10. Sotilaallinen maanpuolustus S e l v i t y s o s a : Puolustusvoimien tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Tehtävä toteutetaan ylläpitämällä ajantasaista ja turvallisuusympäristöön suhteutettua puolustuskykyä valtioneuvoston vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (VNS 2009) määrittämien toimintalinjojen mukaisesti. Puolustusvoimille osoitettuja voimavaroja kohdennetaan niin, että priorisoidut tehtävät voidaan toteuttaa kaikissa tilanteissa. Materiaalisen valmiuden, toiminnan tason sekä suorituskykyjen rakentamisen tasapaino tarkastellaan vuosittain. Suunnittelukaudella 2012 2015 valmistellaan ja toteutetaan puolustusvoimien toiminnan ja rakenteiden uudistus. Puolustuskyvyn ylläpidon kustannuskehitys ja puolustusmateriaalin laaja vanheneminen vuosikymmenen puolivälistä alkaen eivät mahdollista nykyisen suuruisten puolustusvoimien ylläpitoa tulevaisuudessa. Uudistuksen lähtökohtia ovat puolustusvoimien nykyisten tehtävien jatkuminen, yleisen asevelvollisuuden toimivuuden varmistaminen sekä puolustusperiaatteen kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta. Uudistuksella luodaan 2020- luvun vaatimuksia vastaava tasapainoinen sodan ja rauhan ajan kokonaisuus. Uudistus on välttämätön, jotta puolustuskyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen voidaan kohdentaa riittävät resurssit. Toimintaympäristön kehitys, sotilaalliset uhkat, puolustusvoimien tehtävät ja puolustusvoimien resurssit muodostavat perusteet puolustusjärjestelmän strategiselle kehittämiselle. Viimeisen vuosikymmenen aikana valtioiden välisten konfliktien todennäköisyys Euroopassa on vähentynyt ja Pohjois-Euroopan turvallisuustilanne on säilynyt viime vuosina vakaana. Siten puolustuskyvyn ylläpitoa voidaan jatkaa vakaassa turvallisuustilanteessa. Positiivisesta kehityksestä huolimatta sotilaallisen voiman käyttö on säilynyt valtioiden keinovalikoimassa. Tästä syystä puolustusvoimien kehittäminen mitoitetaan siten, että maahamme kohdistuvat sotilaalliset uhat kyetään hallitsemaan kaikissa tilanteissa. Puolustusvoimat osallistuu EU:n yhteiseen kriisinhallintaan sekä Euroopan puolustusviraston toimintaan ja tekee yhteistyötä Naton kanssa osallistumalla Naton rauhankumppanuusohjelmaan, kriisinhallintaoperaatioihin ja yhteensopivuuden kehittämiseen poliittisten linjausten mukaisesti. Pohjoismainen puolustusyhteistyö (NORDEFCO) on vakiinnuttanut toimintamuotojaan ja sen odotetaan tiivistyvän suunnittelukaudella. Yhteispohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä haetaan synergioita ja taloudellisia säästöjä, mutta tavoitteena on myös yhteispohjoismaisten strategisten intressien selvittäminen pitkällä aikavälillä. Toiminnalliset tulostavoitteet Sotilaalliselle maanpuolustukselle asetetaan seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä hallinnonalan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita edistävät, alustavat toiminnalliset tulostavoitteet: Tavoite Tavoitetaso asteikolla 1 5 Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä Puolustusvoimauudistuksen suunnitteluvaiheessa pitäydytään materiaalisen suorituskyvyn ylläpitoon ja vain maltilliseen materiaalisen suorituskyvyn ajantasaistamiseen voimassa olevista sitoumuksista huolehtien. 4 Puolustuskyvyn kehittämisessä otetaan huomioon monikansallisen yhteiskäytön ja -omistuksen tarjoamat mahdollisuudet. 4 Puolustusvoimien kehittämisohjelmien ohjeistus uudistetaan. Puolustusministeriön ja puolustusvoimien kesken luodaan yhteinen toimintamalli, joilla varmistetaan, että kehittämisohjelmien valmistelu tapahtuu tehokkaasti ja taloudellisesti, ottaen huomioon myös 4 kaikki muut oleelliset seurannaisvaikutukset. Tavoitteena on, että puolustusministeriön hankeohjaus aloitettaisiin kehittämisohjelmien hankkeistusvaiheessa. Puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmä kehitetään kustannustehokkaasti henkilöstöpoliittisen strategian mukaisesti vastaamaan osaamisen ja väestön ikääntymisen työmarkkinoille asettamia vaatimuksia. Puolustusvoimauudistuksessa tarkistetaan puolustusvoimien tehtävärakenne ja henkilöstön osaaminen. Henkilöstörakennetta ja -resursseja sopeutetaan luonnollisen poistuman, puolustushallinnon omin toimenpitein sekä valtiotyönantajan keinoin. 4 Ampuma- ja harjoitustoiminnan ympäristöhaittojen hallinta on suunnitelmallista ja niihin sovelletaan parhaita tekniikoita ja ratkaisuja (ml. vähentäminen ja torjunta). 4 Uudet kiinteistöinvestoinnit kohdennetaan puolustusvoimauudistuksen suunnitteluvaiheessa vain ylläpitoon ja maltilliseen ajantasaistamiseen pl. terveyspe- 4 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
