Väylät ja Liikenne 2008 Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua? tutkija Tommi Mäkelä
Yhdistettyjen kuljetusten kehittämiselle on tilaus 2 Isot, kuljetusketjuja hallitsevat toimijat ovat kiinnostuneita hyödyntämään intermodaalikuljetuksia nykyistä laajemmin myös Suomessa. Tavoitteena on ideoida ja kehittää asiakaslähtöinen KombiSuomitoimintakonsepti, jonka avulla pyritään konkreettisesti laajentamaan yhdistettyjen kuljetusten tarjontaa ja käyttöä. Yhteistyöhanketta koordinoi Yleinen Teollisuusliitto.
3 KombiSuomi käytännössä? Yhdistämällä yksikkökuljetusten runkoyhteyksiä ja solmupisteitä voidaan muodostaa vahvempia runkovirtoja, uusia reittivaihtoehtoja ja siten edellytykset KombiSuomelle. Komponentit (?) (lähinnä pyörällisten yksiköiden) yksikköliikenteen kotimaan runkoyhteydet, yhdistetyt kuljetukset konttikuljetukset solmupisteinään satamat ja sisämaan konttiterminaalit Venäjän-liikenteen ja transitoliikenteen yksikkökuljetukset
KombiSuomi käytännössä? (hahmotelma sitoumuksetta) 4
KombiSuomi käytännössä? (hahmotelma sitoumuksetta) 5
Yhdistettyjen kuljetusten potentiaali ja tavaravirrat Suomessa 6 Tavoite Arvioida yhdistettyjen kuljetusten tarvetta ja hyödyntämismahdollisuuksia Suomessa. Haastattelut Yhdistettyjen kuljetusten lähitulevaisuuden potentiaalia ja potentiaalisia yhteysvälejä on kartoitettu haastattelemalla elinkeinoelämän edustajia huhti-kesäkuussa 2008. Tilastot Potentiaalia on arvioitu myös analysoimalla Tilastokeskuksen tieliikenteen tavarankuljetustilaston aineistoja. Tiedot viime vuosien yhdistetyistä kuljetuksista ja intermodaalikuljetuksista perustuvat VR Cargon ilmoittamiin tietoihin ja Merenkulkulaitoksen, Satamaliiton ja satamien tilastoihin.
Yhdistettyjen kuljetusten merkitys ja tarpeet yritysten toiminnassa 7 Lähtökohdat keskeisten kuljetus- ja huolintaliikkeiden kuljetukset Suomessa tarkasteltu lähinnä pyörällisiä yksiköitä (junassa) runkokuljetusten siirtämistä teiltä rautateille VR:llä erityinen tuote tietyillä yhteysväleillä Konttikuljetusten luonne osittain erilainen valtaosa konttikuljetuksista eteläisessä Suomessa eräkoot, reitit ja kuljetusmäärät vaihtelevat enemmän VR:llä vaunukuormaliikenteen tyyppistä toimintaa reiteillä, joissa isoja tai säännöllisiä virtoja myös tyhjien konttien siirtoja satamien välillä
Yhdistettyjen kuljetusten nykytila Suomessa 8 VR Cargon yhdistetyt kuljetukset 2007 14 000 pyörällistä yksikköä keskimäärin 27 yksikköä/vrk/suunta Helsinki Oulu useimmilla vain osa liikenteestä junassa joillakin lähes kaikki joillakin ei (juuri) mitään Tampere Oulu ei liene suurta lisäpotentiaalia asiakkaina mm. Vähälä/Kiitolinja/Schenker, Transpoint, Lehtonen/ Kaukokiito, DSV, Varova toimintaperiaate: VR tarjoaa lähinnä rautatiekuljetuksen pyörälliset yksiköt, kontit ja vaunukuormat kulkevat (periaatteessa) toisistaan erillään terminaalit: Pasila, Oritkari, Viinikka
