LIITE 2 1 (15) LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN JA PSYKOLOGIPALVELUIDEN HANKINTA Kilpailutus koskee seuraavia lääkinnällisen kuntoutuksen ja psykologipalveluiden hankintaa: Fysioterapiapalveluita (sisältävät veteraanien avofysioterapiapalvelut) Lymfaterapiapalveluita Toimintaterapiapalveluita Puheterapiapalveluita Jalkojenhoitopalveluita (sisältävät veteraanien avojalkojenhoitopalvelut) Neuropsykologisen kuntoutus ja neuropsykologinen tutkimus Psykologisia tutkimuksia Kohdassa 1 on lueteltu ehdottomat vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat kaikkia hankinnan kohteena olevia palveluja. Kohdassa 2 on lueteltu lisäksi ehdottomat vähimmäisvaatimukset koskien fysioterapiaa, kohdassa 3 koskien lymfaterapiaa, kohdassa 4 koskien toimintaterapiaa, kohdassa 5 koskien puheterapiaa ja kohdassa 6 koskien jalkojenhoitoa, kohdassa 7 neuropsykologista kuntoutusta ja tutkimusta, kohdassa 8 koskien psykologin tutkimuksia. Esimerkiksi lymfaterapiaa tarjoavan on täytettävä kaikki kohtien 1 ja 3 ehdottomat palvelun vähimmäisvaatimukset koko sopimuskauden ajan. Mäntsälän kunta järjestää sekä Mäntsälän että Pornaisten perusturvapalvelut n tuottamana. 1 EHDOTTOMAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET KOSKIEN KAIKKIA TERAPIA- JA HOITO- MUOTOJA SEKÄ NEUROPSYKOLOGISTA KUNTOUTUSTA Palveluntuottajan toiminnan tason, henkilökunnan osaamisen, tilojen, välineiden ym. toimintavarustuksen tulee vastata sitä toiminnallista tasoa, jota sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet edellyttävät, ja jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Palvelua hankitaan asiakkaalle yksilöllisten kuntoutustarpeiden mukaan ja palvelun sisältö määritellään maksusitoumuksessa. 1.1 Tilaaminen tilaa palvelun asiakaskohtaisesti yksilöllisellä maksusitoumuksella, jossa määritellään terapian, hoitopalvelun, tutkimuksen tai neuropsykologisen kuntoutuksen sisältö, käyntikertojen määrä ja kesto, mahdollinen asiakkaan omavastuuosuus sekä maksusitoumuksen voimassaoloaika. Voimassa oleva maksusitoumus on terapian, hoitopalvelun, tutkimuksen tai neuropsykologisen kuntoutuksen aloittamisen edellytys. Maksusitoumuksen liitteenä on terapia/kuntoutussuunnitelma. Kunta voi tilata palvelua jatkossa myös tilausjärjestelmän tilauslomakkeella.
LIITE 2 2 (15) 1.2 Toimintaympäristö 1.2.1 Kotikäynnit Kotikäynnillä tarkoitetaan, että palveluntuottaja antaa terapiaa, hoitopalvelua tai neuropsykologista kuntoutusta asiakkaan kotona, päiväkodissa, koulussa tai palvelutalossa tms. perusturvan osoittamassa paikassa. Matkakustannuksia ei korvata eikä matkaan kulunut aika sisälly terapia-/kuntoutusaikaan. Palveluntuottajan tulee tuoda mukanaan terapiaan/kuntoutukseen tarvittavat välineet, joiden tulee olla ajanmukaiset ja ko. palvelujen tuottamiseen sopivat. Palveluntuottajan tulee myös huolehtia asiakasturvallisuudesta. 1.2.2 Vastaanottokäynnit ja ryhmävastaanottokäynnit Vastaanottokäynnillä tarkoitetaan, että asiakas tulee terapiaan, hoitopalveluun, tutkimukseen, tai neuropsykologiseen kuntoutukseen palveluntuottajan luokse. Työtilan tulee olla hyvin saavutettavissa Mäntsälän tai Pornaisten asiakkaille julkisia kulkuneuvoja käyttäen, maksimissaan 70 km Mäntsälän keskustasta. Mikäli palveluntuottaja antaa terapia/kuntoutus-palveluita omassa työtilassaan, hänen tulee huolehtia käytettävien tilojen siisteydestä ja asiakasturvallisuudesta. Palveluntuottajalla tulee olla voimassa oleva kirjallinen turvallisuussuunnitelma, joka pyydetään esittämään lle, mikäli palveluntuottaja valitaan. Tilojen, välineiden ja tarvikkeiden tulee olla ko. palvelujen tuottamiseen tarkoituksenmukaiset ja sopivat. 1.2.3 Tutkimukset ja arvioinnit hankkii terapia-arviointeja, puheterapiatutkimuksia, psykologin tutkimuksia ja neuropsykologisia tutkimuksia. Näiden sisältö on kuvattu tarkemmin kyseisiä palveluita koskevien vaatimuksien yhteydessä. 1.2.4 Kuntoutusneuvottelu Kuntoutussuunnitelman mukaisesti terapia- tai neuropsykologin kuntoutuskäynneistä voidaan käyttää 1-2 käyntiä vuodessa kuntoutusneuvotteluun n osoittamassa paikassa. Kuntoutusneuvottelusta maksetaan vastaavanpituisen kotikäynnin hinta, poikkeuksena neuropsykologinen kuntoutus, jossa neuvottelusta maksetaan erikseen määrätty korvaus (ks. tarkempi kuvaus neuropsykologisen kuntoutuksen palvelukuvauksessa). 1.3 Palvelua tuottavan ammatinharjoittajan/ henkilökunnan pätevyysvaatimukset Palveluita voidaan ostaa vain sellaisilta palveluntuottajilta, jotka eivät ole samanaikaisesti työ- tai virkasuhteessa Mäntsälän tai Pornaisten kuntaan. Palveluntuottajalla, jolla on henkilöstöä, tulee olla sovitut menettelytavat, joilla varmistetaan henkilöstön perehdytys. Itsenäisellä ammatinharjoittajalla tulee olla itselleen ja palveluntuottajalla tulee olla henkilöstölle täydennyskoulutussuunnitelma. Suunnitelma on esitettävä lle pyydettäessä. Jokaisessa palveluyksikössä tulee olla henkilö, jolla on voimassa oleva EA1-todistus. Terapeuteilla ja neuropsykologeilla tulee olla mahdollisuus työnohjaukseen.