rusteiset kiinteistöinvestoinnit. Käynnissä olevat hankkeet toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Puolustusvoimilla on riittävän ennakkovaroituksen antava sotilasstrateginen tilannekuva. 4 Puolustusvoimat valvoo alueellisen koskemattomuuden sekä ennaltaehkäisee ja tarvittaessa torjuu alueloukkaukset. 4 Puolustusvoimilla on valmius torjua sotilaallisen voiman käyttö ja sillä uhkaaminen koko maan alueella. 4 Puolustusvoimat varmistaa hallitusohjelman ja muun poliittisen ohjauksen linjausten toteutumisen puolustushallinnon toiminnan ja rakenteiden uudistuksen suunnittelussa ja toteuttaa puolustusvoimauudistuksen asetetussa aikataulussa. 4 Räjähdevarastointi uudistetaan suunnitelmien mukaisesti vuoden 2012 loppuun mennessä. 4 Palvelussuhdeasuntojen vuokraamisessa kiinnitetään erityinen huomio kustannustehokkuuteen niin, että 4 tyhjistä asunnoista aiheutuu kustannuksia enintään 0,5 milj. euroa vuodessa. Turvallinen yhteiskunta Puolustusvoimilla on valmius tukea muita viranomaisia päätehtäväänsä vaarantamatta. 4 Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen Kriisinhallintaoperaatioissa palvelevien joukkojen toimintakyvyn ja palvelusturvallisuuden kehittämiseksi niiden käyttöön toimitetaan aina olosuhteisiin nähden tarkoituksenmukaisin henkilö- ja joukkokohtainen varustus heti, kun kyseinen materiaali on otettu kotimaassa operatiiviseen käyttöön. 4 Puolustusvoimat käyttää kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan samoja joukkoja ja materiaalia kuin Suomen puolustamiseen. 3 Suorituskykyjä on kyettävä käyttämään vaativissa ja nopeasti käynnistettävissä eri organisaatioiden kriisinhallintaoperaatioissa. 3 Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan valtion yhteisellä arviointiasteikolla 1 5. Arviointiasteikossa 1 = Tavoitteesta on luovuttu, 2 = Tavoite ei toteutunut, 3 = Tavoite on osittain toteutunut, 4 = Tavoite on saavutettu ja 5 = Tavoite on ylitetty. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään noin 2 849 miljoonan euron määrärahaa, joka on noin 7,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2011 varsinaisessa talousarviossa. Esitykseen sisältyy hallitusohjelmaan perustuvia menovähennyksiä yhteensä noin 46 miljoonaa euroa. Toimintaan vaikuttaa lisäksi noin 30 miljoonan euron kustannusja menopaineet. Vuonna 2012 hallinnonalan toiminnan painopisteenä on hallitusohjelman mukaisen laajan vuosina 2011 2015 toteutettavan puolustusvoimauudistuksen valmistelu, jolla luodaan 2020-luvun vaatimuksia vastaava tasapainoinen sodan ja rauhan ajan kokonaisuus. Sen lähtökohtana on puolustusvoimien nykyisten tehtävien jatkuminen, yleisen asevelvollisuuden toimivuuden varmistaminen sekä puolustusperiaatteen kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta. Uudistus on välttämätön, jotta puolustuskyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen voidaan kohdentaa riittävät resurssit. Puolustusvoimauudistus perustuu pitkän tähtäimen tarpeelle, kuten ikäluokkien pienenemiseen, kohoaviin kustannuksiin sekä vanhenevaan materiaaliin. Sitä on käsitelty mm. vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelussa. Valtion taloudellisen tilanteen vuoksi toteuttamisaikataulua nopeutetaan. Uudistuksen avulla saavutettavat kustannussäästöt vaikuttavat vasta vuonna 2016, joten kasvavien kustannusten ja menopaineiden hillitseminen edellyttää heti käynnistettäviä sopeuttamistoimenpiteitä. Puolustusvoimien osuus hallinnonalalle esitetyistä määrärahoista on noin 2,5 miljardia euroa. Suurin osa säästöistä kohdistuu siten puolustusvoimien toimintaan. Vuonna 2012 toimintaa sopeutetaan valiokunnan saaman selvityksen mukaan vähentämällä reserviläisten kertausharjoituksia, varusmiesten maastovuorokausia sekä lentotuntien ja alusvuorokausien määrää. Lisäksi sotavaruste- ja varuskunta-ajoneuvojen hankintoja sekä muita puolustusmateriaalihankintoja supistetaan. Sopeuttamistoimien kokonaisvaikutus on noin 50 miljoonaa euroa. Muilta osin hallinnonalan sisäiset menopaineet katetaan määrärahojen uudelleen kohdennuksilla. Valiokunta toteaa, että puolustusvoimauudistus on välttämätöntä toteuttaa