Liittovaltuuston työkokous 22.9. Seurojen Palloliitto -kehitysohjelma
Liittohallituksen ehdotus operatiiviseksi toimintamalliksi 2020 Esitysmateriaali
Seurojen Palloliitto -kehitysohjelman taustaa Strategiassa 2016-2020 todetaan mm. seuraavaa: Tavoitteena on se, että uusi palvelu- ja hallintorakenne maksimoi olemassa olevien henkilö- ja talousresurssien hyödyt kentälle ja palvelee seuroja niiden omien tarpeiden vaatimalla tavalla. Lisäksi uusi rakenne kasvattaa palveluorganisaation toiminnan vaikuttavuutta kulloinkin valitun strategian päävalintojen suunnassa seurojen oman kehittymisen tukena kunkin alueen eroavaisuudet ja erityistarpeet huomioon ottaen. Uusi seurojen palvelukonsepti tähtää siihen, että seuroille toteutuu yhden luukun periaate ja koko organisaatio toimii yhtenä ja yhtenäisenä palveluntuottajana. Syksyllä 2016 tehdyn projektisuunnitelman mukaisesti ohjelma on nyt edennyt vaiheeseen, jossa liittohallitus on nimeämänsä työryhmän toimesta valmistellut konkreettisen operatiivisen toimintamallin, joka esitellään tänään liittovaltuuston jäsenille.
Työryhmän työskentelystä Liittohallitus nimesi kokouksessaan 19.6.2017 työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin elokuun 7. päivään 2017 mennessä rakentaa Seurojen Palloliitto -kehityshankkeelle konkreettinen operatiivinen toimintamalli. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin pääsihteeri Marco Casagrande ja muiksi jäseneksi kilpailutoiminnan päällikkö Pekka Soini, Länsi-Suomen piirin piirijohtaja Jouni Koivuniemi ja Tampereen piirin kilpailupäällikkö Jouni Pihlaja. Sihteeriksi kutsuttiin Tuomas Koivunen. Työryhmä kokoontui 20.6.-7.8.2017 välisenä aikana noin 20 kertaa perinteisinä kokouksina, Skype-kokouksina ja puhelinkokouksina. Lisäksi työryhmän puheenjohtajan toimeksiannosta työryhmän jäsenet ja nykyiset päätoimintojen vastuulliset ovat työstäneet erityiskysymyksiä apunaan avainhenkilöitä piireistä/seuroista. Työryhmän jäsenistä Jouni Pihlaja ei osallistunut työskentelyyn heinäkuusta alkaen. Hallituksen kokouksen 14.8. jälkeen työryhmä on jatkanut toimintamallin työstöä hahmottelemalla tarkemmin taloutta ja resurssien jakoa yhteisessä taloudessa.
Presentaatiosta 22.9. Tavoitteena antaa perustiedot hallituksen esityksestä operatiiviseksi toimintamalliksi 2020 Olette saaneet materiaalin liitteineen noin kuukausi sitten Valikoiduilla dioilla pyritään nostamaan esityksen pääasiat esille Keskiviikkona iso osa liittovaltuustosta oli kuulemassa esitystä ensimmäistä kertaa Skypen välityksellä Kuukauden aikana talousosiota on jatkotyöstetty ja sitä käsitellään tänään tarpeen mukaan
Toimintamalli 2020 Organisaatiouudistuksen tavoite Maksimoidaan olemassa olevat resurssit kentälle ja palvellaan seuroja entistä laadukkaammin niiden tarpeiden vaatimalla tavalla kaikilla strategian osa-alueilla.
Toimintamalli 2020 Uuden mallin tärkeimmät periaatteet Valtakunnallisesti johdetut mutta lähellä seuroja alueellisesti ja paikallisesti toteutetut laadukkaat palvelut Päällekkäisen tekemisen purkaminen ja hallinnon keskittäminen Yksi yhtenäinen organisaatio seurojen oman kehittymisen tukena: yksi henkilöstö, yksi talous, yksi brändi Nykyistä laajempi palvelujen hankkiminen kyvykkäiltä ja halukkailta seuroilta liiton omaa palvelutuotantoa täydentämään
Toimintamalli 2020 Uuden mallin tärkeimmät hyödyt Pelaajakehityksen voimavarat kasvavat pelaajat kaikilla tasoilla ja kaikissa ikäluokissa saavat parempaa tukea kehittymiselleen omassa arjessaan. Seurat saavat enemmän ja parempia palveluja kaikilla strategian osa-alueilla, kun henkilöstö erikoistuu ja parhaat käytännöt monistetaan. Riippumatta seuran sijainnista sille kyetään tuottamaan sen tarvitsemat palvelut yhdeltä luukulta ja yhtä laadukkaasti kaikkialla Suomessa. Suomalaisen jalkapallon lajimielikuva päivitetään nykyaikaan ja yhtenäistetään.
Lähtökohtia toimintamallin 2020 pohdintaan: Optimointitehtävä Liittokokous ja Strategia 2016-2020 Seurojen (ja pelaajien) odotukset Joustavuus Seurojen lähipalveluiden turvaaminen Hallinnon tehokkuus Liittovaltuuston evästykset Median ja yleisön odotukset Iloisuus, Luotettavuus, Menestys, Yhteisöllisyys Resurssien vapauttaminen seurojen tukemiseen Liittohallituksen evästykset Henkilöstön odotukset ja palaute Taloudellisuus Seurojen ja pelaajien muuttuvaan palvelukysyntään vastaaminen Toimintamalli 2020 Mielenkiintoiset kilpailut Pelaajan laadukas arki Touko-kesäkuussa istuneiden liittohallituksen työryhmien työ Piirien palautteet Muuttuva toimintaympäristö Jalkapalloa jokaiselle Huippujalkapallon kehityksessä pysyminen Elinvoimainen seura Viestintä ja vaikuttaminen Tammi-toukokuussa istuneen projektiryhmän työ
Organisoitumista koskevat periaatteet Tärkeintä on seuroille tarjottavat palvelut ja niiden laadukas johtaminen valtakunnallisesti Seuroille ympäri Suomen kyetään tuottamaan korkealaatuisia palveluita tietyt palvelun laatustandardit taataan jokaiselle seuralle sijainnista riippumatta. Yhdessä valittuja strategisia valintoja ja toimintoja johdetaan keskitetysti. Palveluissa ei ole epäjatkuvuuskohtia vaan ne ovat osa samaa kokonaisuutta paikalliselta aina valtakunnallisella tasolle asti. Kunkin toiminnon tällä hetkellä hajallaan oleva osaaminen tuodaan yhteen keskitetysti johdettuun, mutta ympäri Suomea toimivaan tiimiin, jossa ihmiset voivat erikoistua ja oppia toinen toisiltaan. Yhteinen ja yhtenäinen talous, henkilöstö ja brändi Koko henkilöstön yhtenäisyys ja keskinäinen luottamus lisääntyy, kun työskennellään samassa organisaatiossa. Uudistus saattaa viimein eri piirien samaa työtä tekevät henkilöt palkallisesti ja muutoinkin tasa-arvoiseen asemaan. Voimavaroja hyödynnetään optimaalisesti, kun poistetaan päällekkäiset tekemiset ja keskitetään hallintotehtävät. Parhaat voimat saadaan käyttöön, kun tietyn asian parasta osaamista voidaan hyödyntää valtakunnallisesti eikä vain tietyllä alueella. Kyky vastata seurojen ja alueiden muuttuviin tarpeisiin paranee, kun voimavaroja voidaan tarvittaessa käyttää joustavasti yli aluerajojen. Varamiesjärjestelyt helpottuvat ja niiden laatu paranee. Seurat, pelaajat ja muut sidosryhmät kokevat koko palveluorganisaation yhtenäisenä. Sillä on sama yhtenäinen brändi ja ilme.
