Viskuri 4/2007. Kankaanpään kaupungin henkilöstölehti

Viskuri 4/2007 Kankaanpään kaupungin henkilöstölehti 1

Sisällys 2 Pääkirjoitus 3 Talousarvio 2008 3 Nuoret kirjoittavat kaupungin asioista 4 40 vuotta työelämää 5 Kysykää ympäristöstä 6 Tervehdys musiikkiopistolta 7 Luovuus työkaluna 8 Tukioppilasleiri 9 Lähtölaskenta käynnistetty 9 Henkilöstön näkökulma 10 Peruskoulun myötä Hehtaarikouluun 11 Pohjanlinna - opetuksen pikku jättiläinen 12 Aidan yli oppimaan 13 Ihan aikuisten oikeesti 14 Pohjanlinnan uudet opettajat 16 Nuorten ajatukset puhuttavat 17 Kaupunki tukee liikkujaa 18 Kaisa sai pörröisen myssyn 19 Kuka auttaa ensimmäisenä? 19 Vuoden työntekijä 20 Niinisalon 100-vuotiaallaon hyvät hampaat suussa 21 Vammaishankkeella parempaa palvelua 22 Nukke + teatteri = Nukkero 23 Rakas, tuu takas 23 Parahin ns. maalaisserkkuni Hanski 24 Jyty Kankaanpää ry, vireä 40-vuotias 25 Palkitut kaupungin työntekijät 26 Kankaanpään Kunnalliset JHL ry 411 26 Työterveyshuolto 26 Sosiaalikeskuksen työntekijöiden kiitokset Helille 27 Katupeili Kannet: Pohjois-Satakunnan Alueopiston Teatterikoulu Tilliäisen nuoret viihdyttivät helsinkiläisyleisöä Helsingin Messukeskuksessa ELMA-messuilla 25.11. Alaristeyksen Valometsä syttyi 20.10. juhallisin avajaisin. Ehditäänkö ihminen huomioida Päätoimittaja soitti pyytäen lehteen pääkirjoitusta, kertoen minkälaista sisältöä numeroon tulee. Minusta on upeaa ja ajankohtaista, että Joulun rauhan lähestyessä oma henkilöstölehtemme juuri nyt käsittelee monissa artikkeleissaan useita nykyajan ongelmia pohtivan inhimillisyyden ja humanismin näkökulmasta. Päivä päivältä elämämme kiireentyy. Kun kaikilla on kiire samanaikaisesti, sen suhteellinen ja todellinen hyöty hiipuu olemattomaksi. Vielä enemmän yrittävän on aina vain vaikeampi olla muka kiireisempi kuin toinen. Syntyy näennäistehokkuutta ja kiireen sekamelska estää meitä havainnoimasta ihmisissä itsessään kehittymässä olevia, sekä jo syntyneitä ongelmia. Vasta perästä huomataan seurausten järkyttävyys. Ihminen on luotu yksilöksi, ei jokainen samalla tavalla hosuvaksi. Itsestään selvänä hyväksymme kyllä autoon kaksi tahtia ja neli tahtia, sivuventtiiliä ja kansiventtiiliä ym. "Soittokoneet saa kyllä laulaa, mutta kun ihminen laulaa, saa porttikiellon" valitti yli 80-vuotias Salokankaan pappa minulle asianajotoimistossa, saatuaan Helmiltä porttikiellon Kestitupaan pikku lauleskelun jälkeen. Monesti rauhallisempi tahti auttaisi paljon. Ei välttämättä vaivalla järjestetty palaveri, kokous tai seminaari, vaan aito mahdollisuus vaihtaa muutama ystävällinen sana mm. työympäristössä. Hallinnon päätä kivistää kireä talous, väestön vähentyminen sekä ikärakenteen muutos. Palveluiden tarve muuttaa nopeasti muotoaan. Sote-piiri aloittaa runsaan vuoden kuluttua. Odotus melkein jäädyttää sektorin palveluiden kehittämisen. Uskomme silti, että yhdessä kykenemme entistä parempaan. Näin on myös pakko toimia, hallitus ja eduskunta eivät laske Paras-hankkeessa leikkiä. Sama koulupuolella, pelkästään valtionapu putoaa 720.000 euroa. Se on valtava raha ja joudumme sen edessä toimiin, joita kukaan ei haluaisi. Laki määrää budjetin oltavan ylijäämäisen, se on tiukka paikka. Lastemme määrä putoaa kuin kivi. Toivotan henkilöstöllemme perheineen Rauhallista Joulua ja samalla kiitän menneestä. Kinkun ja lahjojen parissa rauhoittunein mielin toivon asukkaidemme iltasella ehtivän ajatella lisääkin henkilökohtaista humanismia ja läheisyyttä. Ellei ihan vain tutustumismielessä, niin edes pikkaisen oman koulun tulevaisuutta ajatellen. Ilman uusia koululaisia eivät koulumme pystyssä pysy. Kauko Juhantalo kaupunginhallituksen puheenjohtaja 2

Talousarvio 2008 Pekka Laiho Kaupunginhallitus on hyväksynyt 26.11.2007 esityksen valtuustolle vuoden 2008 talousarvioksi ja vuosien 2008-2010 taloussuunnitelmaksi. Valtuusto käsittelee talousarvion ja taloussuunnitelman kokouksessaan 10.12.2007. Kaupunginhallituksen esitys on muutoin yksimielinen paitsi kahdesta kohdasta jouduttiin äänestämään. Sosialidemokraatit esittivät vanhustenhuoltoon 200.000 euron lisäystä kaupunginjohtajan esitykseen; äänestyksessä kaupunginjohtajan esitys voitti 6-3. Edelleen sosialidemokraatit esittivät, että kyläkouluja ei lakkauteta. Äänestyksessä kaupunginjohtajan esitys kahden koulun (Narvi ja Veneskoski) lakkauttamisesta voitti 6-2, 1 tyhjä. Talousarvioesitys on tuloslaskelman osalta lievästi ylijäämäinen: 132.000 euroa. Vuoden 2008 tuloveroprosentista - 19,00 - ja kiinteistöveroprosenteista valtuusto päätti 12.11.2007; ne säilyvät samoina kuin vuonna 2007. Toimintakulut kasvavat vuoden 2007 talousarviosta 2,3 milj. euroa eli 3,6 %. Viimeisimmästä tilinpäätöksestä eli vuodesta 2006 kasvu on 3,4 milj. euroa eli 5,4 %. Toimintatuottojen arvioidaan kasvavan edellisvuodesta 0,1 milj. euroa eli 0,1 %. Vuoden 2007 toimintatuottojen on arvioitu kasvavan 0,2 milj. euroa eli 1,0 %. Verotulojen (32,4 milj. euroa) kasvuksi arvioidaan 5,8 % edellisvuodesta ja valtionosuuksien (20,9 milj. euroa) 4,4 %. Vuosikatetta tulee talousarvion mukaan kertymään noin 2,2 milj. euroa, mikä on hieman enemmän kuin poistojen määrä. Näin ollen vuonna 2008 tavoitellaan lievästi positiivista tulosta. Kertyneet aikaisempien vuosien ylijäämät 0,3 milj. euroa eivät riitä kattamaan vuoden 2007 ennakoitua alijäämää. Näin ollen taloussuunnitelmakauden 2008-2010 tulee olla yhteenlasketulta tulokseltaan ylijäämäinen. Taloussuunnitelmakauden vuodet 2009 ja 2010 ovat ylijäämäisiä yhteensä 1,3 milj. euroa. Investoinnit Vuoden 2008 investoinnit ovat nettona tasolla 3,0 milj. euroa. Suurimmat investoinnit ovat: - jäteveden puhdistamon saneeraus 0,7 milj. euroa (jatkuu 2009 0,9 milj. euroa) - ruokahuollon investoinnit 0,26 milj. euroa (mm. Pohjanlinnan keittiön laajennus) - liikenneväylät 0,25 milj. euroa - taajamaverkosto 0,20 milj. euroa - lievealueiden jätevesihuolto 0,19 milj. euroa. Tulorahoituksen riittämättömyydestä johtuen investointeja joudutaan rahoittamaan lainalla. Kokonaislainamäärän arvioidaan lisääntyvän noin 0,3 milj. eurolla. Vuoden 2008 lopussa kaupungin lainamäärä on arviolta 1.368 euroa/asukas, joka on lievästi alle valtakunnan keskiarvon. Palvelut ja niiden kehittäminen Väestön ikääntyminen, kiristyvä kuntatalous ja kilpailu työvoimasta muuttaa kuntien toimintaympäristöä jatkuvasti. Tähän varaudutaan uudistamalla kuntaja palvelurakennetta. Pohjois-Satakunnan ja Kankaanpään osalta se ensi vaiheessa merkitsee sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta alueen muodostamista. Tätä koskevat päätökset tulevat valtuustoihin alkuvuodesta 2008 ja sote-piiri aloittaa vuoden 2009 alusta. Perusopetukseen tulevien oppilasmäärien pienentymisen ja talouden tasapainottamistarpeen seurauksena lopetetaan opetus syksyllä 2008 Narvin ja Veneskosken ala-asteissa. Ikäluokkien pienentymisestä huolimatta päivähoidon kysyntä kasvaa mm. työllisyyden parantumisen seurauksena. Tähän varaudutaan avaamalla uusi ryhmäperhepäiväkoti. Lisätään resursseja vanhusten asumis- ja hoivapalvelujen hankintaan. Työpajatoiminnot yhdistetään yhdeksi aikuiskoulutus-säätiön ylläpitämäksi toiminnaksi ja siirtymävaiheen rahoitus turvataan. Tukipalveluyksikön toimitilapalvelut siirretään tekniseen toimeen ja valmistellaan alueellisen tilapalveluyksikön perustamista liikelaitosmallin pohjalta. Laajennetaan vaiheittain viemäriverkostoa taajaman lähialueille. Käynnistetään yleiskaavan ajantasaistamistyö liike- ja asuinrakentamisen sekä niitä palvelevien toimintojen turvaamiseksi tulevaisuudessa. Parannetaan teollisuusalueiden liikenneyhteyksiä ja ympäristöä. Nuoret kirjoittavat kaupungin asioista Satakunnan Ammattikorkeakoulun Liiketalouden opiskelijat kirjoittavat jälleen tässä lehdessä kaupungin asioista. Neljän vuoden ajan SAMKin opiskelijat ovat toimineet oivallisina avustajina vuoden viimeisessä lehdessä. Yritysviestinnän lehtori Marja Ahon ohjaamalla kurssilla tutustutaan julkishallinnon viestintään ja opiskelijat tekevät harjoitustyönään juttuja kaupungin henkilöstölehteen. Nyt teillä hyvät lukijat on tilaisuus lukea opintojensa loppusuoralla olevien opiskelijoiden näkökulmaa kaupungin asioista. Kankaanpää 2008 2007 2006 2005 Asukasluku 31.12. 12 578 12618 12650 12692 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 19,00 milj. e milj. e milj. e milj. e Verotulot yhteensä 32,38 30,62 29,24 28,13 kunnallisverotulot 28,60 27,23 26,10 25,21 yhteisöverotulot 2,27 1,89 1,65 1,43 kiinteistöverotulot 1,52 1,49 1,49 1,49 Valtionosuudet 20,96 20,07 19,37 18,20 josta hark var rahoitusavustus 0,00 0,00 0,00 0,00 Vuosikate 2,16 1,92 0,92 1,51 Poistot 2,02 2,05 2,09 2,06 Investoinnit netto 2,98 3,26 3,35 1,77 Lainakanta, brutto 17,21 16,91 15,57 15,16 3

