SUOMEN PALLOLIITON UUDENMAAN PIIRI RY

Transkriptio

1 SUOMEN PALLOLIITON UUDENMAAN PIIRI RY TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 Esitetään hyväksyttäväksi syyskokouksessa

2 1. TAUSTAA VUODELLE 2017 Vuosi 2017 on Uudenmaan piirin 47. toimintavuosi. Pitkän taantuman jälkeen Suomen taloudessa näkyy Valtionvarainministeriön mukaan merkkejä paremmasta, mutta taloustilanne pysyy heikkona. Yksityinen kulutus ja investoinnit ovat talouden aktiivisuuden perusta. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä. Yleisestä taloudellisesta tilanteesta huolimatta ovat piirin toimintaedellytykset säilyneet ja säilynevät edelleen hyvinä. Vuonna 2017 alkaa strategiakauden ensimmäinen kokonainen vuosi. Palloliiton liittokokouksessa keväällä 2016 hyväksytyssä suomalaisen jalkapallon ja futsalin strategiassa on neljä päävalintaa ja kaksi kehitysohjelmaa. Päävalintoja koskevat toimenpiteet ovat osana Uudenmaan piirin vuoden 2017 toimintasuunnitelmaa. Uudenmaan piirin taloudellinen tilanne jatkuu vakaana ja maksuvalmius pysyy hyvänä koko vuoden huolimatta budjetoidusta miinusmerkkisestä tuloksesta. Tärkeimmät tavoitteet on kirjattu päävalinnoittain tuloskorttiin, joiden toteutumista seurataan. Harrastajamäärä kasvaa kaudella 2016 lähes 10 % ja jää nähtäväksi, jatkuuko sama trendi vuonna Budjetissa kasvu on arvioitu maltillisesti. Palloliitto ja piirit ovat yhdessä sopineet piiritoiminnan mittareista, joita alettiin seurata koko maan tasolla vuodesta 2013 lähtien. Näitä mittareita päivitetään vastaamaan strategian tarpeita. Vuosi 2017 on Suomen 100-vuotisjuhlavuosi ja Palloliiton 110. toimintavuosi. Juhlavuotta vietetään mm. pelaamalla 100 Suomi-Viro maaottelua kesäkuussa SUOMALAISEN JALKAPALLON JA FUTSALIN STRATEGIA Seuraavat kappaleet ovat Suomen Palloliiton liittokokouksessa 2016 hyväksytystä dokumentista Suomalaisen jalkapallon ja futsalin strategia Missio ja perusarvot Visio Suomalaisen jalkapalloperheen toiminta-ajatus, missio, on Jalkapalloa jokaiselle. Sen sanoma on yksiselitteinen ja tarkoittaa sitä, että suomalaisen jalkapallon ja futsalin ovet ovat auki joka ainoalle ihmiselle joka ainoana päivänä. Jalkapalloperheen yhteiset perusarvot ovat iloisuus, luotettavuus, menestys ja yhteisöllisyys. Suomalaisen jalkapallon visio on Menestyvä jalkapallomaa, hyvinvoinnin kartuttaja. Voimme huoletta sanoa jo nyt, että olemme jalkapallomaa. Ylivoimainen harrastajamäärä maassamme, suomalaisen jalkapalloperheen satoihin tuhansiin jäseniin ulottuva koko, lähes tuhannen suomalaisen jalkapalloseuran päivittäinen työskentely omien perheenjäsenten ja yhteisen hyvän puolesta sekä lajin kansainvälinen asema ovat tehneet meistä jalkapallomaan.