mahdollisimman nopeasti taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävän tasapainotilan saavuttamiseksi. Uudistuksen valmistelun aikanakin on tärkeä pitää kiinni Suomen puolustuskyvyn turvaamisesta ja turvallisen, tehokkaan ja motivoivan varusmiespalveluksen suorittamisen varmistamisesta kohdentamalla voimavaroja erityisesti varusmiesten koulutuksen järjestämiseen. Maastovuorokausien, lentotuntien ja alusvuorokausien vähentäminen vaikuttaa vääjäämättä varusmiesten koulutustasoon ja vaikeuttaa varusmiespalvelulle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toisaalta kuitenkin reservin kertaus- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
harjoitusten vähentämisestä saaduilla säästöillä pystytään jonkin verran hillitsemään varusmiesten koulutukseen liittyvien harjoitusten määrän supistumista. Valiokunta pitää perusteltuna, että reservin vähäiset kertausharjoitukset kohdistetaan pääasiassa avaintehtäviin sijoittuneiden henkilöiden harjoituksiin. Kertausharjoitusten vähentämiseen on valitettavasti jouduttu turvautumaan aiemminkin toiminnan sopeuttamiseksi lyhyellä aikavälillä. Reserviin kohdistuva toimi vaikuttaa haitallisesti puolustuksen perustaan. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että samanaikaisesti turvataan maanpuolustusjärjestöjen toimintamahdollisuudet maanpuolustustahdon ylläpitämiseksi ja vapaaehtoisuuteen perustuvien kertausharjoituksien järjestämiseksi. Säästöt kohdentuvat väistämättä edellä mainituille osa-alueille, puolustusvoimien johtamis- ja aluevalvontakyvyn sekä toimintavalmiuden ylläpidosta ei voida tinkiä. Vähennykset koskevat myös materiaalihankintoja. Osa rahoituksesta on jo tilausvaltuuksien mukaisesti sidottu sopimuksin. Valiokunta pitää tärkeänä, että vähennyskohteita harkittaessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon kotimaisen puolustusteollisuuden tuotannon turvaaminen pitkän aikavälin huoltovarmuuden varmistamiseksi. Valiokunta pitää säästöjä hallitusohjelman linjausten perusteella välttämättöminä ja korostaa samalla, että puolustusvoimauudistus on toteutettava täysimääräisesti vuoteen 2016 mennessä, jolloin myös toiminnan taso on nostettava kaikilta osin uudistettujen toimintatapojen mukaiseksi. Uskottavan puolustuskyvyn ylläpitämiseksi on oleellista, että uudistuksessa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan materiaalihankintoihin, henkilöstökuluihin ja toimintaan käytetään kuhunkin noin kolmannes puolustusbudjetista. Valiokunta pitää hallitusohjelman tavoin tarpeellisena myös pohjoismaisen puolustusyhteistyön kautta tavoiteltavaa toimintojen kustannustehokkuutta ja voimavarojen varmistamista. 01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 698 565 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 2) enintään 4 400 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen 3) enintään 336 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen 4) puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin 5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin 6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen 7) puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen 8) enintään 4 400 000 euroa puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämiseen liittyvistä lisäeläkevakuutusmaksuista puolustusvoimille aiheutuviin menoihin. Valtuudet 1) Vuonna 2012 saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2012 2015 enintään 68 858 000 euroa (toimintamenojen tilausvaltuus). 2) Vuonna 2012 saa tehdä ilmatorjuntajärjestelmien huoltoon ja ylläpitoon liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2012 2014 enintään 14 700 000 euroa (Ilmatorjuntajärjestelmien huolto- ja ylläpito -tilausvaltuus). 3) Käyttöajoneuvoja koskevia täydentäviä hankintoja saa tehdä siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2011 2013 enintään 14 770 000 euroa (Käyttöajoneuvojen hankintojen täydentäminen -tilausvaltuus). 4) Vuonna 2012 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
5) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa. Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja. Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina. S e l v i t y s o s a : Puolustusvoimien tehtäviä ovat Suomen sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen sekä osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan. Näistä tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen, joka muodostaa perustan muiden tehtävien suorittamiselle. Toiminnalliset tulostavoitteet Toiminnallinen tehokkuus 2010 toteutuma 2011 ennakoitu 2012 arvio Taloudellisuus Varusmiespäivän hinta (euroa) 45 45 45 Reserviläispäivän hinta (euroa) 151 151 151 Tuottavuus Varusmiesten koulutusvuorokaudet/koulutuksen henkilötyövuosimäärä 1 851 1 841 1 800 Pääesikunnan, puolustushaarojen ja sotilasläänien esikuntien henkilötyövuosimäärä/puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä yhteensä 0,12 0,10 0,10 Materiaalin kunnossapidon henkilötyövuosimäärä 1 810 1 740 1 800 Henkilötyövuodet tulosalueittain (htv) 1) Tilannekuva ja aluevalvonta 2 086 2 077 2 078 Valmius/maavoimat 6 416 6 476 6 439 Valmius/merivoimat 1 708 1 701 1 731 Valmius/ilmavoimat 2 332 2 322 2 335 Valmius/Pääesikunta 1 664 1 643 1 006 Valmius/yhteiset 275 282 271 Muiden viranomaisten tukeminen 1 1 1 Sotilaallinen kriisinhallinta 219 201 219 Yhteensä 14 701 14 703 14 080 Kannattavuus Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus-% on vähintään 126 105 110 Tuotokset Sodan ajan joukkoihin kuuluvien henkilöiden tai yksiköiden lukumäärä Koulutetut ja varustetut sodan ajan joukot 358 000 358 000 359 000 Pääesikunta ja alaiset laitokset 6 200 6 200 6 300 Rajavartiolaitos 11 600 11 600 11 600 Maavoimat 274 200 274 200 270 600 Operatiiviset joukot 62 000 62 000 62 500 Valmiusprikaatit 3 3 3 Jääkäriprikaatit 2 2 2 1) Sisältää momentin 27.10.01 henkilötyövuodet ilman Millog Oy:n suoja-aikana eläköityvien henkilötyövuosia (40 htv v. 2010, 25 htv v. 2011 ja 15 htv v. 2012). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Mekanisoidut taisteluosastot 2 2 2 Moottoroidut taisteluosastot 2 2 2 Helikopteripataljoona 1 1 1 Erikoisjääkäripataljoona 1 1 1 Alueelliset joukot 212 200 212 200 204 000 Jalkaväkiprikaatit 6 6 6 Erilliset pataljoonat/taisteluosastot 14 14 26 Paikallispuolustusyksiköt, maakuntajoukot 28 28 26 Merivoimat 28 000 28 000 30 200 Taisteluosastot (johtoporras + ohjusvene) 2+8 2+8 2+8 Miinantorjuntalaivueet 3 3 2 Miinalaivat 3 3 3 Miinalautat 3 3 3 Päätukikohdat 3 3 3 Rannikkojääkäripataljoonat ja erilliset rannikkojääkäriyksiköt 2+6=8 2+6=8 2+6 Rannikko-ohjuskomppaniat 2 2 2 Meritorjuntaohjuspatterit 4 4 4 Kiinteä ja liikkuva rannikkotykistö (rannikkopatterit + tykistöpatteristot) 12+4=16 12+4=16 8+4 Ilmavoimat 38 000 38 000 38 000 Hornet-hävittäjälaivueet 3 3 3 Hawk-koulutuslentolaivue 1 1 1 Tukilentolaivue 1 1 1 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 2010 toteutuma 2011 ennakoitu 2012 arvio Työtyytyväisyys (1 5) 4,1-4,1 Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2012 2013 2014 2015 2016 Yhteensä vuodesta 2012 lähtien Vanhat tilausvaltuudet KASI-järjestelmän huolto- ja ylläpito -tilausvaltuus 1 973 1 974 3 947 NH90 koulutuspalvelut -tilausvaltuus 1 750 2 000 2 200 5 950 Sodankylän vaatetuskorjaamon palveluhankinta -tilausvaltuus 1 392 1 392 1 392 4 176 Maavoimien materiaalin kunnossapitopalvelut -tilausvaltuus 62 772 61 628 58 092 55 078 58 487 296 057 Vuoden 2009 toimintamenojen tilausvaltuus 4 000 4 000 8 000 Huoltorykmenttien kenttähuoltojoukkojen varustaminen (HR) -tilausvaltuus 2 100 2 100 ITO 2005 ja 2005M huolto -tilausvaltuus 3 000 3 000 3 000 9 000 Helikopteripataljoonan suorituskyvyn ylläpito ja kehittäminen (HESKY) -tilausvaltuus 1 140 1 800 2 300 5 240 Kehittämisohjelmien hankinnat 2009 (KEHO 2009) - tilausvaltuus 582 582 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Vuoden 2010 toimintamenojen tilausvaltuus 21 099 21 099 Taistelijan varustus 2010 -tilausvaltuus 6 000 6 000 Peruslentokoulutus VN-kalustolla -tilausvaltuus 4 581 4 581 4 581 4 581 10 507 28 831 Ilmatorjuntajärjestelmä 90 MOD Crotale NG:n huoltoja ylläpitosopimus (ITO90MOD huolto) -tilausvaltuus 3 000 3 000 3 000 9 000 Vuoden 2011 toimintamenojen tilausvaltuus 46 906 12 842 9 981 69 729 Käyttöajoneuvojen hankintojen täydentäminen -tilausvaltuus 5 500 2 770 8 270 Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 165 795 98 987 84 546 59 659 68 994 477 981 Uudet tilausvaltuudet Vuoden 2012 toimintamenojen tilausvaltuus 3 600 45 138 13 120 7 000 68 858 Ilmatorjuntajärjestelmien huolto- ja ylläpito -tilausvaltuus 3 800 5 300 5 600 14 700 Uudet tilausvaltuudet yhteensä 7 400 50 438 18 720 7 000 83 558 Valtuudet yhteensä 173 195 149 425 103 266 66 659 68 994 561 539 Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee 633 henkilötyövuotta. Vähennys aiheutuu pääosin puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämisestä. Tämän lisäksi jatketaan edelleen omana työnä tehtävien tukipalvelujen tehostamista. Vuoden 2012 toimintamenojen tilausvaltuudella on tarkoitus hankkia varaosia ja materiaalin kunnossapitopalveluja maa-, meri- ja ilmavoimille. Tilausvaltuus kohdistuu pääosin varaosahankintoihin. Uudet tilausvaltuudet kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2010 toteutuma 2011 budjetoitu 2012 varsinainen talousarvio Bruttomenot 1 631 976 1 736 528 1 719 265 Bruttotulot 23 462 10 693 20 700 Nettomenot 1 608 514 1 725 835 1 698 565 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 44 111 siirtynyt seuraavalle vuodelle 68 101 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2010 toteutuma 2011 budjetoitu 2012 varsinainen talousarvio Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 5 591 6 000 muut tuotot 5 008 5 550 Tuotot yhteensä 10 599 11 550 8 150 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 7 513 9 976 osuus yhteiskustannuksista 1 076 840 Kustannukset yhteensä 8 589 10 816 7 415 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 2 010 734 735 Kustannusvastaavuus, % 123 107 110 Hintatuki 463 336 336 Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen 2 473 1 070 1 071 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 15 798 Vuoden 2010 toteutuneen indeksikehityksen jälkikäteinen kustannustasotarkistus -2 441 Ennakollinen kustannustasotarkistus (1,5 %) 13 526 Puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämiseen liittyvä lisäeläketurva 4 400 Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistämiseen osoitetut käyttömenot 4 220 IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.06 1 250 Toimintamenosäästöt (HO) -17 461 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -4 910 Säästö (HO) -1 000 Vaurioituneen Hornet 428 -koneen korjaus 2 540 Sähkön hinnannousu 1 000 Virkapukuavustusten määrän tarkistus 200 Siirto momentilta 27.01.01 350 Siirto momentille 27.10.18-14 648 Tuottavuustoimet -747 Kertaluonteisten lisäysten poistuminen -2 250 Yhteensä -173 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 1 1 9 / 2 0 1 1 v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys 13 680 000 euroa talousarvioesityksen 1 712 245 000 euroon nähden on siirtoa momentille 27.10.18. Tällä tavoin osa hallitusohjelman mukaisista 20 milj. euron materiaalihankintojen menosäästöistä kohdentuu momentin 27.10.01 käyttöajoneuvohankintoihin. Talousarvioesityksessä nämä säästöt oli kohdennettu kokonaisuudessaan momentille 27.10.18. Käyttöajoneuvojen hankintojen täydentäminen -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähennys 13 930 000 eurolla talousarvioesityksen 22 200 000 euroon nähden johtuu pääosin hallitusohjelman mukaisten materiaalihankintojen menosäästöjen kohdentamisesta myös käyttöajoneuvohankintoihin. 2012 talousarvio 1 698 565 000 2011 III lisätalousarvio 27 097 000 2011 talousarvio 1 698 738 000 2010 tilinpäätös 1 632 504 000 18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 725 549 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien salassa pidettävistä hankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen 2) puolustusmateriaalihankintoihin ja puolustusvoimien salassa pidettäviin hankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan 3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvien indeksija valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 58 783 000 euroa. Valtuudet 1) Vuonna 2012 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2012 2016 enintään 281 700 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2012 -tilausvaltuus, PVKEH 2012). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
