VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS



Samankaltaiset tiedostot
VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS

ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

AKUUTTI SEKAVUUSTILA

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

AGGRESSIIVINEN VANHUS

Geriatrin ajatuksia lonkkamurtumapotilaan hoidosta Maaria Seppälä

Sidonnaisuudet. s Suomen Muistiasiantuntijoiden hallituksen jäsen 2015-> KT

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Dementiapotilaan äkillisen sekavuusoireyhtymän hoito

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

Dementian varhainen tunnistaminen

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?

Miten vaikuttaa lonkkamurtumapotilaan ennusteeseen? Kaisu Pitkälä LKT, geriatrian dosentti Professori, Helsingin Yliopisto

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Muistisairauksien koko kuva

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Haasteellinen. opastan läheisiä?

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Somaattisen sairauden poissulkeminen

IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Yleislääkäripäivät LL Kati Auvinen

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen Mitä lääkäri voi tehdä? Geriatri Pirkko Jäntti

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys

Lääkkeet muistisairauksissa

LÄÄKKEIDEN INTERAKTIOT SYÖPÄPOTILAAN HOIDOSSA

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Vanhusten kaksisuuntainen mielialahäiriö - sammunut tähti?

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Psykoositietoisuustapahtuma

Epäluuloinen vanhus. Epäluuloisuuden diagnostisia vaihtoehtoja. Harhaluuloisuushäiriö. Skitsoaffektiivinen häiriö. Psykoottinen depressio Mania

Vanhusten lääkehoidon tyypillisiä ongelmia. Kaisu Pitkälä, Yleislääketieteen professori, Helsingin yliopisto

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Kuntouttava työote KUNTOUTTAVA TYÖOTE. Ehkäisy. Tutkimus. Kuntouttava työote

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

KÄSITTEITÄ MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU. muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Sukellus ja lääkehoito

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

GERIATRINEN MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Kuolevan lapsen kivunhoito

Psykoosilääkitys ikääntyneillä- hyötyä vai haittaa? Hanna-Mari Alanen, LT, emba Projektiylilääkäri Ylilääkäri, Neuro- ja vanhuspsykiatria TAYS

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

MUISTI- TAPAUS - MENTOR 4 - AVAUS. Prof. Timo Erkinjuntti HY/HYKS Neurologian klinikka. Opetusaineistoa

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Keinoäly ja robotiikka - soveltaminen terveydenhuollossa Arjen käytäntöjä ja esimerkkejä toteutuksista. Digilääkäri Satu Mäkelä

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

Miten lääkehoidon vaikuttavuutta mitataan? Lääketeollisuus, syysseminaari

Infektioturvallisuus potilasasiamiehen näkökulmasta Pia Turunen

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

NEUROLOGISEN POTILAAN KAATUMISEN EHKÄISY OH MERJA RYDENFELT

Lataa Lääkkeet mielen hoidossa - Matti O. Huttunen. Lataa

Muistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Käytösoireisen muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle

Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet

Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Anna-Maija Koivusalo

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen

Keskivaikea ja vaikea muistisairaus. Geriatrian ylilääkäri Marja-Riitta Jaakkola

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta

Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku

Transkriptio:

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan häiriö tunne-elämän häiriö äkillinen alku oireiston fluktuaatio

DELIRIUMIN OIREET HYPERAKTIIVINEN (vrt. delirium tremens) levottomuus kiihtyneisyys vanhuksilla noin kolmannes tapauksista parempi ennuste? HYPOAKTIIVIINEN (vrt. maksakooma) hidastuneisuus uneliaisuus vanhuksilla yleisempi ennuste huonompi? DELIRIUM SAIRAALASSA PREVALENSSI INSIDENSSI yleissairaala 15-20% vanhainkoti 10-15% akuuttihoito 20-40% kirurgia 15-40% tehohoito >50% terminaalisyöpä>80% yleissairaala 3-30% kirurgia 10-85% lonkkamurtumakirurgia päivystyksellinen thxkirurgia

DELIRIUMIN SEURAUKSET kaksinkertaistaa sairaalahoidon keston lisää kuolleisuutta ja pysyvää laitoshoitoa lisää loukkaantumisriskiä raskas kokemus potilaalle ja omaisille DELIRIUMILLE ALTISTAA korkea ikä dementoiva perussairaus monisairaus/monilääkitys leikkaus heikentynyt näkö ja kuulo aistiärsykkeiden puute/runsaus