Mikko Saarinen 40 vuotta työelämää Mikko Saarinen, Hannu Alapeltola, Lauri Kiviniemi - SAMK Asta Kujanpää arvostaa toimistonsa työrauhaa. Leila Mäkelä pitää työpaikkansa ilmapiiristä. Aloittaessaan toimistoharjoittelijana vuonna 1963 Asta Kujanpää ei varmaankaan uskonut, millaisia muutoksia hän pääsee kokemaan työurallaan. Vuonna 1968 hän aloitti nykyisen leipätyönsä eli kirjanpidon. Ala on muuttunut paljon siitä, kun hän astui kirjanpidon tehtäviin. Muutoksia on tapahtunut työtavoissa, työilmapiirissä ja työkulttuurissakin. - Aloittaessani kirjanpito merkittiin kaunokirjoituksella musta-puna-kultakantisiin kirjoihin.70-luvun alussa tuli reikäkorttisysteemi, jota voidaan sanoa atk-laitteiden edeltäjäksi. Noin vuosikymmen myöhemmin alkoi varsinainen atk-aika, joka tuli jäädäkseen. Vaikka tietokoneiden tulo on helpottanut hommia, varsinkaan alkuaikoina se ei sujunut täysin ongelmitta. Jatkuvasti uudistunut tekniikka ja ohjelmistot ovat varmistaneet sen, että ala on ollut jatkuvaa uuden oppimista, kertoo Asta Kujanpää. Työkulttuurin ehkä näkyvimpänä muutoksena on ollut hierarkian madaltuminen, sinuttelu työpaikoilla ja työpaikkailmapiirin muuttuminen neuvottelevammaksi. Vaikka muutokset parina vuosikymmenenä eivät ole olleet niin radikaaleja, niin silti uusia asioita on saanut jatkuvasti omaksua. Kysyttäessä mitä työ on opettanut vuosien varrella hän vastaa, että on ollut Mikko Saarinen jatkuvaa oppimista, sillä mikään koulutus ei ole täysin valmistanut alalle, vaan asiat on opittu tekemällä. Parin vuoden päästä koittavat eläkepäivät kuluvat rauhallisissa merkeissä kodinhoidon ja lastenlasten parissa sekä kesämökillä oleillessa. Monen kautta toimistosihteeriksi Leila Mäkelä aloitti kaupungin kansliassa hieman yli 40 vuotta sitten. Hän tuli harjoittelijaksi suoraan kauppakoulusta. Silloin kunnantoimisto sijaitsi vielä nykyisen musiikkiopiston tiloissa Keskuskadulla. Ensimmäisiin töihin kunnantoimistossa kuului postitusta, monistusta, konekirjoittajan avustajan toimia sekä puhelinvaihteen tuurausta. Tehtävät ovat vaihdelleet vuosien aikana, niihin on kuulunut mm. pinta-alalisien ja kotivoin maksatusta, vaaleihin liittyviä tehtäviä sekä hallituksen ja valtuuston käsittelyssä olevien asioiden täytäntöönpanoon liittyviä asioita. Tällä hetkellä hän työskentelee sosiaalikeskuksessa toimistosihteerinä. Hänen työkuvaansa kuuluvat muun muassa elatusturvaan liittyvät tehtävät sekä vammaishuollon toimistosihteerin tehtävät. Uusi tekniikka ja tietokoneet ovat tuoneet omat haasteensa, työtaakka on helpottunut, mutta tekniikka on myös haastanut oppimaan uutta. - Parasta työssäni on asiakkaiden kohtaaminen, kertoo Leila Mäkelä. Myös hän pitää hyvänä puolena sitä, että on oppinut uuden työn ja sen haasteet tullessaan nykyisiin tehtäviinsä. Työympäristön hän sanoo olevan hyvän. Oma rauha ja hyvä yhteishenki työpaikalla ovat asioita, joita hän arvostaa. 4

Kysykää ympäristöstä Tiina Aaltio ja Pilvi Urpalainen - SAMK Kankaanpään Yhteislyseon luonnontieteellisen linjan abiturientit yhdessä opettajiensa Anne Kalliomäen ja Johanna Rantamäen kanssa järjestivät 16. marraskuuta kestävän kehityksen teemapäivän. Päivä oli ympäristökasvatuksen kurssin huipentuma. Yhtenä teemapäivän aiheena oli kierrätys. - Tarkoituksena on jakaa tietoa kierrätyksestä myös muille koulun oppilaille, kertoi 3.-luokkalainen Linda Hautamäki. Ohjelma alkoi aamulla yhteisellä kokoontumisella Lyseosalissa. Tämän jälkeen luokat kiertelivät tutustumassa esittelypisteisiin. Pilvi Urpalainen Ympäristövalistusta kädestä pitäen Ekokassien tekopisteessä jokainen oppilas sai painaa ympäristöaiheisen kuvan kangaskassiin. Kassin sai lunastaa itselleen yhdellä eurolla. Tuoton luokka antoi valitsemaansa hyväntekeväisyyskohteeseen. Kulutuksen "Catwalkilla" oppilaat saivat tietoa yleisimpien vaatemerkkien ekologisuudesta. Osastoa valmistellut Janette Hautaluoma oli yllättynyt muutamien Valmiita ekokasseja kuivumassa. Pilvi Urpalainen Kulutuksen "Catwalkilla" moni yllättyi joidenkin tunnettujen vaateyritysten heikosta ympäristövastuusta. vaateyritysten heikosta ympäristövastuusta. ATK-luokassa oppilaat saivat selvittää netissä olevan testin avulla, kuinka suuri heidän ekologinen jalanjälkensä on. Testissä selvitetään, miten omat kulutustottumukset vaikuttavat ympäristöön. - Testistä selviää myös se, montako maapalloa tarvittaisiin, jos kaikki eläisivät samalla tavalla, toisia oppilaita auttamassa ollut Suvi Marin kertoi. Kierrätyspisteessä tutustuttiin ensin eri materiaalien kierrätykseen. Sen jälkeen testattiin, miten hyvin asiat oli opittu. Paikalla oli erilaisia jätteitä, jotka piti lajitella oikeisiin astioihin. - Lajittelua saattaa vaikeuttaa se, että osa jätetavarasta on valmistettu useammasta eri materiaalista, arveli pisteestä vastuussa oleva Paavo Kuosmanen. Oppilaat saivat myös tuoda omia tavaroitaan "tavaratorille" ja vaihtaa niitä toisten kanssa. Lisäksi ohjelmassa oli Tomi Hulmin ajatuksia ja keskusteluja herättänyt ilmastonmuutosluento ja luokkien välinen ympäristöaiheinen tietovisa. Kankaanpään jätehuollosta ja lajittelusta oli kertomassa Matti Kankaisto. Päivä huipentui opiskelijoiden itsensä tekemään ekovideoon. Kurssin opiskelijat ovat alkaneet pohtia teemapäivän valmistelujen aikana omaa käyttäytymistään ja sen muuttamista ympäristöystävällisempään suuntaan. - Kierrätys on asennekysymys, kiteytti Paavo Kuosmanen. 5