3 Meillä on mahdollisuus terävöittää yhteiskunnallista rooliamme vielä vahvemmaksi kuin jo nyt olemme. Liikkumattomuuden hintalappu yhteiskunnassa on kestämättömän korkea. Mahdollisuutemme tarjota yhä useammalle lapselle, nuorelle ja aikuiselle säännöllistä ja henkisesti sekä sosiaalisesti ravitsevaa seura- ja pelitoimintaa ovat todella omissa käsissämme. Haluamme kartuttaa hyvinvointia sellaisiin ulottuvuuksiin, että unelmamme toteutuu. STRATEGIAKAUDEN PÄÄVALINNAT Pelaajan laadukas arki Pelaajan laadukas arki -päävalinnan ytimessä on pelaajan menestyksekäs kehittäminen seuraympäristössä sekä osaavien ja koulutettujen lasten ja nuorten valmentajien määrän kasvu. Tähtäämme pohjoismaiden parhaaseen pelaajakehitystoimintaan ja sitä kautta kansainväliseen menestykseen. Elinvoimainen seura Elinvoimainen seura -päävalinnan ytimessä on seurojen profiloituminen ja kehittyminen laatujärjestelmän avulla. Seura on pelaajan koti. Pelaajan laadukas arki on mahdollista toteuttaa vain seuraympäristössä. Elinvoimainen seurayhteisö on paikallisen ja alueellisen toiminnan edistäjä ja toteuttaja. Seura tarjoaa jäsenilleen ja toimijoilleen ympäristön, jossa he voivat kuulua yhteisöön ja kehittyä yksilöinä ja yhdessä muiden kanssa. Mielenkiintoiset kilpailut Päävalinnan ytimessä ovat mielenkiintoiset, pelaajia kehittävät ja ammattitaitoisesti järjestetyt kilpailut kaikilla tasoilla piiri- ja aluerajoista riippumatta. IT-järjestelmiä hyödynnetään optimaalisesti. Laajan ja monipuolisen peli- ja kilpailutoiminnan laadukas järjestäminen on kiistatta yksi liiton ja sen alueellisten organisaatioiden perustehtävistä. Jalkapalloperheen aktiivinen viestintä ja vuorovaikutus Päävalinnan ytimessä on yhtenäinen suomalainen jalkapalloperhe, joka on oma-aloitteinen ja nykyaikainen viestijä. Jalkapalloperheen jäsenten välillä vallitsee aktiivinen vuorovaikutus. Viestintästrategian tavoitteena on digitaalisuutta hyödyntäen rakentaa yksi ja yhtenäinen viestinnän linja, selkeyttää ja kehittää käytettäviä kanavia ja luoda toimivat sisällöntuotannon prosessit sekä roolitukset jalkapalloperheessä. Viestinnän, markkinointiviestinnän ja tiedotuksen suunnitelmallinen

4 yhteensovittaminen sekä lajien yhteisten viestien koordinointi selkeyttää lajin yleistä mielikuvaa ja tehostaa käytettävien resurssien kohdentamista valtakunnallisella ja alueellisella tasolla. Strategiakauden kehitysohjelmat Strategiakaudella jatketaan Seurojen Palloliitto palvelu- ja hallintomalliuudistuksen valmistelua ja toimeenpanoa sekä Pääsarjaseurojen kasvupakettikehitysohjelman toteuttamista. Seurojen Palloliitto Seurojen Palloliiton palvelu- hallintomalliuudistus on jatkoa edellisellä strategiakaudella käynnistettyyn kehityshankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on toimintatapoja ja organisaatiorakenteita uudistamalla tehostaa jäsenseuroille tarjottavia palveluita sekä lisätä nykyisen palveluorganisaation toiminnan vaikuttavuutta koko maan alueella hyödyntämällä aiempaa joustavammin koko henkilöstön osaamista nykyisiä aluerajoja laajemmin. Uudistuksella reagoidaan toimintaympäristön muutoksiin ja jäsenseurojen muuttuviin tarpeisiin. Pääsarjaseurojen kasvupaketti Pääsarjat ja pääsarjaseurat ovat kehityksen vetureita. Niiden halutaan kasvavan uusiin mittoihin. Pääsarjaseurat ovat merkittävässä asemassa puhuttaessa jalkapallon kehityksestä lähes missä yhteydessä tahansa. Tässä yhteydessä pääsarjaseuroilla tarkoitetaan Miesten Veikkausliigan ja Ykkösen, Naisten Liigan sekä Miesten Futsal-Liigan seuroja. Tosiasia on, että useimmat pääsarjaseurat ovat olleet viime vuosina taloudellisesti lujilla ja seurojen mahdollisuudet pitkäjänteiseen kehittämiseen ovat olleet ja ovat edelleen hyvin rajalliset. Pääsarjaseurojen kasvupaketin tavoitteena on varmistaa, että kaikki Palloliiton ja sen piirien parhaat voimavarat ovat mahdollisuuksien mukaan seurojen käytettävissä ja tukena. 2. TOIMINTAMALLI 2.1. TOIMINTA-ALUE JA SIDOSRYHMÄT Uusia kuntaliitoksia ei piirin toiminta-alueella vuoden 2017 aikana ole tulossa alussa Uudenmaan piirissä ovat seuraavat 30 kuntaa: Asikkala, Askola, Espoo, Hanko, Hausjärvi, Hollola, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Kärkölä, Lahti, Lohja, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Orimattila, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Riihimäki, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa, Vihti.