LIITE 2 3 (15) Palveluntuottaja sitoutuu informoimaan a, mikäli palvelua tarjoavan henkilökunnan koulutukseen tai työkokemukseen tulee merkittäviä muutoksia henkilövaihdosten myötä. Palveluntuottajalla tulee olla suunnitelma poikkeustilanteita varten (loma-ajat, äkilliset sairauslomat), jotta häiriötön toiminta voidaan varmistaa. Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti suomen kielellä, poikkeuksena voidaan tarvittaessa ostaa palvelua myös muulla kielellä. Tarjouksen liitteenä tulee toimittaa selvitys siitä, millä kielillä tarjoaja pystyy tuottamaan palvelua. Riittäväksi kielitaidoksi katsotaan hyvä puhuttu ja hyvä kirjallinen kielitaito. voi aina halutessaan tarkistaa tarjoajan henkilöstön kielitaidon riittävyyden haastattelemalla tai pyytämällä tarjoajalta todistuksen kielitaidosta. Mikäli asiakaskohtainen tarve sitä vaatii, voi hankkia omalla kustannuksellaan terapia/kuntoutuskäyntejä varten tulkin, joka on läsnä palvelua tuotettaessa. 1.4 Asiakkaan omavastuun periminen, peruuttamattomat poisjäännit, muutokset palvelun toteutuksessa ja palvelun keskeytyminen Asiakkaan mahdollinen omavastuuosuus ilmoitetaan maksusitoumuksessa. Palveluntuottaja sitoutuu perimään omavastuuosuuden asiakkaalta perusturvan ohjeiden mukaisesti. Omavastuuosuuden periminen perustuu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (3.8.1992/734) ja asetukseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (9.10.1992/912). Omavastuuosuus voidaan periä vain yli 18-vuotialta asiakkailta. Tällä hetkellä omavastuuosuus peritään fysioterapiassa, lymfaterapiassa ja jalkojenhoidossa. Asiakkaan omavastuuosuus ei vaikuta palveluntuottajan palvelusta saamaan kokonaiskorvaukseen. Palveluntuottaja laskuttaa kunnalta sopimuksen mukaisen hinnan ja perii asiakkaan omavastuuosuuden asiakkaalta. Tarkempi ohjeistus omavastuuosuuden perimisen suhteen annetaan maksusitoumuksessa. Peruuttamattomista poisjäänneistä ei makseta. Terapian/hoidon/neuropsykologisen kuntoutuksen keskeytymisestä on ilmoitettava välittömästi maksusitoumuksen yhteyshenkilölle. Kaikista palvelun toteutukseen liittyvistä muutosehdotuksista on neuvoteltava n ilmoittaman yhteyshenkilön kanssa. Keskeytyneen hoitojakson palautteen tarpeellisuudesta ja mahdollisesta jatkohoidosta sovitaan tapauskohtaisesti erikseen. Tarjoaja on velvollinen ilmoittamaan n yhteyshenkilölle terapeutin/neuropsykologin vaihtumisesta (esim. työpaikanvaihdos, sairaus- tai äitiysloma) tai mikäli palvelun tuottamiseen ilmaantuu pidempiaikainen keskeytys tai este. lla on oikeus perustellusta syystä (laatu ei vastaa tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia, palvelun tuotannossa on asiakkaan tarve huomioiden liian pitkä katkos tai muu vastaava) keskeyttää yhteistyö palveluntuottajan kanssa kesken sovitun hoitojakson ja tilata palvelu toiselta palveluntuottajalta. 1.5 Palveluntuottajan laadunhallinta Palveluntuottajalla tulee olla kirjallinen toimintasuunnitelma, jossa on huomioitu asiakasvaatimusten lisäksi ulkopuolelta tulevat ohjeet (mm. toimintaa säätelevä lainsäädäntö ja ammattikunnan eettiset ohjeet). Palveluntuottajalla tulee olla käytössä oleva asiakaspalautejärjestelmä/tapa kerätä asiakaspalautetta, jota hyödynnetään palvelujen kehittämises-
LIITE 2 4 (15) sä. Toimintasuunnitelma ja asiakaspalautejärjestelmä on esitettävä lle pyydettäessä. Alan opiskelija voi seurata terapiaa, hoitoa tai neuropsykologista kuntoutusta jos asiakas antaa siihen luvan. Palveluprosessin aikana syntyvät potilasasiakirjat tulee säilyttää asianmukaisesti ja alan lainsäädäntöä noudattaen. Päättyneitä asiakkuuksia koskevat potilas- ja tutkimusasiakirjat (esimerkkinä testipöytäkirjat, lasten piirustukset, kyselylomakkeet) tulee toimittaa tilaajalle pyydettäessä tai viimeistään asiakkuuden päättymisvuoden lopussa.