Tervehdys musiikkiopistolta! Olen aloittanut rehtorin toimintani 1.10.2007 alkaen. Edeltäjäni rehtori Juhani Numminen ja apulaisrehtori Kai Nummelin jättivät tärkeän perinnön: innokkaan, akateemisesti koulutetun opettajakunnan, systemaattisesti kehitetyn, tunnetun, menestyvän oppilaitoksen sekä hyviä henkilösuhteita niin kaupungin sisällä kuin Satakunnassa ja valtakunnallisestikin. Yritän omasta puolestani vaalia heidän perintöään. Totta kai, musiikkiopistossa on alkanut uusi aikakausi. Uuden rehtorin näkemys, johtotyyli ja persoona tulevat vaikuttamaan opiston elämään tulevina vuosina. Kun mietin, mitä asioita itse toivoisin uuden rehtorin toiminnalta, tulevat mieleeni seuraavat asiat: 1. Asiakkaana toivoisin, että rehtori luo opiskeluympäristön, jossa on mukava harrastaa ja jossa on varmistettu myös edellytyksiä alan opiskeluihin. 2. Henkilökuntana toivoisin, että rehtori innostaa, arvostaa ja kehittää. Lisäksi odottaisin uuden rehtorin toimivan tasapuolisesti ja annettujen sanojensa/lupaustensa mukaisesti. On erityisen tärkeää, että rehtori toimisi eräänlaisena siteenä, tiedottajana niin kaupungin ja musiikkiopiston, kuin muidenkin toimijoiden välillä. Soitinopettajien erikoistyöaika - sillä opetus tapahtuu pääasiassa iltapäivisin, joskus myöhään illalla - tekee helposti opettajista eräänlaisia erakoita. Ilman rehtorin viestittäjäroolia henkilökunta jää mm. kaikista kaupungin henkilöstöille tarkoitetuista asioista paitsi. Johdon aktiivinen tiedottaminen on tärkeää myös kun on kyse musiikkimaailman asioista. 3. Esimiehenä odottaisin rehtorin toimivan koko kulttuuritoimen strategian mukaisesti. Odottaisin myös alaiseltani avoimuutta ja suoraselkäisyyttä. Lisäksi edellyttäisin, että hänen tietonsa ovat jatkuvasti päivitettyjä alan ajankohtaisista asioista. 4. Luottamusmiehenä odottaisin selkeitä tietoja ja selostuksia musiikkiopiston asioista. 5. Kaupungin ylimpänä johtona odottaisin budjettikuria ja aktiivista osallistumista kaupungin imagon/ulkokuvan rakentamiseen. Yhteistyö ja kehittämisote olisivat myös tervetulleita uuden rehtorin puolelta. Mitä minä odotan? Niina Pitkänen/SK 1. Musiikkiopiston asiakkailta odotan, että opetukseen liittyvissä asioissa he ottavat ensin yhteyttä oman lapsen opettajaan ja vasta sen jälkeen rehtoriin. Lisäksi odotan, että he auttavat musiikkiopiston toimintaa samalla tavalla kuin ennenkin: innostavat, ja arvostavat lapsiensa harrastusta sekä kunnioittavat opettajien ammattitaitoa. 2. Henkilökunnan puolesta odotan luottamusta, asianmukaista, ammattimaista lähestymistapaa sekä minuun, että asiakkaisiin. Odotan ja edellytän, että he kehittävät omia ammattitaitojaan jatkuvasti. Pidän myös tärkeänä, että he tekevät aktiivista työtä jokaisen musiikkiopiston työntekijän viihtyvyyden puolesta työpaikalla. 3. Esimieheltäni odotan, että hän kunnioittaa asiantuntemustani ja kuuntelee mielipidettäni musiikkiopistoa koskevia asioita valmistellessaan. Lisäksi edellytän, että hän on puolueeton kulttuuritoimen päätöksiä tehdessään. Odotan myös, että hän välittää minulle kuuluvia tietoja kaupungin, kulttuuritoimen tai valtiovallan puolelta. 4. Luottamushenkilöiltä odotan, että he tekevät viisaita päätöksiä ja ilmoittavat tahtotilansa selkeästi. Odotan myös, että he antavat työrauhaa musiikkiopiston henkilöstölle. Viime aikojen epävarmat päätökset musiikkiopistoa koskevissa asioissa tekevät henkilöstön levottomaksi ja tällöin pätevä henkilökunta hakeutuu helposti muualle. Toiminnan jatkuvuuden ja laadun kannalta tämä on erittäin vahingollista! 5. Kaupungin ylimmältä johdolta odotan, että musiikkiopiston kapasiteetti ja mahdollisuudet otetaan huomioon kaupungin strategian painopistealueiden määrittelemisessä. Vapaaehtoisen, mutta lakisääteisen toiminnan pitkäjänteinen saanti on asukkaiden oikeus, joka edistää sekä heidän hyvinvointiaan että alueen kestävää kehitystä. Lopuksi ei jäänyt muuta, kuin toivoa meille kaikille omien toivomusten ja odotusten täyttymistä! Jos niin tapahtuu, voidaan olla varmoja, että musiikkiopiston perustajat ja kehittäjät ovat ylpeitä myös opiston uudesta aikakaudesta. Kankaanpäässä 24.10.2007 Anna Major Musiikkiopiston rehtori 6

Luovuus työkaluna Irja Ruotsalainen Virpi Tarpinen Alma (Kirsi Anttila) ja Johanna Myllykoski kahvittelivat 1970-luvun tyyliin. Toiseen osaan yleisöä johdateltiin musiikin siivin ("ei mennyt aika koskaan palaa"). Nyt elettiinkin vuotta 2007. Tietokone on rynnistänyt myös kotipalveluun. Aamuisin katsotaan ruudulta päivän suunnitellut työpaikat. Päivään mahtuu useita käyntejä saman asiakkaan luona ja kohtaamisia eri asiakkaiden kanssa. Kodinhoitajan työ voi keskeytyä monta kertaa aamun aikana kännykän soidessa, joskus toisella asiakkaalla on jo kova avun tarve ja odottamisen aika tuntuu pitkältä. Tilanneherkkyyttä ja joustavuutta tarvitaan. Turvapuhelinhälytykset ovat arkipäivää. Näytelmän kolmas osa kokosi nykypäivän monipuoliset haasteet ja vaatimukset yhteen. Ohjaajien kanssa pidettävät palaverit ovat tärkeitä työtä suunniteltaessa ja tiedon välittämisessä. Tarkkaavainen katselija saattoi poimia sieltä sen mitä Keskustan tiimi halusi kertoa vuoden toiminnasta. Työajan seurannan ja suunnitelmien avulla tiedetään tarkasti mikä on asiakastyön osuus kotipalvelutyössä. Asiakkaiden toimintakykyä ylläpidetään omatoimisuuteen kannustamalla, arkeen mahtuu jumppaa, lukutuokioita ja ulkoilua. Reimankallion Leivintupa täyttyi vanhustyön rautaisista ammattilaisista lokakuun 17. päivänä. Koolle oli tullut edustava joukko Kotipalvelusta ja Lohikon Vanhainkodilta viettämään vuosittaista Virikepäivää. Päivän tarkoituksena on vaihtaa näkemyksiä vanhustyön eri alueilta. Tänä vuonna järjestämisvastuussa oli kotipalvelun Keskustan tiimi. Koska luovuuden käyttö on sallittua myös arkisen aherruksen keskellä, päätettiin Keskustan tiimissä tehdä näytelmä. Ahkeran työryhmän ja tiimin ansiosta näytelmä sai ensiiltansa Virikepäivässä. Näytelmän ensimmäinen osa sijoittuu 1970-luvulle, jolloin kotipalvelun työ oli siivoamista, ikkunanpesua ja lastenhoitoa. Työtä oli enemmän kuin kiirettä. Tavallista oli, että 70-luvun vanhus oli iältään nuorempi ja siten myös fyysisesti parempikuntoinen kuin nykyisen kotipalvelun vanhusasiakas. Johanna Myllykosken verenpainemittaukset Hilmalta (Virpi Tarpinen) ovat nykypäivää. Irja Ruotsalainen 7

Tukioppilasleiri Kati Hietikko Katariina Kalliomäki, Julia Vanhatuuna, Emma Hakala, Satu Ylikoski, Santeri Syrjätie, Terhi Paloviita, Noora Hietaoja, Hanna Korpunen, Sanna Hemiä ja Milla Kulmala osallistuivat tukioppilasleiriin. 8 Tukioppilasleiri Kullaan Silokalliolla oli 8. - 9.11.2007. Leirin teemana oli: Olen lyömätön! Leirille lähti Kankaanpäästä 10 tukioppilasta ja heidän ohjaajansa. Kaiken kaikkiaan leirillä oli 104 tukioppilasta, 11 tukioppilasohjaajaa ja 8 MLL:n ohjaajaa. Silokalliolle päästyämme oli ilmoittautuminen, majoittautuminen ja ruokailu. Leirin aloitimme hiljaisella hetkellä Jokelan koulusurman takia. Sitten oli vuorossa koulujen esittäytyminen ja poliisin luento väkivaltaan liittyen. Leirin teemaan saimme tutustua enemmän toiminnallisissa pisteissä, joita lähdimme kiertämään klo 15. Ensimmäisenä oli romaninaisen piste, jossa hän kertoi meille romaneista. Toisella pisteellä katselimme videon rikoksista ja rangaistuksista, jonka jälkeen pääsimme tutkailemaan omaa olotilaa toiminnallisten korttien avulla. Neljännellä pisteellä keksimme omalle ryhmällemme nimen ja tutustuimme ryhmään vielä paremmin. Seuraavalla pisteellä kävimme läpi SPR:n kriisityöntekijän kanssa onnettomuustilanteita. Tämän jälkeen paneuduimme erilaisiin kiusaamistilanteisiin. Viimeisellä pisteellä teimme esityksen iltaa varten. Esitykseen annettiin valmiiksi materiaali: yhdellä ryhmällä materiaalina oli käärme, kaksi "puskaa" ja tukioppilasvyö. Näin oli kierros kierretty ja vuorossa oli ruokailu ja leirimuiston teko. Illalla oli vapaata ohjelmaa, johon kuului myös sauna ja kioski. Väkivallaton disko aloitettiin klo 21. Samaan aikaan ohjaajille oli järjestetty hetkeksi omaa ohjelmaa. Päivällä tehdyt esitykset esitettiin myös diskon aikana. Hiljaisuus alkoi 00.30. Perjantaina herättiin aamupalalle, jon- ka jälkeen lähdimme ulkotoimintaan. Iso joukkomme jaettiin jälleen pienemmiksi ryhmiksi. Ulkona oli erilaisia rasteja: jalkapalloa lentopallokentällä, sählyä lastauslaiturin rampilla, leikkimielistä kisailua ja lopuksi mentiin solmuun. Sisälle siirryttyämme kuulimme luennon nettiturvallisuudesta mm. ikävistä nettitilanteista. Luennon jälkeen oli loppusanat, palautteet ja ruokailu. Kotiin lähdettiin hyvillä mielin, monet leirimuistot rikkaampina. Kiitokset kuuluvat leirimme mahdollistajille: Pohjanlinnan koulun vanhempainyhdistykselle, MLL:lle ja Pelastakaa Lapsille! Julia Vanhatuuna 8B ja tukioppilasohjaaja Kati Hietikko