9 Suomen ja ulkomaiden väliset merikuljetukset kuljetusvälineissä ja -yksiköissä vuonna 2007 Lähde: Merenkulkulaitos Tuonti 2007 t Tuonti 2007 yksikköä Tuontitransito 2007 t 1 500 000 750 000 150 000 Tornio 100 000 50 000 10 000 Tornio 1500000 750 000 150 000 Vienti 2007 t Kemi Vienti 2007 yksikköä Kemi Vientitransito 2007 t 150 000 750 000 1 500 000 Oulu 10 000 50 000 100 000 Oulu 150 000 750 000 1 500 000 kuorma-autot perävaunut kontit Raahe kuorma-autot perävaunut kontit Raahe kuorma-autot perävaunut kontit rautatievaunut tyhjät kontit rautatievaunut muut yksiköt rautatievaunut muut yksiköt Pietarsaari Kokkola Suomen satamat yhteensä muut yksiköt Pietarsaari Kokkola Suomen satamat yhteensä transito yhteensä Kokkola Vaasa Vaasa Vaasa Suomen satamat yhteensä 2,4 milj. t yksiköissä (34 % transitosta) Rauma Pori 28,1 milj. t (27 % kokonaisliikenteestä) Rauma Pori 1,9 milj. yksikköä Lappeenranta Uusikaupunki Uusikaupunki Naantali Eckerö Maarianhamina Långnäs Turku Kotka Hamina Naantali Eckerö Maarianhamina Långnäs Turku Kotka Hamina Turku Helsinki Kotka Hamina Hanko Helsinki Hanko Helsinki Hanko tavaramäärä yksiköiden lukumäärä transitoliikenne
Yhdistettyjen kuljetusten merkitys ja tarpeet yritysten toiminnassa 10 haastatelluista yrityksistä noin puolet käyttää säännöllisesti yhdistettyjä kuljetuksia tai rautatiekuljetuksia Suomessa osa hyödyntää yhdistettyjä kuljetuksia säännöllisesti Manner-Euroopassa, mutta ei tällä hetkellä lainkaan Suomessa VR:n tuote palvelee vain tiettyjä asiakkaita ja kuljetuksia on perinteinen juna kaikki ovat kiinnostuneita mahdollisuudesta käyttää yhdistettyjä kuljetuksia ja myös tietyin ehdoin valmiita käyttämään niitä nykyistä laajemmin yritysten rooli kuljetustavan valinnassa vaihtelee: osalla päätöksen tekee alihankkijana toimiva liikennöitsijä
Valmius yhdistettyjen kuljetusten käyttöön 11 edellyttää riittävästi sitoutuneita tahoja investointihalukkuutta käyttövarmuutta oltava yhteinen tavoite ja tahtotila yhdistettyjen kuljetusten operaattori, kuljetusyritys, kuljetusasiakas päätetään, että yhdistettyjä kuljetuksia aletaan kehittää ja kuljetuskapasiteettia on tarjolla lupausten mukaan jos tuote on kilpailukykyinen, sille on potentiaalia ja kysyntää hinta & laatu: kun edullisempi ja palvelu(kokonaisuus) vastaa tarpeita hinta & aikataulu & frekvenssi: kun kilpailukykyisiä on myös kansantaloudellinen asia, yhteiskunnan ohjausta tarvitaan, myös porkkanoita
12 Potentiaalia löytyy haastattelujen perusteella potentiaalia on lähitulevaisuudessa useita junallisia vuorokaudessa esim. yhteysväleillä Helsinki/Turku/Tampere Pohjois-Suomi potentiaali saattaisi olla 2 3-kertainen nykyiseen verrattuna liikennöinnin aloittaminen useimmilla yhteysväleillä edellyttää useamman toimijan tavaravirtojen siirtämistä junaan; tähän vaikuttaisi olevan valmiutta kuljettaja mukaan -palvelulla Rollende Landstraße ilmeisesti huomattava potentiaali
