiiri). Mäntsälän ominaispiirteet tulisi näkyä rakentamisessa: kartanoiden ja kiven kunta (vrt. Kartanonkoski). Nykyinen Mäntsälän keskusta on karmea. Kari Järvenpää: Peruslähtökohta pelilaudalla on hyvä. Keskusta on ykkönen. Hyökännummi kasvaa n. 3000 asukkaalla vaikkei halutakaan. Järjestys kuitenkin: 1) keskusta, 2) Hyökännummi. Nummista ei välttämättä tarvita (lisäasutus). Se on erittäin haasteellinen. Kylille ei synny mitään ilman kunnan suurta panostusta. Painotus radanvarteen. Yritykset tulevat sinne missä työvoimaa. Myös hyvät liikenneyhteydet tärkeitä. Työpaikat syntyvät väestönkasvun kautta. Asko Eerola: Laudalla on oikeansuuntainen rakenne. Keskustan asukaskasa näyttää laudalla pahalta, mutta sen voi toteuttaa onnistuneesti. Kehätie on tärkeä (Kehä V-Sälinkääntie-Marjala), jotta saadaan raskasliikenne keskustan ohi. Aseman seutu ja keskusta rakennettava yhteen. Ryhmä esittää suurta asukaslisäystä ja työpaikkoja. Mäntsälän tulisi laatia arkkitehtipoliittinen ohjelma. Tarvitaan tiivistä pienkerrostalovaltaisuutta, puistoja ja reittejä sekä kevyen liikenteen väylät. Ryhmien 3 ja 4 yhteenveto Pelien päättymistilanne oli molemmilla ryhmillä hyvin samankaltainen. Ryhmä 3 esitti suurempaa (erittäin haasteellista) väestönkasvua. Ryhmä 4 asemaa keskustan ja Hyökännummen väliin. Ryhmä 3 ei esittänyt uutta asemaa, joskin sen puolesta oli yksittäisiä puoltavia mielipiteitä.

Finnish Consulting Group Maankäyttöpelin muistio 11 (19) 3.4 Pikkukaupunki (ryhmä 4) Työryhmä Ravolainen-Rinne Heta, ryhmän puheenjohtaja Kuusiluoma Kristiina, ma. yleiskaavainsinööri, ryhmän sihteeri Elomaa Jarna Ikonen Raija Kalenius Christina Niinimäki Markku Saastamoinen Nina Salokannel Susanna Tikka Pekka, Mäntsälän Yrityskehitys Oy Tupamäki Anja, kunnankamreeri

