Talousesitys S e l v i t y s o s a : Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 20. Ammatillinen Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä parantamalla väestön ammatillista osaamista sekä tukemalla työelämälähtöistä innovaatiotoimintaa. Keskeisiä tavoitteita ovat koulutuksen laadun, työelämävastaavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen sekä ammatillisen osaamisen ja ammattitaidon arvostuksen lisääminen. Yhteiskuntatakuun toteuttaminen ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen edellyttävät nuorten koulutukseen pääsyn ja joustavien väylien turvaamista ja riittäviä kouluttautumismahdollisuuksia aikuisväestölle. Koulutuksen järjestäjäverkkoa sopeutetaan alueelliseen väestökehitykseen koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus maan kaikissa osissa turvaten. Koulutuspalvelujen työelämälähtöisyyden, vaikuttavuuden, laadun ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi käynnistetään ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteelliseen kehittämiseen ja palvelukyvyn vahvistamiseen tähtäävä toimenpideohjelma. Tavoitteena on elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä järjestäjärakenne. Sen runko muodostuu ammattiopistoista, joiden palvelukokonaisuus käsittää elinikäisen oppimisen periaatteella kattavan alakohtaisen nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen tarjonnan eri järjestämismuotoja käyttäen sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän. Ammattiopistoja täydentävät alakohtaisesti tai muulla tavoin profiloituneet ja järjestämisedellytyksiltään vahvat koulutuksen järjestäjät. Ammatillisen koulutuksen järjestämisedellytysten intia kehitetään osana järjestämislupaprosessia. Työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin vastaavaa ammatillista tutkintojärjestelmää kehitetään edelleen vahvistamalla tutkintojen työelämävastaavuutta ja osaamisperusteisuutta. Tehostetaan henkilökohtaistamista kehittämällä aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen menettelyjä ja tukemalla yksilöllisten opinto- ja tutkintopolkujen toteuttamista. Valmistellaan ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) käyttöönotto kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa vuonna 2013. Koulutuksen laatua parannetaan ja koulutuksen järjestäjien laadunhallintaa kehitetään ammatillisen koulutuksen laatustrategian linjausten mukaisesti. Laatustrategia kattaa kaikki ammatillisen koulutuksen järjestämismuodot ja palvelut elinikäisen oppimisen periaatteella. Ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuden parantamiseen pyritään palkitsemalla koulutuksen järjestäjiä siitä, kuinka paljon koulutuksen järjestäjä kykenee omilla toimillaan lisäämään opiskelijoiden valmiuksia työllistyä tai siirtyä jatkoopintoihin. Toiminnan tuloksellisuus Ammatillisen järjestelmän tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen on välttämätöntä. Koulutuksen tuottamaan osaamiseen kohdistuvat vaatimukset kasvavat samanaikaisesti kun uusien opiskelijoiden yksilölliset erot ovat yhä suurempia. Tämä lisää joustavien, opiskelijan tarpeista lähtevien opintopolkujen ja monimuotoisten tukitoimenpiteiden tarvetta. Tavoitteeksi asetetaan, että ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisaste laskee 7,5 prosenttiin vuonna, kun se oli 8,6 % vuonna 1). Läpäisyastetta pyritään nostamaan 63 prosenttiin vuonna, kun se oli lta 59,5 % vuonna 2). Tavoitteiden saavuttamiseksi jatketaan vuonna käynnistettyä ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelmaa. Valmistellaan yhteiskuntatakuun edellyttämät muutokset opiskelijavalintaan. Toiminnan säätely- ja ohjausprosesseja tehostetaan ja selkeytetään kehittämällä sähköistä asiointia ja tietopohjaa. 1) Lähde: Tilastokeskus. Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneistä osa siirtyy muiden sektoreiden koulutukseen, joten kokonaan opiskelunsa keskeyttäneiden osuuden idaan laskevan noin 6,5 prosenttiin vuonna, kun se oli 7,7 % vuonna. Mukana vain opetushallinnon alainen. Tilasto ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa ta, oppisopimusta eikä erityisoppilaitoksissa järjestettävää ta. 2) Lähde: Tilastokeskus. Läpäisyaste tarkoittaa tässä kolme vuotta tilastointivuotta aikaisemman kalenterivuoden uusista opiskelijoista niiden osuutta, jotka ovat suorittaneet ammatillisen perustutkinnon enintään kolmessa vuodessa. Tilasto ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa ta eikä oppisopimusta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Talousesitys Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuden parantamiseen pyritään palkitsemalla koulutuksen järjestäjiä siitä, kuinka paljon koulutuksen järjestäjä kykenee omilla toimillaan vähentämään opintojen viivästymistä