Alueita koskevat periaatteet Lähipalveluiden ja aluenäkökulman varmistaminen Jokaisella alueella on kussakin toiminnossa (pelaajakehitys, seurakehitys, kilpailutoiminta, viestintä ja vaikuttaminen) vastuuhenkilö, joka johtaa toimintoa ja sitä tuottavaa lähipalvelutiimiä alueella. Kunkin toiminnon alueelliset vastuuhenkilöt istuvat aina myös toiminnon valtakunnallisessa operatiivisessa johtoryhmässä (esim. alueelliset seurakehityspäälliköt istuvat seurakehityksen valtakunnallisessa operatiivisessa johtoryhmässä). Näin varmistetaan aluenäkökulman huomiointi myös toiminnon valtakunnallisessa johtamisessa. Jokaisella alueella on (osatoiminen) aluepäällikkö, joka koordinoi alueen lähipalvelujen kokonaisuutta ja varmistaa, että alueen lähipalvelut toimivat eheänä kokonaisuutena. Aluejako 4-7 alueen pohjalta 4-5 aluetta optimaalinen, 6-7 aluetta mahdollinen Rajalliset henkilöstövoimavarat jyvitetään eri alueille siten, että kaikki alueorganisaatiot ovat tarpeeksi hyvin miehitettyjä toteuttamaan yhdessä sovitut palvelut laadukkaasti ja toteuttamaan yhdessä valittua strategiaa. Tämän toteuttaminen edellyttää riittävän rajallista aluemäärää. Nykyistä piirimäärää pienemmän aluemäärän ei tarvitse tarkoittaa pienempää toimipistemäärää: alueen sisällä voi olla useita toimipisteitä. Ylipäänsä tulee pyrkiä siihen, että lähipalveluhenkilöstö liikkuu mahdollisimman paljon alueen seuroissa ja palveluorganisaation sisäinen yhteydenpito tehdään mahdollisimman helpoksi ja sujuvaksi moderneilla etätyövälineillä.
Tavoitetilaan siirtymistä koskevat periaatteet Eteneminen vakaasti ja huolellisesti, häiritsemättä nykyisen strategian muuta täysimääräistä toteuttamista Toimintamallin ja organisaation yksityiskohtainen suunnittelu ja valmistelu toteutetaan vuosien 2017-2019 aikana ja uudistunut Suomen Jalkapalloliitto aloittaa toimintansa 1.1.2020. Uuden toimintamallin käyttöönotto tehdään kontrolloidusti vaiheittain. Tiettyjä toiminnallisia muutoksia voidaan alkaa ottaa käyttöön heti, kun on päätetty uuteen malliin siirtymisestä. Toisaalta joitain toiminnallisia muutoksia saattaa olla tarpeen lykätä jopa 1.1.2020 jälkeiseen aikaan. Henkilöstön uudelleenkoulutus ja jatkaminen uudessa organisaatiossa Toteutetaan vahva panostus koko henkilöstöön pääsihteerin ja uuden henkilöstöpäällikön johdolla: koulutus, uudelleenkoulutus ja tarvittaessa rekrytoinnit. Projektimii suosittelee, että uuden organisaation toimintojen vetäjien paikat laitetaan avoimeen hakuun eli niitä voivat hakea nykyiset liiton ja piirien työntekijät, mutta myös ulkopuoliset osaajat. Näin varmistetaan, että kuhunkin avainpositioon löydetään paras mahdollinen henkilö ja että vetäjillä on vahva mandaatti. Muihin uuden organisaation positioihin etsitään ihmisiä liiton ja piirien sisäisellä haulla, tavoitteena löytää osaajat nykyisestä henkilöstöstä ja mahdollistaa nykyisten liiton ja piirien työntekijöiden jatko myös uudessa organisaatiossa. Ulkopuolisiin rekrytointeihin turvaudutaan, jos päteviä kandidaatteja ei löydy sisäisesti.
Hahmotelma koko hankkeen etenemisaikataulusta Tavoitetilan määrittely liittovaltuuston päätöksentekoa varten Valmistautuminen liittokokoukseen Valmistautuminen uuteen organisaatioon siirtymiseen Uudessa organisaatiossa toimiminen elo-marras 2017 Tavoitetilan määrittely: toimintamalli, hallintomalli, toteutusaikataulu (kts. seur. sivu) Henkilöstön kuuleminen / yhteistoimintaneuvottelut Huom. Yhteistoimintaneuvotteluja pitää käydä toimenkuvien muutosten takia, ei henkilöstön vähentämisen takia tai se tähtäimessä. Aikataulullisesti neuvotteluille on todennäköisesti tarve myös myöhemmin prosessin edetessä, mutta tämä tarkentuu myöhemmin. marras 2017 tammi 2018 helmi 2018 joulu 2019 tammi 2020 eteenpäin Tarkennukset ja liittovaltuuston päätökset niistä tarvittaessa Piirien ja liiton sääntömuutosten valmistelu Uuden organisaation käytännön detaljointi ja harmonisointi: toimintatavat, toimenkuvien sisältö, sopimukset, työvälineet jne. Talouden harmonisointi: järjestelmävalinnat ja -kehitys, tilikartat, ulkoisten palveluntarjoajien kilpailutukset jne. Yhteisen henkilöstön valmistelu: uudelleenkoulutus, sisäiset haut jne. Esim. talouden osalta keskeisiä toiminnallisia muutoksia ennen 1.1.2020: 2019 budjetointi ilman sisäisiä siirtoja 2020 budjetointi uuteen rakenteeseen 2019 alusta kaikkien palkanmaksu liitosta Toiminnallisten muutosten vaiheittainen käyttöönotto syksystä 2018 vuoden 2020 loppuun tai tarvittaessa pidempäänkin Lisäresurssien ohjaaminen pelaajakehitykseen strategian mukaisesti, toiminnallisten muutosten vapauttamien resurssien uudelleen kohdentaminen (syksystä 2018 eteenpäin) Liittovaltuusto (työkokous) Liittovaltuusto (päätökset) Liittokokous (päätökset) Piirikokoukset (päätöksiä) Liittokokouksen ajankohta 20.1.2018 Suomen Jalkapalloliitto ry aloittaa 1.1.2020
Henkilöstövoimavarat nyt ja tavoitetilassa: Toiminnot NYKYTILA (yht. 156) Tässä kaikissa toiminnoissa mukana sekä ulkoistukset että seuroille resursoidut eurot muutettuna henkilöiksi laskukaavalla 1 hlö = 50 keur. TAVOITETILA (yht. 166) Hallinto ml. tapahtumat ~34 henkilöä Hallinnollisen tekemisen (erityisesti taloushallinto) keskittämisellä vapautuu noin 12 henkilötyövuoden verran voimavaroja Tukitoiminnot ml. tapahtumat, pääsihteeri ~22 henkilöä Pelaajakehitys ~52 henkilöä Hallinnosta vapautuvista voimavaroista leijonanosa, noin 10 henkilötyövuoden verran, ohjataan pelaajakehitykseen Lisäksi vuotuisista lisäpanostuksista pelaajakehitykseen noin 10 henkilötyövuoden verran (500 keur) seuroille resursoituina henkilöstökuluina Pelaajakehitys ml. huippujalkapallopäällikkö, futsalpäällikkö (huom. myös seuroille resursoidut henkilöt tässä mukana) ~72 henkilöä Seurakehitys ~24 henkilöä Seurakehitys ~25 henkilöä Kilpailu- ja erotuomaritoiminta ~28 henkilöä Kilpailu- ja erotuomaritoiminta ~28 henkilöä Myynti, markkinointi, viestintä ja vaikuttaminen ~18 henkilöä Myynti, markkinointi, viestintä ja vaikuttaminen ~19 henkilöä Myynnissä, markkinoinnissa, viestinnässä ja vaikuttamisessa paperilla pienin muutos voimavaroissa, mutta merkittävät parannukset sitä kautta, että eheät täysipäiväiset roolit korvaavat tällä hetkellä erittäin pirstaleisen (eli useille kymmenille henkilöille jakautuneen) ajankäytön.