LIITE 2 5 (15) 2 FYSIOTERAPIAPALVELUA KOSKEVAT EHDOTTOMAT LISÄVÄHIMMÄISVAATIMUK- SET 2.1 Fysioterapian kuvaus Fysioterapia on osa lääkinnällistä kuntoutusta. Fysioterapia perustuu terveyden, liikkumisen ja toimintakyvyn edellytysten tuntemiseen. Fysioterapian tavoitteena on tukea asiakkaan liikkumis- ja toimintakykyä arjen toimintakyvyn ja osallistumisen mahdollistamiseksi. Fysioterapiapalveluita ostetaan ensisijaisesti pitkäaikaissairaille, vammaisille ja vajaatoimintakykyisille asiakkaille sekä veteraaneille, joiden toimintakyky on merkittävästi alentunut tai vaarassa heiketä. 18 vuotta täyttäneiltä veloitetaan lainmukainen omavastuuosuus, veteraanikuntoutus on asiakkaalle maksuton. Fysioterapiaa ostetaan yksilökäynteinä. Fysioterapia perustuu kunnan perusturvan/sairaalan/lääkärin tekemään fysioterapiasuunnitelmaan ja kunnan antamaan maksusitoumukseen. Fysioterapiakäyntejä on vuonna 2012 myönnetty 1358. 2.2 Fysioterapian käsitteiden määritelmät Fysioterapiapalvelu sisältää tutkimuksen, arvioinnin, ohjauksen, terapian, seurannan, dokumentoinnin ja kirjallisen palautteen. 2.3 Palvelua tuottavan ammatinharjoittajan/ henkilökunnan pätevyysvaatimukset Fysioterapiapalveluita antavan henkilön tulee olla laillistettu fysioterapeutti, jolla voi olla lääkintävoimistelijan tai erikoislääkintävoimistelijan, fysioterapeutti AMK:n ammattitutkinto. 2.4 Fysioterapian toteutus Terapian sisältö valitaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti perustuen perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa fysioterapeutin ja asiakkaan yhdessä laatimaan ja kuntoutustyöryhmän hyväksymään suunnitelmaan. Suunnitelma perustuu fysioterapeutin tekemään arviointiin. Toteutuneesta terapiasta ja asiakkaan edistymisestä suhteessa tavoitteisiin tehdään kirjallinen palaute, joka toimitetaan perusterveydenhuoltoon kuukautta ennen maksusitoumuksen voimassaolon päättymistä.
LIITE 2 6 (15) 3 LYMFATERAPIAPALVELUA KOSKEVAT EHDOTTOMAT LISÄVÄHIMMÄISVAATIMUK- SET 3.1 Lymfaterapian kuvaus Lymfaterapia on fysioterapian erityismuoto, jolla hoidetaan eri syistä syntyneitä turvotuksia ja niiden seurauksia sekä vaivoja tai sairauksia, joiden yhtenä oireena on turvotus. Lymfaterapiaa ostetaan lähinnä syöpäpotilaille, joilla esiintyy imusuoniston mekaanisesta vajaatoiminnasta johtuva turvotusta. Turvotuksen syynä voi olla imusuoniston synnynnäinen kehityshäiriö tai imusolmukkeiden poisto ja sädetys, laajat imusuonistoa vahingoittaneet muut operaatiot, traumat tai toistuneet infektiot; yleensä erysipelas l. ruusu. Lymfaterapia ostetaan pääsääntöisesti intensiivisenä sarjana tavoitteena turvotuksen vähentyminen. Lymfaterapian vaikuttavuutta voidaan todeta ja dokumentoida mittaamalla turvonneen raajan ympärys. 18 vuotta täyttäneiltä veloitetaan kunnan päättämä, lainmukainen omavastuuosuus. Lymfaterapiakäyntejä on vuonna 2012 myönnetty 231. 3.2 Lymfaterapian käsitteiden määritelmät Lymfaterapia sisältää tarvittaessa kompressiohoitoon liittyvän sidonnan ja siihen tarvittavan materiaalin sekä aina tukisidoksen, tukihihan tai -sukan käytön ohjauksen ja kirjalliset kotihoito-ohjeet. 3.3 Palvelua tuottavan ammatinharjoittajan/ henkilökunnan pätevyysvaatimukset Lymfaterapia palveluita antavan henkilön tulee olla lymfaterapeutti, joka on lisäksi laillistettu fysioterapeutti, kuntohoitaja tai sairaanhoitaja. 3.4 Lymfaterapian toteutus Suunnitelma perustuu fysioterapeutin, lymfaterapeutin tai lääkärin tekemään arviointiin. Toteutuneesta terapiasta ja mittaustuloksista sekä asiakkaan edistymisestä suhteessa tavoitteisiin tehdään kirjallinen palaute, joka toimitetaan perusterveydenhuoltoon kuukautta ennen maksusitoumuksen voimassaolon päättymistä.
