Satamien tavaraliikenneselvitys

Transkriptio

1 Teuvo Leskinen ja Miikka Niinikoski Satamien tavaraliikenneselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 1/2009

2

3 Teuvo Leskinen ja Miikka Niinikoski Satamien tavaraliikenneselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 1/2009 Tiehallinto Turku 2009

4 ISSN ISBN TIEH Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH v TIEHALLINTO Turun tiepiiri Yliopistonkatu 34 PL TURKU Puhelin

5 Teuvo Leskinen ja Miikka Niinikoski: Satamien tavaraliikenneselvitys. Turku Tiehallinto, Turun tiepiiri. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 1/2009, 36 s. + liitteet 58 s. ISSN , TIEH v Asiasanat: Päätiet, raskas liikenne, rautatiet, satamat, seututiet, tavaraliikenne, tuonti, vienti Aiheluokka: 12 TIIVISTELMÄ Satamien tavaraliikenneselvityksessä tavoitteena on ollut arvioida 20 suurimman merisataman kautta kulkevan tavaraliikenteen määrät, eritellä kuljetukset tavaralajeittain ja kuljetusmuodoittain sekä sijoitella maantiekuljetusvirrat kattavasti pää- ja seututieverkolle. Samalla on arvioitu satamien rautatiekuljetusten määrä sekä erikseen myös transitokuljetukset kuudesta suurimmasta transitosatamasta. Toisena tavoitteena on ollut tuottaa satamakohtaiset infokortit, joissa on esitetty perustiedot satamien tieyhteyksistä, rautatieyhteyksistä ja meriväylistä, tietoja satamien palveluista ja erikoistumisesta tiettyihin kuljetuksiin sekä tiedot sataman tavarakuljetusten määristä ja laadusta sekä maa- ja meriliikenteen volyymeista. Tarkasteluun sisältyvien 20 suurimman sataman kautta kulki vuonna 2007 tavaraa 106,4 miljoonaa tonnia ja ne kattavat 99 % kaikista merisatamien kuljetuksista. Päätavoitteena on ollut selvittää satamien tavaraliikenteen aiheuttamaa maantieverkon kuormittumista. Tietoja satamien aiheuttamasta maantieliikenteen määrästä ja sen suuntautumisesta ei ole ollut suoraan saatavissa tilastosta tai liikennetutkimuksesta. Kokonaisarvio maantiekuljetusten määrästä on siksi laadittu käyttäen lähtökohtana kattavasti tilastoituja merikuljetusten määriä. Merikuljetusten määristä on ensin vähennetty kuljetukset, jotka eivät kuormita valtakunnallista tie- tai rataverkkoa. Näiden kuljetuksien osuudeksi arvioitiin noin 44 % satamien liikenteestä. Samoin vähennettiin arvioidut rautatiekuljetukset, joiden osuudeksi arvioitiin noin 20 %. Jäljelle jäävä maantiekuljetusten osuus on noin 37 miljoona tonnia vuodessa. Tämän arvioidaan jakautuvan kotimaisella kuorma-autokalustolla tehtäviin kotimaan kuljetuksiin (noin 26 milj.tn/v), ulkomaisella kalustolla hoidettaviin kotimaan kuljetuksiin (noin 7,5 milj.tn/v) sekä pääosin ulkomaisella kalustolla hoidettaviin transitokuljetuksiin (noin 3.5 milj.tn/v). Arviot on tehty ensin vuosittaisena tonnivirtana ja maantiekuljetusten osuus on sen jälkeen muutettu vuorokausittaiseksi satamista lähtevien ja niihin saapuvien kuormattujen ajoneuvojen virraksi erikseen määritetyillä keskikuormilla. Arviot on tehty satamien aiheuttaman raskaan liikenteen määrästä, jota on verrattu mahdollisuuksien mukaan satamien porteilla tai niille johtavilla väylillä tehtyihin liikennelaskentoihin. Satamien kotimaan kuljetusten suuntautuminen on arvioitu Tilastokeskuksen tavarakuljetustilaston aineiston perustella ja transitokuljetusten suuntautuminen raja-asemien sekä satamien liikennetietojen perusteella. Satamien kotimaanliikenteen ajoneuvovirrat sekä transitoliikenteen ajoneuvovirrat on sen jälkeen sijoiteltu pää- ja seututieverkolle ottaen huomioon myös tyhjänä kulkevat ajoneuvot.

6

7 ESIPUHE Tiedot satamakuljetusten aiheuttaman tieliikenteen määrästä ja kuljetusten jakautumisesta tieverkolle ovat olleet puutteellisia. Tieto satamien aiheuttaman liikenteen luonteesta ja määrästä on tarpeen arvioitaessa tieverkon ja erityisesti satamayhteyksien kehittämistarpeita. Satamien liikenneyhteyksien kehittäminen on vireillä useilla satamapaikkakunnilla ja samalla tapahtuu muutoksia satamiin johtavien teiden ja katujen hallinnollissa luokittelussa. Tässä raportissa kuvatun selvitystyön tavoitteena on ollut arvioida 20 suurimman merisataman kautta kulkevan tavaraliikenteen määrä, eritellä kuljetukset tavaralajeittain ja kuljetusmuodoittain sekä sijoitella tiekuljetusvirrat kattavasti pää- ja seututieverkolle. Samalla on arvioitu näiden satamien rautatiekuljetusten määrä. Selvityksessä on tarkasteltu erikseen myös transitokuljetusten määrä ja suuntautuminen kuudesta suurimmasta transitosatamasta. Toisena tavoitteena on ollut tuottaa satamakohtaiset infokortit, joissa on esitetty satamaa koskevia liikenteellisiä tietoja, kuten tiedot sataman kuljetuksien määrästä tavaralajeittain, mihin kuljetuksiin eri satamat ovat erikoistuneet, tiedot sataman meriväylistä, tie- tai katuyhteyksistä ja rautatieyhteyksistä sekä yleisiä tietoja satamasta ja sitä ylläpitävästä organisaatiosta. Selvityksen ovat laatineet konsulttityönä Sito Oy ja Strafica Oy, joissa työstä ovat vastanneet DI Teuvo Leskinen, FM Katja Estlander ja DI Miikka Niinikoski. Työtä on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet Toivo Javanainen (Turun tiepiiri), Jarmo Joutsensaari (Tiehallinto), Pekka Räty (Uudenmaan tiepiiri), Petteri Kukkola (Kaakkois-Suomen tiepiiri) sekä Pekka Salo (EK / YTL). Turku 2009 Tiehallinto Turun Tiepiiri

8

9 Satamien tavaraliikenneselvitys 7 Sisältö 1 SATAMIEN KAUTTA KULKEVA TAVARALIIKENNE 9 2 SATAMIEN MAALIIKENTEEN ARVIOINNISSA KÄYTETYT TIETOLÄHTEET 10 3 SATAMIEN MERIKULJETUKSET Kotimaan tuonti- ja vientikuljetukset Kotimaan sisäiset merikuljetukset Kauttakulku- eli transitokuljetukset 14 4 ARVIOT SATAMIEN AIHEUTTAMIEN MAAKULJETUSTEN MÄÄRISTÄ Maakuljetusten määrien arvioinnin lähtökohdat Satamien lähialueiden kuljetukset Öljykuljetukset 20 5 RAUTATIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA 22 6 MAANTIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA Maantiekuljetukset kotimaisella kuorma-autokalustolla Transitokuljetukset ulkomaisella kuorma-autokalustolla Muut maantiekuljetukset ulkomaisella kuorma-autokalustolla 28 7 KULJETUSMÄÄRÄT AJONEUVOINA VUOROKAUDESSA Kotimaiset kuorma-autokuljetukset Transitokuljetukset Ulkomaisella kalustolla tehdyt muut kuljetukset 30 8 SATAMAKOHTAISET INFOKORTIT 32 9 LÄHTEET LIITTEET 35 LIITTEET: 1. Satamien kotimaan tavaraliikennevirrat pää- ja seututieverkolle sijoiteltuna (ajon./vrk) 2. Satamien tavaraliikennevirrat transitoliikenne mukaan lukien pää- ja seututieverkolle sijoiteltuna (ajon./vrk) 3. Satamakohtaiset infokortit

10 8 Satamien tavaraliikenneselvitys Kuvaluettelo Kuva 1. Selvityksessä tarkasteltujen 20 suurimman sataman tavaraliikenteen jakautuminen ulkomaan ja kotimaan liikenteeseen sekä transitoliikenteeseen (vuoden 2007 kuljetusmäärät)...9 Kuva 2. Arvio 20 suurimman sataman aiheuttaman maaliikenteen jakautumisesta eri kuljetusmuotoihin vuosien kuljetusmäärien perusteella...11 Kuva 3. Transitoliikenteen määrät sekä jakautuma eri tavaralajeihin Suomen satamissa 2007 (lähde: Merenkulkulaitos)...14 Kuva 4. Transitoliikenteen kehitys Suomen satamissa Kuva 5. (lähde: Merenkulkulaitos) Satamien yhteydessä toimivien öljynjalostamojen sekä jakeluterminaalien öljykuljetukset pää- ja seututieverkolla (lähde: Tavarankuljetustilasto) Kuva 6. Satamien transitokuljetusten (ylempi kuva) sekä kotimaan kuljetusten (alempi kuva) sijoittuminen Etelä-Suomen pää- ja seututieverkolle (raskaita ajoneuvoja/vrk) Taulukkoluettelo Taulukko 1. Satamien kotimaan tuonti- ja vientikuljetukset (1000 tn/vuosi; lähde: Satamaliiton tilastot, vuosien keskiarvo ilman transitoa)...12 Taulukko 2. Kotimaan satamien väliset merikuljetukset (1000 tn/vuosi; lähde: Satamaliiton tilastot, vuosien keskiarvo)..13 Taulukko 3. Satamien kautta kulkevat transitokuljetukset (1000 tn/vuosi; lähde: Satamaliiton tilastot, vuosien keskiarvo)..15 Taulukko 4. Arviot satamien lähialueen kuljetusvirroista, jotka eivät aiheuta liikennettä päätie- tai rataverkolla (1000 tn/vuosi) Taulukko 5. Esimerkkejä satamien lähialueiden kuljetusvirroista, joita ei ole otettu huomioon tie-, katu- ja rataverkon liikennekuormitusta arvioitaessa (sulussa määrät 1000 tn vuodessa) Taulukko 6. Suuruusluokka-arviot satamien rautatiekuljetusten määristä..23 Taulukko 7. Kotimaisella kuorma-autokalustolla hoidettavat satamien maantiekuljetukset Tilastokeskuksen tavarankuljetustutkimuksen aineiston perusteella (ajon./vrk, 1000 tn/vuosi; vuosien keskiarvo) Taulukko 8. Arviot henkilöautokuljetuksista sekä muista maantietransitokuljetuksista merkittävimmistä transitosatamista eri raja-asemille (kuljetettuja autoja/vuosi, kuormattuja raskaita ajoneuvoja/vrk sekä tn/vuosi vuonna 2007)...26 Taulukko 9. Arvio ulkomaisella kuorma-autokalustolla tehtävistä muista kuin transitokuljetuksista satamittain (1000 tn/vuosi ja kuormattuja ajon./vrk)...29 Taulukko 10. Arvio satamien maantiekuljetusten aiheuttamasta raskaasta liikenteestä satamiin johtavilla väylillä (raskaita ajoneuvoja/vuorokausi) Taulukko 11. Infokorteissa käytetty yhteenvetotaulukko sataman liikennetiedoista...34

11 Satamien tavaraliikenneselvitys 9 SATAMIEN KAUTTA KULKEVA TAVARALIIKENNE 1 SATAMIEN KAUTTA KULKEVA TAVARALIIKENNE Kaikkien merisatamien kautta kulki vuonna 2007 tavaraa 107,2 miljoonaa tonnia. Tähän tarkasteluun sisältyy 20 suurinta satamaa, joiden kaikkien kautta kuljetetaan vuosittain yli miljoona tonnia tavaraa. Näiden suurimpien satamien kautta kulki vuonna 2007 tavaraa 106,4 miljoonaa tonnia eli tarkasteltavat satamat kattoivat 99 % kaikista merisatamien kuljetuksista /1/. Satamien kuljetusmäärät ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina ja liikennemäärien kehityksessä on ollut suuriakin vuosittaisia vaihteluja eri satamissa. Tarkastelussa on siksi käytetty lähtökohtana kolmen vuoden keskiarvolukuja ja mahdollisuuksien mukaan uusimpia tilastotietoja vuosilta Transitoliikenteen erittelyissä on käytetty vuoden 2007 tilastotietoja. Satamien kautta kulkevien merikuljetusten tarkastelussa lähtökohtana on käytetty Merenkulkulaitoksen ja Satamaliiton julkaisemia tilastotietoja satamien kuljetusten määristä /1/ /2/. Merikuljetuksista on eritelty ulkomailta kotimaahan tulevat tuontikuljetusvirrat sekä muista kotimaan satamista tulevat virrat ja vastaavasti on eritelty satamasta lähtevät vientikuljetusvirrat. Lisäksi on eritelty kuuden transitoliikennesataman osalta Venäjälle ja IVY-maihin kulkeva transitotuonti ja länteen kulkeva transitovienti (kuva 1). Tiedot satamittain ja kuljetusmuodoittain on esitelty tässä raportissa ja sen liitteenä olevissa satamakohtaisissa infokorteissa. milj.tn/vuosi % Tuonti kotimaahan 49,0 46 % Transitotuonti 3,4 3 % Vienti kotimaasta 38,9 37 % Transitovienti 3,5 3 % Kotimaan sisäiset merikuljetukset 11,6 11 % Yhteensä 106,4 Kuva 1. Selvityksessä tarkasteltujen 20 suurimman sataman tavaraliikenteen jakautuminen ulkomaan ja kotimaan liikenteeseen sekä transitoliikenteeseen (vuoden 2007 kuljetusmäärät)

12 10 Satamien tavaraliikenneselvitys SATAMIEN MAALIIKENTEEN ARVIOINNISSA KÄYTETYT TIETOLÄHTEET 2 SATAMIEN MAALIIKENTEEN ARVIOINNISSA KÄYTETYT TIETOLÄHTEET Satamiin tulevien ja satamista lähtevien maantiekuljetusten määrää ja suuntautumista on selvitetty Tilastokeskuksen tavarankuljetustutkimusten /3/ aineistosta erikseen määritellyllä aluejaolla ja tavararyhmäjaottelulla. Tutkimusaineistosta on tulostettu sekä tonnivirrat että ajoneuvovirrat. Tavarankuljetustilaston perusteella tarkasteltaviin 20 satamaan saapui ja niistä lähti tavarakuljetuksia kuorma-autoilla vuosina noin miljoonaa tonnia vuodessa. Tavarankuljetustilastojen aineiston perusteella kuormattuja ajoneuvoja tuli satamiin tai lähti niistä noin kpl vuodessa. Tilastokeskuksen tavarankuljetustilaston tiedot satamien maatiekuljetuksien kuljetustavasta ja suuntautumisesta kattavat vain vajaan 30 % osuuden satamien kautta kulkevista tavaravirroista. Tämä johtuu muun muassa siitä, että tavarankuljetustilasto perustuu kotimaisille kuljetusyrittäjille tehtävään haastattelututkimukseen ja kuvaa siksi vain kotimaisella kuormaautokalustolla ja kotimaassa tapahtuvia kuljetuksia. Satamista lähtee tai niihin suuntautuu myös hyvin paljon kuljetuksia, joiden määrä- tai lähtöpaikka on niin lähellä satamaa, että maakuljetus ei ulotu lainkaan yleiselle tie- tai katuverkolle tai rataverkolle. Näitä ovat esimerkiksi suuri osa öljykuljetuksista, hiilikuljetuksista, malmikuljetuksista, sementtikuljetuksista ja puutavarakuljetuksista, jotka suuntautuvat suoraan sataman lähellä olevaan öljynjalostamoon, voimalaitokseen, varastoon, tehtaalle tms. kohteeseen. Joissain tapauksissa materiaalivirta siirtyy kyllä tie- ja katuverkollekin, mutta vasta tavaran tai materiaalin käsittelyn jälkeen, kuten esimerkiksi satamaan tuotava raakaöljy, josta osa kuljetetaan maitse jalostettuna öljytuotteena kuluttajille. Näitä kuljetuksia ei ole tässä yhteydessä laskettu varsinaisesti satamien aiheuttamaksi liikenteeksi. Öljykuljetusten ja muiden satamien lähialueelle jäävien tai sieltä lähtevien kuljetusten osuus on noin 44 miljoonaa tonnia vuodessa eli yli 40 % satamien kautta kulkevasta tavaraliikenteestä. Nämä tavaravirrat eivät ilmene mistään tilastosta, vaan ne on arvioitu erikseen satamakohtaisesti. Öljytuotteiden kuljetuksia tarkastellaan erikseen jäljempänä luvussa 4.3. Rautatiekuljetukset kattavat arviolta noin 20 % osuuden satamien maaliikenteestä. Niiden tarkkaa osuutta on vaikea arvioida, koska satamien rautatieliikenteestä ei ole yksityiskohtaisia tilastotietoja. Arvio perustuu Ratahallintokeskuksen julkaisemiin rautatieliikenteen tilastoihin /4/. Arvioita on tarkennettu eräistä yksittäisistä satamista saatavilla olleilla kuljetustiedoilla. Tähän 20 %:n osuuteen sisältyvät myös junilla satamiin ja satamista kulkevat transitokuljetukset. Noin 3 4 % satamien kaikesta tavaraliikenteestä kulkee maanteillä kuorma-autoilla hoidettavana transitoliikenteenä ulkomaille eli lähinnä Venäjälle. Maanteitse Venäjälle suuntautuva transito-liikenne kulkee käytännössä lähes kokonaan ulkomaisella kuorma-autokalustolla. Transitoliikenteen määristä ja suuntautumisesta ei saada tietoja tavarankuljetustilastosta, joten sitä on arvioitu muu muassa tullin tilastojen perusteella /5/ /6/. Maantietransiton

13 Satamien tavaraliikenneselvitys 11 SATAMIEN MAALIIKENTEEN ARVIOINNISSA KÄYTETYT TIETOLÄHTEET määräksi arvioitiin vuonna 2007 noin 3,7 miljoonaa tonnia, josta noin miljoonaa tonnia muodostui henkilöautojen kuljetuksista. Maantietransito kulkee lähes yksinomaan satamista itään päin. Junilla kulkevien transitokuljetusten määrä on ollut viime vuosina noin 4,0 miljoonaa tonnia vuodessa ja se taas suuntautuu lähes yksinomaan Venäjältä länteen eli satamiin päin. Edellä kuvattujen arvioiden ulkopuolelle jää noin 5-10 % osuus satamien maaliikenteestä. Tämä tilastojen ulkopuolelle jäävä osuus muodostuu pääasiassa ulkomaisella kuorma-autokalustolla hoidettavista kuljetuksista. Ulkomaisella kuorma-autokalustolla kulkee edellä mainittujen transitokuljetusten lisäksi muita kuljetuksia autolautoilla ja roro-laivoilla. Tämä liikenne vastaa Tullin tilastojen perusteella arvioituna noin 7,5 % osuutta satamien maaliikenteestä. Kuvassa 2 on esitetty yhteenveto satamien maaliikenteen jakautumisesta eri kuljetusmuodoille. milj.tn/vuosi % Satamien lähialueet, öljykuljetukset ja kotimaan merikuljetukset 43,9 44 % Rautatiekuljetukset 19,8 20 % Maantiekuljetukset kotimaisella kalustolla 25,9 26 % Transito ulkomaisella kalustolla; autokuljetukset 1,0 1 % Transito ulkomaisella kalustolla; muu kuin autot 2,2 2 % Muut maantiekuljetukset ulkomaisella kalustolla 7,5 7 % Kuva 2. Arvio 20 suurimman sataman kautta kulkeneiden maa- ja merikuljetusten jakautumisesta eri kuljetusmuotoihin vuosien kuljetusmäärien perusteella.