Henkilöstövoimavarat nyt ja tavoitetilassa: Keskitetty tekeminen ja lähipalvelut NYKYTILA (yht. 156) Keskustoimiston tehtävät ja toimenkuvat (sis. ulkoistukset) ~76 henkilöä Huom. Osa näistäkin voidaan mahdollisesti alueellistaa, tärkeintä on löytää oikeat henkilöt oikeille paikoille. Pääkonttorilta alueellistetaan tehtäviä, jotka voidaan hoitaa mistäpäin Suomea tahansa TAVOITETILA (yht. 166) Pääkonttoriin sidotut (keskitetyt sijaintiriippuvaiset) tehtävät ja toimenkuvat (sis. ulkoistukset) ~58 henkilöä Keskitetyt sijaintiriippumattomat tehtävät ja toimenkuvat (sis. ulkoistukset) ~34 henkilöä Piirien tehtävät ja toimenkuvat (sis. ulkoistukset) ~64 henkilöä Piirien päällekkäisiä tehtäviä (esim. koulutusmateriaalien valmistelu) yhdistetään ja keskitetään yhteen paikkaan, jonka ei useimmissa tapauksissa tarvitse olla pääkonttori Alueiden tehtävät ja toimenkuvat (sis. ulkoistukset) ~49 henkilöä Seuroille resursoidut tehtävät ja toimenkuvat ~16 Kykeneville ja halukkaille seuroille resursoidaan / henkilöä Seuroille resursoidut tehtävät ja ~25 niiltä ostetaan nykyistä enemmän palveluja toimenkuvat henkilöä Huom. Vaikka alueellisia lähipalvelutehtäviä hoitavien osuus kokonaisuudesta hieman laskee, tavoitetilassa lähipalvelujen henkilöstövoimavarat ovat kuitenkin selkeästi isommat kuin nykyään, sillä: Merkittävä osa nykyisten piirien hallinnollisista ja muista päällekkäisitä tehtävistä on keskitetty jäljelle jäävät alueelliset tehtävät ovat aidosti lähipalvelua eivätkä hallintoa Keskitetty tuki lähipalveluille on merkittävästi vahvempaa ja laadukkaampaa Tässäkin eurot muutettuna henkilöiksi, ei todellinen henkilömäärä (joka on paljon isompi, mutta henkilöt ovat vain osatoimisia).
Organisaatiokaavio (esimerkkioletuksena 5 aluetta) A-maajoukkueiden päävalmentajat PÄÄSIHTEERI TUKITOIMINNOT ML. TAPAHTUMAT (21 henkilöä) Taloushallintotiimi IT-päällikkö Hankinta-asiantuntija Henkilöstöpäällikkö Liiton lakimies Johdon assistentit Pääkonttorin toimistoassistentti Koko liiton puhelinvaihde Tapahtumapäällikkö Tapahtumamanagerit Turvallisuuspäällikkö Lipunmyynti- ja tapahtumakoord. Logistiikkapäällikkö Logistiikkakoordinaattori Taloushallintotiimistä 4 hlö verran palkkalistoilla ja 4 hlö verran ostopalveluna. Selitteet Pääkonttoriin sidottu keskitetty toimenkuva Keskitetty mutta sijaintiriippumaton toimenkuva Alueellinen toimenkuva Alle puolipäiväinen toimenkuva, joka hoidetaan pääasiallisen toimenkuvan ohessa (esim. alueellisella seurakehityspäälliköllä myös jonkin aihealueen valtakunnallinen koulutusvastuu) PELAAJAKEHITYS (44 henkilöä) Toiminnon vetäjä MAAJOUKKUETOIMINTA Maajoukkuepäällikkö Maajoukkuemanagerit Maajoukkuevalmentajat U16-U23 Maajoukkuevalmentajat U15 Aluevalmentajat Talenttivalmentajat (seuroille resursoitu) VALMENNUSOSAAMINEN Koulutusjohtaja Koulutuskoordinaattori Koulutusvastaavat aihealueittain Kouluyhteistyövastaava Alueell. koulutuspäälliköt Alueell. valm.osaamisen kehittäjät (seuroille res.) Alueell. fyysisen valm. -vastaavat (seuroille res.) Alueell. futsalkoulutusvastaavat (seuroille res.) TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA Tutkimusjohtaja Valmennuskeskuspäälliköt Valmennuskeskuskouluttajat Pelianalyysiantuntija SEURAKEHITYS (25 henkilöä) Toiminnon vetäjä SEURAKEHITYS Seuralisenssipäällikkö Laatujärjestelmän kehityspäällikkö Olosuhdepäällikkö Koulutusvastaavat aihealueittain Monikulttuurisuusasiantuntija Alueell. seurakehityspäälliköt Seurakehittäjät GRASSROOTS Grassroots-vastaava Seurakehittäjät, grassroots JÄSENPALVELUT Jäsenpalvelupäällikkö Jäsenpalveluneuvojat Seurakehittäjät, grassroots tarkoittaa alueellisia grassroots-vastaavia. Seurakehittäjistä noin 4 hlö verran ostopalveluina seuroilta ja muilta toimijoilta (spesifiä osaamista tiettyyn asiaan liittyen). Monikulttuurisuusasiantuntija ostopalveluna. KILPAILU- JA EROTUOMARITOIM. (28 hlöä) Toiminnon vetäjä KILPAILUTOIMINTA Sarjavastaava, (nyk.) liiton sarjat Kilpailuasiantuntijat Tulospalveluvastaava Kurinpitovastaava Futsalin kilpailutoimintavastaava Sarjajärjestelmien kehittäjät Sääntö- ja määräysvastaava Koulutusvastaava TASO-vastaava Alueell. kilpailupäälliköt Alueell. kilpailusihteerit EROTUOMARITOIMINTA Erotuomaripäällikkö Erotuomariasiantuntijat Futsalin erotuomaritoimintavastaava Alueelliset erotuomarivastaavat MYYNTI, MARKK., VIEST. JA VAIKUT. (19 hlöä) Toiminnon vetäjä MYYNTI JA MARKKINOINTI Myyntipäällikkö Asiakkuuspäällikkö Myyntiasiantuntija Fanimon myyntipäällikkö CRM & data -vastaava Markkinointipäällikkö Markkinointiasiantuntija Sisällöntuottaja VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMINEN Viestintäpäällikkö Vaikuttamispäällikkö Viestintäassistentti Webmaster Tiedotuspäällikkö Alueel. viestintä- & vaikuttamisvast. Alueellisista viestintä- ja vaikuttamisvastaavista noin 1-2 hlö verran ostopalveluina kunkin alueen tarpeiden mukaan. Lähtökohtaisesti alueellinen viestintä- ja vaikuttamisvastaava hoitaa myös aluepäällikön roolin. LÄPILEIKKAAVAT (2 hlö) Aluepäälliköt Huippujalkapallopääl. Futsalpäällikkö Aluepäälliköt ja futsalpäällikkö raportoivat pääsihteerille, huippujalkapallopäällikkö pelaajakehityksen vetäjälle. wf Huom. Tässä organisaatiokaaviossa listattujen vakituisten toimenkuvien lisäksi erikseen määräaikaisia toimenkuvia kehitysprojekteille, esim. tällä strategiakaudella pääsarjaseurojen kasvupaketti ja cupkilpailujen kehittäminen
Mikä on luottamushenkilöistä koostuvien valtakunnallisten johtoryhmien rooli? Tehostavat ja valvovat strategian toteutumista kunkin päävalinnan alueella Uudessa mallissa lisäksi Kontaktipinta alueella seurakenttään Näkemys resurssienjaosta (vaikuttavuus valtakunnan ja alueen tasolla)
Luottamushenkilöistä koostuvien johtoryhmien rooli ja tehtävät uudessa toimintamallissa Tarvittavat erityiset valtakunnalliset valiokunnat /komiteat/työryhmät (luottamuselimiä, esim. erotuomarivaliokunta, lisenssikomiteat, kurinpitovaliokunta jne) Valtakunnallinen johtoryhmä (luottamuselin) Toiminnon strateginen johto ja alueellinen koordinointi Strateginen ydin P S K V Alueellinen johtoryhmä (luottamuselin) Strategian toteuttamisen alueellinen sparraus ja seuraimpulssien tuonti P S K V Strategian kehittäminen ja eteneminen Mittarien seuraaminen Budjetointi / talousresursseista lausuminen? P S K V Palaute kentältä Kehittämisimpulssit Viestintä Seurat Operatiivinen ydin Pääkonttori Toimintojen operatiivinen kokonaisjohtaminen P S K V Alueet (4-7 kpl) Alueelliset lähipalvelut ja seurojen kuuleminen Toimintojen operatiiviset tiimit Keskitetyt prosessit Alueelliset tiimit