LIITE 2 7 (15) 4 TOIMINTATERAPIAPALVELUA KOSKEVAT EHDOTTOMAT LISÄVÄHIMMÄISVAATI- MUKSET 4.1 Toimintaterapian kuvaus Toimintaterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tarkoituksena on mahdollistaa asiakkaan osallistuminen arjen toimintoihin ja vapaa-aikaan hänelle mielekkäällä tavalla vamman tai sairauden rajoituksista huolimatta. Toimintaterapiaa ostetaan perusterveydenhuollon toimintaterapeutin suosituksesta. Toimintaterapian kuntoutustarvearvioita tehdään perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, yksityisissä hoitolaitoksissa ja yksityisten palveluntuottajien toimesta. Ostopalvelutarpeen arvio ja seuranta tapahtuu pääsääntöisesti perusterveydenhuollon toimintaterapeutin omana toimintana. Lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalvelut ovat osa perusterveydenhuollon toimintaterapian kokonaispalvelua. Toimintaterapiaa ostetaan pääasiassa lapsille, toimintaterapia-arviointeja ostetaan kouluikäisille. Erityisosaamista vaativaa terapiaa tai arviointia, esim. Sensory Integration and Praxis Tests (SIPT), voidaan ostaa toimintaterapeutin harkinnan mukaan tarvittaessa. Toimintaterapiakäyntejä on vuonna 2012 myönnetty 1749, joista arviointikäyntejä 100 (arviointi/tutkimuspaketteja myönnetty 25 kpl). 4.2 Toimintaterapian käsitteiden määritelmät Mäntsälän kunta/ ostaa kahdenlaista toimintaterapiapalvelua: 1. Toimintaterapiaa, joka sisältää terapian, ohjauksen ja aina myös kirjallisen palautteen. 2. Toimintaterapia-arviointia, joka sisältää arvioinnin ja aina myös kirjallisen palautteen. Toimintaterapiaa voidaan ostaa yksilö-, pari- tai ryhmäkäynteinä. Toimintaterapia perustuu kunnan/perusturvan tekemään toimintaterapiasuunnitelmaan. Ryhmällä tarkoitetaan 2-8 asiakkaan ryhmää, jonka toteuttaa 1-2 toimintaterapeuttia ryhmän koosta ja terapian kohdealueesta sekä tarkoituksesta riippuen. Toimintaterapiaryhmä kokoontuu yleensä palveluntuottajan vastaanottotiloissa. 4.3 Palvelua tuottavan ammatinharjoittajan/ henkilökunnan pätevyysvaatimukset Toimintaterapiapalveluita antavan henkilön tulee olla laillistettu toimintaterapeutti. 4.4 Toimintaterapian toteutus Toimintaterapia perustuu yhteistyössä asiakkaan kanssa tehtyyn suunnitelmaan ja tavoitteisiin perusterveydenhuollosta tai erikoissairaanhoidosta tulevan kuntoutussuunnitelman pohjalta. Suunnitelma perustuu toimintaterapeutin tekemään arviointiin. Palveluntuottajalla on hyvään toimintaterapiakäytäntöön perustuvat menettelytavat. Keskeisintä terapiapalvelun antamisessa on asiakaslähtöisyys ja yhteistyö sekä asiakkaan lähiympäristön että lähettävän tahon kanssa. Toimintaterapiaan kuuluu aina asiakkaan ympäristön ohjaus ja siihen liittyvät tarvittavat kirjalliset ohjeet.
LIITE 2 8 (15) Toteutuneesta terapiasta ja asiakkaan edistymisestä suhteessa tavoitteisiin tehdään kirjallinen palaute, joka toimitetaan perusterveydenhuoltoon kuukautta ennen maksusitoumuksen voimassaolon päättymistä. Toimintaterapia-arviointi (3-5 käyntiä) sisältää asiakkaan toimintakyvyn arvioinnin soveltuvilla standardoiduilla testeillä, havainnoimalla ja haastattelemalla sekä asiakasta että lähiympäristöä. Arvioitavia osa-alueita ovat esim. sensomotoriikka, hieno- ja karkeamotoriikka, visuomotoriikka ja hahmottaminen, aistisäätely, tarkkaavaisuus, toiminnanohjaustaidot, vuorovaikutus ja leikki. Arviointi tapahtuu yleensä palveluntuottajan vastaanotolla, poikkeustapauksissa muissa tiloissa, esim. asiakkaan kotona, päiväkodissa tai koulussa. Arvioinnin tuloksista annetaan aina palaute asiakkaalle ja/tai hänen omaiselleen (lapsen kyseessä ollessa hänen vanhemmilleen) sekä tehdään kirjallinen palaute jatkosuosituksineen, joka toimitetaan lähettävälle taholle.