14 12 Satamien tavaraliikenneselvitys SATAMIEN MERIKULJETUKSET 3 SATAMIEN MERIKULJETUKSET Satamien merikuljetusten määrä on selvitetty Satamaliiton tilastoista /1/. Tarkastelussa mukana olevien satamien kautta kulki tavaraa merikuljetuksina vuonna 2007 yhteensä 106,2 miljoonaa tonnia vuodessa. Tässä tarkastelussa on käytetty lähtökohtana vuosien kuljetusmäärien keskiarvoa, joka oli 100,0 milj.tn vuodessa. Kuten edellä todettiin, kaikki merikuljetusvirrat eivät aiheuta maaliikennettä. Maakuljetusten määrän arvioimiseksi merikuljetukset on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: kotimaan tuonti ja vienti, kotimaan sisäiset merikuljetukset sekä kauttakulku- eli transitokuljetukset. 3.1 Kotimaan tuonti- ja vientikuljetukset Ulkomailta Suomeen tulevaa liikennettä on 46,2 miljoona tonnia vuodessa ja Suomesta ulkomaille lähtevää 37,2 miljoonaa tonnia vuodessa eli yhteensä 83,4 miljoonaa tonnia. Näistä virroista noin kaksi kolmasosaa aiheuttaa myös maakuljetuksia, jotka hoidetaan joko kotimaisella kuormaautokalustolla, ulkomaisella kuorma-autokalustolla tai rautatiekuljetuksina. Tuonti- ja vientikuljetusten määrät tässä tarkasteltavissa satamissa on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Satamien kotimaan tuonti- ja vientikuljetukset (1000 tn/vuosi; lähde: Satamaliiton tilastot, vuosien keskiarvo ilman transitoa). Satama Tuontikuljetukset ulkomailta transito poislukien 1000 tn/v (keskiarvo ) Vientikuljetukset ulkomaille transito poislukien 1000 tn/v (keskiarvo ) Tuonti- ja vientikuljetukset ulkomailta transito poislukien 1000 tn/v (keskiarvo ) Hamina Hanko Helsinki Inkoo Kaskinen Kemi Kokkola Kotka Loviisa Naantali Oulu Pietarsaari Pori Raahe Rauma Sköldvik Tornio Turku Uusikaupunki Vaasa Yhteensä

15 Satamien tavaraliikenneselvitys 13 SATAMIEN MERIKULJETUKSET 3.2 Kotimaan sisäiset merikuljetukset Kotimaisten satamien välisiä merikuljetuksia on 10,2 miljoonaa tonnia vuodessa. Huomattava osa niistä on öljy- ja hiilikuljetuksia. Useissa tapauksissa nämä öljy- tai hiilikuljetukset eivät aiheuta lainkaan pitkiä maakuljetuksia, koska kuljetuksen määräpaikka on yleensä aivan sataman vieressä oleva öljynjalostamo, voimalaitos, tehdas, välivarasto tms. kohde. Myös sellaiset kuljetusketjut, joissa tavara tuotaisiin pitkällä maakuljetuksella satamaan ja josta se kulkisi meritse toiseen kotimaan satamaan, ovat harvinaisia. Näistä syistä kotimaan satamien väliset merikuljetukset aiheuttavat varsin vähän maaliikennettä ja ne on pyritty rajaamaan pois tästä tarkastelusta. Taulukko 2. Kotimaan satamien väliset merikuljetukset (1000 tn/vuosi; lähde: Satamaliiton tilastot, vuosien keskiarvo). Satama Tuleva ka tn/v kotimaa Lähtevä ka tn/v kotimaa Hamina Hanko 23 0 Helsinki Inkoo Kaskinen 1 - Kemi Kokkola Kotka Loviisa 0 1 Naantali Oulu Pietarsaari 70 - Pori Raahe Rauma 19 1 Sköldvik Tornio 38 - Turku Uusikaupunki 86 2 Vaasa Yhteensä

16 14 Satamien tavaraliikenneselvitys SATAMIEN MERIKULJETUKSET 3.3 Kauttakulku- eli transitokuljetukset Osa satamien liikenteestä on kauttakulku- eli transitoliikennettä. Tavarat kuljetetaan satamien ja tiettyjen raja-asemien välillä käytännössä lähes yksinomaan ulkomaisella kuorma-autokalustolla tai junalla. Transitoliikennettä on kulkenut vuosina kuuden tärkeimmän transitosataman (Hamina, Kotka, Helsinki, Hanko, Turku ja Kokkola) kautta yhteensä keskimäärin 6,4 miljoonaa tonnia vuodessa. Transitoa kulkee myös meri- ja ilmateitse, mutta niiden osuus on varsin pieni, joten niitä ei ole eritelty tässä selvityksessä. Meriliikenteen transitotuonti ja -vienti on eritelty satamittain taulukossa 3. Kuvassa 3 on esitetty tärkeimpien transitoliikenteen satamien transitokuljetusten jakautuminen suuryksikköihin (kontit), henkilöautoihin, nesteisiin sekä niin sanottuun kuivaan bulkkiin, joka tarkoittaa tässä tapauksessa lähinnä Kokkolan sataman kautta tapahtuvia malmikuljetuksia rautateitse. Transitoliikenteen neste- ja bulk-kuljetukset kulkevat maaliikenteessä pääsääntöisesti junakuljetuksina, kappaletavara ja henkilöautot maantiekuljetuksina. Transitoliikenteen kuljetusmäärien kehitys Suomen satamissa vuosina ilmenee kuvasta 4. Kuvan lukuihin sisältyy sekä maanteitse että rautateitse kulkeva transito. Koska transitoliikenteen määrät muuttuvat nopeasti, on maantieliikenteen arvioinnissa käytetty vain vuoden 2007 tilastotietoja. Transitoliikenteen suuntautumisen arviointia vaikeuttaa se, että liikenteen jakautuminen eri satamien ja raja-asemien kesken on muuttunut vuosittain huomattavastikin. Lisäksi aivan kaikki transitoliikenne ei kulje suoraan satamista raja-asemille tai päinvastoin, josta seuraa, että satamien ja rajaasemien tilastotiedot eivät ole aivan yhteneviä transitoliikenteen määrän suhteen. Esimerkiksi vuodelle 2007 tilastoitiin satamissa transitotuontia 3,4 miljoonaa tonnia, mutta raja-asemilla tilastointiin transitovientiä 3,7 miljoonaa tonnia tonnia Muu Nesteet Kuiva/break bulk Henkilöautot Suuryksiköt Kotka Kokkola Hamina Hanko Helsinki Turku Satama Kuva 3. Transitoliikenteen määrät sekä jakautuma eri tavaralajeihin Suomen satamissa 2007 (lähde: Merenkulkulaitos).

17 Satamien tavaraliikenneselvitys 15 SATAMIEN MERIKULJETUKSET Taulukko 3. Satamien kautta kulkevat transitokuljetukset (1000 tn/vuosi; lähde: Satamaliiton tilastot, vuosien keskiarvo). Satama Transitotuonnin osuus satamassa ka tn/v Transitoviennin osuus satamassa ka tn/v Transitotuonnin ja viennin osuus satamassa ka tn/v Hamina Hanko Helsinki Inkoo Kaskinen Kemi Kokkola Kotka Loviisa Naantali Oulu Pietarsaari Pori Raahe Rauma Sköldvik Tornio Turku Uusikaupunki Vaasa Yhteensä tonnia Vienti Tuonti Kuva 4. Transitoliikenteen kehitys Suomen satamissa (lähde: Merenkulkulaitos).

18 16 Satamien tavaraliikenneselvitys ARVIOT SATAMIEN AIHEUTTAMIEN MAAKULJETUSTEN MÄÄRISTÄ 4 ARVIOT SATAMIEN AIHEUTTAMIEN MAAKULJETUSTEN MÄÄRISTÄ 4.1 Maakuljetusten määrien arvioinnin lähtökohdat Kaikki satamien kautta kulkevat tavaravirrat eivät aiheuta välittömiä maakuljetuksia eli tavaraliikennettä valtakunnalliselle tie- ja rataverkolle. Maakuljetusten määrän arviointia varten on ensin arvioitu satamittain niitä kuljetusvirtoja, jotka eivät käytännössä liiku lainkaan sataman ja sen lähialueen ulkopuolella tie-, katu- tai rataverkolla. Näitä ovat esimerkiksi: - Öljy- ja hiilikuljetukset, jotka suuntautuvat sataman vieressä sijaitsevaan öljynjalostamoon, voimalaitokseen tai tehtaaseen (materiaalit voidaan kuljettaa esimerkiksi putkilinjoja tai kuljettimia käyttäen). - Sataman yhteydessä sijaitseviin varastoihin tulevat öljy- ja hiilikuljetusvirrat, jotka jatkavat merikuljetuksena edelleen johonkin toiseen kotimaan satamaan. - Raaka-aine- ym. kuljetukset, jotka suuntautuvat sataman läheisyydessä sijaitseviin teollisuuslaitoksiin ja vastaavasti näistä teollisuuslaitoksista suoraan meritse lähtevät vientikuljetukset (ns. tehdassatamien liikenne). Näitä satamien lähialueiden kuljetuksia on arviolta noin 40 % satamien yhteisestä kuljetusmäärästä. Iso osuus tästä muodostuu Suomen kuljetusmääriltään suurimman sataman eli Sköldvikin öljysataman liikenteestä, joka on kokonaisuudessaan tällaista lähialueen liikennettä. Satamien lähialueen kuljetuksia on eritelty tarkemmin jäljempänä luvussa 4.2. Myös satamien yhteydessä sijaitsevista öljynjalostamoista, varastoista ja jakeluterminaaleista lähtevät öljytuotekuljetukset on jätetty pois arviosta, koska ne eivät ole suoranaisesti sataman aiheuttamaa liikennettä. Satamien yhteydessä olevien öljynjalostamoiden ja jakeluterminaalien aiheuttamien raskaiden maantiekuljetusten määristä ja suuntautumisesta on kuitenkin tehty erillinen tarkastelu (ks. luku 4.3). Edellä mainittujen vähennysten jälkeen on päädytty arvioon, että satamista lähtee ja niihin suuntautuu valtakunnallista tie- ja rataverkkoa käyttäviä maakuljetuksia yhteensä noin 57 miljoonaa tonnia vuodessa. Nämä maakuljetukset on jaoteltu tarkastelussa neljään eri kuljetusmuotoon sen mukaan, minkä tyyppiset kuljetusoperaattorit niistä ovat vastanneet. a) Kotimaisella kuorma-autokalustolla tehdyt satamiin suuntautuvat ja satamista lähtevät kotimaan maantiekuljetukset (noin 26 miljoona tonnia/vuosi) b) Rautatiekuljetukset satamiin ja satamista sisältäen sekä kotimaan kuljetukset että junatransitoliikenteen Venäjälle (noin 20 miljoona tonnia/vuosi) c) Pääosin ulkomaisella kuorma-autokalustolla tehdyt maantietransitokuljetukset suomalaisista satamista Venäjälle ja muualle Itä-Eurooppaan (noin 3,7 miljoona tonnia vuonna 2007)

19 Satamien tavaraliikenneselvitys 17 ARVIOT SATAMIEN AIHEUTTAMIEN MAAKULJETUSTEN MÄÄRISTÄ d) Ulkomaisella kuorma-autokalustolla tehdyt kotimaasta satamiin suuntautuvat ja satamista kotimaahan lähtevät maantiekuljetukset (noin 7,5 miljoonaa tonnia/vuosi). Satamien kuljetusmäärien tarkkaa jakautumista näihin eri ryhmiin on vaikea arvioida, koska kattavan yhtenäisen tilastoinnin puuttuessa kaikkien eri kuljetusmuotojen tiedot on jouduttu keräämään eri tilastolähteistä ja tilastoja yhdistämällä. Pääasialliset tietolähteet ja arviointimenetelmät ovat kuljetusmuodoittain seuraavat: a) Kotimaisella kuorma-autokalustolla tehdyt kotimaan maantiekuljetukset on selvitetty Tilastokeskuksen tavarankuljetustilastoista vuosilta Tilasto perustuu vuosittain kotimaisille kuljetusyrityksille tehtyihin haastattelututkimuksiin /3/. b) Satamien rautatiekuljetuksien määrät on arvioitu pääasiassa Rautatietilastojen 2006 ja 2007 perusteella. Rautatietransiton määrä on arvioitu RHK:n tekemän erillisen selvityksen perusteella (vuoden 2006 määrät) ja yhdistämällä tiedot Satamaliiton kauttakulkuliikenteestä tekemiin satamakohtaisiin tilastoihin ( ) /4/. c) Ulkomaisella kuorma-autokalustolla tehdyt transitokuljetukset on arvioitu Tullin julkaisemien raja-asemien tilastojen sekä vuoden 2007 maantietransitosta tehdyn erillisen selvityksen pohjalta yhdistämällä tiedot Satamaliiton kauttakulkuliikenteestä tekemiin satamakohtaisiin tilastoihin (2007) /5/ /6/. d) Ulkomaisella kuorma-autokalustolla tehtyjä maantiekuljetuksia on arvioitu Tullin julkaisemien satamakohtaisten ajoneuvomäärien perusteella (vuosien 2006 ja 2007 tiedot) /6/. Kaikki kuljetusvirrat on arvioitu ensin tonnivirtoina eli kuljetettuina tonneina/vuosi. Satamakohtaisista saapuvista ja lähtevistä virroista on sitten muodostettu yhtenäiset ja vertailukelpoiset arviot kuljetusmuodoittain. Tämän jälkeen maanteitse kulkevat virrat on muutettu kuormatuiksi ajoneuvoiksi/vrk kuhunkin tilanteeseen erikseen arvioidulla keskikuorman koolla. Lisäksi on arvioitu kuormattujen ja tyhjänä ajavien ajoneuvojen määrien suhteet erikseen eri kuljetusmuodoille. Näin saatua arviota satamaan kulkevien raskaiden ajoneuvojen päivittäisestä kokonaismäärästä on verrattu vielä satamassa tai satamaan johtavalla väylällä mahdollisesti tehtyjen liikennelaskentojen tietoihin raskaiden ajoneuvojen määrästä. 4.2 Satamien lähialueiden kuljetukset Satamiin suuntautuvien tai satamista lähtevien maakuljetusten määrää arvioitaessa on tehty myös arvio siitä, kuinka suuri osa sataman liikenteestä on sellaisia lähialueen kuljetuksia, jotka eivät käytännössä aiheuta lainkaan liikennettä sataman ja sen lähialueen ulkopuolella tie-, katu- tai rataverkolla tai kuljetusetäisyys jää hyvin lyhyeksi. Satamien vuosittain tilastoiduista kuljetusmääristä on siksi vähennetty seuraavia kuljetuksia: - Öljy- ja hiilikuljetukset, jotka suuntautuvat sataman viereiseen öljynjalostamoon, voimalaitokseen tai tehtaaseen. - Sataman yhteydessä sijaitseviin varastoihin tulevat öljy- ja hiilikuljetusvirrat, jotka jatkavat merikuljetuksena edelleen johonkin toiseen kotimaan satamaan

20 18 Satamien tavaraliikenneselvitys ARVIOT SATAMIEN AIHEUTTAMIEN MAAKULJETUSTE MÄÄRISTÄ - Raaka-aine- ja muut kuljetukset, jotka suuntautuvat sataman läheisyydessä sijaitseviin teollisuuslaitoksiin - Sataman läheisyydessä sijaitsevista teollisuuslaitoksista suoraan meritse lähtevät vientikuljetukset. Tyypillisiä esimerkkejä lähialueiden kuljetuksista ovat sataman vieressä sijaitsevaan paperi- tai terästehtaaseen meritse tuotavat raaka-aineet (malmit, mineraalit, raakapuu) ja tehtaalta suoraan ulkomaille lähtevien puunjalostustuotteiden tai terästuotteiden vientikuljetus. Taulukossa 4 on esitetty arviot lähialueen kuljetusmääristä satamittain. Taulukossa 5 on esimerkkejä satamien lähialueiden kuljetusvirroista. Taulukko 4. Arviot satamien lähialueen kuljetusvirroista, jotka eivät aiheuta liikennettä päätie- tai rataverkolla (1000 tn/vuosi). Satama Lähialueen osuus satamaan maitse tulevista kuljetuksista 1000 tn/v (keskiarvo ) Lähialueen osuus satamasta maitse lähtevistä kuljetuksista 1000 tn/v (keskiarvo ) Lähialueen osuus yhteensä 1000 tn/v Hamina Hanko - Helsinki Inkoo Kaskinen - Kemi Kokkola Kotka Loviisa - Naantali Oulu Pietarsaari Pori Raahe Rauma Sköldvik Tornio Turku Uusikaupunki Vaasa Yhteensä

21 Satamien tavaraliikenneselvitys 19 ARVIOT SATAMIEN AIHEUTTAMIEN MAAKULJETUSTEN MÄÄRISTÄ Taulukko 5. Esimerkkejä satamien lähialueiden kuljetusvirroista, joita ei ole otettu huomioon tie-, katu- ja rataverkon liikennekuormitusta arvioitaessa (sulussa määrät 1000 tn vuodessa). Satama Sataman lähialueen kuljetusvirtoja, joita ei ole otettu huomioon liikennekuormitusarvioissa Hamina Kotimaan polttoainekuljetukset meritse (500) Helsinki Kotimaan polttoainekuljetukset meritse (170), kivihiilen tuonti (870), öljytuotteiden tuonti ulkomailta (250) Inkoo Fortumin voimalan hiilikuljetukset (700), öljyn tuonti (30); hiilen vienti (20) Kemi Kotimaan polttoainekuljetukset meritse (350), Veitsiluodon tehtaan raakapuutuonti (600) Kokkola Kotimaan polttoainekuljetukset meritse (370) Kotka Kotimaan polttoainekuljetukset meritse (260) Naantali Raakaöljy- ja öljytuotteet ulkomailta (2600) ja kotimaasta (300), kivihiilen tuonti (540), öljytuotteiden vienti ulkomaille ja muihin kotimaan satamiin (1450) Oulu Kotimaan polttoainekuljetukset meritse (370), Stora Enson paperitehtaalle tuleva selluloosa, raakapuu ja kemikaalit (900), paperitehtaan vientikuljetukset (950) Pietarsaari UPM Kymmenen paperi- ja sellutehtaan ja sahan raakapuun tuonti (700), sellun ja sahatavaran vienti (500) Pori Kotimaan polttoainekuljetukset meritse (280), hiilen tuonti ulkomailta ja kuljetukset kotimaan satamiin (2500), Kemiran pigmenttitehtaan kuljetukset (arvio 300) Raahe Ruukin terästehtaan malmi ja mineraalit (3800) sekä kivihiili (950), terästuotteiden vienti (620), kotimaan polttoainekuljetukset (270) Rauma Paperitehtaan raakapuun tuonti (830) ja kaoliinin tuonti (500); paperin viennistä 800 Sköldvik Öljynjalostamon kuljetukset (n. 17 milj.tn, joista kotimaan kuljetuksia 3,3 milj.tn) Tornio Outokummun terästehtaan malmin tuonti (430), hiilen tuonti (100), mineraalit (280) sekä terästuotteiden vienti (670) Turku Kotimaan polttoainekuljetukset meritse (260), öljytuotteet ulkomailta (100) Uusikaupunki Kemiran lannoitetehtaan tuotteiden vienti (690), lannoitteiden ja kemikaalien tuonti (100) Vaasa Kotimaan polttoainekuljetukset meritse (330), öljytuotteet ulkomailta (90), voimalaitoksen hiilen tuonti (500)