Palveluorganisaation rakenne Organisoitumisen lähtökohtana strategian linjaus: Uusi seurojen palvelukonsepti tähtää siihen, että seuroille toteutuu yhden luukun periaate ja koko organisaatio toimii yhtenä ja yhtenäisenä palveluntuottajana. Pelaajat Palveluorganisaation tukema laadukas arki seuraympäristössä Operatiiviset eli palkatun henkilöstön muodostamat johtoryhmät, tärkeimpinä palveluorganisaation valtakunnallinen johtoryhmä ja kunkin toiminnon johtoryhmä, jossa ainakin toiminnon valtakunnallinen vetäjä ja toiminnon alueelliset vastuulliset Luottamuselimet sisältäen myös nykyiset valtakunnalliset ja alueelliset johtoryhmät (luottamuselimiä) Seurat Alueet Pääkonttori Operatiiviset johtoryhmät Hallintomalli Kunkin alueen valtakunnallisesti yhtenäiset tehtävät ja toimenkuvat: Tietyille alueella toimiville seuroille resursoidut: esim. talenttivalmentajat, alueiden football fitness -vastaavat Alueiden henkilöstön hoitamat, esim. alueiden viestintä- ja vaikuttamisvastaavat, alueelliset seurakehityspäälliköt Keskitetyt tehtävät ja toimenkuvat: Keskitetyt mutta sijaintiriippumattomat ("alueellistetut ): esim. sääntö- ja määräysvastaava, laatujärjestelmän kehityspäällikkö Pääkonttoriin sidotut, esim. toimintojen vetäjät, A-maajoukkueiden valmentajat Vastuu strategian toteuttamisesta, operatiivinen johtaminen, yhteinen päätöksenteko kokonaisuudesta ymmärtäen myös aluenäkökulmat Strategian jalkauttaminen seurojen ja pelaajien arkeen Strategian määrittely ja strategian toteutumisen seuranta valtakunnallisesti ja alueellisesti
Resurssit 2020 Nykytilassa liiton ja piirien taloudet ovat erillään Yhteenlaskettu varainkäyttö on lähes 30 miljoonaa euroa Mikäli toimisimme yhteisessä taloudessa, kokonaisliikevaihto vuonna 2020 olisi varmasti samaa luokkaa, mutta kaikki toiminta olisi yhdessä yhdistyksessä ja eri alueilla ja toiminnoissa tarvittavat erilliset resurssit hallittaisiin sisäisesti kustannuspaikkojen kautta Suurin osa entisistä piirien resursseissa (mm. päätoimisten henkilöstökulut) olisi valtakunnallisessa ohjauksessa Suurin osa käytettävistä varoista jaettaisiin strategisten päävalintojen suhteessa toimintojen sisällä
Yleisbudjetti 2020 jakautuu valtakunnalliseen ja alueisiin liittyvään osaan Tuotot Kulut Yleisbudjetti (valtakunnallisesti määritettävä budjetti, jossa päätöksenteko tulee keskitetysti alueiden tarpeet huomioiden) Valtakunnallisesti kerättävät tuotot, esim. avustukset ja mediaoikeuksien tulot 16,4 M Alueilta valtakunnalliseen budjettiin kerättävät tuotot, esim. pelipassimaksut ja valmentajakoulutustuotot 12,2 M Valtakunnallisesti (pääkonttorille tai sijaintiriippumattomasti) keskitetyn toiminnan kulut, esim. taloushallinto, maajoukkuetoiminta 19,3 M Alueilla toteutettavan mutta valtakunnallisesti määriteltävän yhtenäisen toiminnan kulut, esim. Huuhkaja- ja Helmaripäivät, seurafoorumit 8,9 M Huom. Täällä aste-eroja siinä, kuinka pitkälti konsepti määritellään valtakunnallisesti ja kuinka paljon liikkumatilaa alueilla on toteuttaa tehtävä haluamallaan tavalla. Alueiden erillisbudjetit (kunkin alueen itsenäisesti pyörittämät budjetit) Alueiden omaan budjettiinsa keräämät tuotot, esim. alueellisten tapahtumien tuotot 0,1 M Alueiden itsenäisesti päättämän toiminnan kulut, esim. alueen omat, sille spesifit kehityshankkeet 0,45 M
Esimerkki talousluvuista tavoitetilassa TUOTOT Toimintojen resurssit Yleisbudjetti Alueiden Yhteensä Valtakunnallinen Alueellinen erillisbudjetti Pelaajakehitys 425 000 950 000-1 375 000 Seurakehitys 300 000 6 000 000-6 300 000 Kilpailutoiminta 925 000 5 240 000-6 165 000 Myynti, markkinointi, viestintä ja vaikuttaminen 8 530 000-50 000 8 580 000 Tukitoiminnot, henkilöstö ja yleishallinto 6 250 000-15 000 6 265 000 Yhteensä 16 430 000 12 190 000 65 000 28 685 000 Toimintojen resurssit Pelaajakehitys Seurakehitys Kilpailutoiminta Myynti, markkinointi, viestintä ja vaikuttaminen Tukitoiminnot, henkilöstö ja yleishallinto Yhteensä KULUT Yleisbudjetti Alueiden Yhteensä Valtakunnallinen Alueellinen erillisbudjetti 3 625 000 1 350 000 100 000 5 075 000 3 810 000 300 000 50 000 4 160 000 2 300 000 3 395 000 50 000 5 745 000 1 285 000 190 000 50 000 1 525 000 8 275 000 3 705 000 200 000 12 180 000 19 295 000 8 940 000 450 000 28 685 000
Budjetoinnista tarkemmin
Strategia määrittää rahanjaon toimintojen välillä, mittareilla on roolia rahanjaossa alueiden välillä Pelaajakehitys Seurakehitys Myynti, markkin., viestintä ja vaikuttam. Kilpailu- ja erotuomaritoiminta Tukitoiminnot ja tapahtumat Alue 1 Alue 2 Alue 3 Mittarien kuten toiminnan volyymi ja vaikuttavuus (kts. seuraava sivu) tulisi ohjata kulubudjetin jakamista alueiden välillä ja soveltuvilta osin myös seurojen välillä Alue 4 Alue 5 Strategian tulisi olla tärkein ohjaava tekijä kulubudjetin jakamisessa toimintojen välillä ja sisällä
Mittareita/logiikoita voi olla useita asiasta riippuen Logiikka Kuvaus Esimerkki Tasajako Toiminnan laajuus Vaikuttavuus Palkitseminen suorituksesta Tuotot Tietty kulubudjetti jaetaan tasan eri alueiden välillä Tietty kulubudjetti jaetaan toiminnan laajuutta ja siten kustannuksia kuvaavan tekijän (esim. pelaajamäärä) mukaan Tietty kulubudjetti jaetaan sen mukaan, mistä saadaan suurin vaikuttavuus eli paras tuotto käytetylle rahalle Tietty kulubudjetti jaetaan sen mukaan, miten hyvin päästy tavoitteisiin aiemmin Tietty kulubudjetti jaetaan sen mukaan, miten korkeat toiminnan tuotot ovat olleet Alueellisten viestintäkampanjoiden toteuttamiseen sama budjetti kaikille alueille Huuhkaja- ja Helmaripäivien toteuttamiseen budjetti pelaajamääristä riippuen Panostukset olosuhdekehitykseen siellä, missä tilanne heikoin Lisäbudjetti alueille, joissa onnistuttu parhaiten vähentämään dropout-prosenttia Alueille yleistä kehitysbudjettia kilpailutoiminnan tuottojen suhteessa Huom. Nämä puhtaasti esimerkkejä, mihin ko. logiikka voisi soveltua, eivät ehdotuksia. Monessa kohdin tuotot ja toiminnan laajuus antavat saman lopputuloksen. Käytännössä kulujen budjetoinnissa pitää yhdistellä useita yllä olevia näkökulmia. Vaikka tässä on näkökulmana kulubudjetin jakaminen alueiden kesken, yhtä lailla näitä näkökulmia pitäisi jossain määrin huomioida kulubudjetin jakamisessa esim. toimintojen kesken. Tavoitteena pitäisi myös olla, että nämä näkökulmat näkyisivät siinä, miten resursseja jaetaan ja palveluita kohdennetaan seurojen välillä.
Mittarit ovat erityisen tärkeitä erillisbudjettien määrittämisessä Kulut Yleisbudjetti (valtakunnallisesti määritettävä budjetti, mutta ei keskitetysti saneltu vaan alueiden kanssa yhdessä päätetty) Valtakunnallisesti (pääkonttorille tai sijaintiriippumattomasti) keskitetyn toiminnan kulut, esim. taloushallinto, maajoukkuetoiminta Alueilla toteutettavan mutta valtakunnallisesti määriteltävän yhtenäisen toiminnan kulut, esim. Huuhkaja- ja Helmaripäivät, seurafoorumit Rahaa ei jaeta alueiden kesken, joten on budjetointia tekevien valinta, missä määrin halutaan käyttää mittareita budjetoinnin tukena. Jyvitettäessä tietty yleisbudjetti alueille on huomioitava mittareita kuten pelaajamäärät, mutta lopullinen jako tulisi tehdä harkintaan perustuen. Alueiden erillisbudjetit (kunkin alueen itsenäisesti pyörittämät budjetit) Alueiden itsenäisesti päättämän toiminnan kulut, esim. alueen omat, sille spesifit kehityshankkeet Rahan jyvittämisen valtakunnallisesta yleisbudjetista (tuottobudjetti) erillisbudjetteihin tulisi tapahtua mahdollisimman läpinäkyvästi ennalta määrättyihin mittareihin perustuen (esim. 50% tasajako, 50% pelaajamäärän mukaan).