LIITE 2 9 (15) 5 PUHETERAPIAPALVELUA KOSKEVAT EHDOTTOMAT LISÄVÄHIMMÄISVAATIMUK- SET 5.1 Puheterapian kuvaus Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä, lievittää ja poistaa kommunikaatiohäiriöitä sekä niihin liittyviä kontaktin, vuorovaikutuksen ja kehityksen ongelmia. Häiriöt voivat olla kielen, puheen, äänen, syömisen, nielemisen, kuulon, lukemisen ja kirjoittamisen alueella. Puheterapiassa tavoitteena on asiakkaan mahdollisimman hyvä toiminta- ja kommunikaatiokyky jokapäiväisessä elämässä. Puheterapiaa ostetaan perusterveydenhuollon puheterapeutin suosituksesta. Suosituksen voi tehdä myös johtava psykologi erikoissairaanhoidon tai yksityisen puheterapeutin arvioin perusteella tai jos kyseessä on puheterapian jatkosuositus. Ostopalvelutarpeen arvio ja seuranta tapahtuu pääsääntöisesti perusterveydenhuollon puheterapeutin omana toimintana. Puheterapian kuntoutustarvearvioita tehdään perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, yksityisissä hoitolaitoksissa ja yksityisten palveluntuottajien toimesta. Lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalvelut ovat osa perusterveydenhuollon puheterapian kokonaispalvelua. Lähettävä taho seuraa palvelun toteutumista palveluntuottajalta edellytettävällä palautteella terapiajaksosta. Palautteesta tulee selvitä kuntoutuksen toteutuminen, miten tavoitteita kohti on työskennelty ja miten tavoitteiden toteutuminen näkyy asiakkaan toiminnassa. Puheterapiaan kuuluu aina asiakkaan ympäristön ohjaus ja yksilölliset kirjalliset ohjeet. Puheterapiaa ostetaan sekä yksilö- että ryhmäterapiana. Puheterapiakäyntejä on vuonna 2012 myönnetty 271. 5.2 Puheterapian käsitteiden määritelmät Mäntsälän kunta/ ostaa kahdenlaista puheterapiapalvelua: 1. Puheterapiaa, joka sisältää terapian, ohjauksen ja aina myös kirjallisen terapiayhteenvedon. 2. Puheterapia -tutkimusta, joka sisältää tutkimuksen ja aina myös kirjallisen yhteenvedon. 5.3 Palvelua tuottavan ammatinharjoittajan/henkilökunnan pätevyysvaatimukset Puheterapiapalveluita antavan henkilön tulee olla laillistettu puheterapeutti.
LIITE 2 10 (15) 5.4 Puheterapian toteutus Puheterapeutti tekee aina asiakkaan kanssa yhteistyössä terapiasopimuksen, joka perustuu n tekemään puheterapiasuunnitelmaan. Suunnitelma perustuu puheterapeutin tekemään arviointiin. Terapiasopimuksessa puheterapeutti ja asiakas määrittelevät terapian tavoitteet, menetelmät ja toteutumisen seurannan. Puheterapiaan kuuluu aina asiakkaan ympäristön ohjaus ja yksilölliset kirjalliset ohjeet, jotka myös kirjataan terapiasopimukseen. Ryhmäterapia puheterapiassa perustuu n tekemään puheterapiasuunnitelmaan. Ryhmällä tarkoitetaan 2-8 asiakkaan ryhmää, jonka toteuttaa 1-2 puheterapeuttia ryhmän koosta ja terapian kohdealueesta sekä tarkoituksesta riippuen. Toteutuneesta terapiasta ja sen vaikuttavuudesta asiakkaan toimintakykyyn tehdään puheterapiayhteenveto. Puheterapiayhteenveto ja kirjallinen puheterapiasopimus toimitetaan johtavalle psykologille viimeistään kuukautta ennen maksusitoumuksen voimassaolon päättymistä. käy läpi terapiayhteenvedon ja terapiasopimuksen. Puheterapiatutkimus sisältää asiakkaan kielellisten taitojen, puheen, äänen, syömisen, nielemisen, lukemisen ja kirjoittamisen arvioinnin soveltuvilla standardoiduilla testeillä, puhenäytteitä analysoimalla, kommunikaatiotilanteita tarkkailemalla sekä asiakkaan ympäristöä haastattelemalla. Arviointi tapahtuu yleensä palveluntuottajan vastaanotolla, poikkeustapauksissa (erityinen asiakastarve) arviointi voidaan toteuttaa myös muissa tiloissa. Tutkimuksen tuloksista tehdään aina kirjallinen palaute.