5 2.2. PIIRIKOKOUKSET JA HALLITUS Piirikokoukset ja hallituksen kokoukset pidetään sääntöjen määräämässä järjestyksessä VALIOKUNNAT 2017 jatkavat vuoden 2015 alussa valitut valiokunnat ja työryhmät ylimääräisen vuoden. Valiokuntarakennetta tarkastellaan osana Seurojen Palloliitto kehitysohjelmaa ja piirihallitus on päättänyt syksyllä 2016, että uusia valiokuntia ei valita tässä tilanteessa. Luottamushenkilöeliminä piirin omien rinnalla ovat alueelliset pelaaja- ja seurakehitysvaliokunnat yhdessä Helsingin piirin kanssa. Myös Uudenmaan ja Helsingin yhteinen kilpailutyöryhmä jatkaa toimintaa 2017 aikana. Osana Palloliiton yhteistä viestintästrategiaa luotaneen 2017 aikana viestintään ja vaikuttamiseen keskittyvä alueellinen luottamuselin. 3. PIIRIN TALOUS, HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIO Uudenmaan piirin talous on vakaalla pohjalla. Vuoden 2016 tulosennuste on Piirihallitus esittää vuoden 2017 budjetoiduksi tulokseksi Piirihallitus esittää, että piirin jäsenmaksu pysyy ennallaan (200 ). Kilpailu- ja erotuomarimaksuja korotetaan kaudelle kuluttajahintaindeksin muutoksen verran (8/2015-8/2016). Piirin henkilöstön määrä on vuoden 2017 alussa 12 päätoimista. Uudenmaan piirin organisaatio noudattaa toiminnallista linjaa. Piirillä on kolme päätulosaluetta: Pelitoiminta, pelaajakehitys ja seurakehitys. Tukitoimintoina ovat jäsenpalvelu ja viestintä. Piirin toimintamallina on eri osien luonteva yhteistyö, joka mahdollistaa innovatiivisen ja kehittyvän työympäristön suomalaisen jalkapallon parhaaksi. Yhteistyötä Helsingin piirin kanssa jatketaan kumpaakin osapuolta hyödyntävästi. Suomalaisen jalkapallon organisoitumista tarkastellaan vuoden 2017 aikana ja tästä tehdyt johtopäätökset vaikuttavat vuodesta 2018 eteenpäin lopussa pidetään ylimääräinen liittokokous, jossa mahdollisesti tehdään tarvittavat sääntömuutokset.

6 Piirin luottamushenkilö- ja toimisto-organisaatiot PIIRIKOKOUS PIIRIHALLITUS Työvaliokunta Kurinpitovaliokunta KILPAILUVALIO- KUNTA Erotuomari- ja pelinohjaajatyöryhmä Harrastetyöryhmä Alueellinen kilpailutyöryhmä SEURAKEHITYS- VALIOKUNTA (Grassroots-työryhmä) Alueellinen seurakehitysvaliokunta PELAAJAKEHITYS- VALIOKUNTA Valmennuskoulutustyöryhmä Alueellinen pelaajakehitysvaliokunta Operatiivinen toiminta Johto, jäsenpalvelu ja viestintä: Piirijohtaja Matti Räisänen, jäsenpalvelupäällikkö Eija Kakko, jäsenpalvelusihteeri Niina Oksman PELITOIMINTA Kilpailupäällikkö Hannu Kylmäniemi Sarjavastaava Tommi Lingman SEURAKEHITYS Kehityspäällikkö Taneli Haara PELAAJAKEHITYS Valmennuspäällikkö Jarmo Matikainen Valmennuskoulutuspäällikkö Mikko Eskelinen Erotuomariasiantuntija Mika Peltola Harrastemanageri Ulla Kaasinen Nuorisovastaava Toni Räisänen Kilpailusihteeri Teemu Laitila

7 4. VARSINAINEN TOIMINTA 2017 Päätulosalueiden tuloskortit ovat vuositason suunnittelun työkalu, päätavoitteiden toteutumista mitataan pidemmällä aikavälillä. Päätulosalueiden tuloskortit ovat liitteet 1-4. Jäsenpalvelun ja ja hallinnon tuloskortti on liite 5. Talousarvio on liitteenä Suomen Palloliiton Uudenmaan piiri ry Piirihallitus 5. LIITTEET Liite 1: Tuloskortti: Pelaajan laadukas arki Liite 2: Tuloskortti: Elinvoimainen seura Liite 3: Tuloskortti: Mielenkiintoiset kilpailut Liite 4: Tuloskortti: Jalkapalloperheen aktiivinen viestintä ja vaikuttaminen sekä jäsenpalvelu Liite 5: Talousarvio 2017