22 20 Satamien tavaraliikenneselvitys ARVIOT SATAMIEN AIHEUTTAMIEN MAAKULJETUSTEN MÄÄRISTÄ 4.3 Öljykuljetukset Öljykuljetuksia ei ole tässä selvityksessä luettu mukaan satamien aiheuttamaan liikenteeseen. Öljytuotteiden maakuljetukset eivät lähde suoraan satamista vaan niiden yhteydessä olevista öljy-yhtiöiden jalostamoista tai jakeluterminaaleista. Öljykuljetusten volyymista on tehty seuraavia arvioita satamapaikkakunnittain: - Neste Oil Oyj:n Porvoon (Sköldvikin) jalostamon kapasiteetti on noin 11 miljoona tonnia raakaöljyä vuodessa. Raakaöljyä ja öljytuotteita tuodaan Sköldvikiin noin 10 miljoonaa tonnia vuodessa laivoilla ja noin 1,5-2 miljoonaa tonnia vuodessa junakuljetuksina. Jalostetut tuotteet kuljetetaan asiakkaille laivoilla (noin 70 %), maanteitse (noin 30 % eli noin 3,3 miljoonaa tonnia) ja rautateitse (noin 2 %). Neste Oilin jalostamo aiheuttaa täten maanteille vähintään noin 350 Sköldvikin sataman lähistöltä lähtevää öljytuotekuljetusta vuorokaudessa. - Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamo jalostaa noin 3 miljoonaa tonnia raakaöljyä vuodessa. Raakaöljy kuljetetaan jalostamolle lähinnä Venäjältä, Primorskista, säiliölaivoilla. Noin 40 % jalostetuista tuotteista kuljetetaan asiakkaille meritse kotimaan satamiin ja ulkomaille. Öljykuljetusten osuudeksi muodostuu täten yli puolet Naantalin sataman merikuljetusten kokonaismäärästä. Loput öljytuotteet (noin 1,8 miljoonaa tonnia) kuljetetaan maanteitse säiliöautolla kotimaahan. Neste Oilin jalostamo ja jakeluterminaali sekä viereinen ExxonMobilin voiteluainetehdas aiheuttavat täten vähintään noin 200 Naantalin sataman lähistöltä lähtevää öljytuotekuljetusta/vuorokausi. - Sköldvikistä kuljetaan öljytuotteita muiden kotimaan satamien yhteydessä oleviin terminaaleihin arviolta 1,7 miljoonaa tonnia vuodessa. Öljytuotteiden jakeluterminaaleja on Sköldvikin ja Naantalin lisäksi Haminassa, Vaasassa, Pietarsaaressa, Kokkolassa, Oulussa ja Kemissä. Osasta terminaaleja kuljetetaan myös muiden yhtiöiden tuotteita. Näiden määristä ei ole tarkempaa tietoa, mutta Neste Oilin markkinaosuus on yhtiön oman ilmoituksen mukaan 87 %, joten sen kuljetukset aiheuttavat valtaosan satamien yhteydessä olevien öljyterminaalien maaliikenteestä. Satamien jakeluterminaalien kautta kulkeva öljytuotteiden määrä vastaa noin 5 20 säiliöautokuljetusta vuorokaudessa terminaalia kohden. Edellä mainitut luvut eivät sisällä tyhjinä kulkevia ajoneuvoja. Tavarankuljetustilaston aineistosta tehty arvio öljykuljetusten sijoittumisesta päätieverkolle on esitetty kuvassa 5. Kuvassa esitettyjä ajoneuvomääriä voi pitää vain suuntaa-antavina, sillä vuosien tavarankuljetustilastojen perusteella tehty arvio öljykuljetusten määrästä on pienempi, kuin edellä esitetty jalostamoiden tuotantomääriin perustuva arvio. Öljykuljetuksista on saatavissa tarkempaa tietoa vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevista liikenne- ja viestintäministeriön selvityksistä.

23 Satamien tavaraliikenneselvitys 21 ARVIOT SATAMIEN AIHEUTTAMIEN MAAKULJETUSTEN MÄÄRISTÄ Kuva 5. Satamien yhteydessä toimivien öljynjalostamojen sekä jakeluterminaalien öljykuljetukset pää- ja seututieverkolla (lähde: Tavarankuljetustilasto).

24 22 Satamien tavaraliikenneselvitys RAUTATIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA 5 RAUTATIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA Maantieliikenteen kuljetusmäärien selvittämiseksi on satamien arvioiduista maaliikenteen kuljetusmääristä vähennetty rautatiekuljetusten määrä. Tarkka arvio kunkin sataman junakuljetuksien määrästä edellyttäisi yksikohtaisia tietoja yksittäisten yritysten kuljetusmääristä. Näitä ei ymmärrettävästi haluta aina julkistaa kilpailusyistä, joten arvio on siksi tehty käyttäen yleisesti julkaistuja tilastolähteitä. Tärkein lähde on ollut vuosittain julkaistava Rautatietilasto /4/, josta ilmenee ainoastaan satamaan tai satamakaupunkiin johtavan radan kokonaisliikenne. Tämän perusteella voidaan arvioida lähinnä se maksimimäärä, joka saattaa kulkea junalla satamaan tai satamasta. Eräistä yksittäisistä satamista on tosin saatu eri lähteistä tarkempia liikennetietoja ja lisäksi eri satamien transitoliikenteestä on ollut saatavissa tarkempia tietoja. Koko maan rautatiekuljetusten määrä on ollut viime vuosina miljoonaa tonnia vuodessa. Satamien liikenteeksi on tässä arvioitu noin 20 miljoonaa tonnia vuodessa. Arvio on nähtävä maksimiarviona, sillä satamien junakuljetuksista on esitetty myös pienempiä arvioita. Satamakohtaiset arviot on esitetty taulukossa 6. Rautatieliikenteen määrät on tässä arvioitu vuoden 2006 tilastojen perusteella, jotta ne vastaisivat tasoltaan merikuljetuksissa käytettyä kolmivuotiskauden keskitasoa. Vuosi 2006 oli rautatiekuljetuksissa tämän jakson vilkkain eli arvio on tässäkin mielessä nähtävä maksimiluonteisena. Taulukon lukuihin sisältyy myös rautateitse kulkeva transitoliikenne. Vuonna 2006 transitokuljetuksia tuli rautateitse lähinnä Kotkan, Haminan ja Kokkolan satamiin yhteensä 4,0 miljoonaa tonnia. Junilla satamista itään kulkevan transiton määrä on ollut suhteellisen pieni, noin 0,2 miljoonaa tonnia vuodessa. Tämän itäsuunnan junatransiton voi olettaa kasvavan henkilöautokuljetuksien käynnistyttyä myös rautateillä. Turun sataman kautta kulkee myös junalauttayhteyksiä, joiden kuljetusmääräksi on tässä arvioitu noin 0,4 miljoonaa tonnia vuodessa. Arvio perustuu VR Cargon ilmoittamiin vuoden 2005 kuljetusmääriin NordicRail- ja SeaRail - liikenteessä.

25 Satamien tavaraliikenneselvitys 23 RAUTATIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA Taulukko 6. Suuruusluokka-arviot satamien rautatiekuljetusten määristä. Satama Sataman rautatiekuljetukset yhteensä 1000 tn (2006) Hamina Hanko 860 Helsinki Inkoo - Kaskinen 770 Kemi 700 Kokkola Kotka Loviisa 250 Naantali - Oulu - Pietarsaari - Pori 900 Raahe 200 Rauma Sköldvik Tornio - Turku 400 Uusikaupunki 200 Vaasa - Yhteensä

26 24 Satamien tavaraliikenneselvitys MAANTIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA 6 MAANTIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA 6.1 Maantiekuljetukset kotimaisella kuorma-autokalustolla Tilastokeskuksen tavarankuljetustilaston aineistosta saatavien tietojen perusteella kotimaisella kuorma-autokalustolla hoidetaan kuljetuksia satamiin ja satamista noin 29,5 miljoonaa tonnia vuodessa (vuosien keskiarvo). Eräiden satamien kuljetusvirroissa on aineistossa ilmeisiä pienestä haastatteluotoksesta aiheutuvia virheitä, joita on tarkistettu luotettavamman satamatilaston mukaan siten, että esimerkiksi satamaan maakuljetuksena saapuvat ja sieltä merikuljetuksena lähtevät virrat ovat järkevässä tasapainossa. Tarkennettu arvio kotimaisella kalustolla hoidettavista kuljetuksista on 26 miljoonaa tonnia vuodessa. Tiedot eri satamien tonnivirroista ja kuormattujen ajoneuvojen määristä on eritelty oheisessa taulukossa 7. Tavarankuljetustilasto perustuu haastattelututkimukseen ja tutkimusmenetelmästä johtuen satamakohtaisissa kuljetusvirroissa voi olla virheitä varsinkin niiden satamien osalta, joissa kuljetusmäärät ovat pieniä ja kuljetuksia kuvaavia haastatteluvastauksia osuu tutkimusotokseen vähän. Lisäksi on huomattava, että useiden satamien yhteydessä on myös terminaaleja, joiden kautta tapahtuu kuljetuksia, jotka eivät lainkaan siirry merelle. Satama-alue aiheuttaa tällöin enemmän maantieliikennettä kuin merikuljetusmäärät antaisivat olettaa. Samoin sataman yhteydessä sijaitsevien teollisuuslaitosten kuljetuksia voi olla käytännössä vaikea erottaa varsinaisista sataman kuljetuksista.

27 Satamien tavaraliikenneselvitys 25 MAANTIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA Taulukko 7. Kotimaisella kuorma-autokalustolla hoidettavat satamien maantiekuljetukset Tilastokeskuksen tavarankuljetustutkimuksen aineiston perusteella (ajon./vrk, 1000 tn/vuosi; vuosien keskiarvo). Satama Sataman kotimaan tiekuljetukset kotimaisella kalustolla kuormattuja ajon./vrk ka Sataman kotimaan tiekuljetukset kotimaisella kalustolla 1000 tn/vuosi ka Hamina Hanko Helsinki Inkoo Kaskinen Kemi Kokkola Kotka Loviisa Naantali Oulu Pietarsaari Pori Raahe Rauma Sköldvik Tornio Turku Uusikaupunki Vaasa Yhteensä Transitokuljetukset ulkomaisella kuorma-autokalustolla Ulkomaisella kuorma-autokalustolla tehtäviä transitokuljetuksia on arvioitu Tullin julkaisemien raja-asemien tilastojen sekä vuoden 2007 maantietransitosta tehdyn erillisen selvityksen pohjalta yhdistämällä tiedot Satamaliiton kauttakulkuliikenteestä tekemiin satamakohtaisiin tilastoihin (2007). Transitokuljetuksia satamista itään raja-asemille ajettiin lähes pelkästään ulkomaisella kuorma-autokalustolla vuonna 2007 noin 3,7 miljoonaa tonnia. Henkilöautokuljetuksia oli tästä noin miljoona tonnia eli noin kuljetettua autoa ja muita transitokuljetuksia, kuten konteissa kuljetettua kappaletavaraa noin 2,6 miljoonaa tonnia. Autokuljetuksia tehtiin Kotkan, Hangon ja Turun satamista ja muita transitokuljetuksia myös Helsingin ja Turun satamista. Pieniä transitoliikenteen virtoja kulki myös eräistä muista satamista ja transitoa kulki maanteitse myös länsisuuntaan, mutta näillä virroilla ei ole olennaista merkitystä tieverkon kuormittumisen kannalta. Arviot transitokuljetusten virroista vuonna 2007 eri satamien ja raja-asemien välillä on esitetty oheisissa taulukoissa (taulukko 8). Huomattakoon, että vuonna 2008 autokuljetukset siirtyivät uusien viranomaismääräysten jälkeen osin eri reiteille.

28 26 Satamien tavaraliikenneselvitys MAANTIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA Taulukko 8. Arviot henkilöautokuljetuksista sekä muista maantietransitokuljetuksista merkittävimmistä transitosatamista eri raja-asemille (kuljetettuja autoja/vuosi, kuormattuja raskaita ajoneuvoja/vrk sekä tn/vuosi vuonna 2007) Henkilöautojen kuljetukset 2007 Autoja/vuosi 2007 Vaalimaa Nuijamaa Imatra Yhteensä Kotka Hanko Turku Yhteensä Henkilöautojen kuljetukset 2007 Raskaita ajoneuvoja/vrk 2007 Vaalimaa Nuijamaa Imatra Yhteensä Kotka Hanko Turku Yhteensä Henkilöautojen kuljetukset 2007 Tonneja/vuosi 2007 Vaalimaa Nuijamaa Imatra Yhteensä Kotka Hanko Turku Yhteensä Muu maantietransito, kuin autot 2007 Tonneja/vuosi 2007 Vaalimaa Nuijamaa Imatra Yhteensä Hamina Kotka Helsinki Hanko Turku Muut Yhteensä

29 Satamien tavaraliikenneselvitys 27 MAANTIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA Arvio vuoden 2007 transitokuljetusten sijoittumisesta pää- ja seututieverkolle on esitetty kuvassa 6. Ylemmässä kuvassa esitetyt transitoliikenteen virrat on sijoiteltu tieverkolle olettaen, että Hangosta itään kulkevasta transitoliikenteestä noin yksi kolmasosa kulki Helsingin kautta kantatietä 51 ja kaksi kolmasosaa Lohjan kautta valtatietä 25. Arvio kuljetusten jakautumisesta perustuu näillä reiteillä liikennelaskennoissa havaittuihin raskaan liikenteen määriin. Alemmassa kuvassa on esitetty samalta alueelta Etelä-Suomessa kotimaan satamakuljetuksien sijoittuminen pää- ja seututieverkolle. Kuva 6. Satamien transitokuljetusten (ylempi kuva) sekä kotimaan kuljetusten (alempi kuva) sijoittuminen Etelä-Suomen pää- ja seututieverkolle (raskaita ajoneuvoja/vrk).

30 28 Satamien tavaraliikenneselvitys MAANTIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA 6.3 Muut maantiekuljetukset ulkomaisella kuormaautokalustolla Transiton lisäksi myös muita maantiekuljetuksia lähtee satamista tai saapuu satamiin ulkomaisella kuorma-autokalustolla arviolta noin 7,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Nämä kuljetusvirrat eivät näy tavarankuljetustutkimuksen aineistossa, joten niiden määrää ja suuntautumista on arvioitu lähinnä Tullin tilastoista seuraavasti: - Ulkomaisia kuorma-autoja kulkee lähinnä matkustajalautta- ja roro-satamien kautta eli suurimmat virrat kulkevat Helsingin, Naantalin ja Turun satamien kautta sekä hieman myös Vaasan sataman kautta. Myös Hangon satamassa oli tätä ulkomaista rekkaliikennettä suhteellisen paljon vielä vuonna 2006, mutta lauttareittien muututtua tätä liikennettä ei ole ollut enää vuonna Arvion lähtökohtana ovat Tullin tilaston mukaan ulkomaille lähtevät / saapuvat kuormatut kuorma-autot, jotka on oletettu pääsääntöisesti ulkomaisiksi autoiksi. Lautoilla kulkevat niin sanotut irtoperävaunut on taas oletettu kuljetettavan satamaan ja satamasta pääasiassa kotimaisilla vetoautoilla. - Tullin tilastosta on saatu vain ajoneuvojen määrä, joten tonnivirrat on laskettu erikseen arvioitujen keskikuormien perusteella. Näiden kuljetusten suuntautuminen on arvioitu kyseisistä satamista kotimaisella kalustolla tapahtuvien kuljetusten mukaan. Matkustalauttasatamien lisäksi ulkomaista kalustoa käytetään paljon Kotkan ja Haminan satamista tehtävissä kuljetuksissa. Kotkan ja Haminan satamista lähtevistä konttikuljetuksista on arvioitu noin puolet hoidettavan ulkomaisella kalustolla. Tähän arvioon on päädytty, kun on verrattu satamasta lähtevää kotimaan liikenteen sekä transiton tavaravirtoja sekä tilaston mukaan kotimaisella kalustolla tai junalla kulkevia virtoja. Tämä ulkomaisella kalustolla kulkeva kotimaanliikenne suuntautunee pääasiassa Kotkan ja Haminan satamista lähialueen tavaraterminaaleihin muun muassa Haminassa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa.

31 Satamien tavaraliikenneselvitys 29 MAANTIEKULJETUSTEN OSUUS SATAMIEN MAAKULJETUKSISTA Taulukko 9. Arvio ulkomaisella kuorma-autokalustolla tehtävistä muista kuin transitokuljetuksista satamittain (1000 tn/vuosi ja kuormattuja ajon./vrk). Satama Arvio ulkomaisen kaluston kuljetuksista transito poislukien, 1000 tn (2007) Arvio ulkomaisen kaluston kuljetuksista transito poislukien, kuormattuja ajon./vrk (2007) Hamina Hanko 25 5 Helsinki Inkoo - - Kaskinen - - Kemi - - Kokkola - - Kotka Loviisa - - Naantali Oulu - - Pietarsaari - - Pori - - Raahe - - Rauma - - Sköldvik - - Tornio - - Turku Uusikaupunki - - Vaasa Yhteensä

32 30 Satamien tavaraliikenneselvitys KULJETUSMÄÄRÄT AJONEUVOINA VUOROKAUDESSA 7 KULJETUSMÄÄRÄT AJONEUVOINA VUOROKAUDESSA Satamien kuljetusmääristä ajoneuvoina vuorokaudessa voi tehdä eri tilastolähteistä seuraavat arviot. 7.1 Kotimaiset kuorma-autokuljetukset Tavarankuljetustilaston perusteella satamiin saapuu tai niistä lähteen noin 4000 kuormattua ajoneuvoa vuorokaudessa. Saman tilastoaineiston mukaan noin 35 %:lla kuljetusmatkoista kuorma-auto ajaa ilman kuormaa tai kuormana on tyhjä kontti. Satamiin johtavilla teillä satamien aiheuttaman raskaan liikenteen määräksi voidaan arvioida kotimaisten kuorma-autokuljetusten osalta noin ajoneuvoa vuorokaudessa. 7.2 Transitokuljetukset Transitoliikenteestä tehdyn arvion mukaan satamiin saapuu tai niistä lähtee noin 770 kuormattua ulkomaista transitokuljetusten ajoneuvoa vuorokaudessa. Näistä 280 ajoneuvoa vuorokaudessa oli autojenkuljetusrekkoja. Transitoliikenteen rekat palaavat satamiin yleensä aina tyhjinä eli niiden aiheuttamaksi liikenteeksi satamiin johtavilla teillä voidaan laskea noin raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Transitokuljetusten sijoittuminen pää- ja seututieverkolle on esitetty edellä kuvassa Ulkomaisella kalustolla tehdyt muut kuljetukset Muiden kuin transitoliikenteessä ulkomaisella kalustolla tehtävien kuljetusten arvioiden perustella voidaan laskea, että tarkasteltuihin satamiin saapuu tai niistä lähteen noin 1500 kuormattua ulkomaista ajoneuvoa vuorokaudessa. Jos oletetaan, että niiden kuormitus vastaa kotimaisen kaluston kuljetuksia, voidaan arvioida muiden kuin transitoa kuljettavien ulkomaisten kuormaautojen aiheuttavan liikennettä satamiin johtavilla teillä noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Satamien kotimaan tavaraliikenteen jakautuminen päätieverkolle on esitetty Etelä-Suomen alueelta kuvassa 6 (em. kohdat 7.1 ja 7.3) ja koko maan osalta liitteen 1 kartalla. Liitteen 2 kartalla on esitetty satamien tavaraliikenteen jakautuminen päätieverkolle myös transitoliikenne mukaan lukien. Yhteenveto eri satamien aiheuttamasta raskaan maantieliikenteen määristä satamiin johtavilla väylillä on esitetty taulukossa 10. Satamakohtaisia liikennemääriä tarkasteltaessa on huomattava, että taulukon luvut kuvaavat keskimääräistä autoliikenteen määrää vuorokautta kohden. Arkipäivinä liikennemäärät voivat olla noin % suurempiakin riippuen siitä, kuinka suuri osuus sataman kuljetuksista hoidetaan myös lauantaisin ja pyhäpäivinä.