LIITE 2 11 (15) 6 JALKOJENHOITOPALVELUA KOSKEVAT EHDOTTOMAT LISÄVÄHIMMÄISVAATI- MUKSET 6.1 Jalkojenhoidon kuvaus Jalkojenhoitopalveluja ostetaan diabeetikoille, reumaatikoille ja neurologisille asiakkaille sekä veteraaneille. Diabeetikoille ostetaan vain käypähoito suosituksen mukaiset palvelut riskijaloille 2-3. Jalkojenhoidon tarpeen arvioi lääkäri tai diabeteshoitaja tarkistettuaan jalat vuositarkastuksen yhteydessä. Lähetteeseen kirjataan hoitoon oikeuttava sairaus, riittävät esitiedot, jalkastatus ja lähettämisen perustelut. Jalkojenhoitopalvelu toteutetaan pääasiassa palveluntuottajan vastaanotolla, tarvittaessa koti/laitoskäynteinä. Asiakas varaa itse ajan palveluntuottajalta, jonka yhteystiedot ovat maksusitoumuksessa tai sen liitteessä. Pornaisten kunnan Aurinkomäen vanhainkodissa järjestetään vastaanotto 3-4 kertaa vuodessa iäkkäille asiakkaille, joilla on liikkumisen vaikeutta. Palveluntuottaja hoitaa ajanvarauksen ja organisoi toiminnan. 18 vuotta täyttäneiltä veloitetaan kunnan päättämä, lakiin perustuva omavastuuosuus. Veteraanikuntoutus on asiakkaalle maksuton. Jalkojenhoitokäyntejä on vuonna 2012 myönnetty 744. 6.2 Jalkojenhoidon käsitteiden määritelmät Jalkojenhoitopalvelu sisältää tutkimuksen, arvioinnin, omahoidon ohjauksen, kliinisen jalkaterapian, apuvälinetarpeen arvioinnin, apuvälineiden (kevennykset, tukipohjalliset) valmistuksen, seurannan, dokumentoinnin ja kirjallisen palautteen. 6.3 Palvelua tuottavan ammatinharjoittajan/ henkilökunnan pätevyysvaatimukset Jalkojenhoitopalveluja antavan henkilön tulee olla laillistettu jalkaterapeutti amk tai nimikesuojattu jalkojenhoitaja. 6.4 Jalkojenhoidon toteutus Jalkojenhoitopalveluita tuottava tekee ensimmäisellä kerralla asiakkaalle yksiköllisen hoitosuunnitelman. Diabeetikkojen jalkojen hoito perustuu diabeetikon riskijalkojen käypähoito-suositukseen. Jokaisen asiakkaan hoitosuunnitelma sisältää suullisen omahoidon opastamisen ja ohjaamisen sekä tarvittaessa kirjalliset ohjeet omahoidosta. Yksilöllisten tarpeiden mukaisesti jalkahoito sisältää jalkahaavaumien, kynsimuutosten, infektio ja ihotautiperäisten infektioiden hoitoa. Varsinainen jalkahaavojen hoito tapahtuu maksusitoumuksen myöntäneen toimesta. Hoitosuunnitelma sisältää: - Alkutilanteen kartoitus, joka sisältää muun muassa yleisen jalkojen tilanteen kartoituksen monofilamentti kokeen, värinätunnon ja pulssien tunnustelun
LIITE 2 12 (15) - Käyntikertojen määrän arvioinnin - Mikäli hoitosuunnitelmaan tulee muutoksia (esim. tilanteen pahentuminen), hoitopalaute tulee lähettää välittömästi maksusitoumuksen myöntäneeseen toimipisteeseen - Loppuyhteenveto toteutuneesta hoidosta. Palveluntuottajan tulee lähettää perustelut ja selvitys maksusitoumuksen myöntäneelle yksikölle, mikäli uusi maksusitoumus on tarpeellinen. Uusi maksusitoumus esitys tulee toimittaa kuukautta ennen maksusitoumuksen voimassaolon päättymistä. Apuvälineterapiasta tehdään erillinen maksusitoumus. Apuvälineterapia sisältää yksiöllisten ortoosien ja kevennysten tarpeen arvioinnin, suunnittelun ja valmistuksen. Palveluntuottajan tulee hoitosuunnitelman mukaisesti tehdä maksusitoumuksen myöntäneelle yksikölle esitys tarvittavista apuvälineistä tai ortooseista. Hoidon loputtua palvelutuottaja lähettää maksusitoumuksen myöntäneelle yksikölle palauteyhteenvedon tuottamastaan palvelusta, sen tuloksista sekä jatkohoito-ohjeista tai jatkohoitosuunnitelmasta.