DELIRIUMIN EROTUSDIAGNOSTIIKKA dementiat (vaskulaarinen, Lewy body) psykoosit (mania) depressio temporaaliepilepsia maligni neuroleptisyndroma DELIRIUM + DEMENTIA? Molemmat yleistyvät iän myötä Molemmissa kognitio häiriintyy Vaikea erottaa toisistaan Dementia altistaa deliriumille Delirium johtaa dementiaan? Rahkonen ym. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2000;69:519-521

DELIRIUMIN TUNNISTAMINEN? 219 vuodeosastopotilasta >70v. joiden: Delirium-diagnoosit määritettiin (tutkijat) sairaskertomusmerkinnät tutkittiin takautuvasti tutkijoiden ja osastohenkilökunnan diagnooseja verrattiin: miten lääkärit olivat kirjanneet deliriumia? miten hoitajat olivat kirjanneet deliriumin oireita? (>2 deliriumiin sopivaa oiretta) DELIRIUMIN TUNNISTAMINEN 100% Tutkijoiden diagnosoima delirium (N=80) Lääkäreiden kirjaama delirium (N=31) Hoitajien kirjaama delirium (N=64)

DELIRIUMIN AIHEUTTAJAT lääkkeet infektiot verenkiertoperäiset syyt endokriiniset syyt myrkytykset vammat DELIRIUMILLE ALTISTAVAT LÄÄKKEET antikolinergit, trisykliset antidepressantit fentiatsiinit, parkinsonlääkkeet antihistamiinit, steroidit litium, kinidiini, disopyramidi epilepsialääkkeet, sytostaatit euforisoivat kipulääkkeet, tramadoli

DELIRIUMIN HOITO aiheuttajan hoito yleishoito oireiden hoito komplikaatioiden esto DELIRIUMIN YLEISHOITO nestetasapaino hapetus ravitsemus eritys kivun hoito orientaatio vuorokausirytmi

DELIRIUMIN LÄÄKEHOITO haloperidoli 2,5-5mg i.m./i.v. (Serenase ) risperidoni, olantsapiini, ketiapiini (Risperdal, Zyprexa, Seroquel ) loratsepaami 0.5-1mg i.m. (Ativan ) tai 1(-2) mg p.o. (Temesta ) AKE-lääkkeet? HOIDON VAIKUTTAVUUS Kontrolloituja hoitotutkimuksia on huomattavan vähän: Moniammatillinen hoito ei vähentänyt yleissisätautipotilaiden deliriumin kestoa, intensiteettiä, hoitojakson pituutta, laitoksiin joutumisia tai kuolleisuutta kahden kuukauden aikana Cole, ym. CMAJ 2002;167:753-75 Kognition heikkenemistä voitiin hidastaa ja yleistä elämänlaatua parantaa Pitkälä ym. 2005

DELIRIUMIN ENNUSTE Riippuu tutkimuspopulaatiosta Riippuu aiheuttavasta tekijästä On osittaisena (ns. subsyndromal delirium ) parempi kuin deliriumissa mutta huonompi kuin terveillä Deliriumoireita voi olla havaittavissa vielä 6 kk toipumisen jälkeen Levkoff et al. 1992, McCusker et al. 2003. VOIKO DELIRIUMIA EHKÄISTÄ? Orientointi, kognitiivinen stimulaatio, varhai-nen mobilisaatio, hyvä unihygienia, näkö- ja kuuloapuvälineiden käyttö sekä dehydraation esto vähensivät yleissisätautipotilailla deliriumin ilmaantuvuutta 15% 9% Inouye ym. NEJM 1999;340:669-676 Pre- ja postoperatiiviset geriatrikonsultaatiot (kivun hoito, hapetus, nesteytys, nutritio, mobilisaatio, lääkitys, ym.) vähensivät lonkkamurtumapotilaiden deliriumin ilmaantuvuutta 50% 32% Marcantonio ym. JAGS 2001;49:49-51

CAM = Confusion Assessment Method 1. Äkillinen alku ja vaihteleva oireiston kulk 2. Tarkkaavaisuushäiriö 3. Hajanainen ajattelu 4. Poikkeava tajunnan taso Delirium-dg = 1 ja 2 sekä 3 tai 4 DELIRIUM yleinen alidiagnosoitu huonoennusteinen vähän tutkittu