Budjetointiprosessi (1/2) Strategiset linjaukset (kerran neljässä vuodessa) Pääsihteerin budjettiraami Liittohallituksen siunaus budjettiraamille Toimintojen yleisbudjettien laatiminen Liittokokous Liittovaltuusto Liittohallitus Valtakunnalliset johtoryhmät Määrittää strategiset painopisteet ja tavoitteet Hallitus linjaa rahasummat, jotka suunnataan alueiden omiin erillisbudjetteihin. Hallitus linjaa myös tarpeen mukaan toiminnot läpileikkaavista asioista kuten huippujalkapallon ja futsalin resursseista. Budjettiriihessä (neljä kappaletta eli yksi per toiminto) määritetään a) toiminnon yleisbudjetti keskitettyjen tehtävien osalta b) toiminnon yleisbudjetti kunkin alueen osalta Käsittelee budjettiraamin, mahd. esittää muokkauksia, hyväksyy Laativat toimintojensa yleisbudjetin budjettiriihessä Alueelliset johtoryhmät (Puheenjohtajat mukana valtakunnallisissa johtoryhmissä) Pääsihteeri Toimintojen vetäjät Toimintojen alueelliset vastaavat Pääsihteerin kerää jo pitkin vuotta näkemyksiä tulevan budjetin pohjaksi toimintojen vetäjiltä, aluepäälliköiltä ja muilta tarpeen mukaan Tekee ensimmäisen luonnoksen tulevan vuoden budjetiksi Kommentoivat luonnosta tarvittaessa Esittelee budjettiraamin liittohallitukselle Alueellisten johtoryhmien puheenjohtajat ja esittelijät keräävät työn pohjaksi näkemyksiä omista johtoryhmistään Konsultoi tarvittaessa (esim. erimielisyyksien ratkominen) (Esittelijöinä valtakunnallisissa johtoryhmissä) (Osallistujina valtakunnallisissa johtoryhmissä) Aluepäälliköt Kommentoivat luonnosta tarvittaessa Pääsihteeri ja talouspäällikkö koordinoivat prosessia sekä tarkentavat ennustetta ja arvioivat sen pohjalta muutostarpeita budjettiin
Budjetointiprosessi (2/2) Muokkauskierrokset tarvittaessa Alueiden erillisbudjettien laatiminen Kokonaisuuden tarkastelu Valmiin budjetin esittely liittohallitukselle Valmiin budjetin esittely liittovaltuustolle Liittokokous Liittovaltuusto Liittohallitus Valtakunnalliset johtoryhmät Alueet budjetoivat omat erillisbudjettinsa haluamiinsa asioihin. Alueelliset johtoryhmät päävastuussa, aluepäällikkö koordinoi kokonaisuutta. Puheenjohtajisto kommentoi, mahd. esittää muokkauksia Käsittelee valmiin budjetin, mahd. esittää muokkauksia, hyväksyy Käsittelee budjetin, muokkaa tarvittaessa, hyväksyy Esittelee valmiin budjetin liittovaltuustolle Alueelliset johtoryhmät Määrittävät alueidensa erillisbudjetin käytön Pääsihteeri Tarkastelee kokonaisuutta ja arvioi muokkaustarvetta Esittelee valmiin budjetin liittohallitukselle Toimintojen vetäjät Toimintojen alueelliset vastaavat Aluepäälliköt (Esittelijöinä alueellisissa johtoryhmissä) Koordinoivat alueensa kokonaisuutta toimintojen yli Lähtökohtaisesti mandaatti esittää muokkauksia toimintojen yleisbudjetteihin, muttei alueiden erillisbudjetteihin Pääsihteeri ja talouspäällikkö koordinoivat prosessia sekä tarkentavat ennustetta ja arvioivat sen pohjalta muutostarpeita budjettiin
Valtakunnallisilla johtoryhmillä on rooli budjetointiprosessissa Koska leijonanosa tuotoista ja kuluista on nimenomaan yleisbudjetissa, on sen budjetointi tärkein osa. Hallitus (pääsihteerin esittelystä) ohjaa yleisbudjetin laatimista ja lopulta yleisbudjetti hyväksytään hallituksen esityksestä valtuustossa, mutta kunkin toiminnon valtakunnallisella johtoryhmällä on rooli toiminnon yleisbudjetin määräytymisessä budjettiriihen kautta sisältäen: Toiminnon valtakunnallisesti keskitetyt resurssit Toiminnon resurssit kullakin alueella Valtakunnallinen johtoryhmä tekee lausunnot budjettiesityksestä yhdessä eli niihin osallistuu: Toiminnon valtakunnallisen johtoryhmän puheenjohtaja Toiminnon valtakunnallinen vetäjä Toiminnon alueellisten johtoryhmien puheenjohtajat Toiminnon alueelliset esittelijät Luonnollisesti kutakin aluetta edustavalla kaksikolla alueellisen johtoryhmän puheenjohtaja ja esittelijä on tärkeä rooli nimenomaan omaa aluettaan koskevassa päätöksenteossa. On myös tärkeää, että he ovat valmistautuneet tähän keskustelemalla ja keräämällä näkemyksiä omassa alueellisessa johtoryhmässään.
Yhteenveto: Mitä seurat tästä saavat?
Merkittävä panostus pelaajakehitykseen on keskeinen parannus nykytilaan nähden Hallinnosta vapautuvat voimavarat kohdistetaan ensisijaisesti pelaajakehitykseen, mikä yhdistettynä keskitettyyn johtamismalliin johtaa siihen, että pelaajakehityksen tuki seuroille kokonaisuudessaan tulee olemaan merkittävästi nykyistä parempaa ja laadukkaampaa Pelaajat kaikilla tasoilla ja kaikissa ikäluokissa saavat parempaa tukea kehittymiselleen omassa arjessaan Edellytykset suomalaisten seurojen ja pelaajien menestykselle kasvavat Kaikki seurat ja koko suomalainen jalkapallo voivat entistä paremmin Huom! Liittokokous / Seurojen kokous ja strategia määräävät, mihin panokset laitetaan. 2020 Pelaajan laadukas arki, 2024 esim. kilpailut (TBD)?
Liiton toiminta ja palvelut kehittyvät kokonaisvaltaisesti Seuroille voidaan ohjata nykyistä enemmän voimavaroja (esim. talenttivalmentajat/aluevalmentajat) ja palveluja (esim. laatujärjestelmäkäynnit), kun päällekkäinen tekeminen poistetaan ja hallinto keskitetään. Seurat saavat palvelun "yhdeltä luukulta" eikä palvelun laatu ole riippuvaista siitä, missä seura sijaitsee. Kaikilla seuroilla on pääsy kaikkiin palveluihin, jolloin kukin seura saa tarvitsemansa palvelut. Seuroille tarjottavien palvelujen laatu nousee kaikkialla Suomessa, kun parhaat käytännöt monistetaan, henkilöstö voi erikoistua ja paras erityisosaaminen valjastetaan seurojen käyttöön valtakunnallisesti. Kaikki seurat hyötyvät, kun lajimielikuva päivitetään nykyaikaan ja suomalaisen jalkapallon brändi yhtenäistetään. Toiminnan rohkea uudistaminen tukee lajimielikuvaa ja kulttuurimuutosta. Liitto kykenee tuottamaan sisällöt ja palvelemaan seuroja kaikkialla Suomessa myös ruotsiksi ja englanniksi, kun tähän osoitetaan yhteisestä valtakunnallisesta budjetista tarvittavat henkilö- ja muut voimavarat.