Lähtölaskenta käynnistetty Hannele Piippo-Fair Valtioneuvoston keväällä 2005 käynnistämä Paras-hanke kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi konkretisoituu vuoden päästä. Sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue SOTE muuttaa entisiä päätöksenteon ja toiminnan organisointimalleja, mutta palvelujen käyttäjä tuskin huomaa muutosta, ainakaan heti. - Uusi toimintamalli erottaa palvelujen tilaajat ja tuottajat, mutta päätöksenteko palveluiden ostamisesta säilyy kuntien luottamushenkilöillä, valaisee uutta organisaaiota kaupunginjohtaja Paavo Karttunen. Toimintaan mukaan osallistuvien kuntien valtuustot valitsevat yhteisen perusturvalautakunnan, jolla on ylin poliittinen valta ja joka on edustava kuntien kokoon nähden ja poliittisesti tasapainoinen. Lautakuntaan valitaan valtuuston varsinaisia jäseniä. Tällä varmistetaan kiinteä yhteys peruskunnan päätöksentekoon. Tämä lautakunta toimii palveluiden tilaajana. Palveluita tuottaa uusi perustettava liikelaitoskuntayhtymä, jonka ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous, sen jäsenet valitaan kustakin jäsenkunnasta. Liikelaitosyhtymäkunnassa on johtaja, joka on virkasuhteessa kuntayhtymään. Kuntayhtymän toimintaa ohjaa ja valvoo johtokunta, johon voidaan valita myös ulkopuolisia asiantuntijoita. - Toiminta tulee jatkumaan kuten ennenkin. Uuden liikelaitoskuntayhtymän henkilöstö koostuu kansanterveystyön kuntayhtymien nykyisestä henkilöstöstä ja kuntien sosiaalitoimesta yhtymään siirtyvästä henkilöstöstä. Jokapäiväisestä tuotannosta huolehtivalle henkilöstölle järjestelyillä ei ole välittömiä vaikutuksia, sanoo Paavo Karttunen. Kaupungin luottamushenkilöjohdon tuki sopimukselle antaa hyvän pohjan asian jatkovalmisteluille. Ennen toiminnan käynnistymistä on vielä lukuisia selvitettäviä asioita, joihin kaupunginhallitus ja eri työryhmät keskittyvät kukin tahoillaan. Selvitettäviä asioita ovat toimitilojen omistus/vuokraussuhteet, henkilöstön palkkarakenteet, uuden perusturvalautakunnan kokoonpano, joka nimien osalta paljastuu kunnallisvaalien jälkeen, palveluiden tuot- Henkilöstön näkökulma Krista Laurila teistamis- ja hinnoitteluperiaatteet, henkilöstön osaamispohja ja varsinaiset työtehtävät. Paavo Karttusen mukaan vuosi on riittävä aikataulu asian valmistelulle. Toiminnan käynnistämistä varten palkattava projektisihteeri kokoaa erilliset palaset yhteen, niin että toiminta saatetaan käyntiin vuoden 2009 alusta. Koulukeskuksen auditorioon kokoontui 16. marraskuuta iso joukko perusturvakeskuksen väkeä. Iltapäivän agendana oli tiedotustilaisuus SOTE-piirin mukanaan tuomista muutoksista henkilöstön näkökulmasta. Tiedotustilaisuudesta vastasi kaupunginjohtaja Paavo Karttunen. Vaikka suurimmat muutokset toteutuvat vasta vuoden 2009 alusta, perusturvakeskuksen henkilöstön kokoonpano muuttuu jo vuoden vaihteessa päivähoidon siirtyessä sivistysjohtajan alaisuuteen kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti. Päivähoidon alueohjaajat tarttuivat topakasti tuumasta toimeen kutsumalla uuden esimiehensä palaveriin tulevaisuuden suuntaviivojen selvittämiseksi jo ennen varsinaista vahdin vaihtoa. SOTE-piirin alaisuuteen siirtyvää henkilöstöä koskevat keskeiset periaatteet on kirjattu sopimukseen, joka löytyy Kankaanpään kaupungin www-sivuilta kohdasta Päätöksenteko. Lähtökohtana pidetään toiminnan jatkumista ensisijaisesti omissa toimitiloissa. Uudelleen järjestelyn myötä syntyvät uudet tehtävät tullaan täyttämään ensisijaisesti sisäisin hakumenettelyin. Ehkä suurin haaste lienee useamman organisaation toimintakulttuurin yhteensovittaminen. Sekä kaupunginjohtaja että sivistysjohtaja korostivat, että haasteet ovat ylitettävissä avoimesti keskustelemalla ja neuvottelemalla. Avointa keskustelukulttuuria tarvitaan myös lukuisten käytännön asioiden ratkaisemisessa. Käytännön toimintaa koskeviin kysymyksiin ratkaisumalleja valmistelevat yhteistoiminta-alueen henkilöstöstä koostuvat työryhmät, jotka nimetään heti, kun SOTE-piirin muodostumista koskeva päätöksentekoprosessi on saatu päätökseen. Kaupunginjohtaja kannusti kirjaamaan avoimia kysymyksiä ylös ja toimittamaan ne ryhmien käsiteltäväksi niiden nimeämisen jälkeen. 9

Tuomas Väinä Koulukeskuksen rakennustyömaa oli 1970-luvun puolivälissä jokapäiväinen keskustelunaihe Kankaanpäässä. Valtava rakennuskompleksi! Ei kattoa ollenkaan! Tarpeellisuutensa keskus on vuosikymmenien saatossa osoittanut kiistattomasti. Vähitellen myös katto havaittiin hyödylliseksi. Yhteen pihapiiriin Yläasteen ensimmäinen rehtori Jouko Nurminen oli luotsaamassa Kankaanpään koulujärjestelmää kohti peruskoulua vuonna 1974. Koulukeskus valmistui vasta kolme vuotta myöhemmin, joten yläasteen ensimmäiset toimintavuodet olivat melkoista hajaannuksen aikaa. - Koulu toimi enimmillään kahdeksassa tai yhdeksässä eri paikassa Niinisaloa myöten. Koulusuunnittelutoimikunnan selkeä kanta oli, että peruskoulun yläasteen tilat sijoitetaan yhteen paikkaan. Vanhat tilat olivat paitsi hajallaan, myös pieniä ja vanhanaikaisia, Jouko Nurminen toteaa. - Kaupungin asennoituminen koulukeskusprojektia kohtaan oli koko ajan erittäin myönteistä, hän kiittelee. Tasakatto kelvoton Koulukeskukselle löytyi paikka aivan keskustan tuntumasta, josta kaupunki omisti sopivan maakappaleen. Liikuntakeskus ja ammattioppilaitos olivat lähellä, ja lukiotakin kaavailtiin samaan yhteyteen. Jo rakentamisaikana koulu tunnettiin nimellä Hehtaarikoulu. Se sai kantaa kansan suussa tätä nimeä hyvin pitkään, joskaan nykyisille oppilaille se ei enää ole kovin tuttu. Outona pidettiin sitä, että koulusta tehtiin hallintosiipeä lukuun ottamatta yksikerroksinen. Rakennustoimikunnassa mukana ollut Jouko Nurminen muistaa ihmetelleensä joskus, onko tasakatto tosiaankin hyvä ratkaisu. Hänelle jäi vaikutelma, että oppineisiin rakennusalan edustajiin nähden hän oli maallikko ja hänen toivottiin pitävän näissä asioissa suunsa kiinni. - Katto alkoi vuotaa jo muutaman vuoden kuluttua. Osasyynä tähän oli se, että katolle oli asennettu vääränlaista huopaa. Tehtaalla oli uusi tuote, jonka ominaisuuksia ei tarpeeksi tunnettu. Huopa ei kestänyt lämpötilanvaihteluita, repeili ja alkoi päästää veden läpi, Jouko Nurminen kertoo. Peruskoulun myötä Hehtaarikouluun Ensin soraa, sitten aumakatto Katon vuotamisen käytyä sietämättömäksi perustettiin kattoremonttitoimikunta, jonka puheenjohtajaksi Nurminen määrättiin - tosin ilman että hänen suostumustaan tehtävään olisi kukaan huomannut kysyä. Toimikunta hankki myös lakimiehen selvittämään, keneltä katon vuotamisesta voisi saada korvauksia. Lakimiehen kanta oli, ettei korvauksia saa mistään. Käräjöinti päättyisi joka tapauksessa kaupungin tappioon, koska se oli ottanut vastaan rakennuksen, joka oli rakennettu sen hyväksymien piirustusten mukaan. Niinpä kattoremontti maksettiin kaupungin pussista. - Katto päätettiin singeloida: katolle levitettiin soraa, jonka tarkoitus oli tasata lämpötilanvaihteluita ja siten estää huovan repeileminen, Jouko Nurminen selvittää. Tilanne kuitenkin vain paheni. Lopulta päätettiin poistaa sora ja rakentaa aumakatto, josta tulikin sitten myös ulkonäön puolesta varsin onnistunut. Pohjois-Satakunnan sääoloihin sopimattomaan kattoratkaisuun päädyttiin osaksi siksi, että mallia haettiin muun muassa Tanskan ja Etelä-Ruotsin uusista, moderneista koulurakennuksista. Sikä- läiset ratkaisut eivät kuitenkaan toimineet Suomessa - mahtoivatko ne pidemmän päälle toimia muuallakaan. Katon vuotaminen aiheutti koululla vuosia kestäneen saavikauden, jonka jokainen oppilas ja opettaja varmasti muistaa. Sadesäällä vuotokohtiin tuotiin saaveja, joiden reunat painoivat ajan mittaan kokolattiamattoon valmiit renkaat vuotokohtien merkiksi. Silti toimiva ja tarpeellinen koulu Hannele Piippo-Fair Katto-ongelmista huolimatta tilat toimivat hyvin. Vähitellen syntyi muutostarvetta, jolloin 1970-luvun hengen mukaisista avotiloista muodostettiin uusia luokkahuoneita rakentamalla lisää seiniä. Arkkitehti ei tästä pitänyt, mutta hänen mielipidettään ei kysytty. - Enimmillään yläasteella oli yli 700 oppilasta. Turhaksikin arveltu koulukeskus oli tuolloin ääriään myöten täynnä mutta toimi hyvin, muistaa Jouko Nurminen. Alku uudessa koulussa oli Nurmisen mukaan varsin arkinen, sillä kaikilla oli paljon työtä toiminnan käynnistämisessä. Mitään varsinaisia avajaisjuhlallisuuksia ei pidetty. Kaupunginjohtaja Ennu Virtanen puhui keskusradion kautta, ja sitten käytiin opiskelemaan. 10