33 Satamien tavaraliikenneselvitys 31 KULJETUSMÄÄRÄT AJONEUVOINA VUOROKAUDESSA Taulukko 10. Arvio satamien maantiekuljetusten aiheuttamasta raskaasta liikenteestä satamiin johtavilla väylillä (raskaita ajoneuvoja/vuorokausi). Satama Kotimaan kuljetusten kotimaisia raskaita ajoneuvoja, ajon./vrk Kotimaan kuljetusten ulkomaisia raskaita ajoneuvoja, ajon./vrk Transitokuljetusten raskaita ajoneuvoja, ajon./vrk Raskaita ajoneuvoja satamaan johtavilla väylillä yhteensä, ajon./vrk Hamina Hanko Helsinki Inkoo Kaskinen Kemi Kokkola Kotka Loviisa Naantali Oulu Pietarsaari Pori Raahe Rauma Sköldvik Tornio Turku Uusikaupunki Vaasa Yhteensä

34 32 Satamien tavaraliikenneselvitys SATAMAKOHTAISET INFOKORTIT 8 SATAMAKOHTAISET INFOKORTIT Tarkastelluista 20 satamasta, niiden liikenneyhteyksistä ja liikennemääristä on laadittu selvityksen liitteenä olevat infokortit, joissa on esitetty satamittain seuraavat tiedot: 1) Sataman osat Useimmat satamista jakautuvat alueellisesti 2 5 osa-alueeseen. Kaikki maantieliikenne ei välttämättä kulje samaa reittiä kaikkiin sataman osiin. 2) Omistussuhteet Pääosa satamista on kaupunkien omistamia liikelaitoksia tai osakeyhtiöitä. Liikennemääriltään merkittäviä yksityisiä satamia ovat muun muassa Sköldvik, Tornio ja Inkoo. Eräissä satamissa on sekä kaupungin omistamia osia että yksityisiä satamanosia. 3) Liikevaihto Sataman liikevaihto on esitetty Satamaliiton vuoden 2007 tilastotiedon mukaan. Tieto puuttuu eräistä yksityisistä satamista, koska sitä ei ole eritelty yrityksen muusta liikevaihdosta. 4) Suurimmat tavaralajit ja erikoistuminen Kortissa on kuvattu, mitkä ovat sataman suurimmat tavararyhmät vienti- ja tuontiliikenteessä sekä mihin kuljetuksiin ja kuljetusmuotoihin satama on erikoistunut. Useat satamat ovat erikoistuneet esimerkiksi konttiliikenteeseen, roro-liikenteeseen, kuivan bulk-tavaran kuljetuksiin (esim. hiili ja sementti), nestemäisen bulk-tavaran kuljetuksiin (öljytuotteet, kemikaalit) tai henkilöautojen kuljetuksiin. Sataman vienti- ja tuontiliikenteen sekä transitoliikenteen jakautuminen tavaralajeittain on esitetty seuraavalla tavaralajijaolla vuosien kuljetusmäärien keskiarvona: Metsäteollisuustuotteet Puuraaka-aineet Metalliteollisuustuotteet Malmit Kivihiili ja koksi Kemianteollisuuden tuotteet Rakennusteollisuustuotteet Poltto- ja voiteluaineet Kappaletavara Muu tavara 5) Väyläsyvyydet Kortissa on esitetty satamaan tai eri sataman osiin johtavien väylien syvyys. Useimpien satamien väyläsyvyydet ovat 9 13 metriä. 15,3

35 33 Satamien tavaraliikenneselvitys SATAMAKOHTAISET INFOKORTIT metrin syväväylä on käytössä Sköldvikin satamaan sekä Kotkassa osaan Mussalon satamasta ja Porissa Tahkoluodon satamaan. Raahen sataman nykyistä 8 metrin väylää ollaan parhaillaan syventämässä 10 metriin. 6) Laituripituudet ja tavaran lastaus-/käsittelytavat Kortissa on esitetty sataman tai sataman osien laituripituudet sekä tietoja pääasiallisista lastinkäsittelytavoista (nostureiden, rorolaitureiden jne. määriä). 7) Toiminta-ajat Suuri osa satamista toimii kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä. 8) Tie- ja katuyhteys Tie- tai katuyhteydet satamaan on kuvattu lähimmältä valta- tai kantatieltä sekä sanallisesti että kartalla. Kartalla on pyritty esittämään vain viitoitetut yhteydet satamaan. Käytännössä osa liikenteestä käyttää muitakin reittejä. 9) Rautatieyhteys Useimpiin satamiin on myös rautatieyhteys. Kortissa on kuvattu lyhyesti ratayhteyden laatu (raiteiden määrä, sähköistys, akselipaino ja nopeusrajoitus). 10) Erikoiskuljetusreitti Useimpiin satamiin on suunniteltu myös erikoiskuljetusreitti. Kortissa on esitetty reitin luonne käyttäen suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon kolmiportaista luokitusta: suurmuuntajareitti (erityisen raskaat 7x7 metrin kuljetukset) runkoreitti (1-luokan reitti, 7x7 metrin kuljetukset) muu reitti (2-luokan reitti, 7x7 metrin kuljetukset) 11) Laivaliikenneyhteydet Kortissa on kuvattu suuntaa antavasti sataman laivaliikenneyhteyksien määrää ja suuntaa (esimerkiksi päivittäiset ja viikoittaiset yhteydet). 12) Liikennemäärät Sataman liikenteen määrää ja luonnetta kuvaavista mittareista on esitetty taulukon 11 mukainen yhteenveto. Taulukon tiedot perustuvat pääosin Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisemaan Baltic Port List 2007 lähteeseen /7/, jota on täydennetty transitoliikenteen osalta Satamaliiton vuositilaston tiedoilla. Arviot maakuljetusten määristä ja rautatiekuljetusten määristä (tn/vuosi) se-

36 34 Satamien tavaraliikenneselvitys SATAMAKOHTAISET INFOKORTIT kä arvio sataman aiheuttamasta raskaasta maantieliikenteestä (ajoneuvoja/vrk) perustuvat tähän selvitykseen. Taulukko 11. Infokorteissa käytetty yhteenvetotaulukko sataman liikennetiedoista. KOKONAISLIIKENNE (tn) Kansainvälinen meriliikenne (tn) Tuonti Vienti Transitotuonti Transitovienti Kotimaan meriliikenne (tn) Matkustajia (kansainvälinen liikenne) Laivoja (kpl/vuosi) Kansainvälinen tavaraliikenne rahtityypeittäin Kuiva bulk Nestebulk Muu kuivarahti Kuljetettuja ajoneuvoja / kuljetusyksikköjä (kansainvälinen liikenne) Henkilöautoja (lauttaliikenteessä) Linja-autoja Kuorma-autoja ja perävaunuja Junanvaunuja Kontteja (TEU) Arvio maakuljetusten määrästä (tn/vuosi) Maantiekuljetukset (tn/vuosi) Rautatiekuljetukset (tn/vuosi) Arvio sataman aiheuttamasta raskaasta maantieliikenteestä (ajoneuvoja/vrk) Kotimaan kuljetukset (ajon./vrk) Transitoliikenne (ajon./vrk) 13) Raskaan liikenteen suuntautuminen Kortissa on esitetty arvio sataman kotimaan raskaan liikenteen virtojen suuntautumisesta sekä transitosatamien kohdalla erikseen myös arvio transitoliikenteen suuntautumisesta. Kuvat on tuotettu Emme/2 liikenneverkko-ohjelmalla. Kotimaan satamakuljetusten suuntautumisen lähtökohtana on käytetty Tieliikenteen tavarankuljetustilaston vuosien mukaista suuntautumista, johon on tehty korjauksia Lounais-Suomen satamista käytettävissä olleiden tarkempien suuntautumistietojen perusteella /8/. Transitokuljetusten on oletettu suuntautuvan raja-asemien transitoliikenteen määrien suhteessa. 14) Kehitysnäkymiä Kehitysnäkymien kohdalle on kirjattu tietoja muun muassa tiedossa olevista sataman tai sen liikenneyhteyksien kehittämistarpeista ja - hankkeista.

37 Satamien tavaraliikenneselvitys 35 LÄHTEET JA LIITTEET 9 LÄHTEET /1/ Satamaliitto, / tilastot /2/ Merenkulkulaitos, Martina tietokanta /3/ Tilastokeskus: Tavarankuljetustilastot /4/ Rautatietilastot 2006, 2007 ja 2008, Ratahallintokeskus /5/ Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2007, Tullihallitus, tiedote /6/ Tullihallitus, liikennetilasto N30.1 tammi-joulukuu 2007 /7/ Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus: Baltic Port List 2007 /8/ Turun tiepiirin satamien liikenteen jakautuminen, Tiehallinto LIITTEET 1 Satamien kotimaan tavaraliikennevirrat pää- ja seututieverkolle sijoiteltuna (ajon./vrk) 2 Satamien tavaraliikennevirrat transitoliikenne mukaan lukien pää- ja seututieverkolle sijoiteltuna (ajon./vrk) 3 Satamakohtaiset infokortit

38 36 Satamien tavaraliikenneselvitys LIITE 1

39 Satamien tavaraliikenneselvitys 37 LIITE 2

40 38 Satamien tavaraliikenneselvitys LIITE 3 LIITE 3 SATAKOHTAISET INFOKORTIT HAMINA HANKO HELSINKI INKOO KASKINEN KEMI KOKKOLA KOTKA LOVIISA NAANTALI OULU PIETARSAARI PORI RAAHE RAUMA SKÖLDVIK (KILPILAHTI) TORNIO TURKU UUSIKAUPUNKI VAASA

41 Hamina Sataman osat: Syväsatama (konttiterminaali) ja öljysatama Omistussuhteet: Osakeyhtiö, jonka osakkeet omistaa Haminan kaupunki. Liikevaihto: 12,3 milj. (v. 2007) Suurimmat tavaralajit: Vienti: metsäteollisuustuotteet, kemianteollisuuden tuotteet Tuonti: kappaletavara, kemianteollisuuden tuotteet, puuraaka-aineet, henkilöautot Erikoistuminen: Haminan satama on erikoistunut konttiliikenteeseen sekä nestemäisten aineiden varastointiin ja käsittelypalveluihin. Satama sijaitsee 35 km päässä Venäjän rajalta ja on myös merkittävä transitoliikenteen satama. Haminan kautta kulkee transitotuontina pääasiassa konttiliikennettä itään ja transitovientinä erityisesti kemikaalikuljetuksia länteen. Sataman yhteydessä olevissa konttiterminaaleissa käsitellään paljon myös maitse tulevia ja lähteviä konttikuljetuksia (esimerkiksi DHL:n terminaali). Väyläsyvyydet: 10 m Laituripituus: m Tavaran lastaus/käsittelytavat: Satamassa on seitsemän roro-ramppia ja kolme konttinosturia Toiminta-ajat: ma pe 6 23; la Tie- ja katuyhteys: Valtatieltä 7 (E18) on Poitsilan eritasoliittymästä Maanmittauslaitos 2009 tieyhteys Syväsatamantietä eli maantietä 3711 satama-alueelle. Rautatieyhteys: Satamaan johtaa päärataverkolta Kouvola Juurikorpi Hamina-rata. Kouvola Juurikorpi-osuus on kaksiraiteinen ja Juurikorpi Hamina-osuus yksiraiteinen sähköistetty rata. Radan suurin sallittu akselipaino on 22,5 tn ja nopeusrajoitus 100 km/h. Erikoiskuljetusreitti: Satamaan johtaa suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon mukainen runkoreitti (7 x 7 m). Laivaliikenneyhteydet: Lübeck 5 6 krt/vk, Hampuri 8 krt/vk, Antwerpen ja Rotterdam 5 krt/vk, UK/Tilbury 2 krt/vk, USA 7 krt/kk, Pietari 4 krt/vk, muut 7 krt/kk Haminan sataman liikennemäärät 2007: KOKONAISLIIKENNE (tn) Kansainvälinen meriliikenne (tn) Tuonti Vienti Transitotuonti Transitovienti Kotimaan meriliikenne (tn) Matkustajia (kansainvälinen liikenne) - Laivoja (kpl/vuosi) Kansainvälinen tavaraliikenne rahtityypeittäin Kuiva bulk Nestebulk Muu kuivarahti Kuljetettuja ajoneuvoja / kuljetusyksikköjä (kansainvälinen liikenne) Henkilöautoja (lauttaliikenteessä) - Linja-autoja - Kuorma-autoja ja perävaunuja Junanvaunuja - Kontteja (TEU) ) 2) Arvio maakuljetusten määrästä (tn/vuosi) Maantiekuljetukset Rautatiekuljetukset Arvio sataman aiheuttamasta raskaasta maantieliikenteestä (ajoneuvoja/vrk) 1) Kotimaan kuljetukset 560 Transitoliikenne 230 Lähde: Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Baltic Port List 2007 Suomen satamaliitto, vuositilastot 1) Satamien tavaraliikenneselvitys 1/2009 2) Maakuljetusten määrä on merikuljetusten määrää suurempi sataman yhteydessä toimivien tavaraterminaalien aiheuttaman liikenteen takia Hamina (1/3)

42 Tuonnin ja viennin jakautuminen tavaralajeittain (1 000 tn/v): Tuonti Vienti Transitotuonti Transitovienti Muu tavara Kappaletavara Poltto ja voiteluaineet Rakennusteollisuustuotteet Kemianteollisuuden tuotteet Kivihiili ja koksi Malmit Metalliteollisuustuotteet Puuraaka aineet Metsäteollisuustuotteet Sataman raskaan kotimaan liikenteen suuntautuminen (ajon/vrk): 560 Hamina (2/3)

43 Sataman raskaan transitoliikenteen suuntautuminen (ajon/vrk): 230 Kehitysnäkymiä: Haminan satamassa on käynnistynyt myös henkilöautojen tuonti ja satamaan on suunniteltu käynnistyväksi myös sementin tuontikuljetuksia (vuodelle 2009 arvioitu kuljetusmääräksi tn). Suunnitellut laajennukset tulevat nostamaan konttiterminaalikapasiteetin noin miljoonaan TEU-yksikköön vuodessa. Meriväylä oikaistaan ja syvennetään lähivuosina erityisesti öljysataman tarpeisiin 12 12,5 metriseksi. Hamina (3/3)

44

45 Hanko Sataman osat: Länsisatama ja Ulkosatama/vapaasatama. Omistussuhteet: Hangon kaupunki Liikevaihto: 10,4 milj. (v. 2007) Suurimmat tavaralajit: Vienti: metsäteollisuustuotteet ja kappaletavara Tuonti: kappaletavara, henkilöautot Erikoistuminen: Hanko on ollut viime vuosina maan suurin autojen tuontisatama. Ulkosatama on erikoistunut autojen tuontiin ja sen yhteydessä on myös noin 60 hehtaarin laajuinen vapaavarasto. Vuonna 2007 Hangon kautta kuljetettiin noin henkilöautoa. Länsisatama on erikoistunut paperin vientiin. Väyläsyvyydet: 13 m Laituripituus: Länsisatama Ulkosatama m 350 m Tavaran lastaus/käsittelytavat: Monikäyttönosturi, kapasiteetti 45 tonnia Siirrettävä nosturi, kapasiteetti 53 tonnia Länsisatama 5 roro-laituria, Ulkosatama 2 rorolaituria Toiminta-ajat: 24 h / 7 vrk viikossa Tie- tai katuyhteys: Valtatien 25 päästä on katuyhteys Hangon keskustan läpi Ulkosataman portille. Liikenne kulkee katuverkolla Santalantie Esplanaadi-reittiä noin 5,6 km matkan. Länsisatamaan on yhteys reittiä Santalantie Korsmaninkatu. Maanmittauslaitos 2009 Rautatieyhteys: Satamaan johtaa päärataverkolta yksiraiteinen sähköistämätön Karjaa Hanko-rata. Radan suurin sallittu akselipaino on 22,5 tn ja nopeusrajoitus 100 km/h lukuun ottamatta radan loppuosuutta (km 205,7 Hanko), missä nopeusrajoitus on 60 km/h. Erikoiskuljetusreitti: Satamaan johtaa suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon mukainen muu reitti (7 x 7 m). Laivaliikenneyhteydet: Saksa/Lyypekki päivittäin, Eesti/Paldiski 4 krt/vk, Belgia/Antwerpen 3 krt/vk, Puola/Gdynia kerran viikossa, UK/Tilbury kerran viikossa. Autokuljetuksia tulee mm. Saksasta Bremerhavenin kautta. Hangon sataman liikennemäärät 2007: KOKONAISLIIKENNE (tn) Kansainvälinen meriliikenne (tn) Tuonti Vienti Transitotuonti Transitovienti Kotimaan meriliikenne (tn) Matkustajia (kansainvälinen liikenne) 2 Laivoja (kpl/vuosi) Kansainvälinen tavaraliikenne rahtityypeittäin Kuiva bulk Nestebulk Muu kuivarahti Kuljetettuja ajoneuvoja / kuljetusyksikköjä (kansainvälinen liikenne) Henkilöautoja (lauttaliikenteessä) - Linja-autoja - Kuorma-autoja ja perävaunuja Junanvaunuja - Kontteja (TEU) Arvio maakuljetusten määrästä (tn/vuosi) 1) Maantiekuljetukset Rautatiekuljetukset Arvio sataman aiheuttamasta raskaasta maantieliikenteestä (ajoneuvoja/vrk) 1) Kotimaan kuljetukset 380 Transitoliikenne 340 Lähde: Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Baltic Port List 2007 Suomen satamaliitto, vuositilastot 1) Satamien tavaraliikenneselvitys 1/2009 Hanko (1/3)

46 Tuonnin ja viennin jakautuminen tavaralajeittain (1 000 tn/v): Tuonti Vienti Transitotuonti Transitovienti Muu tavara Kappaletavara Poltto ja voiteluaineet Rakennusteollisuustuotteet Kemianteollisuuden tuotteet Kivihiili ja koksi Malmit Metalliteollisuustuotteet Puuraaka aineet Metsäteollisuustuotteet Sataman raskaan kotimaan liikenteen suuntautuminen (ajon/vrk): 380 Hanko (2/3)

47 Sataman raskaan transitoliikenteen suuntautuminen (ajon/vrk): 340 Kehitysnäkymiä: Hanko (3/3)

48

49 Helsinki Sataman osat: Koostuu nykyisin kuudesta eri satamasta: Eteläsatama, Länsisatama, Sörnäisten satama, Laajasalon öljysatama, Kantvikin satama ja Vuosaaren satamakeskus. Omistussuhteet: Omistaja on Helsingin kaupunki, jonka budjetin puitteissa satama toimii. Satamaoperaattoreina toimivat yksityiset yritykset. Liikevaihto: 95,0 milj. (v. 2007) Suurimmat tavaralajit: Vienti: kappaletavara, metsäteollisuustuotteet Tuonti: kappaletavara, kivihiili Erikoistuminen: Helsingin satama kokonaisuudessaan on yksi Suomen suurimpia satamia. Se on erikoistunut yksikkökuljetuksiin (kontit, roro-liikenne sekä matkustajalautoilla kulkevat kuorma-autot ja irtoperävaunut). Helsingin satamissa on myös kivihiili- ja öljytuotekuljetuksia. Vuosaaren satamakeskus on erikoistunut yksiköityyn tavaraliikenteeseen eli kontti- ja roro-liikenteeseen. Sataman kautta kulkee myös jonkin verran matkustajaliikennettä ropax-aluksilla (roro-aluksia, joilla on myös matkustajapaikkoja). Länsisatamassa on matkustajaliikennettä sekä konttikuljetuksiin erikoistunut tavarasatama. Länsisataman yhteydessä Salmisaaressa on kivihiilisatama voimalaitosta varten. Länsisataman konttikuljetukset ja roro-liikenne siirtyvät Vuosaareen, mutta satamaan jää matkustajalautoilla kulkevaa kuorma-auto- ja irtoperävaunuliikennettä. Sörnäisten satama on toiminut lähinnä roro-kuljetuksien satamana. Sen vieressä Hanasaaressa on kivihiilisatama voimalaitosta varten. Sörnäisten roro-liikenne siirtyi syksyllä 2008 Vuosaaren satamaan. Eteläsatama toimii matkustajaliikenteen satamana, jonka kautta kulkee myös rahtia noin 1 milj. tonnia vuodessa kuorma-autoilla ja irtoperävaunuilla. Eteläsataman liikenne jakautuu useaan matkustajaterminaaliin. Kantvikin satama Kirkkonummella on Helsingin sataman omistama. Kantvikin satama on erikoistunut bulk-kuljetuksiin. Vuosittainen liikenne on 0,8 milj. tonnia. Laajasalossa toiminut öljysatama suljetaan vuonna Helsingin satamissa oli linjaliikenteen matkustajia vuonna 2007 yhteensä noin 8,5 miljoonaa ja risteilyliikenteen matkustajia eli yhteensä 8,8 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Maanmittauslaitos 2009 Helsinki (1/4)