Finnish Consulting Group Maankäyttöpelin muistio 12 (19) Ryhmä päätyi siihen, että annetut 10 000 uutta asukasta riittävät. Näkemystä perusteltiin kuntatalouden kestävyydellä. Keskusteltiin kuitenkin siitä, että kasvu on melko maltillinen, voisi olla myös + 400 asukasta / vuosi eli 12 000 uutta asukasta. Ryhmän kommentit pelin aikana Pikkukaupunkia lähdettiin rakentamaan Pekka Tikan ajatuksen pohjalta, joka perustui Kirkonkylän nykyistä suurempaan painoarvoon ja osuuteen pelinappuloista: Kirkonkylä 135 kpl 67 % Etelä-Mäntsälä 50 kpl 25 % Pohjois-Mäntsälä 15 kpl 8 % Ryhmän esitys pohjautuu kasvukäytävä (rata, moottoritie) ajatteluun ja on eräänlainen tavoitemalli. Nappuloiden sijainti ei ajan puutteen vuoksi tarkemmin sijoiteltu esim. pohjoisen kyliin tai keskustan eri osa-alueille. Tavoitteena oli luoda viihtyisä keskieurooppalainen kylä ajatuksella, että jos panostamme viihtyisyyteen, ihmiset haluavat muuttaa tänne. Teollisuuden työpaikkoihin ei uskottu, joten työpaikat sijoittettiin keskustaan. Kauppa ja palvelut kasvavat eniten sekä rakentamisen toimiala. Ensisijainen painotus kirkonkylässä (halkaisija noin 6 km) ja ennen kaikkea akselilla ydinkeskusta asema. Pikkukaupungissa olisi näin ollen 17 000 asukasta vuonna 2040. Ryhmässä korostui hallitun kasvun tavoittelu. Ikäihmisten asema korostui, koska tulevaisuudessa heidän osuutensa väestöstä kasvaa huomattavasti. Tällä hetkellä on pakko muuttaa kerrostaloihin, koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Nähtiin, että kerrostaloasumista tulisikin kehittää maanläheisemmäksi ja ihmisten asumistoiveet huomioivaksi asumismuodoksi keskustassa. Kylien katsottiin kehittyvän luonnollisesti siten, että vanhemman väestön muuttaessa pois tulee lapsiperheitä tilalle. Kyliä ei tule kasvattaa mikäli niiden palveluita ei pystytä kehittämään. Numminen/Ohkolaan perustettiin uusi asemanseutu ja asutukseen tukeutuvia työpaikkoja, jonka toteutuminen ajoittuisi mahdollisesti 2020 +. Asema sijaintipaikka jäi hieman auki, mutta nähtiin, ettei se voi sijoittua liian lähelle Haarajoen olevaa asemaa. Katsottiin myös, että sijoittamalla asema hieman pohjoisemmaksi (Nummen monttujen tuntumaan) se voisi palvella paremmin Nummista ja Ohkolaa. Ryhmien 3 ja 4 yhteenveto Maankäytön rakenne oli molemmilla ryhmillä samankaltainen. Ryhmän 3 ratkaisu pohjautui huomattavasti suurempaan väestönkasvuun (+ 30 000 uutta asukasta), jonka toteuttaminen perustuisi PPP-yhteistoimintaan. Ryhmä 4 oli kuntavetoisemman hallitun kasvun kannalla. Katsottiin, että + 20 000 asukasta annetun lisäksi ei ole kuntatalouden kannalta kestävää. Ryhmä 4 esitti uutta asemaa Etelä-Mäntsälään. Ryhmä 3 puolestaan katsoi, että eteläinen Mäntsälä kehittyy Haarajoen aseman varassa mutta nykyistä taajamamaisemmin (alueelle laadittaisiin kuntien yhteinen yleiskaava). Ryhmän 3 mielestä uusi asema rakentuisi pikemminkin kirkonkylää laajentaen Hirvihaaraan (2050+).

Finnish Consulting Group Maankäyttöpelin muistio 13 (19) 3.5 Nykymalliin (ryhmä 5) Työryhmä Laine Tiina, ryhmän puheenjohtaja Sillfors Tapio, asemakaavainsinööri, ryhmän sihteeri Heinonen Kalevi Kairesalo Esko, kunnanjohtaja Kanerva Hans Keskinen Jarmo Krakau Harri Lindqvist Rami Mäkipää Marja-Leena Rintala Eija, perusturvajohtaja Virolainen Kari

Finnish Consulting Group Maankäyttöpelin muistio 14 (19) Työryhmän keskustelussa nousi esille seuraavia näkemyksiä: 1) Keskustan koko on r 1,5km eli halkaisija 3km, nykykeskustan ja rautatieaseman välin keskeltä. 2) Rautatieasemalle onvarattava paljon toimistotyöpaikkoja. 3) Keskustan asumisen painotus nykyisiä AO-alueita tiivistäen, korvaten pienkerrostaloin. 4) Kaupallisessa keskustassa paljon asumista kauppojen katoille (visiossa nappulatorni jossa paljon mustia pohjalla). 5) Nummisiin 500 asukasta ja 100 työpaikkaa. 6) Hennaan 300 asukasta ja 100 lisätyöpaikkaa. 7) Sälinkään kyläkeskukseen 100 asukasta ja 100 lisätyöpaikkaa. 8) Sälinkään hajarakentaminen kyläkeskuksen ulkopuolelle 50 asukasta. 9) Sääksjärvelle 200 asukasta ja 50 lisätyöpaikkaa. 10) Eteläkyliin jarrut päälle, ei uutta asemaa tyhjän päälle, asumisen kiinnekohdat ja taustahistoria puuttuvat, syntyisi etälähiö. Etelän uusi asema kilpailisi pääaseman kanssa. 11) Hyökännummelle vain mitä väkisin kasvaa. 12) Saarelle 100 asukasta ja 100 lisätyöpaikkaa tukeutuen yliopiston toimintoihin. 13) Kaukalammelle koulun ja nykyasutuksen vahvistamista 150 asukasta. 14) Asutus ensisijaisesti mieluiten kirkonkylään kuin Ohkolaan. 15) Teollisuus ja logistiikkayritykset Kapuliin: erittäin voimakas kasvu. 16) Varastot ja yrityspalvelut Marjalan alueelle pohjoisliittymän länsipuolelle. 17) Työpaikkavaltaisia yrityksiä Poikkitien alueelle puhdistamon lähelle 200 työpaikkaa. 18) Väestön jakauma tavoite 65% kirkonkylän keskustaan 35% muualle + haja-alueille. 19) Haja-asutus vain mitä pakosta rakentuu. 20) Haja-asutus sijoittelussa järvien rantoja pitäisi hyödyntää. 21) Keskustan laajenemissuunta ei tule laajentaa itään. 22) Voimavarojen suuntaaminen painotettava keskustan laadulliseen kehittämiseen, jolloin haluttavuus ja kasvu on suurempi. 23) Kehitettävät kylät tärkeysjärjestyksessä Sälinkää, Saari, Henna, Sääksjärvi, Numminen, Ohkola. 24) Kehitettävät teollisuusalueet tärkeysjärjestyksessä Kapuli, 4-tien reuna etelään, Poikkitie puhdistamon eteläpuolelta, Marjala.