Pohjanlinna - opetuksen pikku jättiläinen Jättiläiskoulun rakennussuunnitelmat ylittivät monen aikansa päättäjän hurjimmatkin visiot 1970-luvulla. Koulun valmistuttua kaupunkia pidettiin yleisesti koulutuspolitiikan edelläkävijänä Turun ja Porin läänissä. Suurella ja modernilla rakennuksella toivottiin ratkaisevan koululaitoksen tilaongelmat vuosikymmeniksi eteenpäin. Kutsuvieraille ja opettajakunnalle järjestetyssä juhlassa rehtori Päivi Javanainen valaisi koulun muuttunutta tilannetta. - Kengät jätetään edelleen naulakon alle ja ylijärjestäjät istuvat tärkeinä henkilöinä virkapaikallaan. Koulusta jaetaan koteihin tiedotuslehti, netti yhteydenpitäjänä kodin ja koulun välillä on vasta kehittymässä. Oppilaamme menestyvät hienosti paitsi koulussa myös harrastuksissa, kunniaa tulee niin urheilusta kuin taideosaamisestakin. Oppilaskunnan ja tukioppilaiden toiminta on edelleen vakaalla pohjalla. Oppilaiden osallistuminen on edelleen yksi koulun tavoitteista. Säästökuurille 1990-luvulla alkaneet koulutoimen laajamittaiset säästöt karsivat monia koulun Hannele Piippo-Fair toimintoja. Silti koulussa ponnisteltiin tasokkaan opetuksen puolesta. - Säästöpaineet ovat edelleen todellisuutta, opetussuunnitelma on muuttunut kansallisesti ohjaavaan suuntaan, ja valinnaisuutta on haluttu vähentää. Koulussa ovat korostuneet turvallinen oppimisympäristö merkitys ja oppilaan vaikutusmahdollisuudet, erilaiset hankkeet ovat osa myös meidän koulun toimintaa. - Koulusta ovat kadonneet kymppiluokka ja tasokurssit, jotka aikanaan puhuttivat. Kouluneuvostoja ei enää ole, politiikka on tämän päivän nuorille enemmän tai vähemmän kaukainen juttu. Kerhotoimintaan ei ole enää resursseja, vaikka tarve ei ole poistunut. Rehtori Päivi Javanaisen tulevaisuustoiveet keskittyvät oppilaisiin. - Uskomme ja toivomme, että retrohenkinen rakennus tullaan korjaamaan vastaamaan 2000 luvun tilatarpeita.. Haluamme tulevaisuudessakin antaa oppilaillemme hyvän perusopetuksen, kasvatusta unohtamatta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pätevä ja osaava henkilökunta on tärkein voimavara. Myös kotien antama tuki opetustyölle on tärkeää. Haluamme toimia yhteistyössä ympäristömme kanssa. Kolmen vuosikymmenen kehitys on osoittanut, että resursseja koulun toimintaan tuskin tulee olemaan runsaasti tulevaisuudessakaan, siitä huolimatta, että koulutusta ja opetusta pidetään tutkimustenkin valossa tärkeänä. Muistaa sopii, että perusopetuksen kannattavuus ja tulos mitataan usein vasta vuosien päästä, se ei ole euroilla määritettävissä. Haluan uskoa, että koulutoimen resursseja jaettaessa ei unohdeta pääasiaa, oppilasta. Hannele Piippo-Fair Pohjanlinnan koulun 9. lk:n oppilaat lukivat juhlassa mielikuvia koulustaan: POHJANLINNA = Paljon Oppilaita, Hauskoja, Jännittäviä, Auttavaisia, Nopeita, Lahjakkaita, Innokkaita, Nauravaisia, Neroja, Ahkeroivat. 11

Aidan yli oppimaan Kuvataiteen perusopetusta aikuisille AITA-kuvataidekoulussa Harri Rauhaniemi Pia Haapala-Rauhaniemi Petri Ranta ja Katja Sinnemäki ovat mukana kuvataiteen aikuisryhmän perusopinnoissa. 12 Tänä syksynä aloitettiin yhtenäinen ja pitkäjänteinen kuvataiteen perusteiden opetus aikuisille Pohjois-Satakunnan Alueopistolla. AITA-kuvataideopetuksessa annetaan kuvataiteen perusopetusta lähiopetuksena aikuisille yleisen oppimäärän mukaan. Opetushallituksen laatimat opintosuunnitelman perusteet ovat opintojen pohjana. Opetus on tarkoitettu yli 18-vuotiaille. Pohjois-Satakunnan Alueopistossa opintonsa aloitti kuluvan vuoden syksyllä viidentoista hengen aikuisryhmä. Kuvataiteen perusopinnot on suunniteltu kolmivuotisiksi. Ensimmäisenä lukukautena on opiskeltu mm. asetelmapiirustusta ja -maalausta, värioppia ja sommittelua. Tunnelma oppitunneilla on ollut innostunut. Kurssin sisällöt on suunnitellut Pia Haapala-Rauhaniemi ja Harri Rauhaniemi, jotka toimivat myös kurssin opettajina. Opiston toimintaan on ollut helppo lähteä mukaan, sillä korkeaa aitaa aloittamiselle ei ole. Kiinnostus aihetta kohtaan riittää, sillä jokaisella on mahdollisuus kehittää taitojaan myös elämän tällä osaalueella. Tämä vaatii vain ennakkoluulottomuutta ja positiivista asennetta. Taiteen hienoimpia puolia onkin se, että oikeus sen harjoittamiseen ja harrastamiseen kuuluu kaikille eikä se ole sidoksissa institutioihin tai ns. taiteen ammattilaisuuteen, vaikka meille usein näin uskotellaankin. Taiteen perusopetuksen tehtävänä on luoda perustaa emotionaaliselle, esteettiselle ja eettiselle kasvulle sekä antaa edellytyksiä elinikäiseen taiteen harrastukseen. Kurssilaiset ovat olleet hyvin motivoituneita opiskeluunsa. Perusopintojen opiskelujen päätyttyä opiskelija saa myös todistuksen. Todistuksen saaminen edellyttää kaikkien kuuden opintokokonaisuuden osioiden ja niihin sisältyvien tehtävien suorittamista. Perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on mahdollisuus jatkaa syventäviä opintoja neljän opintokokonaisuuden verran, jonka jälkeen hän saa päättötodistuksen.