LIITE 2 13 (15) 7 NEUROPSYKOLOGISTA KUNTOUTUSTA JA NEUROPSYKOLOGISTA TUTKIMUSTA KOSKEVAT EHDOTTOMAT LISÄVÄHIMMÄISVAATIMUKSET 7.1 Neuropsykologipalvelun kuvaus Neuropsykologinen kuntoutus on terveydenhuollon hyväksymä lääkinnällisen kuntoutuksen muoto. Kuntoutuksen tarkoituksena on lievittää tai poistaa erityis- ja oppimisvaikeuksien seurauksia sekä tukea lapsia ja nuoria heidän omien vahvuuksiensa tiedostamisessa ja helpottaa arjessa selviytymistä. Kuntoutus toteutetaan lapselle/nuorelle tehdyn neuropsykologisen tutkimuksen antaman tiedon pohjalta. Neuropsykologisella tutkimuksella kartoitetaan lapsen kykyrakennetta ja erityisvaikeuksia, eritellään oppimisvaikeuksien syitä ja arvioidaan tukitoimien ja kuntoutuksen tarve. Neuropsykologisia kuntoutuskäyntejä on vuonna 2012 myönnetty 650, neuropsykologisia tutkimuksia myönnetty 12. 7.2 Neuropsykologipalvelun käsitteiden määritelmät Tutkimuksen ja kuntoutuksen tarpeen arvioi pääsääntöisesti Mäntsälän kunta/. Palvelua hankitaan pääsääntöisesti alle kouluikäisille ja peruskouluikäisille lapsille ja nuorille (alle 18-vuotiaat). Mäntsälän kunta/ ostaa kahdenlaisia neuropsykologipalveluja: 1) Neuropsykologiset tutkimuspalvelut Palvelu sisältää tutkimuksen, vanhempien ja päivähoidon/koulun ohjauksen sekä kirjalisen palautteen. Neuropsykologisella tutkimuksella kartoitetaan lapsen kykyrakennetta ja erityisvaikeuksia, eritellään oppimisvaikeuksien syitä tai selvitetään neurologisten sairauksien ja aivovaurioiden vaikutusta oppimis- ja toimintakykyyn ja arvioidaan tukitoimien ja kuntoutuksen tarve. 2) Neuropsykologiset kuntoutuspalvelut Palvelu sisältää kuntoutuksen, yhteistyön vanhempien ja koulun kanssa sekä kirjallisen palautteen. Neuropsykologinen kuntoutus soveltuu tukimuodoksi lapsille ja nuorille, joilla on oppimisvaikeuksia ja/ tai neurologisia tai neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia. Lapsella/nuorella voi olla vaikeuksia esim. tarkkaavuuden säätelyssä ja toiminnanohjauksessa, kielellisissä toiminnoissa, lukemisessa, kirjoittamisessa tai matemaattisissa taidoissa. 7.3 Palvelua tuottavan ammatinharjoittajan/henkilökunnan pätevyysvaatimukset Neuropsykologista kuntoutusta voi antaa neuropsykologian erikoispsykologi (PsL, psykologian lisensiaatin tutkinto, johon kuuluvat erikoistumisopinnot neuropsykologian erikoisalalta; VET) tai kliininen neuropsykologi (3.5-vuotinen valtakunnallinen erikoistumiskoulutus; VET) tai psykologi, joka täyttää Suomen neuropsykologisen yhdistyksen, kliinisen neuropsykologian erikoistumislautakunnan ja Kelan yhdessä sopimat kriteerit neuropsykologisen kuntoutuksen tuottamiseksi (ET tai VET). Hänet on merkitty Valviran ylläpitämään valtakunnalliseen terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin. Lisäksi neuropsykologilla on perehtyneisyyttä erityis- ja oppimisvaikeuksiin sekä koulumaailman tuntemusta. Poikkeustapauksessa tilaaja voi hyväksyä myös neuropsykologin erikoistumiskoulutuksessa olevan psykologin antaman kuntoutuksen, mikäli asiasta on neuvoteltu tilaajan kanssa.
LIITE 2 14 (15) 7.4 Neuropsykologipalvelun toteutus Neuropsykologipalvelu perustuu yhteistyössä asiakkaan kanssa tehtyyn suunnitelmaan ja tavoitteisiin tilaajalta tulevan kuntoutussuunnitelman pohjalta. Neuropsykologinen tutkimus Neuropsykologinen tutkimuskokonaisuus neuropsykologin vastaanotolla tai poikkeustapauksissa päiväkodissa/koululla sisältää neuvottelut vanhempien kanssa, lapsen tai nuoren tutkimuskäynnit (3-5 kertaa / yhden tapaamisen kesto on 60 minuuttia) sekä tutkimusyhteenvedon tai lausunnon kirjoittamisen ja lähettämisen vanhemmille. Huoltajat saavat suullisen ja kirjallisen palautteen tutkimuksen suorittaneelta neuropsykologilta sekä tarvittaessa ohjausta jatkotoimenpiteisiin. Tutkimuksen perusteella neuropsykologi tekee tarvittavat suositukset mahdollisia jatkotutkimuksia ja kuntoutusta varten sekä suosituksia päivähoidon/koulun tukitoimiksi. Tutkimuksen lisäksi voidaan ostaa koulu- tai päiväkotineuvottelu, josta maksetaan erillinen korvaus. Mahdollisen neuvottelun ostamisesta tehdään päätös