PVKEH 2012 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukainen suoritus voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2012 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen. 2) Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuuden menojen maksatusaikaa pidennetään vuoteen 2016 saakka tilausvaltuuden enimmäismäärää 1 034 019 000 euroa muuttamatta. 3) Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu 2010 (TTK-PROTO 2010) -tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 67 080 000 euroa. 4) Vuonna 2012 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa. 5) Vuonna 2010 hyväksytyn Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu 2010 (TTK-PROTO 2010) - tilausvaltuuden osalta saa vuonna 2012 purkaa aiemmin tehtyjä sopimuksia sekä sitoa uudelleen tilausvaltuuden varoja sitoumuksista maksamatta olevaa määrärahaa vastaavasti. 6) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa. Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina. S e l v i t y s o s a : Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2012 2013 2014 2015 2016 Yhteensä vuodesta 2012 lähtien Vanhat tilausvaltuudet Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) 480 16 436 16 436 16 436 49 788 Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittäminen (HTH) 5 500 2 000 7 500 Valmiusyhtymien varustamisen täydentäminen (VYV 2) 9 331 26 950 2 190 38 471 (PVKEH 2006) 69 300 69 300 (PVKEH 2007) 32 771 18 906 14 496 15 128 5 297 86 598 (PVKEH 2008) 9 040 11 210 5 227 25 477 Pääkaupunkiseudun ilmapuolustuksen suorituskyvyn tehostaminen (PKILPU 2008) 17 518 8 140 7 437 3 708 36 803 (PVKEH 2009) 203 614 197 904 173 628 50 010 18 942 644 098 (PVKEH 2010) 125 888 105 279 231 167 Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu 2010 (TTK-PROTO 2010) 20 900 1 650 22 550 (PVKEH 2011) 66 604 22 036 2 000 90 640 Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 560 466 394 555 221 414 85 282 40 675 1 302 392 Uusi tilausvaltuus (PVKEH 2012) 75 300 75 020 65 600 50 000 15 780 281 700 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Valtuudet yhteensä 635 766 469 575 287 014 135 282 56 455 1 584 092 perustuu seuraaviin puolustusvoimien kehittämisohjelmiin ja niillä tavoiteltaviin suorituskykyihin: Kehittämisohjelma / Suorituskyky / Tavoite Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelma Rakennetaan puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä sekä tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista kehittämällä yhteistä tilannetietoisuutta ja varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Korvataan puolustushaarojen itsenäiset järjestelmät ja sovellukset yhteisellä johtamisjärjestelmällä. Luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita sekä kehitetään ITVJ-tiedonsiirtoverkkoa. Uudistetaan tietohallintoa ja tietoteknistä integraatiota sekä lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja. Laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä parantamalla toimintavarmuutta ja kustannustehokkuutta. Otetaan käyttöön uuteen arkkitehtuuriin perustuvia operatiivisen johtamisen tietojärjestelmäkokonaisuuden palveluita sekä keskitetään ja siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön. Jatketaan puolustusvoimien 2010-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen tieto- ja tilannekuvavaihto (EU ja Nato). Vanhoista, nyt käytössä olevista järjestelmistä luovutaan. Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelma Tuotetaan yhteisoperaatioiden johtamiseen ennakkovaroituskyky, analysoitu tiedustelutilannekuva ja lyhytviiveinen valvontaja maalitilannekuva. Käynnistetään valvontajärjestelmän uusiminen ja varustetaan Rajavartiolaitoksen yksiköitä. Toteutetaan yhteisen maalitilannekuvan luova MST-hanke sekä hanke, jolla ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuva tiedustelu- ja valvontakyky operatiivistaktiselle tasolle. Ennakkovaroituskykyä parannetaan kehittämällä järjestelmän analysointikykyä. Puolustusvoimien yhteisen vaikuttamisen kehittämisohjelma Rakennetaan ja ylläpidetään operatiivisia suorituskykyjä, joilla vaikutetaan oman tai hyökkääjän toiminnan kannalta merkittäviin operaatioihin, avaintoimintoihin tai rakenteisiin. Päivitetään keskeiset asejärjestelmät ja käynnistetään vaikuttamisen järjestelmätutkimus. Parannetaan vaikuttamiskykyä ottamalla käyttöön raskas raketinheitinjärjestelmä ja kehitetään erikoisjääkäripataljoonaa. Käynnistetään Hornet-torjuntahävittäjien ilmasta - maahan -kyvyn luominen järjestelmäpäivityksellä. Logistiikan kehittämisohjelma Rakennetaan puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, jolla mahdollistetaan puolustusvoimien muiden suorituskykyjen toimeenpano, ylläpito ja käyttö sekä suorituskyvyn palauttaminen. Kehitetään logistiikan johtamisjärjestelmää ja käynnistetään huoltorykmenttien kenttähuoltojoukkojen varustaminen. Integroidaan puolustushaarojen huoltojärjestelmät tiiviimmin kansainvälistyvään elinkeinoelämään yhteensopivaksi. Yhdenmukaistetaan materiaalihankkeiden toteuttamista puolustushaaroissa. Kehitetään strategista kumppanuutta lisäämällä poikkeusolojen huoltovarmuutta ja edistämällä toiminnan taloudellisuutta. Jatketaan puolustusministeriön räjähdepäätöksen (PRP) mukaisen varastointijärjestelmän kehittämistä. Kehitetään kuljetuskykyä käynnistämällä helikopteripataljoonan muodostaminen ja hyödyntämällä kansainvälisen strategisen kuljetuskyvyn hankkeita sekä uusitaan yhteyskoneet. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Maapuolustuksen kehittämisohjelma Kehitetään operatiivisten joukkojen liikkuvuuden ja tulivoiman suorituskykyä sekä ylläpidetään alueellisten joukkojen suorituskykyä. Jatketaan operatiivisten joukkojen varustamista (johtaminen, tulivoima, suoja ja liikkuvuus) ja luodaan edellytykset alueellisten joukkojen kehittämiselle. Kehitetään valmiusprikaatien tulivoimaa (kotimaiset ampumatarvikehankinnat ja valmiusprikaatien materiaalin täydentäminen). Kehitetään suojelukykyä ja uusitaan lähipanssarintorjunta-aseistusta. Aloitetaan jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaavien järjestelmien hankinnat. Luovutaan ajanmukaisen suorituskykynsä menettävästä materiaalista. Meripuolustuksen kehittämisohjelma Kehitetään meriyhteyksien turvaamisen suorituskykyä. Parannetaan kykyä meritilannekuvan muodostamiseen, alueellisen koskemattomuuden valvontaan, alueloukkausten torjumiseen sekä meriyhteyksien suojaamiseen. Otetaan käyttöön uudet miinantorjunta-alukset. Painopiste on meriyhteyksien suojaamisen ja miinantorjuntakyvyn parantamisessa sekä liikkuvissa rannikkojoukoissa. Ylläpidetään pintatorjuntakyky nykytasolla. Parannetaan kykyä muiden viranomaisten tukemiseen. Luovutaan vanhenevista miinanraivaajista sekä osasta kiinteää rannikkotykistöä ensi vuosikymmenen alkuun mennessä. Ilmapuolustuksen kehittämisohjelma Tavoitteena ilmatorjunnan kehittäminen sekä Hornet-järjestelmän suorituskyvyn ylläpitäminen. Kehitetään pääkaupunkiseudun ilmatorjunnan suorituskykyä ja jatketaan Hornet F18 -kaluston elinjaksopäivityksiä. Modernisoidaan ilmatorjunnan johtamisjärjestelmiä sekä kehitetään valmiusprikaatien ilmatorjuntaa. Aloitetaan pääkaupunkiseudun ja ilmavoimien tukikohtien ilmatorjuntajärjestelmien kehittäminen. Parannetaan Hornet-torjuntahävittäjien taistelukykyä ja tukeutumisedellytyksiä. Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH 2012 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa. PVKEH 2012 -tilausvaltuuteen sisältyvät suurimmat hankkeet Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelmassa jatketaan puolustusvoimien tietoliikenneverkon rakentamista laajentamalla tietoteknistä alustaa sekä hankitaan aluepuolustusjoukoille yhtenäisen johtamisjärjestelmän mukaisia siirrettäviä ja muunneltavia johtamispaikkamoduuleja. Puolustusvoimien vaikuttamisen kehittämisohjelmassa jatketaan Hornet-torjunta-hävittäjäkaluston päivityksiä ja luodaan valmius pitkän kantaman ilmasta-maahan ohjusten käyttöön sekä hankitaan ampumatarvikkeita, ripustimia ja maajärjestelmiä. Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelmassa hankitaan maastokuorma-autoja osana laajempaa ajoneuvohankintakokonaisuutta korvaamaan vanhentuvia ja poistuvia ajoneuvoja. Maapuolustuksen kehittämisohjelmassa rakennetaan maapuolustuksen tiedonsiirtoverkkoa sekä hankitaan keveitä lähipanssarintorjunta- ja tukiaseita, tiedustelu-, valvonta- ja tulenjohtojärjestelmien varustusta sekä ballistisia suojalevyjä ja kennosuojajärjestelmiä. Meripuolustuksen kehittämisohjelmassa täydennetään rannikolla toimivien joukkojen materiaalista valmiutta hankkimalla mm. kuljetusveneitä, pintatorjuntaohjuksia sekä johtamis- ja pimeätoimintavälineitä. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Vuoden 2010 toteutuneen indeksikehityksen jälkikäteinen kustannustasotarkistus -6 907 Ennakollinen kustannustasotarkistus (1,5 %) 10 351 Siirto momentilta 27.10.01 14 648 Kertahankintojen vähennys (HO) -20 000 Maksatusten siirrot -10 298 Yhteensä -12 206 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 1 1 9 / 2 0 1 1 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 13 680 000 euroa talousar- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