Seuroille voidaan tarjota enemmän ja parempaa palvelua kaikilla osa-alueilla Pelaajakehitys: Merkittävä, jopa 20 henkilötyövuoden lisäys valmennuksen voimavaroihin: talenttivalmentajien määrän nosto, maajoukkue- ja aluevalmentajat vahvemmin seurojen ja pelaajien arkeen, valmennuksen eri osa-alueiden (esim. maalivahti- ja fyysinen) erityisosaaminen seurojen tueksi Kyvykkäille ja halukkaille seuroille lisäresursseja ja tukea ottamaan koulutus- ja valmennusvastuuta alueellaan Koulutuskonseptikehityksen keskittämisellä saavutettu erikoistuminen ja laadun nostaminen Seurakehitys: Kilpailu- ja erotuomaritoiminta: Kohderyhmäkohtaisten foorumien lisääminen ja seuradialogin vahvistaminen Koulutuskonseptikehityksen keskittämisellä saavutettu erikoistuminen ja laadun nostaminen Jäsenpalveluiden keskittäminen, niihin erikoistuvat henkilöt ja laadun nostaminen Kokopäiväiset grassroots-vastaavat kaikille alueille Myynti, markkinointi, viestintä ja vaikuttaminen: Tukea ja työkaluja seurojen omaan sisällöntuotantoon, sen jakaminen myös valtakunnallisissa kanavissa Lajin ja olosuhteiden edistäminen valtakunnallisesti vaikuttamispäällikön johdolla, puhtia alueelliseen ja paikalliseen vaikuttamiseen alueellisten täysipäiväisten viestintä- ja vaikuttamisvastaavien avulla Liiton ja lajin kokonaisvoimavarojen kasvattaminen myynti- ja markkinointipanostuksilla PAREMMAT PALVELUT SEUROILLE Tukitoiminnot: Kaikkialle Suomeen tarvittavat voimavarat järjestää laadukasta kilpailutoimintaa kaikilla tasoilla ja kaikkiin tarpeisiin Keskitetyillä kilpailujärjestelmien kehittämisellä yhtenäisyyttä ja laatua, alueellisella toteuttamisella kyky vastata kunkin alueen erityistarpeisiin Kilpailutoimintaan osallistumisen helpottuminen ja selkiytyminen kaikilla tasoilla, kiitos yhtenevien sääntöjen ja määräysten Erotuomaritoiminnan kehittyminen, kun koko valtakunnassa yhtenäiset mallit erotuomarien rekrytointiin ja koulutukseen Paremmin resursoitu TASO-kehitys ja laadukkaampi TASO Hallinnon keskittämisellä ja sitä tekevien erikoistumisella kykyä ja voimavaroja myös seurojen palvelemiseen: esim. seurojen mahdollisuus konsultoida liiton täysipäiväistä henkilöstöpäällikköä seurojen omissa HR-asioissa
Mitä seuramme saa muutoksesta? Onko seuran koolla merkitystä? Case-esimerkki harraste-/kasvattajaseurasta, jolla 50-1500 pelaajaa Pelaajakehityksen (valmentajakoulutuksen) panostuksista hyötyvät kaikki Huom! Pelaajakehitys on laajempi käsite kuin huippujalkapallo Lajimielikuvan paraneminen Kilpailutoiminnan järjestäminen vähintään samalla tasolla maksimissaan entisillä hinnoilla IT-järjestelmien ja palveluntuottajien varamiesjärjestelyjen laatu ja luotettavuus parempaa Erityisasiantuntijoiden käyttö Muistettava: Seurat päättävät strategiasta ja panosten suunnasta myös jatkossa!
Ehdotus Hallintomalliksi 2020: Ennakkomateriaali liittohallituksen ja -valtuuston työkokoukselle 22.-23.9.2017
Työryhmän työskentelystä 14.8.-15.9.2017 Liittohallitus nimesi kokouksessaan 14.8.2017 Seurojen Palloliitto -kehitysohjelmalle hallintomallityöryhmän. Työryhmän tehtävänä oli valmistella 15.9. mennessä liittohallitukselle konkreettinen ehdotus Hallintomalliksi. Malli valmisteltiin esitettäväksi liittohallituksen käsittelyjen (skype 17.9. ja kokous 22.9.) jälkeen edelleen liittovaltuuston työkokoukselle Seinäjoella 22.-23.9. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Ari Murtonen. Työryhmän jäseniksi nimettiin Tom Nevanpää, Harri Talonen, Merja Soosalu ja Risto Niva (Veikkausliigan nimeämä edustaja). Työryhmän sihteeriksi kutsuttiin Timo Huttunen. Työryhmä kokoontui 21.8.-13.9.2017 välisenä aikana yhteensä viisi (5) kertaa, jonka lisäksi pidettiin lukuisa määrä puhelinkokouksia ryhmän jäsenten kesken erilaisilla kokoonpanoilla. Työryhmän puheenjohtajan toimeksiannosta ryhmän jäsenet tekivät myös erilaisia kokouksissa sovittuja toimeksiantoja kokousten välisinä aikoina. Työskentely on ollut työryhmän jokaisen jäsenen osalta erittäin aktiivista. Tässä esityksessä on kuvattu saadun toimeksiannon mukaisesti elokuussa liittohallituksessa hyväksytyn operatiivisen toimintamallin pariksi konkreettinen hallintomalli. Ehdotus on työryhmän yksimielinen esitys liittohallitukselle.
Organisaatiokulttuurista Mitä organisaatiokulttuuri on? Organisaation kulttuuri on arvojen ja normien kokoelma, jonka ihmiset ja ryhmät jakavat organisaatiossa ja joka hallitsee tapaa, jolla he ovat vuorovaikutuksessa keskenään sekä organisaation ulkopuolisten sidosryhmien kanssa. Miten organisaatiokulttuuria voidaan muuttaa? Johtajat eivät voi määrätä kulttuuria muuttumaan. Kulttuuria voidaan muuttaa ainoastaan hyvällä johtamisella ja roolimallina toimisella. Organisaatiot eivät toimi arvojen mukaisesti. Ihmiset toimivat! Aito menestys ei tule arvojamme julistaen vaan toimimalla jokainen päivä niiden mukaan.
Valmistelun aikana ilmaistuja odotuksia kehityshankkeelle rakenteeseen liittyvät odotukset Hallintomallin selkeys ja dynaamisuus. Nykyistä hallintomallia halutaan yksinkertaistaa ja sen eri elinten rooleja selkeyttää. Hallintomallin ja toimintamallin on oltava samaa paria eli operatiivinen malli kytkeytyy luontevasti luottamusorganisaatioon. Seurojen suora vaikuttaminen koetaan tärkeäksi: jokaisella seuralla on oltava mahdollisuus osallistua ylimmän päättävän elimen eli Seurojen Kokouksen/Kongressin kokoontumisiin. Alueiden ja kentän osallistaminen muutenkin kuin korkeimmissa päättävissä elimissä: seuroilla on oltava mahdollisuus tuoda näkemyksensä alueensa toiminnan kehittämiseen hallintomallin kautta myös lähempää kuin keskitettyjen ja ns. virallisten luottamuselinten kautta. Alueellisen tekemisen tulee olla toimintalähtöistä. Alueellisten luottamuselinten rooli tulisi rakentaa asiantuntijuuden ympärille ja sitä tukemaan. Rakenteen täytyy tukea koko organisaation toimintakulttuurin muutosta.
Valmistelun aikana ilmaistuja odotuksia kehityshankkeelle muut kuin rakenteeseen liittyvät odotukset Halu uudistua on ilmaistu selkeästi kehityshankkeen aikana. Avoimuus: Ehdokkaiden julkinen ehdolle asettaminen riittävän aikaisin ennen vaaleja. Henkilövalinnoissa käytetään suoraa vaalia ilman listoja, jossa eniten ääniä saaneet tulevat valituiksi. Sääntömuutosasioissa vaaditaan ¾ -enemmistö. Avoimuuden vaatimus liittyy kaikkeen toimintaan. Selkeä logiikka äänimäärän takana: Seuran äänimäärä määräytyy seuran rekisteröityjen pelaajien määrän mukaan. Sukupuolten tasapaino: Päättävissä elimissä käytetään vähintään 25 % molempia sukupuolia -sääntöä (kun luottamuselimen kokoonpano päätetään kokonaisuutena eivätkä jäsenet valikoidu suorien vaalien kautta). Kausirajoitteet: Sääntömuutoksilla rajataan valittavan puheenjohtajan kausien määrä kahteen (poikkeuksena mahdollinen UEFAn hallituspaikka, joka siten koskee myös varapuheenjohtajia). Muille luottamustehtäville asetetaan yhtäjaksoisten kausien enimmäismäärät (3 x 2v) eettisiin valintasäännöksiin. Kausirajoite on turva luottamuselinten uusiutumiselle, mikä itsessään on terve piirre ajassaan kiinni olevassa ja elävässä järjestössä.