maksusitoumuksessa. Palvelutuottajan tulee määritellä hinta neuvottelulle erikseen. Erillisiä matkakorvauksia neuvotteluun osallistumisesta ei makseta. Neuropsykologinen kuntoutus Neuropsykologinen kuntoutus toteutetaan yksilöllisesti laadittujen kuntoutustavoitteiden mukaisesti. Kuntoutuksen pohjana on neuropsykologinen tutkimus, jossa selvitetään erityisvaikeuksien luonne, laajuus, haitat ja kuntoutettavuus. Kuntoutuksen aikana tehdään yhteistyötä vanhempien ja koulun kanssa. Kuntoutuksen kesto määritellään ongelmien vaikeusasteen, niiden haittaavuuden sekä kuntoutuksen etenemisen perusteella. Yleensä kuntoutusjakson pituus on 15-20 kertaa. Jakson päättyessä arvioidaan jatkokuntoutuksen tarve. Kuntoutuksen kokonaiskesto on yleensä 1-2 vuotta. Kuntoutuksen tiheys on yleensä 1 kertaa viikossa ja kesto on 45 min/kerta. Toteutuneesta kuntoutuksesta ja sen vaikuttavuudesta asiakkaan toimintakykyyn tehdään kirjallinen yhteenveto, joka toimitetaan johtavalle psykologille kuukautta ennen maksusitoumuksen voimassaolon päättymistä. Kuntoutuksen lisäksi voidaan ostaa koulu- tai päiväkotineuvottelu, josta maksetaan erillinen korvaus. Mahdollisen neuvottelun ostamisesta tehdään päätös maksusitoumuksessa. Palvelutuottajan tulee määritellä hinta neuvottelulle erikseen. Palveluntuottajalle ei makseta erikseen matkakorvauksia neuvotteluun osallistumisesta. Neuropsykologista kuntoutusta voidaan järjestää myös ryhmämuotoisena ja sen tarve arvioidaan neuropsykologisella tutkimuksella. Yleensä ryhmämuotoinen kuntoutus toteutetaan kerran viikossa 90 minuuttia/ kerta. 8 PSYKOLOGISTEN TUTKIMUSPALVELUIDEN KUVAUS 8.1. Koulupsykologin tutkimuksia vastaava tutkimus Kouluikäisten psykologisia tutkimuspalveluja ostetaan lapsille pääosin palveluntarjoajan tiloissa tuotettuna. Psykologisen tutkimustarpeen arvioi tilaaja. Palveluntuottajia valitaan tutkimustarpeen kattava määrä.
LIITE 2 15 (15) Tutkimusten määrä vaihtelee vuosittain. Kouluikäisen psykologinen tutkimuskokonaisuus psykologin vastaanotolla sisältää neuvottelut huoltajien kanssa, lapsen tutkimukset (3-5 tutkimuskäyntiä/ yhden tapaamisen kesto 60 minuuttia), palautteen antamisen perheelle ja lausuntojen kirjoittamisen sekä lähettämisen huoltajille, koulupsykologille että johtavalle psykologille. Kouluneuvottelusta / päiväkotineuvottelusta maksetaan erillinen korvaus, mikäli neuvottelu on tilattu. Palvelua tuottavan ammatinharjoittajan/henkilökunnan pätevyysvaatimukset Psykologipalveluita antavan henkilön tulee olla laillistettu psykologi. Psykologilla tulee olla vähintään kahden vuoden työkokemus lasten tutkimisesta, perehtyneisyyttä oppimisvaikeuksiin ja erityisopetukseen sekä koulumaailman tuntemusta. Tutkivan psykologin tulee olla aina yhteydessä lapsen kouluun, jotta tutkiva taho saa riittävästi tietoa lapsen arjesta. Palveluntuottajan tulee toimia hyvässä yhteistyössä eri tahojen kanssa (esim. huoltajat, koulu). 8.2. Tunne-elämän tutkimuksia Lasten/ nuorten psykologisia tutkimuspalveluja ostetaan lapsille tai nuorille pääosin palveluntarjoajan tiloissa tuotettuna. Psykologisen tutkimustarpeen arvioi tilaaja. Palveluntuottajia valitaan tutkimustarpeen kattava määrä. Tutkimusten määrä vaihtelee vuosittain. Lapsen / nuoren psykologinen tutkimuskokonaisuus psykologin vastaanotolla sisältää neuvottelut huoltajien kanssa, lapsen tutkimukset (3-5 tutkimuskäyntiä/ yhden tapaamisen kesto 60 minuuttia), palautteen antamisen perheelle ja lausuntojen kirjoittamisen sekä lähettämisen huoltajille, perheneuvolaan että johtavalle psykologille. Neuvottelusta perheneuvolassa /nuorten tukipisteessä maksetaan erillinen korvaus, mikäli neuvottelu on tilattu. Palvelua tuottavan ammatinharjoittajan/henkilökunnan pätevyysvaatimukset Psykologipalveluita antavan henkilön tulee olla laillistettu psykologi. Psykologilla tulee olla vähintään kahden vuoden työkokemus lasten/nuorten tutkimisesta sekä perehtyneisyyttä tunne-elämän arviointiin. Palveluntuottajan tulee toimia hyvässä yhteistyössä eri tahojen kanssa (esim. huoltajat, perheneuvola, päiväkoti, nuorten tukipiste, koulu).