Ihan aikuisten oikeesti Susanna Alanen - SAMK On marraskuinen torstai-ilta. On pimeää ja märkää, tuuli ulvoo. Ryhmä aikuisia saapuu yksitellen tai pareittain koulukeskuksen aulaan. He siirtyvät auditorioon. Pian hiljainen auditorio täyttyy naurusta; synkkä sää ja työhuolet ovat kuin pois pyyhkäistyjä. Aikuisten ilmaisuryhmä "Aikuisten oikeesti" aloittaa viikoittaisen tapaamisensa. Kuka, mitä, hä "Aikuisten oikeesti" on Pohjois-Satakunnan Alueopiston syksyn 2007 kurssitarjottimen antia. Kurssilla on 16 aikuista. Ryhmän vetäjä Jari Hiltunen opettaa Kankaanpään Opistossa ja vetää lisäksi Alueopiston teatteriryhmiä. - Me ajateltiin, että perustetaan tällainen talviryhmä, kun niitä kesäteattereita kuitenkin jo on eikä tällaista vastaavaa ryhmää aikuisille vielä ollut olemassa. Nämä ihmiset eivät ole suinkaan mitään ammattinäyttelijöitä, mutta heissä kaikissa on se tärkein, se kipinä. Ihan ensimmäiseksi ryhmästä luotiin turvallinen. Syksyn mittaan olemme paneutuneet liikkeeseen ja heittäydytty tähän hommaan. Ihmiset uskaltavat kokeilla, joskus epäonnistuakin ja nauraa itselleen. Teksteihin on tutustuttu ja pieniä harjoituksia tehty. Tämä on valtavan mukavaa hommaa, Hiltunen kertoo. Ilmaisuryhmä aloitti syyskuun alussa ilmaisun perusteista. Ihmiset tulevat ryhmän tapaamisiin rentoutumaan ja unohtamaan arjen. Positiivinen asia on, että ryhmään kuuluu myös neljä miestä. Kaikkihan tietävät, ettei ilmaisu ole suomalaisen miehen vahvimpia puolia. Ilmaisun ihana anti Hiltunen jakaa ryhmän neljään ja antaa kullekin Veikko Huovisen tekstit luettaviksi. Sika, pässi, kana ja mullikka lähtevät omaan soppeensa, murhaaja ja tuomari omaansa, silakkalaatikon tekijä Kylli Susanna Alanen Pieni jännitys saa veren kiertämään ja silmät loistamaan. Ilmaisuryhmässä ei ujostella, vaan annetaan mennä. kokoaa oman joukkonsa ja terveyspoliisit astelevat harjoittelemaan virkaansa. - Kyllä meillä on tarkoituksena saada jokin esitys kasaan keväälle. Tämä ryhmä on loistava. Vaikka tämä ei varsinaisesti vakavaa näyttelyä ole ja tänne tullaan lähinnä akkuja lataamaan, niin silti tehdään kuitenkin tosissaan. Suuren suosion saanut aikuisten ilmaisuryhmä aiotaan toteuttaa myös ensi syksynä. Roolin takana Susanna Alanen "Ilmaisulla on parantava voima", toteaa Jari Hiltunen. Ilmaisutaito on selkeästi vienyt ryhmäläiset mennessään. Kaikki ovat vapautuneita ja rentoja, hymy kasvoilla. Toiset ovat näytelleet nuoruudessaan, toiset silloin tällöin, jotkut vähän enemmän. - Kyllä meillä taitaa kaikilla olla joku esiintymisvietti, osa ryhmän naisista nauraa. - Tämä on vastapainoa työlle, ihanan piristävää. Täällä saa mahdollisuuden myös tutustua uusiin ihmisiin ja tietysti tämä lujittaa esiintymisvarmuutta. Ilmaisu on itsensä voittamista ja ihanaa hulluttelua. Jäämme jännityksellä odottamaan, mitä nauruhermoja kutkuttavaa kankaanpääläiset saavat ensi keväänä nähdä, ihan aikuisten oikeesti. 13

Pohjanlinnan uudet opettajat Pohjanlinnan koulussa työskentelee seitsemän uutta opettajaa. Koulun 8E-luokan oppilaat haastattelivat heitä ja esittelevät heidät nyt myös Viskurin lukijoille. Sari Aatolainen Ari Huttunen de Carvalho Ari viettää mielellään paljon vapaa-aikaansa kahden pienen poikansa kanssa, eikä muille harrastuksille jää juuri aikaa. Milla Kulmala ja Maria Raittila Anniina Kuusinen Sari Aatolainen saapui Pohjanlinnan kouluun syksyllä 2007. Hän toimii koulussamme Arto Tuomiluoman vuorotteluvapaan sijaisena tämän lukuvuoden. Hän opettaa teknistä työtä, ja on opettanut muun muassa monissa Porin kouluissa. Sari tykkää opettaa ja näyttää uusia asioita oppilaille. Sari osaa opettaa asiat niin, että oppilaita kiinnostaa olla ja käydä tunneilla. Sari kertoo asuvansa Porissa ja käyvänsä sieltä käsin Pohjanlinnan koulussa opettamassa. Vapaa-ajalla hän tykkää käydä lentämässä lentokoneilla ja korjata niitä. Harrastukseen kuuluu myös moottorilennonopetus sekä ohjaajana toimiminen lennokkikerhossa. Tarkkuuslennossa on tullut SM-tason menestystä, ja MM-kisoihinkin Sari on osallistunut. Pohjanlinnan koulussa on Sarin mielestä viihtyisää, ja täällä on kiva opettaa oppilaita ja tutustua toisiin opettajiin. Santeri Kuusniemi, Tino Lindroos ja Jukka Rannikko 14 Ari Huttunen de Carvalho työskentelee Pohjanlinnan koulussa kuvataiteen opettajana. Hän on 30-vuotias. Ari asuu nykyisin Porissa, mutta hän kertoo syntyneensä pienessä rannikkokaupungissa Pohjois-Portugalissa, josta hänen isänsä on kotoisin. Hän muutti Suomeen vuonna 2000 tullessaan armeijaan ja on viihtynyt täällä jo seitsemän vuotta. Alkuaika armeijassa oli vaikeaa huonon kielitaidon vuoksi, Ari kertoo. Suomea hän pitää erilaisena mutta kuitenkin viihtyisänä maana Portugaliin verrattuna. Ari on opettanut aiemmin kuvataidetta myös vuoden Portugalissa ja Porissa sekä viisi vuotta Vantaalla. Hän pitää kuvataiteen opettamisesta ja mainitsee koulumme oppilaiden ja opettajien olevan mukavia. Anniina Kuusinen toimii liikunnanopettajana Anneli Palmun sijaisena Pohjanlinnan koulussa ainakin tämän vuoden. Hän on viime kevään ylioppilas ja aikoo tulevaisuudessa lähteä opiskelemaan liikunnanopettajan ammattiin. Anniina on kotoisin Hyvinkäältä, jossa hän asui kolme vuotta lapsuudestaan,

minkä jälkeen hän muutti Kankaanpäähän. Anniina kertoo haluavansa liikunnanopettajaksi, sillä hän pitää liikunnasta ja haluaa kertoa liikunnan tärkeydestä myös muille. Hän haluaa myös muiden oppivan taitoja, joita hän itse osaa. - Kankaanpäässä on loistavat liikuntamahdollisuudet ja työkaverit ovat todella mukavia ja minut otettiin hyvin vastaa uutena opettajana, Anniina kertoo. Harrastuksia Anniinalla on lukuisia, joista mainittakoon aerobicin- ja stepinohjaus, lenkkeily, hiihto, pyöräily sekä uinti. Vapaa-ajallaan hän harrastaa myös lukemista. Elina Hölttä ja Kaisa Koskinen hyvät ja palvelut monipuoliset. Marikan mielestä parasta Pohjanlinnan koulussa ovat hyvä ilmapiiri ja aktiiviset oppilaat. Jarkko Kallio, Jukka Lammi ja Tuomas Raittila Terttu Ojala Karoliina Pigg Marika Nieminen Kankaanpään Pohjanlinnan koulun kotitalouden ja terveystiedon opettaja Marika Nieminen on 32-vuotias. Hän tuli Pohjanlinnan kouluun syksyllä 2007. Marika on kotoisin Virroilta. Hän tuli Kankaanpäähän Hämeenlinnasta. Aiemmin hän on opettanut ympäri Hämettä, neljässä koulussa. Hän on opettanut noin kahdeksan vuotta. Marika asuu Sevionrannassa Kankaanpäässä. Hän tykkää opettaa kotitaloutta, koska oppilaat ovat yleensä motivoituneita ja innostuneita ruoanlaitosta ja leivonnasta. Marikan harrastuksia ovat muun muassa jumppa, kävely, pyöräily, käsityöt ja lukeminen. Hän pitääkin siitä, että harrastusmahdollisuudet ovat Kankaanpäässä Lehtori Terttu Ojala aloitti Pohjanlinnan koulussa tänä syksynä. Aiemmin hän on opettanut Ruukin yläasteella, Orimattilan yläasteella, Kauhavan yläasteella sekä Nurmon yläasteella. Terttu on kotoisin Jurvasta ja asuu nykyään Kauhajoella. Sieltä hän käy opettamassa Pohjanlinnan oppilaille matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Hän tykkää opettaa kaikkia näitä aineita, mutta toteaa kuitenkin, että opettaisi ehkä mieluiten kemiaa. - Tykkään opettaa tässä koulussa, sillä oppilaat käyttäytyvät hyvin, he ovat ahkeria, työrauhaongelmia ei ole ja minut otettiin uutena opettajana hyvin vastaan, Terttu sanoo. Hän kertoo opettavansa mielellään täällä, koska jokainen päivä on erilainen ja koulun oppilaat ovat jo sen ikäisiä, että sanovat mielipiteensä suoraan. Hän lisää kuitenkin, että oppilaat ovat lähes samanlaisia joka koulussa, jossa hän on opettanut. Lopuksi hän esittää toiveen, että oppilaat voisivat olla hieman aktiivisempia tunneilla viittaamalla enemmän. Julia Mattila ja Krista Virtanen Karoliina Pigg, 23, tuli Pohjanlinnan kouluun tänä syksynä äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi. Parkanossa asuva Karoliina valmistui Oulun yliopistosta kesällä 2006. Muhoksen lukiossa ja yläkoulussa aiemmin opettanut Karoliina syntyi Oulussa, mutta vietti suurimman osan lapsuudestaan pääkaupunkiseudulla. Äidinkielen ja kirjallisuuden lisäksi hän opettaa ilmaisutaitoa ja videokuvausta. - Äidinkieli on kuitenkin lähimpänä sydäntä. Pidän paljon opettamisesta, koska nuorten kanssa on niin mukava olla. He ovat niin suoria, aitoja ja positiivisia, Karoliina jatkaa. - Pohjanlinnan koulu on iso koulu, jonka toiminta on hyvin organisoitu ja yhteisistä säännöistä pidetään kiinni. Aamuisin on mukava tulla kouluun, koska täällä on niin hyvä ilmapiiri, hän kertoo. Vapaa-aikaansa Karoliina viettää kirjallisuuden parissa, maastoratsastamalla sekä 2,5- ja 1-vuotiaiden tytärtensä kanssa leikkimällä. Markus Kytöharju, Aleksi Mattila ja Riku Niiranen 15