50 Väyläsyvyydet: Vuosaari Länsisatama Sörnäisten satama Eteläsatama Laituripituus: Vuosaari Länsisatama Sörnäisten satama Eteläsatama 12,5 m 11 m 9 m 9,6 m 2 x 750 m konttilaiturit; 15 kpl roro-lastauspaikkoja n m (mukana matkustajalaiturit) n m (mukana Hanasaari, Sörnäinen ja Sompasaari) n m (mukana matkustajalaiturit) Tavaran lastaus/käsittelytavat: Vuosaari 15 roro-aluksen lastauspaikkaa, 4 Panamax-nosturia, lukuisia konttinostureita Länsisatama laiturit matkustaja-autolautoille Eteläsatama laiturit matkustaja-autolautoille (useita terminaaleja) Tie- tai katuyhteys: Kehä III:n (kt 50) ja valtatien 7 eritasoliittymästä on moottoritietasoinen tieyhteys Vuosaaren satamaan. Noin 2,5 km pituinen Satamatie kulkee suuren osan matkasta tunnelissa. Länsisataman ja Eteläsataman rekkaliikenne kulkee edelleen keskustan katuverkon kautta useampaa eri reittiä. Rautatieyhteys: Vuosaaren satamaan on ratayhteys pääradalta Saviolta satamarataa pitkin. Satamarata 19 km pituinen sähköistetty yksiraiteinen tavaraliikennerata, jolla sallittu nopeus on 80 km/h. Rata kulkee suurelta osin tunnelissa. Satama-alueella on 8-raiteinen ratapiha. Länsisatamaan on ratayhteys Pasilasta. Yhteys jää pois käytöstä liikenteen siirtyessä Vuosaareen. Rantaradalta johtaa vanha sivuraide Kantvikin alueelle, mutta ratayhteyttä ei käytetä sataman liikenteeseen. Erikoiskuljetusreitti: Länsisatamaan sekä Sörnäisten satamaan johtaa suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon mukainen muu reitti (7 x 7 m). Laivaliikenneyhteydet: Säännöllistä linjaliikennettä on mm. Rostockiin, Bremerhaveniin ja Pietariin Päivittäisiä autolauttayhteyksiä on Tukholmaan (2 lähtöä päivässä) ja Tallinnaan (8 lähtöä päivässä). Yhteensä noin 150 rahtiliikenteen lähtöä viikossa. Helsingin sataman liikennemäärät 2007: KOKONAISLIIKENNE (tn) Kansainvälinen meriliikenne (tn) Tuonti Vienti Transitotuonti Transitovienti Kotimaan meriliikenne (tn) Matkustajia (kansainvälinen liikenne) Laivoja (kpl/vuosi) Kansainvälinen tavaraliikenne rahtityypeittäin Kuiva bulk Nestebulk Muu kuivarahti Kuljetettuja ajoneuvoja / kuljetusyksikköjä (kansainvälinen liikenne) Henkilöautoja (lauttaliikenteessä) Linja-autoja Kuorma-autoja ja perävaunuja Junanvaunuja - Kontteja (TEU) Arvio maakuljetusten määrästä (tn/vuosi) 1) Maantiekuljetukset Rautatiekuljetukset Arvio sataman aiheuttamasta raskaasta maantieliikenteestä (ajoneuvoja/vrk) 1) Kotimaan kuljetukset Transitoliikenne 100 Lähde: Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Baltic Port List 2007 Suomen satamaliitto, vuositilastot 1) Satamien tavaraliikenneselvitys 1/2009 Helsinki (2/4)

51 Tuonnin ja viennin jakautuminen tavaralajeittain (1 000 tn/v): Tuonti Vienti Transitotuonti Transitovienti Muu tavara Kappaletavara Poltto ja voiteluaineet Rakennusteollisuustuotteet Kemianteollisuuden tuotteet Kivihiili ja koksi Malmit Metalliteollisuustuotteet Puuraaka aineet Metsäteollisuustuotteet Sataman raskaan kotimaan liikenteen suuntautuminen (ajon/vrk): 2700 Helsinki (3/4)

52 Sataman raskaan transitoliikenteen suuntautuminen (ajon/vrk): 100 Kehitysnäkymiä: Tavaraliikenne keskittyy tulevaisuudessa Vuosaaren satamaan, jonne siirtyy konttiliikenne Länsisatamasta ja Sörnäisten satamasta. Laajasalon öljysatama on jäämässä pois käytöstä lähivuosina. Helsinki (4/4)

53 inkoo Sataman osat: Inkoon satama jakautuu kahteen satamaosaan: Inkoo Shipping Oy:n satama sekä Fortumin voimalaitosta palveleva hiilisatama. Omistussuhteet: Inkoon satama on yksityisten omistama yleinen kaupallinen satama. Satamayhtiön Inkoo Shipping Oy Ab:n omistaa suomalainen suurteollisuus. Liikevaihto: 7,4 milj. (v. 2007) Suurimmat tavaralajit: Vienti: rakennusteollisuustuotteet (raakamineraalit ja sementti) Tuonti: rakennusteollisuustuotteet (raakamineraalit ja sementti), kivihiili Erikoistuminen: Inkoo Shippingin satama on erikoistunut bulk-tavaran (esim. sementti) kuljetuksiin ja viereinen Fortumin satama hiilikuljetuksiin. Väyläsyvyydet: 13 m Laituripituus: 370 m Tavaran lastaus/käsittelytavat: 1 kiskonosturi ja 2 siirrettävää monitoiminosturia Toiminta-ajat: Tulli: päivystys 24 h Laiva-agentit/aluspalvelu (Parainen, Inkoo): päivystys 24 h Maanmittauslaitos 2009 Tie- tai katuyhteys: Kantatieltä 51 on yhteys satamaan seututietä 186, joka johtaa sataman portille. Rautatieyhteys: Satama-alueelle ei ratayhteyttä. Erikoiskuljetusreitti: Inkoon läpi johtaa suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon mukainen muu reitti (7 x 7 m), mutta reitti ei kulje satamaan asti. Laivaliikenneyhteydet: Hakurahtiliikenne, säännöllistä liikennettä ei ole (Tallinna, Pietari, Riika, Rostock) Inkoon sataman liikennemäärät 2007: KOKONAISLIIKENNE (tn) Kansainvälinen meriliikenne (tn) Tuonti Vienti Transitotuonti - Transitovienti - Kotimaan meriliikenne (tn) Matkustajia (kansainvälinen liikenne) - Laivoja (kpl/vuosi) 614 Kansainvälinen tavaraliikenne rahtityypeittäin Kuiva bulk Nestebulk Muu kuivarahti Kuljetettuja ajoneuvoja / kuljetusyksikköjä (kansainvälinen liikenne) Henkilöautoja (lauttaliikenteessä) - Linja-autoja - Kuorma-autoja ja perävaunuja - Junanvaunuja - Kontteja (TEU) - Arvio maakuljetusten määrästä (tn/vuosi) 1) Maantiekuljetukset Rautatiekuljetukset - Arvio sataman aiheuttamasta raskaasta maantieliikenteestä (ajoneuvoja/vrk) 1) Kotimaan kuljetukset 120 Transitoliikenne - Lähde: Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Baltic Port List 2007 Suomen satamaliitto, vuositilastot 1) Satamien tavaraliikenneselvitys 1/2009 Inkoo (1/2)

54 Tuonnin ja viennin jakautuminen tavaralajeittain (1 000 tn/v): Tuonti Vienti Transitotuonti Transitovienti Muu tavara Kappaletavara Poltto ja voiteluaineet Rakennusteollisuustuotteet Kemianteollisuuden tuotteet Kivihiili ja koksi Malmit Metalliteollisuustuotteet Puuraaka aineet Metsäteollisuustuotteet Sataman raskaan liikenteen suuntautuminen (ajon/vrk): 120 Kehitysnäkymiä: Inkoon kunta ja eräät muut toimijat ovat esittäneet raideyhteyden rakentamista satamaan Helsinki Turku-rantaradalta, joka kulkee noin 4 kilometrin etäisyydellä satamasta. Inkoo (2/2)

55 kaskinen Sataman osat: Syväsatama, bulk-satama ja kalasatama Omistussuhteet: Sataman omistaa Kaskisten kaupunki. Sataman hallintoa hoitaa teknisen lautakunnan alaisena Kaskisten kaupungin satama. Liikevaihto: 2,5 milj. (v. 2007) Suurimmat tavaralajit: Vienti: metsäteollisuustuotteet (noin puolet sahattua puutavaraa ja puolet selluloosaa) Tuonti: puuraaka-aineet, kemikaalit Erikoistuminen: Kaskisten satama on erikoistunut puunjalostusteollisuuden tuotteiden vientiin sekä raakapuun tuontiin. Kaskisten kalasatama on Suomen suurin kalan käsittelijä (esimerkiksi vuonna 2007 noin 25 miljoonaa kiloa silakkaa). Väyläsyvyydet: Syväsatama ja bulk-satama Kalasatama Laituripituus: Syväsatama Bulk-satama Kalasatama Maanmittauslaitos m 3,4 5,5 m 950 m 40 m 255 m Tavaran lastaus/käsittelytavat: 5 mobiilinosturia ja 2 ro-ro lastauspaikkaa Toiminta-ajat: Sataman portti suljetaan klo Tie- tai katuyhteys: Valtatieltä 8 on tieyhteys sataman portille kantatietä 67. Rautatieyhteys: Satamaan johtaa päärataverkolta yksiraiteinen sähköistämätön Seinäjoki Kaskinen-rata. Radan suurin sallittu akselipaino on 22,5 tn ja nopeusrajoitus 50 km/h. Erikoiskuljetusreitti: Satamaan johtaa suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon mukainen muu reitti (7 x 7 m). Laivaliikenneyhteydet: Päivittäin Ruotsi/Härnösand, muita yhteyksiä: Puola/Szczecin, Saksa/Brake, Emden, Norja/Rafnes, Alankomaat/Vlissingen, UK/Boston, Dundee, Grangemouth, Hull, Kings Lynn, Tilbury, Ranska/ Boulogne,Honfleur, La Pallice, Rochefort, St. Malo, Marokko/Agadir, Casablanca, Tunisia/Bizerte, Stax, Algeria/Alger. Kaskisten sataman liikennemäärät 2007: KOKONAISLIIKENNE (tn) Kansainvälinen meriliikenne (tn) Tuonti Vienti Transitotuonti - Transitovienti - Kotimaan meriliikenne (tn) Matkustajia (kansainvälinen liikenne) - Laivoja (kpl/vuosi) 445 Kansainvälinen tavaraliikenne rahtityypeittäin Kuiva bulk Nestebulk Muu kuivarahti Kuljetettuja ajoneuvoja / kuljetusyksikköjä (kansainvälinen liikenne) Henkilöautoja (lauttaliikenteessä) - Linja-autoja - Kuorma-autoja ja perävaunuja - Junanvaunuja - Kontteja (TEU) - Arvio maakuljetusten määrästä (tn/vuosi) 1) Maantiekuljetukset Rautatiekuljetukset Arvio sataman aiheuttamasta raskaasta maantieliikenteestä (ajoneuvoja/vrk) 1) Kotimaan kuljetukset 90 Transitoliikenne - Lähde: Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Baltic Port List 2007 Suomen satamaliitto, vuositilastot 1) Satamien tavaraliikenneselvitys 1/2009 Kaskinen (1/2)

56 Tuonnin ja viennin jakautuminen tavaralajeittain (1 000 tn/v): Tuonti Vienti Transitotuonti Transitovienti Muu tavara Kappaletavara Poltto ja voiteluaineet Rakennusteollisuustuotteet Kemianteollisuuden tuotteet Kivihiili ja koksi Malmit Metalliteollisuustuotteet Puuraaka aineet Metsäteollisuustuotteet Sataman raskaan liikenteen suuntautuminen (ajon/vrk): 90 Kehitysnäkymiä: Kaskinen (2/2)

57 kemi Sataman osat: Kemin satama koostuu kahdesta eri satama-alueesta: Ajos ja Veitsiluoto. Kemin satamaan kuuluu myös öljysatama (osa Ajoksen satama-aluetta). Omistussuhteet: Satama toimii Kemin kaupungin liikelaitoksena. Liikevaihto: 7,1 milj. (v. 2007) Suurimmat tavaralajit: Vienti: metsäteollisuustuotteet (paperi, selluloosa) Tuonti: raakapuu, bulk-tavara (sementti/raakamineraalit), kemikaalit Erikoistuminen: Satama on erikoistunut paperiteollisuuden tuotteiden vientiin sekä raakapuun ja bulk-tavaran tuontiin. Sataman kautta kulkee myös öljytuotteita ja kemikaaleja. Liikennettä on viime vuosina keskitetty Ajoksen satamaan ja Veitsiluodon satama toimii enää vain Stora Enson Veitsiluodon tehtaiden raaka-aineiden tuontisatamana. Väyläsyvyydet: 10 m Laituripituus: m Tavaran lastaus/käsittelytavat: 1 konttinosturi ja 4 muuta nosturia Toiminta-ajat: 24 h/vrk Tie- tai katuyhteys: Valtatieltä 4 on tieyhteys Ajoksen satamaan maantietä 920 Ajoksentien liittymästä ja Veitsiluodon satamaan katuyhteys Veitsiluodontien liittymästä. Maanmittauslaitos 2009 Rautatieyhteys: Satamiin johtaa päärataverkolta yksiraiteinen sähköistämätön Kemi Ajos-rata. Radan suurin sallittu akselipaino on 22,5 tn ja nopeusrajoitus 50 km/h. Erikoiskuljetusreitti: Molempiin satamiin johtaa suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon mukainen muu reitti (7 x 7 m). Laivaliikenneyhteydet: Säännöllistä linjaliikennettä on Saksaan (Lyypekki, Hampuri, Bremerhaven), Belgiaan (Antwerpen), Brittein saarille (Felixstove) ja Espanjaan (Bilbao). Lisäksi satamasta on toistuvaa hakurahtiliikennettä Itä- ja Väli- ja Pohjanmerelle sekä Philadelphiaan. Kemin sataman liikennemäärät 2007: KOKONAISLIIKENNE (tn) Kansainvälinen meriliikenne (tn) Tuonti Vienti Transitotuonti - Transitovienti - Kotimaan meriliikenne (tn) Matkustajia (kansainvälinen liikenne) Laivoja (kpl/vuosi) 654 Kansainvälinen tavaraliikenne rahtityypeittäin Kuiva bulk Nestebulk Muu kuivarahti Kuljetettuja ajoneuvoja / kuljetusyksikköjä (kansainvälinen liikenne) Henkilöautoja (lauttaliikenteessä) - Linja-autoja - Kuorma-autoja ja perävaunuja 26 Junanvaunuja - Kontteja (TEU) Arvio maakuljetusten määrästä (tn/vuosi) 1) Maantiekuljetukset Rautatiekuljetukset Arvio sataman aiheuttamasta raskaasta maantieliikenteestä (ajoneuvoja/vrk) 1) Kotimaan kuljetukset 180 Transitoliikenne - Lähde: Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Baltic Port List 2007 Suomen satamaliitto, vuositilastot 1) Satamien tavaraliikenneselvitys 1/2009 Kemi (1/2)

58 Tuonnin ja viennin jakautuminen tavaralajeittain (1 000 tn/v): Tuonti Vienti Transitotuonti Transitovienti Muu tavara Kappaletavara Poltto ja voiteluaineet Rakennusteollisuustuotteet Kemianteollisuuden tuotteet Kivihiili ja koksi Malmit Metalliteollisuustuotteet Puuraaka aineet Metsäteollisuustuotteet Sataman raskaan liikenteen suuntautuminen (ajon/vrk): 180 Kehitysnäkymiä: Jos Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeet toteutuvat suunnitellussa laajuudessa, lisäävät ne Kemin sataman liikennettä huomattavasti. Tällöin tulee ajankohtaiseksi sataman meriväylän syventäminen 12 metriin sekä ratayhteyden parannus ja sähköistys. Radan ja satamaan johtavan maantien 920 tasoristeys tulee tällöin korvata eritasoristeyksellä. Kemi (2/2)

59 kokkola Sataman osat: Kokkolan satama-alue jakautuu kolmeen satamanosaa: Syväsatama, Kantasatama (Ykspihlaja) ja Hopeakiven satama. Omistussuhteet: Kokkolan kaupungin liikelaitos Liikevaihto: 9,6 milj. (v. 2007) Suurimmat tavaralajit: Vienti: malmit ja rikasteet, kemian teollisuuden tuotteet, kappaletavara Tuonti: malmit, kemian teollisuuden tuotteet Erikoistuminen: Satama on erikoistunut bulk-tavaran (mm. malmit) sekä nesteiden kuljetuksiin. Kokkola on kuljetusmääriltään yksi Suomen suurimmista rautatietransitokuljetusten määräsatamista; sataman kautta kulkee malmikuljetuksia transitona yli 2 miljoonaa tonnia vuodessa. Väyläsyvyydet: 13 m Laituripituus: m Tavaran lastaus/käsittelytavat: NOSTURIT Syvälaituri: 4 kpl 40 tn:n nivelpuominostureita Boliden laituri: 1 kpl 10 tn:n nivelpuominosturi Kemiralaituri: 1 kpl 8 tn:n nivelpuominosturi AWT-laituri: 1 kpl 50 tn:n siltanosturi Rantalaituri: 2 kpl 8 tn:n nivelpuominostureita Materiaalinkäsittelykone: 1 kpl 15 tn puominosturi Toiminta-ajat: Maanmittauslaitos 2009 Tie- tai katuyhteys: Valtateiltä 8 ja 13 on tieyhteys satamaan seututietä 756 (Satamatie) pitkin. Toinen yhteys on valtatieltä 8 pohjoisesta maantien 749 kautta (Pohjoinen ohikulku). Rautatieyhteys: Satamaan johtaa päärataverkolta yksiraiteinen sähköistämätön Kokkola Ykspihlaja-rata. Radan suurin sallittu akselipaino on 22,5 tn ja nopeusrajoitus 35 km/h. Erikoiskuljetusreitti: Satamaan johtaa suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon mukainen muu reitti (7 x 7 m). Laivaliikenneyhteydet: Säännölliset yhteydet Saksaan/Rostock ja Alankomaihin/Amsterdam 1 2 kertaa viikossa. Kokkolan sataman liikennemäärät 2007: KOKONAISLIIKENNE (tn) Kansainvälinen meriliikenne (tn) Tuonti Vienti Transitotuonti - Transitovienti Kotimaan meriliikenne (tn) Matkustajia (kansainvälinen liikenne) - Laivoja (kpl/vuosi) 560 Kansainvälinen tavaraliikenne rahtityypeittäin Kuiva bulk Nestebulk Muu kuivarahti Kuljetettuja ajoneuvoja / kuljetusyksikköjä (kansainvälinen liikenne) Henkilöautoja (lauttaliikenteessä) - Linja-autoja - Kuorma-autoja ja perävaunuja 1 Junanvaunuja - Kontteja (TEU) Arvio maakuljetusten määrästä (tn/vuosi) 1) Maantiekuljetukset Rautatiekuljetukset Arvio sataman aiheuttamasta raskaasta maantieliikenteestä (ajoneuvoja/vrk) 1) Kotimaan kuljetukset 80 Transitoliikenne - Lähde: Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Baltic Port List 2007 Suomen satamaliitto, vuositilastot 1) Satamien tavaraliikenneselvitys 1/2009 Kokkola (1/2)