13 Potentiaalin epävarmuudet lyhin mahdollinen kuljetusetäisyys määrittää potentiaalin suuruuden ja tarjottavat yhteysvälit suurimmat tavaramäärät ovat eteläisessä Suomessa, jossa välimatkat melko lyhyitä ja rautatiekuljetusten mahdollisuudet rajoitetumpia epävarmuus: monet elinkeinoelämän muutokset tapahtuvat nopeammin kuin yhdistettyjen kuljetusten laajentaminen elinkeinoelämän keskittyminen tavaravirtojen ja tavaramäärien muutokset eri toimijoiden ja reittien välillä vain harvat toimijat haluavat etukäteen sitoutua tiettyihin kuljetusmääriin ja juniin edellyttää palveluntarjoajan riskinottoa mm. kaupan tavaramäärissä huomattavaa kausivaihtelua
Kuljetustarpeet 14 kuljetuksen tulee olla helppo käyttää ja tasalaatuinen yhdistettyjen kuljetusten operaattorin tulee olla palveluntuottaja common carrier / open access -periaatteella kaikilla halutessaan syrjimätön palvelun käyttömahdollisuus tarvetta (myös) kokonaispalvelulle, jossa operaattori hoitaa liityntäkuljetuksen ja kuormauksen junaan yksittäisille liikennöitsijöille suunnattu kuljettaja mukaan -palvelu (makuuvaunut), jossa kapasiteetti myydään vaunupaikkoina arvioidaan muodostavan jopa yli puolet potentiaalista mahdollisuus kaikkien suuryksiköiden, myös konttien, kuljettamiseen samoissa junissa vain joillakin toimijoilla on halua sitoutua vakiomäärään vaunupaikkoja molempiin suuntiin
15 Aikataulut ja frekvenssi valtaosin tarve yön yli -kuljetukseen viitenä päivänä viikossa pitävät aikataulut, mutta myös joustonvaraa: aikatauluvaatimukset ja niiden tiukkuus vaihtelevat tavarasta ja asiakkaasta riippuen nykyisten junien aikataulut palvelevat joitakin asiakkaita hyvin, joitakin vain rajoitetusti ja joillekin ne eivät sovi lainkaan mm. kaupan kuljetukset ja posti eivät kulje nykyään junissa (tai vain erittäin rajoitetusti) aikataulut sovitettava laivojen aikatauluihin, kun kyseessä ovat kansainväliset kuljetusketjut asiakkaiden toiminnan rytmiin kuljetustuotannon (nouto/jakelu, käsittely/lajittelu, runkokuljetukset) rytmiin joillakin toimijoilla ja joissakin kuljetuksissa päiväkuljetukset sopisivat paremmin tuotannon rytmiin lyhyemmillä etäisyyksillä tulisi olla mahdollisuus useampiin päivittäisiin lähtöihin
Rovaniemi Potentiaalisia yhteysvälejä haastattelujen perusteella 16 Oulu Kokkola Ylivieska Kajaani Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Varkaus Tampere Turku Kotka/Hamina Hanko Pääkaupunkiseutu
17 Yhdistettyjen kuljetusten yhteysvälit haastatteluissa käsiteltiin pääosin kahden paikan välisiä suoria virtoja aikatauluvaatimusten todettiin rajoittavan välipysähdyksiä kuitenkin ainakin teoriassa monia mahdollisuuksia reitityksiin ja virtojen yhdistämiseen idänliikenteestä tässä yhteydessä vain joitakin mainintoja Esimerkkejä mahdollisista toimintamalleista täydet kuormat siirretään pääkaupunkiseudun ruuhkaalueen ulkopuolelle, josta ne toimitetaan vastaanottajille kuljetusketjun solmukohta voi olla myös muualla kuin lähellä päätepistettä: esimerkiksi Jyväskylässä olisi mahdollista yhdistää tieliikenteen ajoaikasäädösten mukainen vaihtopaikka ja yhdistettyjen kuljetusten solmu