Anna Saarinen Nuorten ajatukset puhuttavat Ihmisen hyvinvoinnin perustana on mielenterveys ja sen kehittymiseen vaikuttaa nuorten kasvuikä. Kaikki oppivelvollisuusikäiset käyvät koulua ja siksi koulun merkitys on erittäin suuri. Vuoden 2006-2007 vaihteessa saapui lehtori Kirsi Tervolan viransijaiseksi Anna Kaisa Saarinen. Hän on valmistunut vasta vähän aikaa sitten ja onkin työskennellyt ennen Pohjanlinnan koulua vain Tampereella. Siellä Saarinen on tehnyt vain lyhyitä sijaisuuksia. Vaikka hän asuu Tampereen kupeessa, Sääksjärvellä, hän käy töissä täällä Kankaanpäässä. Lapsuutensa hän asui Tampereella. Anna Saarinen opettaa biologiaa, maantietoa ja terveystietoa. Hän kuvailee niitä mielenkiintoisiksi aineiksi, joita on mukava opettaa. Pohjanlinnan koulun oppilaista hän pitää myös, koulu on kuulemma elinvoimainen ja vilkas yhteisö, johon on sopeutunut hyvin. Vapaa-ajallaan Saarinen käy vaelluksilla ja kävelyreissuilla Lapissa miehensä kanssa. Hän harrastaa rullaluistelua ja käy myös ahkerasti uimassa. Heta Haapala, Tiina Kuronen ja Hanna Loukkaanhuhta Kati Viinikka - SAMK Mielenterveystyöntekijä Terttu Männistö sekä kouluterveydenhoitaja Irma Hämäläinen pääsevät päivittäin toimimaan nuorten kanssa. Molemmilla on vuosien varrelta kertynyt korvaamatonta kokemusta kommunikoinnista ihmisten parissa. Elekieli osana tulkintaa Nuoria askarruttavia ajatuksia ovat niin suhteet vanhempiin, opettajiin kuin ystäviinkin. Myös tulevaisuus ja seurustelusuhteet pohdituttavat runsaasti. Monia kasvuikäisiä mietityttää myös se, ovatko he erilaisia kuin muut. Näistä ajatuksista puhutaan usein ystävien kanssa. Nuoret helposti ajattelevat, että he eivät voi puhua ajatuksistaan vanhemmilleen, mutta saattaisivat yllättyä positiivisesti kertoessaan tunteistaan. - Nuoret eivät välttämättä osaa pukea sanoiksi omia tunteitaan. Kun kertominen tunteista on vaikeaa, voidaan huomioida oireita ja eleitä. Paha olo ja ongelmat saattavat ilmentyä mm. unettomuutena, pääkipuna tai poissaoloina. Valtakunnallisen oppilaskyselyn tulokset osoittavat, että Kankaanpäässä oppilaat kokevat terveydenhoitajan vastaanotolle tulemisen helpoksi. Kysely osoitti myös parannusta edellisiin vuosiin verrattuna useissa asioissa ja maakunnallisella tasolla täällä asioiden olevan hyvin. Nykyajan yhteiskunnassa pidetään tärkeänä yksilönä toimimista. Tämä osaltaan luo kohtuuttomia paineita selvitä läpi kasvuiän, jolloin nimenomaan kaipaa tukea ja ystäviä lähelleen sekä tunnetta olla osana ryhmää, Terttu Männistö ja Irma Hämäläinen opastavat. Kati Viinikka Lisäksi Pohjanlinnan koulussa aloitti eri tehtävissä myös muutamia muita, jo tuttuja koulupuolen työntekijöitä. Aiemmin kotitaloutta opettanut Kaisa Kallio toimii nyt oppilaanohjaajana. Hänen kolleganaan on Kangasmetsän koulusta siirtynyt Helena Kajaala-Ylikoski. Maarit Ylikoski opettaa kahdeksansien luokkien pienryhmää. Hannu Heikintalo tuli jatkamaan Aimo Lahdensivun työtä tämän jäätyä eläkkeelle matematiikan lehtorin virasta. Koulunkäynninohjaaja Jenni Hakasen äitiyslomansijaisena toimii Sari Perkiö. 16 Irma Hämäläinen ja Terttu Männistö pohtivat yhdessä nuorten kanssa nuoria mietityttäviä ajatuksia.

Kati Viinikka Kaupunki tukee liikkujaa Joskus nuorilla on tunne, että elämänote lipsuu käsistä, silloin apu voi löytyä läheisiltä tai terveydenhuollon ammattilaisilta. Koko Suomen menetys Jokelan ampumavälikohtaus on koskettanut koko Suomen kansaa ja vaikuttanut paljon myös nuorten ajatuksiin. Media on reagoinut vahvasti ja näyttää paljon materiaalia, jota monet eivät ole välttämättä valmiita näkemään. Tämän jälkeen turvallisuuden tunteen luominen on todella tärkeää. Nuoret surevat omalla tavallaan eivätkä he välttämättä pura ahdistustaan näkyvästi. He eivät näe kauaskantoisia seurauksia, vaan tunteet saattavat purkautua myöhemmin muiden asioiden yhteydessä. Ahdistunut ilmapiiri leviää aikuisilta lapsille sekä koulussa kulovalkean tavoin. Normaali koulurytmi auttaa suruprosessissa. Kankaanpään kouluissa pidettiin Jokelan tapahtuman jälkeen tilaisuuksia, joissa käsiteltiin tragedioita. Rajat ovat osa ennakointia Irma Hämäläinen ja Terttu Männistö kertovat, että oikeanlaisten rajojen asettaminen nuorille on osaltaan ennaltaehkäisevää työtä. - Koulussa ja kotona on osoitettava, että on selkeät ohjesäännöt, jolloin mm. koulun poissaoloihin puututaan. Kotona vanhempien tulisi reagoida lastensa äkillisiin muutoksiin puhumalla heidän kanssaan. Tarvittaessa tukea saa ottamalla yhteyttä ammattiauttajiin. Olennaista olisi tehdä yhteistyötä koulun ja vanhempien välillä. Vanhemmat ovat oman lapsensa vastuunkantajia ja opettajat ovat osana kasvatustyötä, he painottavat. - Harrastustoiminnan tukeminen on osaltaan ennaltaehkäisevää työtä. Kankaanpäässä on paljon erilaisia melko edullisia mahdollisuuksia uimahallista punttisaleihin. Harrastusten parissa nuoret pääsevät viettämään tärkeää aikaa mieluisten aktiviteettien parissa. Nuorille on tärkeää tulla hyväksytyksi, siksi onkin tärkeää, että lasten annetaan kehittyä rauhassa, Terttu Männistö kertoo. - Jokaisessa nuoressa on omat vahvuutensa joiden kehittymistä tulee tukea. Kankaanpään koulukeskuksella on luotu oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat terveydenhoitajat, koulukuraattori sekä luokanvalvoja. Ryhmässä pohditaan yhdessä, mitä tulisi tehdä oppilaiden mielialojen muuttuessa, toteaa Irma Hämäläinen. UIMAAN Aikuisten uintilippu henkilökunnalle puoleen hintaan, 1,90 euroa/kerta. Aamu-uinti on ilmaista! LIIKUNTARYHMIIN Kaupunki tukee osallistumista Kankaanpään liikuntatoimen ja Pohjois-Satakunnan Alueopiston järjestämiin liikuntaryhmiin 5 euroa/ryhmä/lukukausi. LENTOPALLOA Lentopallovuoro Pohjois-Satakunnan Ammatti-instituutin salissa keskiviikkoisin klo 18.30-20.00 HIIHTÄMÄÄN Kaupungin henkilökunta voi käydä hiihtämässä Jämin hiihtotunnelissa 2 euroa/kerta tunnelin aukioloaikoina. 17

Kaisa myssyttää Kaisan. Kaisa Kulhuan tehtävänä oli myssyttää Kaisa-patsas tänä vuonna. Kaisa sai pörröisen myssyn Johanna Marjamaa ja Katri Luoma - SAMK Perinteinen ja hauska Kaisa-patsaan myssytysjuhla järjestettiin jälleen Kankaanpäässä. Tilaisuus pidetään vuosittain Kaisan päivän aikoihin. Tällä kertaa se oli 22. marraskuuta. Alastoman Kaisan myssyttäminen talven tuiskujen varalle kuvaa humoristisesti pukeutumisen tärkeyttä. Juhlatuokio sai ansaitsemansa huipennuksen, kun Keskustan koulun 3.C luokka kajautti ilmoille riehakkaan räpin: "Kaisa vilusta värisee, koko Kaisa nyt tärisee, onneksi apu on lähellä..." Räpättynä laulu oli omiaan luomaan iloista tunnelmaa sateiseen juhlahetkeen. Mielessä häivähtääkin Helsingin ylpeyden, Havis Amandan, lakitus. Meren tytär, merenneito, joka päätti jättää veden valtakunnan ja astua maihin. Meilläpä on Kankaanpään oma Havis Amanda. Kaisa-patsas voi jälleen lämpimin mielin taltioida talvisten päivien toritapahtumia Postellin parvekkeen korkeuksista. Räppiryhmä riemastutti iloisella esiintymisellään. Tämän vuoden myssyn tekijät löytyvät Niinisalon Handu-käsityöryhmän lapsista. Kuvassa keskellä Soili Pekonen ohjaa suojattiensa Minna Rajahalmen (vasemmalla) ja Iida Ylikosken (oikealla) työtä. Myssyä olivat tekemässä myös Eikka Kivikoski, Sara Niemi ja Mona Vienola. 18