tai keskeyttämistä. Käynnistetään rahoitusjärjestelmän uudistaminen koko ammatillista ta koskevana kokonaisuutena. Toiminnan laajuus Ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että koko perusopetuksen päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Tämän lisäksi otetaan huomioon lukiosta ammatilliseen koulutukseen siirtyvät, ilman ammatillista ta jääneet nuoret sekä työelämästä tai muutoin järjestelmän ulkopuolelta tulevat erityisesti ilman ammatillista ta olevat aikuiset. Ammatillisen peruskoulutuksen uusien opiskelijoiden ja suoritettujen tutkintojen sekä opiskelijamäärien ja koulutuksen järjestäjien lukumäärien idaan kehittyvän seuraavasti: Oppilaitosmuotoisen ammatilliseen perustutkintoon johtavan/valmistavan koulutuksen uudet opiskelijat ja tutkinnot 3) 2007 Perus yhteensä uudet opiskelijat 55 434 56 040 60 319 61 60 500 60 suoritetut tutkinnot 35 399 35 067 36 933 37 500 39 500 41 300 1. Opetussuunnitelma-perusteinen uudet opiskelijat 47 611 47 774 50 161 50 500 49 500 48 500 suoritetut tutkinnot 31 180 31 420 32 700 33 34 35 500 2. Näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava uudet opiskelijat 7 823 8 266 10 158 10 500 11 11 500 suoritetut tutkinnot 4 219 3 647 4 233 4 500 5 500 5 800 Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräiset vuosiopiskelijamäärät 4) 2007 Perus yhteensä 137 122 138 843 143 926 149 202 148 230 148 230 josta erityisopetus 17 030 18 103 19 728 20 916 21 200 21 500 1. Opetussuunnitelmaperusteinen 123 832 124 824 128 462 131 940 130 200 130 1.1. Perustutkintoon johtava 119 015 119 548 122 405 125 451 123 400 123 200 1.2. Peruskoulutukseen valmistavat koulutukset yhteensä 5) 4 817 5 276 6 057 6 489 6 800 6 800 josta ammattistartti 702 969 1 227 1 466 1 800 1 800 2. Näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava 13 290 14 019 15 464 17 262 18 030 18 230 3) Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen. Oppisopimuskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30. 4) Lähde: valtionosuusjärjestelmä (keskimääräinen vuosiopiskelijamäärä on kevään ja syksyn tilastointipäivien aritmeettinen keskiarvo). Oppisopimuskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30. 5) Sisältää vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (ammattistartin). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Talousesitys Oppilaitosmuotoisen peruskoulutuksen järjestäjien lukumäärät vuoden alussa ja keskimääräiset vuosiopiskelijamäärät 6) 2007 Kaikki järjestäjät yhteensä 169 167 154 144 139 136 opiskelijamäärä 137 122 138 844 143 926 149 202 148 230 148 230 Kuntajärjestäjät 23 22 18 15 12 11 opiskelijamäärä 26 739 26 566 28 388 24 695 22 790 22 540 Kuntayhtymäjärjestäjät 55 54 46 39 39 37 opiskelijamäärä 91 887 93 529 92 998 94 170 93 800 93 350 Yksityiset järjestäjät 90 90 89 89 87 87 opiskelijamäärä 17 495 17 742 22 416 30 200 31 500 32 200 Valtio koulutuksen järjestäjänä 1 1 1 1 1 1 opiskelijamäärä 1 001 1 007 124 137 140 140 Ammatillisen koulutuksen kokonaisuuden jäsentyminen eri osa-alueisiin ilmenee seuraavasta taulukosta. Ammatillista ta rahoitetaan tämän luvun lisäksi myös luvun 29.30 momenteilta, minkä vuoksi taulukossa mainitaan asianomaisessa yhteydessä se talousn luku, johon osa-alueen määräraha sisältyy. Ammatillinen Perus Oppilaitosmuotoinen Oppisopimus Lisä Oppilaitosmuotoinen Oppisopimus Opetussuunnitelmaperusteinen 7) Näyttötutkintoon valmistava Opetussuunnitelmaperusteinen Näyttötutkintoon valmistava Tutkintotavoitteinen Tutkintoon johtamaton Tutkintotavoitteinen Tutkintoon johtamaton 29.20 29.20 29.30 29.30 29.30 29.30 29.30 29.30 01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 485 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös Saamelaisalueen keskuksen ja Merenkulun turvallisuuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen sekä työnantajille maksettaviin korvauksiin. S e l v i t y s o s a : Merenkulun turvallisuuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon, viranomaisten ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuusta pelastautumisyksikössä Lohjalla ja paloyksikössä Upinniemessä. Tavoitteena on, että vuonna Merenkulun turvallisuuskeskus kouluttaa yhteensä 3 600 henkilöä. Saamelaisalueen keskuksen tehtävänä on lisätä saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa ta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa. Vuonna keskuksen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on noin 140 ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa toteutetaan noin 4 500 6) Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Järjestämislupasäätelyssä ja tilastoinnissa käytetään vuosiopiskelijamääränä kevään ja syksyn tilastointipäivien aritmeettista keskiarvoa. Rahoituksessa ja talousn momenttikohtaisessa laskennassa käytetään painotettua (7/5) keskiarvoa (vuonna ilman valtion opiskelijoita lta 147 650 opiskelijaa, joista 115 820 kunta- ja kuntayhtymäjärjestäjien ja 31 690 yksityisten järjestäjien koulutuksessa). 