60 Tuonnin ja viennin jakautuminen tavaralajeittain (1 000 tn/v): Tuonti Vienti Transitotuonti Transitovienti Muu tavara Kappaletavara Poltto ja voiteluaineet Rakennusteollisuustuotteet Kemianteollisuuden tuotteet Kivihiili ja koksi Malmit Metalliteollisuustuotteet Puuraaka aineet Metsäteollisuustuotteet Sataman raskaan liikenteen suuntautuminen (ajon/vrk): 80 Kehitysnäkymiä: Muutama vuosi sitten valmistuneen Satamatien rakentamisella oli pyrkimys siirtää raskas liikenne ja vaarallisten aineiden kuljetukset tälle reitille, jolle on tehty pohjavesisuojaukset. Liikenne jakautuu kuitenkin edelleen kahdelle reitille. Kokkola (2/2)

61 kotka Sataman osat: Kotkan satama koostuu useasta eri satama-alueesta ja osasta: Mussalon konttiterminaali Mussalon bulk-terminaali Mussalon nesteterminaali Hietasen auto ja RoRo-terminaali Hietanen Etelä bulk-laiturit Kantasatama (LoLo, StoRo, RoRo) Lisäksi Kotkan sataman yhteydessä on yksityisiä laitureita (Pohjolan Voiman Oy:n laituri Mussalossa ja UPM Kymmenen Hallan laituri) sekä Kotkan Satama Oy:n erilliset laiturit Sunilassa. Omistussuhteet: Kotkan Satama Oy konserni (Kotkan kaupunginhallituksen konsernijaosto vastaa omistajaohjauksesta). Liikevaihto: 31,8 milj. (v. 2007) Suurimmat tavaralajit: Vienti: metsäteollisuustuotteet; transitoliikenteenä kemikaaleja Tuonti: puuraaka-aineet ja rakennusteollisuustuotteet; transitotuontina kappaletavaraa ja metalliteollisuustuotteita (autoja). Erikoistuminen: Kotkan satama on kuljetusmääriltään Suomen suurimpia vientisatamia, suurin konttisatama ja suurin transitoliikenteen satama. Transiton osuus on noin neljännes sataman liikenteestä. Viime vuosina ovat kasvaneet voimakkaasti myös Hietasen roro- ja autosataman kautta kulkevat henkilöautojen transitokuljetukset Venäjälle. Vuonna 2007 Kotkan kautta kuljetettiin noin henkilöautoa. Väyläsyvyydet: Mussalon konttiterminaali Mussalon bulk-terminaali Mussalon nesteterminaali Kantasatama ja Hietanen m 13,5 15,3 m 10 13,5 m 7,7 10 m Laituripituus: Mussalon konttiterminaali m Mussalon bulk-terminaali 600 m Mussalon nesteterminaali 2 laituripaikkaa Hietasen auto- ja RoRo-terminaali m Hietanen Etelä 360 m Kantasatama (LoLo, StoRo, RoRo) 962 m Tavaran lastaus/käsittelytavat: Mussalo: 7 konttinosturia tn ja 2 mobiilinosturia tn Hietanen: 1 kpl 40 tn ja 1 kpl 100 tn mobiilinosturi Kantasatama: 1 kpl 60 tn ja 1 kpl 100 tn mobiilinosturi Toiminta-ajat: Toiminnassa 24 h Tie- tai katuyhteys: Valtatieltä 7 (E18) on yhteys Hietasen satamiin ja Kotkan kantasatamaan Kyminlinnan eritasoliittymästä valtatietä 15 pitkin. Hietasen satamiin on valtatieltä 15 katuyhteys reittiä Jylpyntie Hovinsaarentie. Matkaa valtatieltä on katuverkkoa pitkin Hietanen Etelä satamaan noin 3 km ja siitä edelleen Hietasentietä pitkin Hietasen sataman portille noin 1,3 km. Valtatien 15 päästä on noin 1 km pituinen katuyhteys Kantasatamaan Satamakatua pitkin. Mussalon satamaan on yhteys valtatien 15 päästä seututietä 355 (Merituulentie). UPM:n Hallan laiturille on etäisyyttä maantieverkolta 5 km, josta katuverkkoa pitkin 4,5 km ja yksityistietä 0,5 km. Rautatieyhteyttä sinne ei ole. Maanmittauslaitos 2009 Kotka (1/4)

62 Rautatieyhteys: Satamaan johtaa Kouvola Kotka-rata. Kouvola Kotka-rata on kaksiraiteinen Juurikoskelle asti, minkä jälkeen se kulkee yksiraiteisena Kotkaan asti. Rata on kokonaan sähköistetty. Radan suurin sallittu akselipaino on 22,5 tn ja nopeusrajoitus 100 km/h. Erikoiskuljetusreitti: Satamaan johtaa suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon mukainen runkoreitti (7 x 7 m). Laivaliikenneyhteydet: Kolme kertaa viikossa linjaliikennettä on Bremerhaveniin, Göteborgiin ja Lyypekkiin, kaksi kertaa viikossa yhteydet Hampuriin, Rotterdamiin, Roueniin, Pietariin ja Hulliin ja kerran viikossa Antwerpeniin, Tallinnaan, Felixstoween (UK), Bilbaoon ja El Ferroliin ja muutaman viikon välein Philadelphiaan (USA). Kotkan sataman liikennemäärät 2007: KOKONAISLIIKENNE (tn) Kansainvälinen meriliikenne (tn) Tuonti Vienti Transitotuonti Transitovienti Kotimaan meriliikenne (tn) Matkustajia (kansainvälinen liikenne) Laivoja (kpl/vuosi) Kansainvälinen tavaraliikenne rahtityypeittäin Kuiva bulk Nestebulk Muu kuivarahti Kuljetettuja ajoneuvoja / kuljetusyksikköjä (kansainvälinen liikenne) Henkilöautoja (lauttaliikenteessä) Linja-autoja 98 Kuorma-autoja ja perävaunuja Junanvaunuja - Kontteja (TEU) Arvio maakuljetusten määrästä (tn/vuosi) 1) Maantiekuljetukset Rautatiekuljetukset Arvio sataman aiheuttamasta raskaasta maantieliikenteestä (ajoneuvoja/vrk) 1) Kotimaan kuljetukset Transitoliikenne 860 Lähde: Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Baltic Port List 2007 Suomen satamaliitto, vuositilastot 1) Satamien tavaraliikenneselvitys 1/2009 Kotka (2/4)

63 Tuonnin ja viennin jakautuminen tavaralajeittain (1 000 tn/v): Tuonti Vienti Transitotuonti Transitovienti Muu tavara Kappaletavara Poltto ja voiteluaineet Rakennusteollisuustuotteet Kemianteollisuuden tuotteet Kivihiili ja koksi Malmit Metalliteollisuustuotteet Puuraaka aineet Metsäteollisuustuotteet Sataman raskaan kotimaan liikenteen suuntautuminen (ajon/vrk): 1100 Kotka (3/4)

64 Sataman raskaan transitoliikenteen suuntautuminen (ajon/vrk): 860 Kehitysnäkymiä: Kotkan sataman konttiliikenne on voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2002 liikennettä oli noin TEU/vuosi ja vuonna 2007 liikenne oli kasvanut yli kaksinkertaiseksi (noin TEU/vuosi). Mussalon konttiterminaalissa on varauduttu miljoonan TEU:n vuosikapasiteettiin. Mussalon sataman yhteydessä oleva noin 300 hehtaarin logistiikka-alue laajenee noin 150 hehtaarilla. Alueen useimmille tonteille on mahdollista rakentaa terminaalikohtainen pistoraide. Yleissuunnittelu Mussalon alueen laajentamisesta käynnissä ja arvio v kokonaisalasta on noin 700 ha. Uusi tieyhteys Hietasesta valtatielle 15 on suunnitteilla Metsolan kautta. Yhteys palvelee erityisesti kasvavan henkilöautotransiton tarpeita. Kotka (4/4)

65 loviisa Sataman osat: Satamatoiminnot keskittyvät Valkon satama-alueelle Omistussuhteet: Loviisan kaupunki Liikevaihto: 1,8 milj. (v. 2007) Suurimmat tavaralajit: Vienti: metsäteollisuustuotteet (sahattu puutavara) sekä vilja Tuonti: kivihiili, sementti Erikoistuminen: Satama on erikoistunut sahatun puutavaran sekä bulk-tavaran kuljetuksiin. Tie- tai katuyhteys: Valtatieltä 7 (E18) on yhteys satamaan seututeiden 170 ja 178 kautta. Seututien 178 päästä on lyhyt katuyhteys Valkontie (n. 250 m) sataman portille. Rautatieyhteys: Satamaan johtaa päärataverkolta yksiraiteinen sähköistämätön Lahti Loviisan satama -rata. Radan suurin sallittu akselipaino on 22,5 tn ja nopeusrajoitus 50 km/h. Erikoiskuljetusreitti: Satamaan johtaa suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon mukainen runkoreitti (7 x 7 m). Laivaliikenneyhteydet: Väyläsyvyydet: 9,5 m Laituripituus: 665 m Tavaran lastaus/käsittelytavat: 7 nosturia Toiminta-ajat: Loviisan sataman liikennemäärät 2007: KOKONAISLIIKENNE (tn) Kansainvälinen meriliikenne (tn) Tuonti Vienti Transitotuonti - Transitovienti 381 Kotimaan meriliikenne (tn) Matkustajia (kansainvälinen liikenne) - Laivoja (kpl/vuosi) 357 Kansainvälinen tavaraliikenne rahtityypeittäin Kuiva bulk Nestebulk - Muu kuivarahti Kuljetettuja ajoneuvoja / kuljetusyksikköjä (kansainvälinen liikenne) Henkilöautoja (lauttaliikenteessä) - Linja-autoja - Kuorma-autoja ja perävaunuja - Junanvaunuja - Kontteja (TEU) - Maanmittauslaitos 2009 Arvio maakuljetusten määrästä (tn/vuosi) 1) Maantiekuljetukset Rautatiekuljetukset Arvio sataman aiheuttamasta raskaasta maantieliikenteestä (ajoneuvoja/vrk) 1) Kotimaan kuljetukset 180 Transitoliikenne - Lähde: Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Baltic Port List 2007 Suomen satamaliitto, vuositilastot 1) Satamien tavaraliikenneselvitys 1/2009 Loviisa (1/2)

66 Tuonnin ja viennin jakautuminen tavaralajeittain (1 000 tn/v): Tuonti Vienti Transitotuonti Transitovienti Muu tavara Kappaletavara Poltto ja voiteluaineet Rakennusteollisuustuotteet Kemianteollisuuden tuotteet Kivihiili ja koksi Malmit Metalliteollisuustuotteet Puuraaka aineet Metsäteollisuustuotteet Sataman raskaan liikenteen suuntautuminen (ajon/vrk): 180 Kehitysnäkymiä: Sataman ratayhteyden tulevaisuus ns. vähäliikenteisenä ratana on ollut epävarma ja mm. Suomen Satamaliitto on kiirehtinyt radan parantamista. Kunnostamisen kustannusarvio 7,4 milj.. Loviisa (2/2)

67 naantali Sataman osat: Öljy- ja hiilisatama Kantasatama (RoRo ja kuivabulk) Luonnonmaan satama (kuivabulk, telakka) Omistussuhteet: Naantalin kaupunki Liikevaihto: 8,0 milj. (v. 2007) Suurimmat tavaralajit: Vienti: kappaletavara, poltto- ja voiteluaineet, vilja Tuonti: poltto- ja voiteluaineet (pääosin raakaöljyä), kappaletavara, kivihiili Erikoistuminen: Naantalin satama on erikoistunut nestebulkin, kuten raakaöljyn, öljyjalosteiden ja elintarvikeöljyjen kuljetuksiin (noin 4 milj.tn/vuosi). Kuivabulkia (hiili, vilja, sementti, suola) kuljetetaan myös noin miljoona tonnia vuodessa. Suuri osa bulk-kuljetuksista on sataman yhteydessä sijaitsevan Nesteoilin öljynjalostamon, ExxonMolin voiteluainetehtaan, Fortumin voimalaitoksen, Suomen Viljavan viljavaraston ja Daniscon rehutehtaan kuljetuksia. Naantalin kautta kulkee noin puolet Suomen ja Ruotsin välisestä RoRo/RoPax-aluksilla kulkevasta rekkaliikenteestä. Naantalin kautta hoidetaan suurelta osin myös koko Ahvenanmaan huoltoliikenne, joka on pääasiassa RoRo-aluksilla kuljetettavaa rekka- tai trailerliikennettä. Naantalin sataman kautta kulkee noin kansainvälisen liikenteen matkustajaa vuodessa. Väyläsyvyydet: Kantasatama ja Öljysatama Luonnonmaa Maanmittauslaitos m 9 m Laituripituus: m kolme öljylaituria Tavaran lastaus/käsittelytavat: 4 ro-ro-lastauspaikkaa 5 nestelaituripaikkaa 2 nosturia Toiminta-ajat: 24 h päivystys Tie- tai katuyhteys: Turun kehätieltä eli kantatieltä 40 on yhteys satamaan katuverkon kautta kolmea reittiä pitkin. Vanha viitoitettu reitti on kulkenut kantatieltä Järveläntien kautta. Uusi yhteys kulkee vuonna 2007 valmistuneen Vanton eritasoliittymän kautta reittiä Patenttikatu Viestitie Öljytie. Kolmas yhteys satamaan on Naantalin keskustan suunnasta Satamatien kautta. Naantalin sataman liikennemäärät 2007: KOKONAISLIIKENNE (tn) Kansainvälinen meriliikenne (tn) Tuonti Vienti Transitotuonti - Transitovienti - Kotimaan meriliikenne (tn) Matkustajia (kansainvälinen liikenne) Laivoja (kpl/vuosi) Kansainvälinen tavaraliikenne rahtityypeittäin Kuiva bulk Nestebulk Muu kuivarahti Kuljetettuja ajoneuvoja / kuljetusyksikköjä (kansainvälinen liikenne) Henkilöautoja (lauttaliikenteessä) Linja-autoja 5 Kuorma-autoja ja perävaunuja Junanvaunuja - Kontteja (TEU) - Arvio maakuljetusten määrästä (tn/vuosi) 1) Maantiekuljetukset Rautatiekuljetukset - Arvio sataman aiheuttamasta raskaasta maantieliikenteestä (ajoneuvoja/vrk) 1) Kotimaan kuljetukset 630 Transitoliikenne - Lähde: Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Baltic Port List 2007 Suomen satamaliitto, vuositilastot 1) Satamien tavaraliikenneselvitys 1/2009 Naantali (1/3)

68 Luonnonmaan satamaan on yhteys kantatien 40 päästä maantietä 189 (Rymättyläntie) ja siltä katuverkkoa pitkin reittiä Käköläntie Kukolantie (noin 1,5 km). Rautatieyhteys: Satamaan johtaa päärataverkolta Turku Raisio Naantali -rata. Rata on yksiraiteinen ja sähköistämätön. Radan suurin sallittu akselipaino on 22,5 tn ja nopeusrajoitus 50 km/h. Erikoiskuljetusreitti: Satamaan johtaa suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon runkoreitti (7 x 7 m). Laivaliikenneyhteydet: Ruotsiin Kapellskäriin on kolme lähtöä vuorokaudessa. Säännöllisiä öljykuljetuksia Venäjältä Primorskista. Tuonnin ja viennin jakautuminen tavaralajeittain (1 000 tn/v): Tuonti Vienti Transitotuonti Transitovienti Muu tavara Kappaletavara Poltto ja voiteluaineet Rakennusteollisuustuotteet Kemianteollisuuden tuotteet Kivihiili ja koksi Malmit Metalliteollisuustuotteet Puuraaka aineet Metsäteollisuustuotteet Naantali (2/3)

69 Sataman raskaan liikenteen suuntautuminen (ajon/vrk): 630 Kehitysnäkymiä: Syksyllä 2008 käynnistyy Naantalin syväväylähankkeen loppuunsaattaminen. Väylä ruopataan sataman vesialueella nykyisestä 13 metristä 15,3 metriin. Naantali (3/3)

70

71 oulu Sataman osat: Oritkarin satama (konttiliikenne) Nuottasaaren satama (bulk) Vihreäsaaren satama (neste- ja kuivabulk) Toppilan satama (kuivabulk; kauppamerenkulku loppuu vuonna 2010) Omistussuhteet: Oulun Satama on kaupungin liikelaitos. Oritkarin, Vihreäsaaren ja Toppilan satamien maa-alueet omistaa Oulun kaupunki. Nuottasaaren satama on kaupungin omistuksessa, mutta kulkuyhteydet Nuottasaaren satamaan sekä vesialueella oleville kemikaliolaitureille ovat yksityisessä omistuksessa. Liikevaihto: 5,9 milj. (v. 2007) Suurimmat tavaralajit: Vienti: metsäteollisuustuotteet (paperi, selluloosa) Tuonti: kemianteollisuuden tuotteet, selluloosa, öljytuotteet Erikoistuminen: Oritkarin satama on erikoistunut puunjalostusteollisuuden tuotteiden vientiin. Satamassa on käytössä tavanomaista raskaampien SECU-konttien kuljetusjärjestelmä. Sataman läheisyydessä on myös yhdistettyjen kuljetusten terminaali. Nuottasaaren satama on erikoistunut metsäteollisuuden raaka-aineiden, kuten karbonaatin, kaoliinin, kemikaalien ja selluloosan tuontiin. Maanmittauslaitos 2009 Vihreäsaaren satama on erikoistunut nestemäisten polttoaineiden ja kuivan bulkin (esim. vilja) kuljetuksiin. Toppilan satama on erikoistunut sementin kuljetuksiin. Väyläsyvyydet: 10 m Laituripituus: m (ml Toppilan 450 m) Tavaran lastaus/käsittelytavat: Oulun Satama omistaa kaksi konttinosturia ja lisäksi käytössä on urakoitsijoiden mobiilinostureita. Toiminta-ajat: 24 h 7 vrk/viikko Oulun sataman liikennemäärät 2007: KOKONAISLIIKENNE (tn) Kansainvälinen meriliikenne (tn) Tuonti Vienti Transitotuonti - Transitovienti - Kotimaan meriliikenne (tn) Matkustajia (kansainvälinen liikenne) - Laivoja (kpl/vuosi) 562 Kansainvälinen tavaraliikenne rahtityypeittäin Kuiva bulk Nestebulk Muu kuivarahti Kuljetettuja ajoneuvoja / kuljetusyksikköjä (kansainvälinen liikenne) Henkilöautoja (lauttaliikenteessä) - Linja-autoja - Kuorma-autoja ja perävaunuja 558 Junanvaunuja - Kontteja (TEU) Arvio maakuljetusten määrästä (tn/vuosi) 1) Maantiekuljetukset Rautatiekuljetukset - Arvio sataman aiheuttamasta raskaasta maantieliikenteestä (ajoneuvoja/vrk) 1) Kotimaan kuljetukset 150 Transitoliikenne - Lähde: Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Baltic Port List 2007 Suomen satamaliitto, vuositilastot 1) Satamien tavaraliikenneselvitys 1/2009 Oulu (1/3)

72 Tie- tai katuyhteys: Oritkarin ja Nuottasaaren satamiin on suora tieyhteys valtatieltä 4 Poikkimaantien (mt 8155) kautta. Etäisyys Poikkimaantien eritasoliittymästä satama-alueelle on noin 4,7 km. Yhteys on osin katua, mutta on muuttumassa yleiseksi tieksi. Toppilan ja Vihreäsaaren satamiin on tie-/katuyhteys valtatieltä 4 Kuusamontien eli valtatien 20 eritasoliittymästä reittiä Kuusamontie Kiertotie Hietasaarentie. Matkaa on valtatien eritasoliittymästä noin 5,7 km. Erikoiskuljetusreitti: Satamaan johtaa suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon mukainen muu reitti (7 x 7 m). Laivaliikenneyhteydet: Satamasta on säännöllistä konttiliikennettä kaksi kertaa viikossa Bremerhaveniin ja Hampuriin. Muuta linjaliikennettä on kolme kertaa viikossa Lyypekkiin ja Göteborgiin. Säännöllisten laivayhteyksien määräsatamia ovat myös Brake, Chatham, Gävle, Velsen, Västervik, Dundee, Delfzilj, Bilbao, Figueira da Foz, Setubal, Napoli ja Genova. Rautatieyhteys: Oritkarin satamaan on sähköistämätön ratayhteys Seinäjoki Oulu-pääradalta Oulun aseman ratapihalta. Myös Nuottasaareen on ratayhteys, mutta se ei palvele satama-aluetta. Tuonnin ja viennin jakautuminen tavaralajeittain (1 000 tn/v): Tuonti Vienti Transitotuonti Transitovienti Muu tavara Kappaletavara Poltto ja voiteluaineet Rakennusteollisuustuotteet Kemianteollisuuden tuotteet Kivihiili ja koksi Malmit Metalliteollisuustuotteet Puuraaka aineet Metsäteollisuustuotteet Oulu (2/3)