Kuka auttaa ensimmäisenä? Krista Laurila Kankaanpään kaupungin työsuojelun toimintaohjelma edellyttää ensiaputaitojen aktii-vista ylläpitämistä kaikissa kaupungin yksiköissä. Työsuojelupäällikkö Seppo Honkaluoman mukaan esimiehet arvioivat yksikkönsä ensiapukoulutustarpeet ja kaupunki on pyrkinyt kouluttamaan ensiaputaidoissa kaikki esimiehen esittämät halukkaat. Minimitavoitteena on pidetty yhtä ensiapu-taitoista henkilöä työpistettä kohti. Lähes 150 kaupungin työntekijää on päivittänyt ensiaputaitojaan ajan tasalle kuluvan lukuvuoden aikana työsuojelupäällikön toimeksiannosta organisoiduissa ensiapukoulutuksissa. Koulutusten organisoijana toimi Pohjois-Satakunnan Alueopisto yhteistyökumppaneidensa kanssa. EA 1 -peruskursseja järjestettiin 9 ja lisäksi yksi ensiavun kertauskurssi. Aktiivisimmin koulutuksiin osallistuivat päivähoidon ja vanhustyön henkilökunta. - Työyhteisöt ovat aktivoituneet ensiapukoulutusten ajan tasalla pitämisessä kahden viime vuoden aikana. Aktivoituminen on ehkä osittain selitettävissä esim. vanhustyön laatusuosituksilla. Laatutietoisuuden kasvaessa myös täydennyskouluttautumisen osuus kasvaa, toteaa Krista Laurila Kaarina Ketolan mielestä ensiaputaidot kuuluvat jokaiselle. koulutussuunnittelija Kaarina Ketola Kankaanpään Opistolta. Ketolan mielestä ensiaputaitojen tulisi olla osa kansalaistaitoja. Toteutetut koulutukset ovat osoittaneet, että pelkästään osallistujille on sattunut ja tapahtunut niin paljon kaikenlaista, että kurssisisällöt on voitu purkaa käytännön esimerkkien kautta. - Kankaanpääläiset nuoret oppivat ensiaputaitoja terveystiedon ja arjen hallintaan liittyvillä kursseilla, EA 1 -peruskurs- sille osallistunut erityisopettaja Esa Kemppainen Kangasmetsän koulusta toteaa. Ratkaisuja etsitään yhdessä Ketola on opettanut ensiaputaitoja nuorille ja nuorille aikuisille Kankaanpään Opiston toisen asteen koulutusohjelmissa ja Pohjois-Satakunnan Ammatti-instituutissa. - Kaupungin kursseille osallistuneet ovat olleet ilahduttavan aktiivisia, vaikka osa on tullut koulutukseen ns. työpäivän päälle. Käytännön esimerkit ovat usein paljastaneet, että työkaverillekin on sattunut vastaava tilanne, jolloin ratkaisukeinojen pohtimisesta on tullut vertaistuen antamista. Tämä ja ammattitaidon ylläpitäminen ja päivittäminen antavat toivon mukaan taas uutta potkua arkityöhön, Kaarina Ketola jatkaa. Kaarina Ketola pääsi kokeilemaan omia EA-taitojaan elokuussa toteutetun virkistyspäivän aikana. - Minut haettiin paikalle työntekijän jalassa ilmenneen kiputilan takia. Kylmähoidon ja koholle laittamisen jälkeen työntekijä kuljetettiin terveyskeskukseen ja hän välttyi suuremmilta vammoilta oikein annetun ensiavun ansiosta. Vuoden työntekijä Pohjanlinnan koulun kanslisti Tuula Liimu on yhteistyötoimikunnan valitsema vuoden työntekijä. Vuoden työntekijäksi/työyhteisöksi valitaan se, joka hallitsee työnsä hyvin, kehittää työtään, saa aikaan hyviä tuloksia, kehittää työpaikan ilmapiiriä ja on asiakaskeskeinen. Kun Kopiokone ei toimi, Tuula auttaa. Kun tietokoneen arvosteluohjelmissa on ongelmia, Tuula auttaa. Kun kahvihammasta kolottaa, Tuula myy liput. - Työni on erittäin monipuolista tavalliseen toimistotyöhön verrattuna. Oppilaat hoitavat tätä kautta älykorttien uusimista, etsivät kadonneita kenkiään, vanhemmat välittävät viestejä opettajille ja rehtorille, opettajat viestittävät kauttani vahtimestareita ja posti kulkee. On hyvä, että koulussa on yksi paikka, jossa henkilökunta on paikalla, kun monet liikkuvat paikasta toiseen, kertoo Tuula Liimu. 18 vuotta tällä paikalla on muokannut työn rytmin, joka sopii Tuulalle erinomaisesti. - Viihdyn työssäni erinomaisesti. Nuorten kanssa asioiminen elävöittää työpäivää. Kouluvuoden rytmi on monipuolinen. Tässä saa olla ihmisten kanssa tekemisissä ja työyhteisössä on hyvä ilmapiiri. Tuula Liimu palkittiin kaupungin henkilöstöjuhlassa 30. marraskuuta. 19

Niinisalon 100-vuotiaalla on hyvät hampaat suussa Hannele Piippo-Fair Koulun rehtori Jori Lilja uskoo vakaasti koulun tulevaisuuteen kiivaan kyläkoulukeskustelun melskeessä. Tulevaisuudentoivo juurtuu satavuotisesta koulun historiasta, jota juhlittiin koulussa 24. marraskuuta. Mallikkaasti toteutetun ohjelman pääroolissa olivat koulun oppilaat, joiden esitykset olivat toivoa täynnä. Juhlapuheen pitäneen koulun entisen oppilaan valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koiviston mukaan lähes vientitavaraksi ja kansalliseksi ylpeydenaiheeksi kehittynyt peruskoulujärjestelmämme ei suinkaan ole vielä valmis tuote. - Koulujärjestelmä tai yksittäinen koulu on ihan yhtä valmis tai kypsä kuin sitä ympäröivä yhteiskunta. Mikäli koulu ei kuuntele herkällä korvalla ympäröivän maailman taustahuminaa ja sen selkeitä tarpeita ja toivomuksia, se on vaikeuksissa. Niinisalon koulussa katsotaan tulevaisuuteen yhtä virkein silmin kuin 1. - 4. luokan Tuhkimo-näytelmän esittäjät. Valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koivisto ja pitäjänneuvos Jouko Nurminen kannustavat koulua menestykseen. 20 - Lapsuuden kiireettömät leikit on aikuisten toimesta päätetty, aikataulutettu, sertifioitu ja maksettu. Leiki ja harrasta siinä sitten huolista ja murheista vapaana, kun joku syynää vieressä ja arvioi tuotostasi. Mikäli aikuinen ihminen tekee 40 vuotta töitä omalla urallaan opiskeltuaan ensin sitä noin 15 vuotta, niin mitä näissä vaiheissa on sitten niin ihmeellistä, että lapsuudesta pitää varastaa hetkiä tälle 55 vuodelle? kysyy Ari-Pekka Koivisto. Hyvä opettaja on hänen mukaansa se aikuinen siellä luokkahuoneessa ja se joka rakentaa luottamusta ihmisten välille. - Ope on päällikkö ja ope näyttää suunnan. Johtajuus on myös sitä, että omat vanhemmat ja opettajat seuraavat niitä lasten hiljaisia signaaleja. Kun internet tänä päivänä tarjoaa ääripäissään käsittämätöntä kauneutta ja toisaalta virtuaalisen terroristileirin, niin aikuisen pitäisi olla kiinnostunut siitä, mistä lapsi on kiinnostunut. Historiikista menestyksen ilot ja surut Pitäjäneuvos Jouko Nurmisen kaksivuotisen kirjoitusprojektin tuloksena juhlassa julkistettiin koulun historiikki, Sata vuotta koulua Niinisalossa. Teos on kattava läpileikkaus oppilaitoksen ja samalla Kankaanpään opetustoimen monivaiheisiin aikoihin vuosisadan alusta alkaen. Historiikkia saa kaupungin palvelupisteestä, kaupunginkirjastosta, kaupunginmuseolta, Niinisalon Kioski ja Kukasta sekä Niinisalon koululta. Historiikkia myy myös Niinisalon koulun vanhempainyhdistys ry. Postitilauksen voi tehdä koululta. Toimitusmaksu on 9 euroa. - Tässä koulussa on menestyksen loistavat mahdollisuudet. Kuria täytyy pitää, mutta se on oltava kaikille sama, oikeudenmukainen eikä aiheeton. Kuri ja järjestys ovat koko yhteiskuntamme etu, totesi julkaisupuheessaan pitäjäneuvos Jouko Nurminen.