Kuvaus johtamisjärjestelmästä Avoin ja ketterä toimintakulttuuri Seurojen Kokous/Kongressi Seuraparlamentti Ylimmät päättävät elimet hyväksyvät strategian ja tekevät muut ylätason linjaukset suunnasta sekä valitsevat hallituksen jäsenet Hallitus Pääsihteeri/toimitusjohtaja Hallitus vastaa ylimmille päättäville elimille siitä, että strategia tulee toimeenpannuksi. Hallitus ohjaa operatiivista johtoa (pääsihteeri, toimintojen vetäjät) strategisissa asioissa. Operatiivinen johto ohjaa operatiivista organisaatiota ja tekee sen työtä koskevat päätökset, vastaten tuloksista hallitukselle. Toiminnot Operatiivinen henkilöstö työskentelee asiantuntijaorganisaationa operatiivisen johdon ohjauksessa. Alueelliset luottamuselimet Alueet Luottamusorganisaatio Operatiivinen organisaatio
Suomen Jalkapalloliitto / päätöksenteko- ja toimintaorganisaatio Suomalaiset jalkapallo- ja futsalseurat (noin 920) Seurojen Kokous / Kongressi (valtakunnallinen, joka neljäs vuosi) Valitsee puheenjohtajan neljäksi vuodeksi Valitsee ehdollepanotoimikunnan neljäksi vuodeksi Hyväksyy strategian, arvopohjan, vision ja mission Hyväksyy sääntömuutokset (3/4 enemmistö) Ehdollepanotoimikunta valmistelee puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten valinnat Seuraparlamentti (valtakunnallinen, 30+ jäsentä, valinnat kahdeksi vuodeksi, kokouksia 1-2 krt / vuosi) Valitsee hallituksen kahdeksi vuodeksi (puolet erovuorossa vuosittain) Hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelman Hyväksyy toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen Hallitus (pj + 2 vpj + 4-5 jäsentä, valitsee vpj: t keskuudestaan, kokouksia 6 krt / vuosi) Vastaa strategian toimeenpanosta ja sen toteutumisen seurannasta Päättää seuraparlamentille esitettävästä toiminta- ja taloussuunnitelmasta Valmistelee seuraparlamentille esitettävän toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen Valitsee valtakunnalliset kehitys- ja yhteistyöryhmät sekä FIFA:n ja UEFA:n edellyttämät luottamuselimet Alueparlamentit (alueellinen, pj + 7 jäsentä, valinnat kahdeksi vuodeksi, kokouksia 1-4 krt / vuosi) Vastaa alueellisesta vaikuttamisesta ja tukee viestintää Seuraa lähipalvelujen toteuttamista Huolehtii yhdistysten nykyomaisuudesta Valitsee alueelliset kehitysja yhteistyöryhmät seurojen esityksestä Pääsihteeri/toimitusjohtaja - operatiivinen asiantuntijaorganisaatio (n. 130 htv) Valtakunnalliset kehitys- ja yhteistyöryhmät FIFAn ja UEFAn edellyttämät luottamuselimet Alueelliset kehitys- ja yhteistyöryhmät Alueelliset foorumit (S:n Ääni jne.)
Suomen Jalkapalloliitto / päätöksenteko- ja toimintaorganisaatio Suomalaiset jalkapallo- ja futsalseurat (noin 920) Seurat päätöksenteon ytimessä Seurojen Kokous / Kongressi (valtakunnallinen, joka neljäs vuosi) Valitsee puheenjohtajan neljäksi vuodeksi Valitsee ehdollepanotoimikunnan neljäksi vuodeksi Hyväksyy strategian, arvopohjan, vision ja mission Hyväksyy sääntömuutokset (3/4 enemmistö) Ehdollepanotoimikunta valmistelee puheenjohtajan ja hallituksen Ehdollepanotoimikunta merkittävässä roolissa jäsenten valinnat Seuraparlamentti (valtakunnallinen, 30+ jäsentä, valinnat kahdeksi vuodeksi, kokouksia 1-2 krt / vuosi) Valitsee hallituksen kahdeksi vuodeksi (puolet erovuorossa vuosittain) Hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelman Hyväksyy toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen Hallitus (pj + 2 vpj + 4-5 jäsentä, valitsee vpj: t keskuudestaan, kokouksia 6 krt / vuosi) Vastaa strategian toimeenpanosta ja sen toteutumisen seurannasta Päättää seuraparlamentille esitettävästä toiminta- ja taloussuunnitelmasta Henkilöstö tekee tuloksen Valmistelee seuraparlamentille esitettävän toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen Hallitus ohjaa strategian toimeenpanoa Seuraparlamentti hyväksyy resurssit ja valitsee hallituksen Valitsee valtakunnalliset kehitys- ja yhteistyöryhmät sekä FIFA:n ja UEFA:n edellyttämät luottamuselimet Alueparlamentit (alueellinen, pj + 7 jäsentä, valinnat kahdeksi vuodeksi, kokouksia 1-4 krt / vuosi) Alueparlamentit varmistavat lähipalveluiden toteutumisen ja keskittyvät vaikuttamiseen Vastaa alueellisesta vaikuttamisesta ja tukee viestintää Seuraa lähipalvelujen toteuttamista Huolehtii yhdistysten nykyomaisuudesta Valitsee alueelliset kehitysja yhteistyöryhmät seurojen esityksestä Asiantuntevat kehitys- ja yhteistyöryhmät tukevat ja sparraavat strategian mukaista tekemistä Pääsihteeri/toimitusjohtaja - operatiivinen asiantuntijaorganisaatio (n. 130 htv) Valtakunnalliset kehitys- ja yhteistyöryhmät Suomalainen jalkapallo samaan suuntaan, eteenpäin FIFAn ja UEFAn edellyttämät luottamuselimet Alueelliset kehitys- ja yhteistyöryhmät Alueelliset foorumit (S:n Ääni jne.)