73 Sataman raskaan liikenteen suuntautuminen (ajon/vrk): 150 Kehitysnäkymiä: Esillä olleita kehittämishankkeita: Vihreäsaaren bulk-laiturin kehittäminen sementtiaseman siirtyessä sinne 2010 Oritkarin sataman bulk-alue Väylän syventäminen 13,2 metriin Uusi sisääntuloyhteys ja Poikkimaantien muutokset Uusi ratayhteys ja Oulun ratapihan kehittäminen (RHK) Toppilan sataman kauppamerenkulku jatkuu vuoden 2010 loppuun. Satamaa on suunniteltu kehitettäväksi liittyen mahdolliseen Tall Ships Race -tapahtumaan. Oulu (3/3)

74

75 pietarsaari Sataman osat: Satama muodostuu viidestä laiturista (Laukonlaituri, Buskön laituri, Etelälaituri, Matkustajalaituri, Pargas-/sementtilaituri), joissa on yhteensä seitsemän laivapaikkaa. Näistä kolme on erikoispaikkoja (sementti- ja matkustajalaiturit). Tavarankäsittelytoiminta (ro-ro) on keskittynyt kolmelle paikalle: Laukonlaituri (2 paikkaa) ja Buskö. Omistussuhteet: Pietarsaaren kaupunki Liikevaihto: 2,7 milj. (v. 2007) Suurimmat tavaralajit: Vienti: metsäteollisuustuotteet (selluloosa, sahatavara, paperi) Tuonti: raakapuu, kivihiili, kemikaalit ja öljytuotteet Erikoistuminen: Satama on erikoistunut metsäteollisuuden tuotteiden vientiin ja raaka-aineiden tuontiin. Väyläsyvyydet: Laukonlaituri 9 m (Buskön laituri ja Etelälaituri 7,4 m) Laituripituus: Laukonlaituri (Laukko ulko ja Laukko sisä) 300 m (1 nestepurkauspaikka) Buskön laituri 160 m Etelälaituri 265 m Sementtilaituri 100 m Tavaran lastaus/käsittelytavat: 5 nosturia Toiminta-ajat: Tie- tai katuyhteys: Valtatieltä 8 on yhteys satamaan kantatietä 68, jolta on katuyhteys satamaan reittiä Kolpintie, Pohjantie ja Luodontie (noin 3,7 km). Kantatieltä 68 on yhteys myös Pietarsaaren Ohikulkutielle (seututie Maanmittauslaitos ), jolta on tieyhteys satamaan yhdystietä 7494 ja Luodontietä pitkin (katuverkolla noin 900 m). Rautatieyhteys: Satamaan johtaa Seinäjoki Oulu-pääradalta Pännäinen Pietarsaari-rata. Pännäinen Pietarsaarirata on yksiraiteinen sähköistämätön rata, jolla suurin sallittu akselipaino on 22,5 tn ja nopeusrajoitus 100 km/h. Pietarsaaresta satamaan johtaa Pietarsaari Alholma-rata, jonka suurin sallittu akselipaino on 22,5 tn ja nopeusrajoitus 35 km/h. Erikoiskuljetusreitti: Satamaan johtaa suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon mukainen muu reitti (7 x 7 m). Laivaliikenneyhteydet: Pietarsaaren satamasta säännöllistä linjaliikennettä kulkee Saksaan, Pohjois-Afrikkaan, Ranskaan, Englantiin, Israeliin, Kreikkaan, Baltiaan ja Norjaan. Pietarsaaren sataman liikennemäärät 2007: KOKONAISLIIKENNE (tn) Kansainvälinen meriliikenne (tn) Tuonti Vienti Transitotuonti - Transitovienti - Kotimaan meriliikenne (tn) Matkustajia (kansainvälinen liikenne) - Laivoja (kpl/vuosi) 382 Kansainvälinen tavaraliikenne rahtityypeittäin Kuiva bulk Nestebulk Muu kuivarahti Kuljetettuja ajoneuvoja / kuljetusyksikköjä (kansainvälinen liikenne) Henkilöautoja (lauttaliikenteessä) - Linja-autoja - Kuorma-autoja ja perävaunuja - Junanvaunuja - Kontteja (TEU) Arvio maakuljetusten määrästä (tn/vuosi) 1) Maantiekuljetukset Rautatiekuljetukset - Arvio sataman aiheuttamasta raskaasta maantieliikenteestä (ajoneuvoja/vrk) 1) Kotimaan kuljetukset 100 Transitoliikenne - Lähde: Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Baltic Port List 2007 Suomen satamaliitto, vuositilastot 1) Satamien tavaraliikenneselvitys 1/2009 Pietarsaari (1/2)

76 Tuonnin ja viennin jakautuminen tavaralajeittain (1 000 tn/v): Tuonti Vienti Transitotuonti Transitovienti Muu tavara Kappaletavara Poltto ja voiteluaineet Rakennusteollisuustuotteet Kemianteollisuuden tuotteet Kivihiili ja koksi Malmit Metalliteollisuustuotteet Puuraaka aineet Metsäteollisuustuotteet Sataman raskaan liikenteen suuntautuminen (ajon/vrk): 100 Kehitysnäkymiä: Satamatien suunnittelu on käynnistynyt. Jos hanke toteutuu, muuttuvat Kolpintien ja Pohjantien osuudet maantieksi (68). Hankkeeseen sisältyy myös Luodontien parantamista noin 800 m. Pietarsaaren väylän syventäminen 10,5 metriin sisältyy liikennepoliittiseen selontekoon. Pietarsaari (2/2)

77 pori Sataman osat: Porin Satama koostuu kolmesta erillisestä satamanosasta: Mäntyluodon satama Tahkoluodon syväsatama Öljy- ja kemikaalisatama (Tahkoluodossa) Omistussuhteet: Sataman omistaa Porin kaupunki. Liikevaihto: 13,1 milj. (v. 2007) Suurimmat tavaralajit: Vienti: metsäteollisuustuotteet (sahatavara), malmit, kemian teollisuuden tuotteet, metalliteollisuustuotteet Tuonti: kivihiili, malmit ja muu kuivabulk Erikoistuminen: Tahkoluodon syväsatama on kulkusyväykseltään Pohjanlahden syvin satama, joka on erikoistunut kuivabulkin (malmit, hiili) kuljetuksiin. Porin satama on maan kolmanneksi suurin kuivabulk-satama (noin 3,5 milj.tn/vuosi). Mäntyluodon satama on erikoistunut erityisesti sahatavaran vientiin. Öljy- ja kemikaalisataman kautta kulkee vuodessa noin 0,5 milj.tn öljytuotteita ja kemikaaleja. Väyläsyvyydet: Tahkoluoto Mäntyluoto ja öljysatama Laituripituus: Mäntyluoto Tahkoluoto Öljysatama Maanmittauslaitos ,3 m 10 m m 450 m 105 m Tavaran lastaus/käsittelytavat: Mäntyluoto 13 nosturia, 2 roro-laituripaikkaa Tahkoluoto 3 nosturia ja lastain (2 200 tn/h) Öljysatama Toiminta-ajat: Maanantai perjantai Lauantai Valmius purkaa ja lastata laivoja 7 päivää/vk ja 24 h/vrk Tie- tai katuyhteys: Porin satamaan on yhteys etelästä valtateiltä 2, 8 ja 11. Valtatie 2 jatkuu kaupungin läpi Mäntyluodon satamaan asti. Valtatieltä 2 on yhteys Tahkoluodon satamaan seututietä 269 (Reposaaren maantie), jonka päästä on katuyhteys satama-alueelle Tahkoluodontietä pitkin (noin 800 m). Porin sataman liikennemäärät 2007: KOKONAISLIIKENNE (tn) Kansainvälinen meriliikenne (tn) Tuonti Vienti Transitotuonti - Transitovienti - Kotimaan meriliikenne (tn) Matkustajia (kansainvälinen liikenne) - Laivoja (kpl/vuosi) 845 Kansainvälinen tavaraliikenne rahtityypeittäin Kuiva bulk Nestebulk Muu kuivarahti Kuljetettuja ajoneuvoja / kuljetusyksikköjä (kansainvälinen liikenne) Henkilöautoja (lauttaliikenteessä) - Linja-autoja - Kuorma-autoja ja perävaunuja - Junanvaunuja - Kontteja (TEU) Arvio maakuljetusten määrästä (tn/vuosi) 1) Maantiekuljetukset Rautatiekuljetukset Arvio sataman aiheuttamasta raskaasta maantieliikenteestä (ajoneuvoja/vrk) 1) Kotimaan kuljetukset 400 Transitoliikenne - Lähde: Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Baltic Port List 2007 Suomen satamaliitto, vuositilastot 1) Satamien tavaraliikenneselvitys 1/2009 Pori (1/3)

78 Valtatieltä 8 on tieyhteys pohjoisesta seututietä 272 (Pohjoinen Satamatie) pitkin seututielle 269, jonka kautta on yhteydet sekä Tahkoluodon että Mäntyluodon satamiin. Rautatieyhteys: Satamiin johtaa päärataverkolta yksiraiteinen Lielahti Kokemäki Harjavalta Pori Mäntyluotoratayhteys. Lielahti Pori-osuus on sähköistetty, osuudet Poristä satamiin sähköistämättömiä. Harjavallan ja satamien välisellä rataosalla on sallittu 25 tn akselipaino. Laivaliikenneyhteydet: Mäntyluodosta on arkisin lähes päivittäiset syöttöyhteydet Saksaan Hampuriin/Bremenhaveniin (14 krt/kk). Muualle yhteyksiä on seuraavasti: Englanti 9 krt/kk, Alankomaat 6 krt/kk, Belgia 5 krt/ kk, itäinen Välimeri 6 krt/kk, Tanska 4 krt/kk, Irlanti 2 krt/kk, muut 4 krt/2kk. Erikoiskuljetusreitti: Satamaan johtaa suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon mukainen suurmuuntajareitti (7 x 7 m). Tuonnin ja viennin jakautuminen tavaralajeittain (1 000 tn/v): 4 000, , , ,0 0,0 Tuonti Vienti Transitotuonti Transitovienti Muu tavara Kappaletavara Poltto ja voiteluaineet Rakennusteollisuustuotteet Kemianteollisuuden tuotteet Kivihiili ja koksi Malmit Metalliteollisuustuotteet Puuraaka aineet Metsäteollisuustuotteet 1 000, ,0 Pori (2/3)

79 Sataman raskaan liikenteen suuntautuminen (ajon/vrk): 400 Kehitysnäkymiä: Sataman tavoitteena on luoda Tahkoluodon syväsatamasta hiilikuljetusten jakelukeskus (huubi) pohjoisen Itämeren alueella Suomessa ja Ruotsissa. Syväsataman on tarkoitus toimia keskitettynä kaukohiilen uudelleenlaivaussatamana. Pori (3/3)

80

81 raahe Sataman osat: Raahen satama koostuu Rautaruukin ja Lapaluodon satamanosista Omistussuhteet: Raahen kaupunki omistaa Lapaluodon sataman väylineen ja Rautaruukki Oyj omistaa Rautaruukin satamanosan Liikevaihto: 3,1 milj. Suurimmat tavaralajit: Vienti: metalliteollisuuden tuotteet, sahatavara Tuonti: malmit, raakamineraalit ja sementti, kivihiili Erikoistuminen: Satama on erikoistunut raaka-aineiden käsittelyyn, kuten malmi- ja kivihiilikuljetuksiin sekä metalliteollisuustuotteiden vientiin. Huomattava osa liikenteestä on viereisen Rautaruukin terästehtaan kuljetuksia. Kauemmaksi suuntautuvista maakuljetuksista suuri osa hoidetaan rautateitse. Sataman kautta kulkee myös sahatavaraa sekä konttiliikennettä (vuonna 2007 noin TEU). Väyläsyvyydet: 8 m (vuoden 2010 alusta 10,0 m) Laituripituus: Lapaluoto 420 m Rautaruukki m Tavaran lastaus/käsittelytavat: 1 konttinosturi ja 2 muuta nosturia Toiminta-ajat: Tie- tai katuyhteys: Satamaan on tieyhteys valtatien 8 (E8) ja kantatien 88 liittymästä yhdystietä 8102 (Lapaluodontie). Maanmittauslaitos 2009 Rautatieyhteys: Satamaan johtaa Seinäjoki Oulu-pääradalta yksiraiteinen sähköistetty Tuomioja Raahe Rautaruukki-rata. Radan suurin sallittu akselipaino on 22,5 tn ja nopeusrajoitus 80 km/h. Lapaluodon satamanosaan johtaa sähköistämätön sivuraide. Erikoiskuljetusreitti: Satamaan johtaa suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon mukainen runkoreitti (7 x 7 m). Lisäksi pohjoisesta päin on käytettävissä muu reitti -luokan yhteys. Laivaliikenneyhteydet: Yhteyksiä on viikoittain Rotterdamiin ja Vejleen sekä joka toinen viikko Imminghamiin ja Gdyniaan. Määräsatamia on myös Irlannissa, Italiassa ja Kreikassa ja Albaniassa. Raahen sataman liikennemäärät 2007: KOKONAISLIIKENNE (tn) Kansainvälinen meriliikenne (tn) Tuonti Vienti Transitotuonti - Transitovienti - Kotimaan meriliikenne (tn) Matkustajia (kansainvälinen liikenne) - Laivoja (kpl/vuosi) 790 Kansainvälinen tavaraliikenne rahtityypeittäin Kuiva bulk Nestebulk Muu kuivarahti Kuljetettuja ajoneuvoja / kuljetusyksikköjä (kansainvälinen liikenne) Henkilöautoja (lauttaliikenteessä) - Linja-autoja - Kuorma-autoja ja perävaunuja - Junanvaunuja - Kontteja (TEU) Arvio maakuljetusten määrästä (tn/vuosi) 1) Maantiekuljetukset Rautatiekuljetukset Arvio sataman aiheuttamasta raskaasta maantieliikenteestä (ajoneuvoja/vrk) 1) Kotimaan kuljetukset 70 Transitoliikenne - Lähde: Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Baltic Port List 2007 Suomen satamaliitto, vuositilastot 1) Satamien tavaraliikenneselvitys 1/2009 Raahe (1/2)

82 Tuonnin ja viennin jakautuminen tavaralajeittain (1 000 tn/v): Tuonti Vienti Transitotuonti Transitovienti Muu tavara Kappaletavara Poltto ja voiteluaineet Rakennusteollisuustuotteet Kemianteollisuuden tuotteet Kivihiili ja koksi Malmit Metalliteollisuustuotteet Puuraaka aineet Metsäteollisuustuotteet Sataman raskaan liikenteen suuntautuminen (ajon/vrk): 70 Kehitysnäkymiä: Raahen syväsatamahanke (kustannusarvio noin 40 milj. ) on valmistumassa 2009 loppuun mennessä. Sataman väylä ruopataan 10 metrin kulkusyvyyteen ja uutta syvälaituria rakennetaan 355 metriä. Myös ratayhteyden kehittäminen on ollut esillä. Raahe (2/2)

83 rauma Sataman osat: Rauman satama jakautuu kontti- ja kappaletavaraliikennettä palvelevaan termiaalialueeseen sekä erilliseen kemikaali- ja öljysatama-alueeseen. Omistussuhteet: Satama on Rauman kaupungin liikelaitos Liikevaihto: 16,5 milj. Suurimmat tavaralajit: Vienti: metsäteollisuustuotteet (paperi, pahvi ja selluloosa, jonkin verran sahattua puutavaraa) Tuonti: raakapuu, raakamineraalit/sementti, kappaletavara Erikoistuminen: Satama on erikoistunut paperiteollisuuden tuotteiden vientiin ja raakapuun tuontiin. Rauman satama on maan suurimpia paperin vientisatamia. Väyläsyvyydet: 10 m Laituripituus: m Tavaran lastaus/käsittelytavat: 1 konttinosturi ja 8 muuta nosturia (5 lolo-lastauslaituria) 7 roro-lastauspaikkaa Toiminta-ajat: Tie- tai katuyhteys: Syksystä 2008 lähtien satamayhteys valtatieltä 8 jatkuu Rauma P eritasoliittymästä valtatietä 12 pitkin Anderssonintie ja Hakunintie -nimisten katujen liittymään saakka. Maanmittauslaitos 2009 Rautatieyhteys: Satamaan johtaa päärataverkolta Tampere Kokemäki Rauma-rata. Tampere Kokemäki Raumarata on yksiraiteinen sähköistetty rata. Radan suurin sallittu akselipaino on 22,5 tn ja nopeusrajoitus 100 km/h. Erikoiskuljetusreitti: Satamaan johtaa suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon mukainen runkoreitti (7 x 7 m) sekä muu reitti (7 x 7 m). Laivaliikenneyhteydet: Euroopan satamiin on 18 lähtöä, joista eniten kuljetuksia Saksaan, Britanniaan, Hollantiin ja Belgiaan. Raumalta on myös 2 lähtöä kuukaudessa Välimerelle sekä kuukausittain 7 lähtöä USA:han. Rauman sataman liikennemäärät 2007: KOKONAISLIIKENNE (tn) Kansainvälinen meriliikenne (tn) Tuonti Vienti Transitotuonti - Transitovienti - Kotimaan meriliikenne (tn) Matkustajia (kansainvälinen liikenne) 488 Laivoja (kpl/vuosi) Kansainvälinen tavaraliikenne rahtityypeittäin Kuiva bulk Nestebulk Muu kuivarahti Kuljetettuja ajoneuvoja / kuljetusyksikköjä (kansainvälinen liikenne) Henkilöautoja (lauttaliikenteessä) - Linja-autoja - Kuorma-autoja ja perävaunuja Junanvaunuja - Kontteja (TEU) Arvio maakuljetusten määrästä (tn/vuosi) 1) Maantiekuljetukset Rautatiekuljetukset Arvio sataman aiheuttamasta raskaasta maantieliikenteestä (ajoneuvoja/vrk) 1) Kotimaan kuljetukset 660 Transitoliikenne - Lähde: Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Baltic Port List 2007 Suomen satamaliitto, vuositilastot 1) Satamien tavaraliikenneselvitys 1/2009 Rauma (1/2)

84 Tuonnin ja viennin jakautuminen tavaralajeittain (1 000 tn/v): Tuonti Vienti Transitotuonti Transitovienti Muu tavara Kappaletavara Poltto ja voiteluaineet Rakennusteollisuustuotteet Kemianteollisuuden tuotteet Kivihiili ja koksi Malmit Metalliteollisuustuotteet Puuraaka aineet Metsäteollisuustuotteet Sataman raskaan liikenteen suuntautuminen (ajon/vrk): 650 Kehitysnäkymiä: Sataman laajennusprojekti eli Petäjäksen laajennushanke alkaa vuosina Suunnitelmissa on myös jatkaa sataman laajennusta kyseisen projektin jälkeen. Rauma (2/2)