7) Opetussuunnitelmaperusteinen jakaantuu perustutkintoon johtavaan koulutukseen ja valmistaviin koulutuksiin. Valmistavia koulutuksia ovat vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava, talouskouluopetus sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava (ammattistartti). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Talousesitys opiskelijatyöpäivää. Saamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutuksessa toteutetaan noin 5 700 opiskelijatyöpäivää ja kurssitoiminnassa 5 600 opiskelijatyöpäivää. Henkilötyövuodet tavoite Saamelaisalueen keskus 59 63 66 66 Merenkulun turvallisuuskeskus 25 21 24 24 Yhteensä 84 84 90 90 Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) varsinainen talous esitys Bruttomenot 9 152 9 790 9 785 Bruttotulot 1 265 1 500 1 300 Nettomenot 7 887 8 290 8 485 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 476 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 918 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 euroa) Palkkausten tarkistukset 63 Kertaluonteisten siirtymäkausien päättäminen 32 Merenkulun turvallisuuskeskuksen vuokrakustannusten kasvu 110 Saamelaisalueen keskuksen vuokrakustannusten kasvu 140 Toimintamenosäästö (HO) -86 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -22 Tuottavuustoimet -68 Tasomuutos 26 Yhteensä 195 talous 8 485 III lisätalous 52 talous 8 290 tilinpäätös 8 329 20. Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 3 026 euroa. Määrärahaa saa käyttää työssäoppimisen ja muun työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja osaamisen osoittamisen rahoittamisesta sekä koulutuksen kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. talous 3 026 talous 3 026 tilinpäätös 3 026 21. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 339 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja intihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen 2) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja hankkeiden maksamiseen 3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 25 euroa siirtona momentille Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Talousesitys 29.01.04 opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan toimintamenoihin. talous 1 339 talous 1 364 tilinpäätös 1 364 30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (määräraha) Momentille myönnetään 716 121 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden avustusten maksamiseen 2) enintään 6 072 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 44 :ssä tarkoitettuihin avustuksiin sekä avustuksina ammatillisen koulutuksen yhteisiin tehtäviin ja laatupalkintoihin ja Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen 3) enintään 1 euroa avustuksina laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeisiin 4) enintään 851 euroa avustuksina erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskustoiminnan vahvistamiseen 5) enintään 961 euroa avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen 6) enintään 4 euroa ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelmaan opintojen nopeuttamiseksi. S e l v i t y s o s a : Määrärahan itu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät Laskennalliset kustannukset (opiskelijat * omistajatyypin mukainen yksikköhinta) 1 668 990 kunnallinen ammatillinen (115 820 * 10 491,76 ) 1 215 156 yksityinen ammatillinen (31 690 * 14 321,06, sis. alv.) 453 834 0 00 Kuntien rahoitusosuus -970 753 Arvonlisäverojen takaisin maksamisesta aiheutuvien kulujen kompensointi 5 Rahoituslain mukaiset avustukset, yhteiset tehtävät, laatupalkinnot sekä Örebron kuulovammaisten oppilaitos (enintään) 6 072 Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet (enintään) 1 Erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskustoiminta (enintään) 851 Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen (enintään) 961 Opintojen nopeuttamisen toimenpiteet (läpäisyn tehostamisohjelma) (enintään) 4 Yhteensä 716 121 0 00 Valtionosuuden määräytymisperusteena käytetty ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta on 11 101,38 euroa opiskelijaa kohden. Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää kuntien osuutena Saamelaisalueen keskuksessa annettavan koulutuksen kustannuksiin 903 euroa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 euroa) Kustannustason muutos (3,4 %) 22 960 Kustannustenjaon tarkistus 7 322 Tasomuutos 500 Yhteensä 30 782 talous 716 121 talous 685 339 tilinpäätös 661 864 625 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5