vioesityksen 711 869 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 27.10.01 muihin puolustusmateriaalihankintoihin. PVKEH 2012 -tilausvaltuuden lisäys talousarvioesityksen 280 000 000 euroon nähden on 1 700 000 euroa. Valtuuden enimmäismäärän ja menoajoituksen muutoksella voidaan paremmin toteuttaa puolustusvoimien kehittämisohjelmahankkeita. VYV 1 -tilausvaltuuden voimassaoloajan pidennys aiheutuu siitä, että NH 90-kuljetushelikopterin toimitusaikataulu myöhentyy edelleen ja muutettu menoajoitus vastaa paremmin uutta arvioitua toimitusaikataulua. TTK-PROTO 2010 -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähennys 1 700 000 euroa talousarvioesityksen 68 780 000 euroon nähden on osa puolustusmateriaalihankintoihin kohdistettua menosäästöä. 2012 talousarvio 725 549 000 2011 III lisätalousarvio -152 412 000 2011 talousarvio 737 755 000 2010 tilinpäätös 574 485 000 19. Hawk Mk 66 -koneiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 7 700 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Hawk Mk 66 -koneiden, niiden varaosien ja vaihtolaitteiden sekä huoltovälineiden hankinnasta aiheutuvien menojen maksamiseen samoin kuin koneiden lentokuntoon saattamisesta ja ohjaamomodifikaation tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Toiminnallinen tehokkuus Vuonna 2012 saa tehdä sopimuksia tilausvaltuuden sitomatta olevaa määrää vastaavasti sen kokonaismäärän puitteissa. S e l v i t y s o s a : Määräraha perustuu vuoden 2007 neljännessä lisätalousarviossa myönnettyyn 41 milj. euron Hawk Mk 66 -koneiden hankinta -tilausvaltuuteen. Tilausvaltuutta lisättiin vuoden 2009 toisessa lisätalousarviossa 13,8 milj. eurolla ja menojen maksatusaikaa pidennettiin vuoteen 2012 saakka. 2012 talousarvio 7 700 000 2011 III lisätalousarvio 2011 talousarvio 12 500 000 2010 tilinpäätös 2 600 000 50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 2 028 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen 2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin 3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Toiminnalliset tulostavoitteet 2010 toteutuma 2011 tavoite 2012 tavoite Taloudellisuus MPK:n julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus)/ko. toiminnan koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (euroa) 47 53 54 Tuottavuus MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus)/ko. toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) 1 380 1 378 1 313 Tuotokset ja laadunhallinta 2010 toteutuma 2011 tavoite 2012 tavoite MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) 44 211 43 400 41 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä 3 127 3 000 3 000 MPK:n kurssityytyväisyys (oppilastyytyväisyys) asteikolla 1 5 4,23 4,35 4,20 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Järjestöjen tuki- ja jäsenmaksusäästö (HO) -363 Maanpuolustuskoulutusyhdistys 150 Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen -50 Yhteensä -263 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille esitetään 1 878 000 euron määrärahaa, joka on 413 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen lakisääteisenä (556/2007) tehtävänä on mm. järjestää vapaaehtoiseen maanpuolustukseen kuuluvaa sotilaallista ja sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta sekä tiedotusta ja valistusta. Tehtävänsä mukaisesti yhdistys toteutti yhteensä 63 000 koulutusvuorokautta vuonna 2010. Siitä kaksi kolmasosaa on reserviläisille suunnattua sotilaallisiin valmiuksiin liittyvää koulutusta ja kolmannes kaikille kansalaisille avointa varautumis- ja turvallisuuskoulutusta. Koulutusta koordinoi kaikissa maakunnissa yhdistyksen toimihenkilö yhteistyössä puolustusvoimien ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Valiokunta korostaa, että maanpuolustusjärjestöillä on mahdollisuus ylläpitää sodan ajan sijoitusten edellyttämiä tietoja ja taitoja. Vapaaehtoisharjoituksilla voidaan ainakin osittain korvata puolustusvoimien kertausharjoitusten supistamista. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on myös merkittävä rooli yhteiskunnan turvallisuuden lisääjänä ja maanpuolustustahdon ylläpitäjänä. Toimintaan on vahvaa kiinnostusta, jota kannattaa hyödyntää. Hyvinkin pienellä taloudellisella panostuksella on mahdollisuuksia saada aikaan huomattavia tuloksia. Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle. 2012 talousarvio 2 028 000 2011 talousarvio 2 291 000 2010 tilinpäätös 2 296 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12