Finnish Consulting Group Maankäyttöpelin muistio 15 (19) 3.6 Nykymalliin (ryhmä 6) Työryhmä Laine Kaisa, ryhmän puheenjohtaja Alastalo Mika, maankäyttöinsinööri, ryhmän sihteeri Järvinen Hannu Koivuniemi Johanna Kylmäniemi Mikko Muinonen Soili, koulutoimenjohtaja Mäkelä Sirkku, vs. henkilöstöpäällikkö Pahkamäki Jukka Peltola Veijo Sillanpää Jari Sinivuori Briitta-Liisa, hallintojohtaja Turunen Maarit

Finnish Consulting Group Maankäyttöpelin muistio 16 (19) Työryhmän keskustelussa nousi esille seuraavia näkemyksiä: Asukkaat uusista asukkaista 60 % keskittyy Kirkonkylän keskustataajamaan (6 000/10 000 as.) keskustataajaman kehitys on ykkösasia keskustaa tulee kehittää pienkerrostalovaltaisemmaksi nykyisen kaupallisen keskustan ja rautatieaseman välistä aluetta tulee kehittää voimakkaasti asukasmäärää lisäämällä muut painopisteet ovat kyläkeskukset ja Hyökännummen taajama (4 000/10 000 as.) keskusta taajaman ulkopuoliset haja-asutusalueet kasvavat paljolti luonnollisen kysynnän kautta ja tämä tulee näkymään etenkin Etelä-Mäntsälän asukasmäärän kasvuna Työpaikat työpaikkojen lisäyksen painopiste on keskustan alueella lähinnä väestönlisäyksen tuoman kaupallisen ja palvelualan työpaikkojen muodossa Kapulin alue kehittyy logistiikkatoimintojen alueena Mattilan alueella entisiin Idmannin tiloihin toivotaan uusia yrittäjiä Saaren alueelle tulee lisää liikunta-, vapaa-aika, koulutus- ja yliopiston työpaikkoja Hennan alueen mahdollisesti liikkeelle lähtiessä ja kehittyessä tulee varata optio pohjoisosien työpakka-alueiden kehittämiseen haja-asutusalueilla voivat etätyöt, hoiva-ala, maatalouden jalostus ja uusiutuvan energian tuotanto luoda lisää työpaikkoja. Työryhmien työskentelyn muistion kokosivat Anssi Savisalo ja Hanna Tiira työryhmien sihteerien muistiinpanojen perusteella. Työpajatyöskentelyn perusteella synteesinä laaditut rakennemallit on esitetty seuraavilla sivuilla.

Finnish Consulting Group Maankäyttöpelin muistio 17 (19)

Finnish Consulting Group Maankäyttöpelin muistio 18 (19)

Finnish Consulting Group Maankäyttöpelin muistio 19 (19)