Yhdistettyjen kuljetusten kuormauspaikat 18 kuormauspaikka lähelle isoja asiakkaita ja virtoja liikenteellisen ja taloudellisen sijainnin optimointia terminaalikäsittelyt ja paikalliset siirrot minimoitava: aiheuttavat lisäjärjestelyjä ja huomattavia kustannuksia siirron tehokkuus erityisen oleellinen lyhyemmillä runkoetäisyyksillä pääkaupunkiseudulla tulisi olla kuormausmahdollisuus sekä satamassa että sisämaassa osa junista voisi liikennöidä satamaan, osa sisämaan terminaaliin Pasila ei ole tulevaisuuden kuormauspaikka, sillä se tulee sijaitsemaan liian keskellä kaupunkia päätöstä uudesta kuormauspaikasta ei ole Oritkarissa tulisi voida hyödyntää synergia sataman kanssa yksiköiden käsittelyssä mahdolliset logistiikkakeskukset ovat luonnollinen paikka myös yhdistettyjen kuljetusten terminaalille tai kuormauspaikalle suunnitelmia mm. Tampereella, Jyväskylässä ja Kuopiossa Saksan GVZ-tyyppiselle verkostolle ei kuitenkaan ole kysyntää Suomessa satama on luonnollinen intermodaaliterminaali myös sisämaansatamien mahdollisuudet konttiliikenteessä monessa paikassa riittäisi yksinkertainen kuormauspaikka toiminta voidaan aloittaa ilman suuria investointeja
Tiekuljetusvirtoja 300 km 19 matka vähintään 300 km vähintään keskim. 10 ajon./vrk lähialue 30 km etäisyys asemalle enintään 30 km 25 40 12 22 23 28 30 33 36 49 Lähde: Tilastokeskus, Tieliikenteen tavarankuljetustilastojen aineistot vuosilta 2002 2004
Tiekuljetusvirtoja 200 km 22 31 20 matka vähintään 200 km vähintään keskim. 10 ajon./vrk lähialue 30 km etäisyys asemalle enintään 30 km 25 40 12 22 23 28 30 33 36 49 Lähde: Tilastokeskus, Tieliikenteen tavarankuljetustilastojen aineistot vuosilta 2002 2004 42 43 38 32 37 47 35 31 24 22 27 27 27 19
Tiekuljetusvirtoja 150 km 22 31 21 matka vähintään 150 km vähintään keskim. 10 ajon./vrk lähialue 30 km etäisyys asemalle enintään 30 km 35 36 25 40 12 22 23 28 30 33 36 49 Lähde: Tilastokeskus, Tieliikenteen tavarankuljetustilastojen aineistot vuosilta 2002 2004 69 79 43 42 38 20 32 23 36 158 35 146 155 37 47 35 31 24 22 27 27 27 19 21 17 176
Tiekuljetusvirtoja 100 km 93 22 31 22 84 matka vähintään 100 km vähintään keskim. 10 ajon./vrk lähialue 30 km etäisyys asemalle enintään 30 km 35 36 25 40 12 22 23 28 30 33 36 76 49 Lähde: Tilastokeskus, Tieliikenteen tavarankuljetustilastojen aineistot vuosilta 2002 2004 67 69 79 43 42 38 20 32 23 36 158 35 146 60 44 155 101 37 47 119 35 31 24 22 27 27 73 27 19 21 17 87 93 176 62 78 68
Yhdistettyjen kuljetusten käyttöä edistävät 23 globaali toimintojen ohjaus ja kuljetusten hallinta yhteiskunnan määrätietoiset toimet (direktiivit ja kannustimet) kilpailu rautateillä ja yhdistettyjen kuljetusten operoinnissa polttoaineen merkittävä kallistuminen pula kuorma-autonkuljettajista kuljetusasiakkaat eivät ilman näitä paineita merkittävästi muuta kuljetusvaatimuksiaan tai edellytä ympäristön huomioon ottamista tiekuljetuksissa kiirettä ei ole osattu hinnoitella kaupan tulisi hyväksyä myöhäisemmät toimitusajat logistiikkakeskus tarjoaa sijaintiedun, jos hyödynnetään yhdistettyjä kuljetuksia, pelkissä tiekuljetuksissa ei riittävästi synergiaa
24 Visio useita yhteysvälejä yhdistettyjen kuljetusten operaattori eri yksiköitä eri tuotekonsepteja samalla tuotantotavalla tavoitteena entistä lyhyemmät yhteysvälit