85 sköldvik (kilpilahti) Sataman osat: Satama jakautuu öljysatamaan (5 laituria) ja kaasuja kemikaalisatamaan (2 laituria). Alueella on myös yksittäinen kuivarahtilaituri. Omistussuhteet: Neste Oilin omistama yksityinen teollisuussatama Liikevaihto: Neste Oil ei julkaise liikevaihtoa pelkästään sataman toiminnalle. Suurimmat tavaralajit: Vienti: öljytuotteet Tuonti: raakaöljy, öljytuotteet Satamassa käsitellään pelkästään nestebulkkia: öljyjä, kaasuja ja kemikaaleja. Käsitellyt volyymit ovat noin 20 milj. tonnia/vuosi. Erikoistuminen: Öljytuotteet ja kemikaalit; kuljetusmäärillä (tonneissa) mitattuna on Suomen suurin satama. Väyläsyvyydet: 15,3 m Laituripituus: Laitureita on 7 ja kussakin laiturissa on yksi laivapaikka. Tavaran lastaus/käsittelytavat: Lastauspaikkoja on yksi kussakin laiturissa. Toiminta-ajat: Satama on auki 24 tuntia vuoden jokaisena päivänä. Tie- tai katuyhteys: Valtatieltä 7 on Kulloon eritasoliittymästä tieyhteys seututietä 148 pitkin öljyjalostamon portille. Maanmittauslaitos 2009 Rautatieyhteys: Satamaan johtaa päärataverkolta yksiraiteinen sähköistetty Kerava Sköldvik-rata, jonka suurin sallittu akselipaino on 22,5 tn ja nopeusrajoitus 80 km/h. Erikoiskuljetusreitti: Satamaan johtaa suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon mukainen muu reitti (7 x 7 m). Laivaliikenneyhteydet: Pääosa Kilpilahden teollisuusalueen raaka-aine- ja tuotetoimituksista kulkee sataman kautta. Satamasta on sekä koti- että ulkomaan liikenteen yhteyksiä. Laivakäyntejä on noin /vuosi. Sköldvikin (Kilpilahden) sataman liikennemäärät 2007: KOKONAISLIIKENNE (tn) Kansainvälinen meriliikenne (tn) Tuonti Vienti Transitotuonti - Transitovienti - Kotimaan meriliikenne (tn) Matkustajia (kansainvälinen liikenne) - Laivoja (kpl/vuosi) Kansainvälinen tavaraliikenne rahtityypeittäin Kuiva bulk - Nestebulk Muu kuivarahti Kuljetettuja ajoneuvoja / kuljetusyksikköjä (kansainvälinen liikenne) Henkilöautoja (lauttaliikenteessä) - Linja-autoja - Kuorma-autoja ja perävaunuja - Junanvaunuja - Kontteja (TEU) - Arvio maakuljetusten määrästä (tn/vuosi) 1) Maantiekuljetukset 2) Rautatiekuljetukset 2) Arvio sataman aiheuttamasta raskaasta maantieliikenteestä (ajoneuvoja/vrk) 1) Kotimaan kuljetukset 3) 160 Transitoliikenne - Lähde: Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Baltic Port List 2007 Suomen satamaliitto, vuositilastot 1) Satamien tavaraliikenneselvitys 1/2009 2) Arvio koskee sataman yhteydessä toimivan öljynjalostamon maaliikennettä 3) Öljynjalostamon liikenne mukaan lukien n. 850 ajon/vrk Sköldvik (Kilpilahti ) (1/2)

86 Tuonnin ja viennin jakautuminen tavaralajeittain (1 000 tn/v): Tuonti Vienti Transitotuonti Transitovienti Muu tavara Kappaletavara Poltto ja voiteluaineet Rakennusteollisuustuotteet Kemianteollisuuden tuotteet Kivihiili ja koksi Malmit Metalliteollisuustuotteet Puuraaka aineet Metsäteollisuustuotteet Sataman raskaan liikenteen suuntautuminen (ajon/vrk): 160 Kehitysnäkymiä: Kilpilahteen on suunniteltu toinen tieyhteys valtatieltä 7 ja seututieltä 170. Tieyhteyden perusteluina ovat lisääntyneet liikennemäärät, laajeneva maankäyttö sekä turvallisuuskysymykset mahdollisissa öljynjalostamon ja kemianteollisuuden laitosten onnettomuustilanteissa, koska koko Kilpilahden alueen asukkailla ja tuhansilla työntekijöillä on käytettävissä vain yksi poistumistieyhteys. Hanke on mukana lähivuosien investointiohjelmassa. Sköldvik (Kilpilahti ) (2/2)

87 tornio Sataman osat: Satamatoiminnot keskittyvät Röyttään. Omistussuhteet: Röytän satama on Outokumpu Oyj:n Tornion terästehtaan yksityinen satama. Liikevaihto: Sataman osalta tietoa ei ole erikseen, sillä sataman liikevaihto on osa Outokummun tehtaan liikevaihtoa. Suurimmat tavaralajit: Vienti: metalliteollisuuden tuotteet Tuonti: malmi, kuivabulk Erikoistuminen: Satama on erikoistunut metalliteollisuuden tuotteiden vientiin ja raaka-aineiden tuontiin. Satama palvelee pääasiassa vain Outokumpu Oyj:n Tornion terästehtaan liikennettä. Väyläsyvyydet: 9 m Laituripituus: m Tavaran lastaus/käsittelytavat: 5 konttinosturia Toiminta-ajat: Ma pe 7 24; yöllä ei lastata Tie- tai katuyhteys: Valtatieltä 29 (E8) on tieyhteys satamaan seututietä 922 (Kromitie) pitkin. Maanmittauslaitos 2009 Rautatieyhteys: Satamaan johtaa päärataverkolta Tornio Röyttärata, joka liittyy Tornio Kemi-rataan. Tornio Röyttä-rata on yksiraiteinen sähköistämätön rata, jolla suurin sallittu akselipaino on 22,5 tn ja nopeusrajoitus 50 km/h. Torniosta on rautatieyhteys myös Ruotsin puolelle. Erikoiskuljetusreitti: Satamaan johtaa suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon mukainen runkoreitti (7 x 7 m). Laivaliikenneyhteydet: Säännöllistä liikennettä on Hollantiin/Terneuzen (2 lähtöä/viikko) sekä Saksaan/Bremerhaven (1 lähtö/viikko). Tornion sataman liikennemäärät 2007: KOKONAISLIIKENNE (tn) Kansainvälinen meriliikenne (tn) Tuonti Vienti Transitotuonti - Transitovienti - Kotimaan meriliikenne (tn) Matkustajia (kansainvälinen liikenne) - Laivoja (kpl/vuosi) 345 Kansainvälinen tavaraliikenne rahtityypeittäin Kuiva bulk Nestebulk Muu kuivarahti Kuljetettuja ajoneuvoja / kuljetusyksikköjä (kansainvälinen liikenne) Henkilöautoja (lauttaliikenteessä) - Linja-autoja - Kuorma-autoja ja perävaunuja - Junanvaunuja - Kontteja (TEU) Arvio maakuljetusten määrästä (tn/vuosi) 1) Maantiekuljetukset Rautatiekuljetukset - Arvio sataman aiheuttamasta raskaasta maantieliikenteestä (ajoneuvoja/vrk) 1) Kotimaan kuljetukset 20 Transitoliikenne - Lähde: Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Baltic Port List 2007 Suomen satamaliitto, vuositilastot 1) Satamien tavaraliikenneselvitys 1/2009 Tornio (1/2)

88 Tuonnin ja viennin jakautuminen tavaralajeittain (1 000 tn/v): Tuonti Vienti Transitotuonti Transitovienti Muu tavara Kappaletavara Poltto ja voiteluaineet Rakennusteollisuustuotteet Kemianteollisuuden tuotteet Kivihiili ja koksi Malmit Metalliteollisuustuotteet Puuraaka aineet Metsäteollisuustuotteet Sataman raskaan liikenteen suuntautuminen (ajon/vrk): 20 Kehitysnäkymiä: Satamaan ja terästehtaalle johtava maantie 922 on suunniteltu rakennettavaksi osittain uuteen paikkaan. Maantien siirrolla parannetaan raskaan liikenteen sujuvuutta ja vähennetään liikenteestä asutukselle aiheutuvia haittoja. Hanke on ajoitettu Lapin tiepiirin TTS:ssa vuosille Tornio (2/2)

89 turku Sataman osat: Turun satama muodostuu useasta eri satamaosasta: Länsisatama/matkustajasatama, junalauttasatama (Pansio) sekä öljysatama. Omistussuhteet: Turun kaupunki omistaa Liikevaihto: 24,8 milj. (v. 2007) Suurimmat tavaralajit: Vienti: kappaletavara, sahattu puutavara, poltto- ja voiteluaineet Tuonti: kappaletavara, metalliteollisuustuotteet (mm. henkilöautoja vuonna 2007 noin kpl) Erikoistuminen: Satama on erikoistunut kappaletavara- ja konttiliikenteeseen. Sataman kautta kulkee erityisen paljon kuorma-autoja ja irtoperävaunuja. Turku on Suomen ainoa junalauttasatama eli toimii intermodaalisena satamana. Turun sataman kautta kulkee noin 3,0 miljoonaa ulkomaanliikenteen liikenteen matkustajaa vuodessa sekä lähes 0,5 miljoonaa matkustajaa Ahvenanmaan liikenteessä. Matkustajasatamaan on myös pikajunayhteyksiä. Väyläsyvyydet: 10 m Laituripituus: m Tavaran lastaus/käsittelytavat: Linnanaukko kaksi 6 tn nosturia. Länsisatama kolme 6 tn nosturia ja yksi 60 tn nosturi. Länsisatama uudempi laituri yksi 40/32 tn monitoiminosturi ja yksi 48/40 tn pukkinosturi Toiminta-ajat: Tie- tai katuyhteys: Satamaan on useita reittivaihtoehtoja valtateiltä 1, 9 ja 10 Turun keskustan kautta; valtateiltä 1 ja Maanmittauslaitos Helsinginkadun ja Linnankadun kautta ja valtatieltä 9 Markulantie Suikkilantie yhteyden kautta. Valtatieltä 8 on katuyhteys Linnanaukon ja Länsisataman satama-alueille Suikkilantien ja Pansiontien kautta (3 4 km). Päätieverkolta suositeltavin yhteys raskaille ajoneuvoille on reitti Ohikulkutien (kt 40) ja valtatien 8 Raision eritasoliittymän kautta. Rautatieyhteys: Satamaan johtaa päärataverkolta Turku Turku satama -rata. Turku Turku satama -rata on yksiraiteinen sähköistetty rata. Radan akselipainorajoitus on 22,5 tn ja nopeusrajoitus 40 km/h. Erikoiskuljetusreitti: Satamaan johtaa suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon mukainen runkoreitti (7 x 7 m). Turun sataman liikennemäärät 2007: KOKONAISLIIKENNE (tn) Kansainvälinen meriliikenne (tn) Tuonti Vienti Transitotuonti Transitovienti Kotimaan meriliikenne (tn) Matkustajia (kansainvälinen liikenne) Laivoja (kpl/vuosi) Kansainvälinen tavaraliikenne rahtityypeittäin Kuiva bulk Nestebulk Muu kuivarahti Kuljetettuja ajoneuvoja / kuljetusyksikköjä (kansainvälinen liikenne) Henkilöautoja (lauttaliikenteessä) Linja-autoja Kuorma-autoja ja perävaunuja Junanvaunuja Kontteja (TEU) Arvio maakuljetusten määrästä (tn/vuosi) 1) Maantiekuljetukset Rautatiekuljetukset Arvio sataman aiheuttamasta raskaasta maantieliikenteestä (ajoneuvoja/vrk) 1) Kotimaan kuljetukset 890 Transitoliikenne 50 Lähde: Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Baltic Port List 2007 Suomen satamaliitto, vuositilastot 1) Satamien tavaraliikenneselvitys 1/2009 Turku (1/3)

90 Tuonnin ja viennin jakautuminen tavaralajeittain (1 000 tn/v): Tuonti Vienti Transitotuonti Transitovienti Muu tavara Kappaletavara Poltto ja voiteluaineet Rakennusteollisuustuotteet Kemianteollisuuden tuotteet Kivihiili ja koksi Malmit Metalliteollisuustuotteet Puuraaka aineet Metsäteollisuustuotteet Sataman raskaan kotimaan liikenteen suuntautuminen (ajon/vrk): 890 Turku (2/3)

91 Sataman raskaan transitoliikenteen suuntautuminen (ajon/vrk): 50 Laivaliikenneyhteydet: Turun satamasta on Ruotsiin matkustajalauttayhteyksiä päivittäin vähintään viisi edestakaista laivavuoroa, jotka palvelevat Ahvenmaalle ja Skandinaviaan suuntautuvaa tavara- ja matkustajaliikennettä. Saksaan Travemündeen on päivittäinen yhteys, Bremerhaveniin kaksi yhteyttä viikossa sekä viikoittain yhteyksiä mm. Antwerpeniin, Hampuriin, Harwichiin ja Paldiskiin. Kehitysnäkymiä: Tavoitteena on valtatie 8 Suikkilantie -yhteyden saaminen sataman pääyhteydeksi ja sen muuttaminen maantieksi. Kantasataman suunnitelmissa on yhden poikkilaiturin rakentaminen satama-altaan pohjukkaan. Sataman kenttätiloja on suunniteltu laajennettavaksi Pansion alueella. Turku (3/3)

92

93 uusikaupunki Sataman osat: Satama jakautuu roro- ja bulk-kuljetuksia palveleviin laiturialueisiin. Omistussuhteet: Uudenkaupungin kaupunki omistaa Liikevaihto: 1,5 milj. Suurimmat tavaralajit: Vienti: lannoitteet ja kemikaalit Tuonti: kuiva bulk, kemikaalit Rautatieyhteys: Satamaan johtaa päärataverkolta yksiraiteinen sähköistämätön Turku Uusikaupunki-rata. Radan suurin sallittu akselipaino on 22,5 tn ja nopeusrajoitus km/h, Uudessakaupungissa vain 30 km/h. Erikoiskuljetusreitti: Satamaan johtaa suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon mukainen muu reitti (7 x 7 m). Laivaliikenneyhteydet: Erikoistuminen: Satama on erikoistunut kemianteollisuuden tuotteiden (mm. lannoitteiden) kuljetuksiin. Satamassa on myös kappaletavaran, puutavaran sekä autojen kuljetuksiin soveltuvia varastotiloja. Väyläsyvyydet: 10 m Laituripituus: 780 m Tavaran lastaus/käsittelytavat: Useita roro-laitureita sekä nostureita Toiminta-ajat: 24 h päivystys Tie- tai katuyhteys: Satamaan on yhteys valtatieltä 8 Laitilasta kantatietä 43 ja sen päästä reittiä Laivanrakentajantie Rantakatu. Etelästä Turun suunnalta on yhteys satamaan myös seututietä 196, joilta on yhteys satamaan reittiä Vakka-Suomenkatu Laivanrakentajantie. Maanmittauslaitos 2009 Uudenkaupungin sataman liikennemäärät 2007: KOKONAISLIIKENNE (tn) Kansainvälinen meriliikenne (tn) Tuonti Vienti Transitotuonti - Transitovienti - Kotimaan meriliikenne (tn) Matkustajia (kansainvälinen liikenne) - Laivoja (kpl/vuosi) 440 Kansainvälinen tavaraliikenne rahtityypeittäin Kuiva bulk Nestebulk Muu kuivarahti Kuljetettuja ajoneuvoja / kuljetusyksikköjä (kansainvälinen liikenne) Henkilöautoja (lauttaliikenteessä) - Linja-autoja - Kuorma-autoja ja perävaunuja 485 Junanvaunuja - Kontteja (TEU) 77 Arvio maakuljetusten määrästä (tn/vuosi) 1) Maantiekuljetukset Rautatiekuljetukset Arvio sataman aiheuttamasta raskaasta maantieliikenteestä (ajoneuvoja/vrk) 1) Kotimaan kuljetukset 140 Transitoliikenne - Lähde: Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Baltic Port List 2007 Suomen satamaliitto, vuositilastot 1) Satamien tavaraliikenneselvitys 1/2009 Uusikaupunki (1/2)

94 Tuonnin ja viennin jakautuminen tavaralajeittain (1 000 tn/v): Tuonti Vienti Transitotuonti Transitovienti Muu tavara Kappaletavara Poltto ja voiteluaineet Rakennusteollisuustuotteet Kemianteollisuuden tuotteet Kivihiili ja koksi Malmit Metalliteollisuustuotteet Puuraaka aineet Metsäteollisuustuotteet Sataman raskaan liikenteen suuntautuminen (ajon/vrk): 140 Kehitysnäkymiä: Satamaan johtava katuyhteys Laivanrakentajantie parannetaan ja muutetaan maantieksi vuonna Uusikaupunki (2/2)

95 vaasa Sataman osat: Vaskiluodossa hiililaiturit, roro-laiturit ja matkustajasatama sekä öljysatama. Omistussuhteet: Vaasan kaupunki omistaa Liikevaihto: 2,5 milj. (v. 2007) Suurimmat tavaralajit: Vienti: viljatuotteet ja kappaletavara Tuonti: kivihiili, kappaletavara Erikoistuminen: Kivihiilikuljetukset ja kuiva bulk Rautatieyhteys: Satamaan johtaa päärataverkolta Seinäjoki Vaasa-rata. Seinäjoki Vaasa-rata on yksiraiteinen sähköistämätön rata. Radan suurin sallittu akselipaino on 22,5 tn ja nopeusrajoitus 100 km/h. Erikoiskuljetusreitti: Satamaan johtaa suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon mukainen muu reitti (7 x 7 m). Laivaliikenneyhteydet: Säännöllinen matkustajalauttayhteys Uumajaan päivittäin. Vaasan sataman kautta kulkee noin ulkomaanliikenteen liikenteen matkustajaa vuodessa. Väyläsyvyydet: 9 m Laituripituus: 884 m (+ matkustaja-aluslaiturit, Ropax 459 m) Tavaran lastaus/käsittelytavat: 3 nosturia Toiminta-ajat: Tarvittaessa 24 h vuorokaudessa. Tie- tai katuyhteys: Yhteys satamaan on etelästä keskustan läpi valtatieltä 3 reittiä Hietalahdenkatu Koulukatu Vaasanpuistikko Vaskiluodontie (yhdystie 6741). Pohjoisesta valtatien 8 eritasoliittymästä on yhteys satamaan reittiä Kokkolantie Sepänkyläntie Vaasanpuistikko Vaskiluodontie. Maanmittauslaitos 2009 Vaasan sataman liikennemäärät 2007: KOKONAISLIIKENNE (tn) Kansainvälinen meriliikenne (tn) Tuonti Vienti Transitotuonti - Transitovienti - Kotimaan meriliikenne (tn) Matkustajia (kansainvälinen liikenne) Laivoja (kpl/vuosi) 563 Kansainvälinen tavaraliikenne rahtityypeittäin Kuiva bulk Nestebulk Muu kuivarahti Kuljetettuja ajoneuvoja / kuljetusyksikköjä (kansainvälinen liikenne) Henkilöautoja (lauttaliikenteessä) Linja-autoja 144 Kuorma-autoja ja perävaunuja Junanvaunuja - Kontteja (TEU) - Arvio maakuljetusten määrästä (tn/vuosi) 1) Maantiekuljetukset Rautatiekuljetukset - Arvio sataman aiheuttamasta raskaasta maantieliikenteestä (ajoneuvoja/vrk) 1) Kotimaan kuljetukset 120 Transitoliikenne - Lähde: Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Baltic Port List 2007 Suomen satamaliitto, vuositilastot 1) Satamien tavaraliikenneselvitys 1/2009 Vaasa (1/2)

96 Tuonnin ja viennin jakautuminen tavaralajeittain (1 000 tn/v): Tuonti Vienti Transitotuonti Transitovienti Muu tavara Kappaletavara Poltto ja voiteluaineet Rakennusteollisuustuotteet Kemianteollisuuden tuotteet Kivihiili ja koksi Malmit Metalliteollisuustuotteet Puuraaka aineet Metsäteollisuustuotteet Sataman raskaan liikenteen suuntautuminen (ajon/vrk): 120 Kehitysnäkymiä: Esillä on ollut Seinäjoki Vaasa-radan sähköistäminen. Vaasa (2/2)

97

98 ISSN TIEH v