KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI

2 SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon logistiikan hallintaan liittyviä kysymyksiä: Millaisia materiaalivirtoja on tällä hetkellä ja millaisiksi ne muuttuvat lähitulevaisuudessa? Tarvitaanko biomassan välivarastointi- ja käsittelyterminaaleja? Millaisia kuljetusjärjestelmiä ja kuljetusvälineitä tarvitaan? Minkälaisia liikennemääriä biomassan kuljetukset aiheuttavat? Mikä on keskisuomalaisen biomassan kuljetuslogistiikan suuri kuva?

3 SELVITYKSEN MÄÄRITTELY Metsähakkeen, turpeen ja ruokohelven toimitusketjut Lisäksi tarkasteltiin kuljetusväyliä ja kuljetuksiin liittyviä päästöjä

4 SELVITYSTYÖHÖN JA SEN RAHOITTAMISEEN OSALLISTUNEET YRITYKSET JA TAHOT Keski-Suomen liitto KSLaatuenergia Oy Vapo OY Jyväskylän Energia Oy Transidea Oy VR Cargo Keski-Suomen Ely-keskus/Liikenne ja infra

5 METSÄHAKE

6 ENERGIAPUUN KORJUUPOTENTIAALI (V. 2006) JA METSÄHAKKEEN KÄYTTÖ

7 METSÄHAKETASE KUNNITTAIN

8 MATERIAALIVIRRAT Keskimääräinen kuljetusmatka: 2008: 50 km 2009: 40 km Lähde: tilastokeskus

9 TERMINAALIEN SIJAINNIN SUUNNITTELU Bioenergiaterminaaleja Keski-Suomessa Jyväskylän Energia Kotimaiset Energiat KS Laatuenergia L&T Biow atti Metsäliitto Vapo VR VR VR KS Laatuenergia VR Metsäliitto Metsäliitto Karstula Viitasaari VR VR Äänekoski Saarijärvi VR Keuruu Multia Metsäliitto Petäjävesi UPM L&T Biowatti Hankasalmi Vapo Kotimaiset Energiat VR Jämsä Jyväskylän Energia Jyväskylä L&T Biowatti Joutsa

10 Optimoinnin toteuttivat Pöyry Oy ja Ramboll Oy Liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta Optimoinnilla haluttiin osoittaa, kuinka paljon metsäbiomassaa voi siirtyä Keitele-Päijänne vesitielle ns. Biolaivan kuljetettavaksi Tulos: METSÄHAKKEEN KULJETUSTEN OPTIMOINTI Korkeiden pääomakustannusten takia Biolaivalle ei materiaalia Antoi toivonkipinää rautatiekuljetuksille Tämä selvitys antoi osaltaan metsähakkeen kuljetusvirrat

11 METSÄHAKKEEN KULJETUSLOGISTIIKAN KEHITTÄMISKOHTEITA Terminaalien käyttö toimitusketjussa tarkoin suunniteltava Vaihto-omaisuuden hallinta Haketuotannon, kuljetustuotannon ja materiaalinkäsittelyn tehokkuuden laskenta ja määrittely (kokonaisuutena) Kuljetuskaluston määrä ja koko sekä muut ominaisuudet Käsittelylaitteistot (esim. kuormakorit) Rautatiekuljetusten käyttöönotto

12 TURPEEN LOGISTIIKKA

13 TURVETUOTANNON ALAT NYT JA LÄHITULEVAISUUDESSA

14 TURVETUOTANTO JA SEN KULUTUS - PERIAATE

15 VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVIÄ TURPEEN KÄYTTÄJIÄ Jyväskylän Energia Oy (2,5 milj. m 3 ) Oulun Energia (1,0 milj. m 3 ) Kanteleen Voima Oy, Haapavesi (2,5 milj. m 3 ) Vaskiluodon Voima Oy, Seinäjoki (2,0 milj.m 3 ) Alholmens Kraft Oy Ab, Pietarsaari (1,5 milj.m 3 ) Kuopion Energia Oy Tampereen Sähkölaitos Oy Fortum Oy:n Joensuun voimalaitos Oy Kaukaan Voima Oy, Lappeenranta

16 KESKI-SUOMEN SUURIMMAT TURPEEN KÄYTTÄJÄT Jyväskylän Energia Oy UPM Kymmene Jämsänjokilaakson voimalaitokset ( m 3 ) Äänevoima Oy ( m 3 ) Keuruun voima Oy ( m 3 )

17 TURPEEN KULJETUKSET Kuljetuksen keskimääräinen etäisyys Suomessa: V. 2008: 50 km V. 2009: 80 km Vapo Oy: V. 2009: 100 km

18 TURPEEN KULJETUKSEN KEHITTÄMISEN HAASTEITA Kuljetusten ohjaus Tilausten allokointi suolle ja kuljetuskalustolle Kuljetusten rytmittäminen voimalaitokselle Kuljetusvälineiden kehittäminen Kevyempi rakenne Sivukaato Junakuljetus?

19 RUOKOHELPI

20 RUOKOHELVEN VILJELYALA JA Suomessa ha Keski-Suomessa ha Keski-Suomen tavoite: ha Keski-Suomen ruokohelpikeskittymät: Viitasaari-Pihtipudas ja Joutsa Vapo Oy maamme merkittävin ruokohelven toimittaja Suurin käyttäjä Jyväskylän Energia Oy:n Rauhalahden voimalaitos

21 RUOKOHELPITOIMITUSTEN HAASTEITA Logistinen ketju vakiintumaton Mallia olisi otettava puun, turpeen ja sellun kuljetuksista Helpipaalien koon ja tiiviyden suuret vaihtelut: ongelmia kuormauksessa ja kuljetuksessa Helpipaalien kirjavat varastointikäytännöt pelloilla ja teiden varsilla Kriittinen kaukokuljetusmatka n. 100 km Polttotekniset ja muut laitospään ongelmat (esim. murskainlaitteistot, polttoaineen sekoituksen ja syötön ongelmat) jarruttavat myös alkutuotannon kehittymistä

22 VÄYLÄT (1) Maantiet Biomassan kuljetuksissa alemman tieluokan tiet ovat merkittävässä roolissa Seutu- ja yhdystiet, yksityistiet ja metsäautotiet Pääosin sorapintaisia Vuosina sorateiden kunnostukseen ohjataan lähes kaksinkertainen rahamäärä normaaliin nähden Kunnostus kohdistuu suureksi osaksi metsäteollisuuden kuljetusreiteille

23

24 Rautatiet Äänekoski-Haapajärvi rataosuus Myös Ä-H rataosan varsilla olevia raakapuuterminaaleja kunnostetaan Vesitiet Keitele-Päijänne vesiväylää ei kehitetä lähivuosina