Mallin yksityiskohdat (1/3) Elin Kokoonpano Jäsenten valinta Tehtävät Kaudet Seurojen Kokous/ Kongressi (joka neljäs vuosi) Seuraparlamentti (1-2 x vuodessa) Ehdollepanotoimikunta (kokoontuu tarvittaessa) Kaikki seurat Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja 30+ jäsentä 4-6 jäsentä Seurat nimeävät edustajansa Seurat äänestävät jäsenet suoraan omalla vaalialueellaan Seurojen kokous nimeää hallituksen esityksestä Valitsee pj:n keskuudestaan Hyväksyy sääntömuutokset Hyväksyy strategian Valitsee liiton puheenjohtajan Hyväksyy/valitsee ehdollepanotoimikunnan Valitsee itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan Valitsee hallituksen (pl. hallituksen pj.) ehdollepanotoimikunnan esityksestä Valvoo ja ohjaa hallituksen työtä Hyväksyy toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen Hyväksyy toimintasuunnitelman ja talousarvion Valmistelee puheenjohtajan ja hallituksen valinnat ---- Kaksivuotiskaudet, yhtäjaksoiset kaudet rajattu kolmeen (3x2v) Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kaudet 2v kerrallaan Nelivuotiskaudet
Mallin yksityiskohdat (2/3) Elin Kokoonpano Jäsenten valinta Tehtävät Kaudet Hallitus (1+2+4-5 jäsentä) (6 x vuodessa) Alueparlamentit (1-4 x vuodessa) Puheenjohtaja Pääsarjojen edustaja Kaksi ulkopuolista hallitusammattilaista Kolme tai neljä muuta jäsentä Puheenjohtaja 7 jäsentä Seurojen kokous valitsee pj:n, vaalipiirinä koko maa Ehdollepanotoimikunta tekee esityksen ja Seuraparlamentti valitsee hallituksen muut jäsenet osaamisperusteisesti Seurat äänestävät jäsenet suoraan omalla vaalialueellaan Valitsee keskuudestaan puheenjohtajan Johtaa liiton strategista työtä Ohjaa ja sparraa operatiivista johtoa tarpeen mukaan Valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajat (2) Vastaa alueellisesta vaikuttamisesta ja tukee viestintää Seuraa lähipalvelujen toteuttamista Huolehtii yhdistysten nykyomaisuudesta Valitsee alueelliset kehitys- ja yhteistyöryhmät seurojen esityksestä Nelivuotiskausi hallituksen puheenjohtajalla, yhtäjaksoiset kaudet rajattu kahteen (2x4v) Kaksivuotiskaudet hallituksen muilla jäsenillä (50 % hallituksesta erovuorossa joka toinen vuosi, yhtäjaksoiset kaudet rajattu kolmeen (3x2v) Kaksivuotiskaudet, yhtäjaksoiset kaudet rajattu kolmeen (3x2v)
Mallin yksityiskohdat (3/3) Elin Kokoonpano Jäsenten valinta Tehtävät Kaudet Valtakunnalliset kehitys- ja yhteistyöryhmät (2 x vuodessa) Alueelliset kehitys- ja yhteistyöryhmät (n. 4 x vuodessa) Kuhunkin strategiseen valintaan liittyen: Puheenjohtaja Valinnan valtakunnallinen vastuuhenkilö (esittelijä) Alueellisten kehitys- ja yhteistyöryhmien puheenjohtajat ja esittelijät Kuhunkin strategiseen valintaan liittyen: Toiminnon ja sen kehittämisen hallitsevat asiantuntijat, joista pj ja esittelijä edustavat aluetta toiminnon valtakunnallisessa kehitys- ja yhteistyöryhmissä Hallitus valitsee puheenjohtajat keskuudestaan Hallitus valitsee jäsenet Alueparlamentti valitsee puheenjohtajan Valinnat alueittain osaamisperusteisesti (Alueparlamentit, seurojen esityksistä) Valvoo toiminnon strategista kehittämistä valtakunnallisesti Sparraa ja tarvittaessa ohjaa toiminnon valtakunnallista operatiivista vetäjää ja pääsihteeriä Sparraa alueen operatiivista henkilöstöä Tarvittaessa vaikuttaa komentoketjun kautta eli valtakunnallisten asiantuntijaryhmien kautta Kaksivuotiskaudet, yhtäjaksoiset kaudet rajattu kolmeen (3x2v) Kaksivuotiskaudet, yhtäjaksoiset kaudet rajattu kolmeen (3x2v)
Arvioitavia asioita vaalitavalle ja seurojen äänimäärälle Seuraparlamentissa on edustajia eri puolilta Suomea myös harvempaan asutuilta alueilta. Erilaisten seurojen ääni kuuluu valtakunnallisessa päätöksenteossa. Useammilla seuroilla on mahdollisuus osallistua ja asettaa ehdokas. Seurat äänestävät suoraan haluamaansa ehdokasta. Valitut edustajat ovat riippumattomia ja parlamentti on moniääninen. Parlamenttiedustajan mahdollisuudet säilyttää yhteys oman vaalialueen seuroihin vaalien välillä on parempi, kun vaalialueet ovat maantieteellisesti riittävän pieniä. Paikkojen jaosta alueiden välillä ei synny kilpailua, kun edustajien määrä perustuu pelaajamääriin, eikä toisen alueen lisäpaikka ole toiselta alueelta pois (ei nollasummapeli) Seurojen koko otetaan päättäjiä valittaessa nykyistä paremmin huomioon.
Hahmotelma vaalialueista
Hahmotelma vaalialueista: Malli A 12 aluetta Pohjanmaa Ahvenanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Varsinais- Suomi Pirkanmaa Päijät- Häme Kanta- Häme Uusimaa Lappi Helsinki Pohjois- Savo Etelä- Savo Kainuu Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Karjala Vaalialue Tarkennus Pelaajia 31.12.2016 Parlamenttipaikkoja 1 Ahvenanmaa 966 1 Helsinki 19 318 4 Pääkaupunkiseutu Uusimaa Varsinais-Suomi ja Satakunta Pirkanmaa ja Kanta-Häme Päijät-Häme ja Kymeenlaakso Etelä-Savo ja Etelä-Karjala Espoo, Vantaa ja Kauniainen Uudenmaan maakunta pl. Helsinki ja pk-seutu yllä 17 972 4 14 289 3 19 937 4 18 262 4 6330 2 5276 2 Keski-Suomi 6742 2 Pohjois-Savo + Pohjois-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Suomi Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi 1 Yksi jäsen jokaista alkavaa 5000 pelaajaa kohti) 6680 2 12 444 3 12 160 3 Lainaus hallintomallityöryhmän kokousmuistiosta 28.8: Seuraparlamentti koetaan tärkeänä maakunnallisuuden/ alueellisuuden varmistajana, jos hallituksen kokoa pienennetään. Parlamentissa olisi kauden 2016 pelaajamäärillä yhteensä 34 jäsentä (sidottu maakuntien pelaajamääriin). Jatkossa parlamentin koko voi kasvaa tai supistua pelaajamääräkehityksen mukaan. Nykyisillä pelaajamäärillä parlamentin jäsenmäärät jakautuisivat alla kuvatuilla (nyt toiminnassa olevilla) yhteistoiminta-alueilla seuraavasti: Eteläinen 12 Läntinen 9 Itäinen 7 Pohjanmaa 3 Pohjois-Suomi 3
Hahmotelma vaalialueista: Malli B 8 aluetta Pohjanmaa Ahvenanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Varsinais- Suomi Pirkanmaa Lappi Päijät- Kanta- Häme Häme Uusimaa Helsinki Pohjois- Savo Etelä- Savo Kainuu Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Karjala Vaalialue Tarkennus Pelaajia 31.12.2016 Parlamenttipaikkoja 1 Ahvenanmaa 966 1 Helsinki 19 318 4 Eteläinen Länsi-Suomi Tampere Itäinen Pohjanmaa Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Uusimaa Päijät-Häme Kymenlaakso Varsinais-Suomi Satakunta Pirkanmaa Kanta-Häme Etelä-Savo Etelä-Karjala Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi 1 Yksi jäsen jokaista alkavaa 5000 pelaajaa kohti) 38 591 8 19 937 4 18 262 4 18 698 4 12 444 3 12 160 3 Lainaus hallintomallityöryhmän kokousmuistiosta 28.8: Seuraparlamentti koetaan tärkeänä maakunnallisuuden/ alueellisuuden varmistajana, jos hallituksen kokoa pienennetään. Parlamentissa olisi kauden 2016 pelaajamäärillä yhteensä 31 jäsentä (sidottu maakuntien pelaajamääriin). Jatkossa parlamentin koko voi kasvaa tai supistua pelaajamääräkehityksen mukaan. Nykyisillä pelaajamäärillä parlamentin jäsenmäärät jakautuisivat alla kuvatuilla (nyt toiminnassa olevilla) yhteistoiminta-alueilla seuraavasti: Eteläinen 12 Läntinen 9 Itäinen 4 Pohjanmaa 3 Pohjois-Suomi 3
Hahmotelma vaalialueista: Malli C 4 aluetta Pohjanmaa Ahvenanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Varsinais- Suomi Pirkanmaa Lappi Päijät- Kanta- Häme Häme Uusimaa Helsinki Pohjois- Savo Etelä- Savo Kainuu Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Karjala Vaalialue Tarkennus Pelaajia 31.12.2016 Eteläinen Läntinen Itäinen Pohjanmaa ja Pohjoinen Helsinki Pääkaupunkiseutu Uusimaa Päijät-Häme Kymenlaakso Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Satakunta Pirkanmaa Kanta-Häme Etelä-Savo Etelä-Karjala Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi 1 Yksi jäsen jokaista alkavaa 5000 pelaajaa kohti) Parlamenttipaikkoja 1 57 909 12 39 165 8 18 698 4 24 604 5 Lainaus hallintomallityöryhmän kokousmuistiosta 28.8: Seuraparlamentti koetaan tärkeänä maakunnallisuuden/ alueellisuuden varmistajana, jos hallituksen kokoa pienennetään. Parlamentissa olisi kauden 2016 pelaajamäärillä yhteensä 29 jäsentä (sidottu maakuntien pelaajamääriin). Jatkossa parlamentin koko voi kasvaa tai supistua pelaajamääräkehityksen mukaan. Nykyisillä pelaajamäärillä parlamentin jäsenmäärät jakautuisivat alla kuvatuilla (nyt toiminnassa olevilla) yhteistoiminta-alueilla seuraavasti: Eteläinen 12 Läntinen 8 Itäinen 4 Pohjanmaa ja Pohjoinen 5
Hahmotusta seurojen äänimäärästä