TOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖMUUTOKSEN SEURANTARAPORTTI 2007

TOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖMUUTOKSEN SEURANTARAPORTTI 2007

1 JOHDANTO 3 2 LUONNONMUKAISEN HULEVESIEN KÄSITTELYN SEURANTA 4 2.1 Telakkapuiston hulevesien laskeutusaltaan seuranta 2006 2007 5 2.2 Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenteen seuranta 2006 2007 5 3 LUONNONTILAISINA SÄILYTETTÄVIEN ALUEIDEN SEURANTA 6 3.1 Prikipuiston kasvillisuuden seuranta 2006 2007 6 3.1.1 Valkovuokkokasvusto seurantaruuduilla 7 3.1.2 Prikipuiston muu kenttäkerroskasvillisuus ja pihlaja-angervopensaikot 7 4 KORJAAVAT TOIMENPITEET 2007 SEURANNAN PERUSTEELLA 9 5 YHTEENVETO 10 6 LÄHTEET 11 6.1 Kirjallinen materiaali 11 6.2 Kuvamateriaali 11 7 LIITTEET 12 7.1 LIITE 1 Seurannan toteuttaminen 12 7.2 LIITE 2 Hulevesipitoisuuksien vertailutaulukko 13 7.3 LIITE 3 Prikipuiston seurantaruudut vertailutaulukko 2004-2007 14 7.4 LIITE 4 Prikipuiston seurantaruutu kuvat 2004-2007 16 2

1 JOHDANTO Toppilansaaren ympäristönmuutoksen seurannalle on laadittu PSV-Maa ja Vesi Oy:ssä toimenpidesuunnitelma vuonna 2004. Työ on kuulunut Oulun kaupungin M aankäytön muutostilanteiden hallinta II hankkeeseen liittyvään Toppilansaaren ympäristörakentamisprojektiin. Hanke toteutettiin aikavälillä 1.2.2002 30.9.2005. Projekti oli osa EU:n tavoite 2- ohjelman maankäytön muutostilanteiden hallinta -hanketta. Projektin tavoitteena on ollut muodostaa alueelle korkeatasoinen ja monimuotoinen, paikalliseen kasvistoon pohjautuva ja erilaisista viherrakentamisen muodoista koostuva ympäristö. Ekologisena tavoitteena on ollut luonnonmukainen hulevesien käsittely ja alueen luontoarvojen säilyttäminen. Lisäksi viherrakentamisessa on haettu uudenlaisia rakentamistekniikoita. Tutkimuksellisena tavoitteena on hankkeesta saatavien tietojen hyödyntäminen rakentamisen luonnolle aiheuttamien haittojen minimoinnissa. Toppilansaaren ympäristörakentamisprojektille asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä uuden maankäytön aiheuttamaa muutosta alueen luonnossa seurataan. Seuraamalla miten uudet toimintatavat ja rakenteet toimivat voidaan ryhtyä ajoissa korjaaviin toimenpiteisiin, mikäli häiriöitä ilmenee. Toppilansaaren ympäristönmuutoksen seurantasuunnitelman kohteiksi on valittu edustavimmat ja parhaiten soveltuvimmat seurantakohteet, jotka on jaettu kolmeen asiakokonaisuuteen: hulevesien käsittely, luonnontilaisina säilytettävät kohteet sekä viherrakentamiskohde. Seurantakohteille on valittu niille soveltuvat seurantamenetelmät seuraavalle 10 vuodelle. Seurantaa toteutetaan kohteiden valmistumisesta lähtien aluksi intensiivisesti vuosittain, jonka jälkeen seurantajaksot pitenevät. Seurannan toteuttamisesta laaditaan vuosittain raportti. Ympäristörakentamisprojektin päätyttyä on resursseja ympäristömuutoksen seurantatyöhön ollut rajallisesti. Vuoden 2006 seurantakaudella vain Oulun Vesi toteutti seurantasuunnitelmaa Telakkapuiston hulevesiseurannan osalta. Huhtikuun alussa 2007 Teknisen keskuksen Katu- ja viherpalveluista, Oulun Vedestä ja Ympäristövirastosta kokoontui pieni työryhmä pohtimaan seurannan tulevaisuutta. Lopussa liitteenä kokouksessa laadittu seurannan toteuttamistaulukko, jossa näkyvät jatkossa toteutettavat seurannanmenetelmät ja niistä vastaavat tahot. Vuoden 2007 seurantakausi on ollut kolmas toteutunut seurantakausi ja sen perusteella on laadittu tämä kolmas seurantaraportti. Ympäristömuutoksen seuranta 2007 on suoritettu vain osittain uuden toteuttamistaulukon mukaisesti. Hulevesien käsittelyn osalta Telakkapuiston seuranta vuonna 2007 on suorittamatta ja samoin on suorittamatta asuinkorttelin 4 sisäinen hulevesien käsittelyn tarkastelu. Pitkänmöljäntien hulevesien imeytysrakenteen seuranta on myös suorittamatta toteuttamistaulukon mukaisessa laajuudessa, mutta ylläpidon kautta on ollut kuitenkin jotain tietoa saatavissa. Luonnontilaisina säilytettävien kohteiden osalta seuranta suoritettiin toteuttamistaulukon mukaisesti Prikipuistossa. Kääpämetsien seuranta toteutetaan sovitusti vasta tulevina vuosina. Viherrakentamiskohde Painolastikasvipuisto on vielä rakentamatta, joten siltä osin seurannan aloittaminen siirtyy tuleviin vuosiin. Tässä seurantaraportissa on esitelty ne seurantakohteet, joissa on tehty seurantakaudella 2006 2007 toimenpiteitä tai muita huomioita. Lopussa on esitetty korjaavat toimenpiteet ja yhteenveto seurantakaudesta. Liitteitä on neljä; taulukko seurannan jatkosta, Telakkapuiston hulevesienpitoisuuksien vertailutaulukko, Prikipuiston kasvillisuudenseurantataulukko ja seurantaruutujen kuvat. 3

2 LUONNONMUKAISEN HULEVESIEN KÄSITTELYN SEURANTA Telakkapuiston maanalainen hulevesien laskeutusallas Pitkänmöljäntien hulevesien imeytysrakenne paalulla 560 Sisäinen hulevesien käsittely asuinkorttelissa 4, Prikipuiston pohjoispuolella Kuva 1 KarttaToppilansaaren hulevesien hallinnasta. 4

2.1 Telakkapuiston hulevesien laskeutusaltaan seuranta 2006 2007 Telakkapuiston laskeutusaltaasta ei ole saatavissa seurantatietoja kaudelta 2007, mutta oheinen teksti Vesitalouslehdestä nro 2 vuodelta 2007 kertoo Oulun Veden Veli-M atti Hyyrysen sanoin tilanteesta vuonna 2006. Toppilansalmea myötäilevä Pitkänmöljäntien on 1,5 km pitkä alueen kokoojakatu. Ympäröivien rakennusten ja katurakenteiden salaojitusten toimivuus edellyttää hulevesiviemäröintiä. Hulevesiviemäri purkaa vedet Toppilansalmeen kahdessa pisteessä. Alueen tasaisuudesta johtuen putket ovat purkukohtien läheisyydessä n. 2,5 m:n syvyydessä, joten maanpinnalla tapahtuva hulevesien käsittely ei onnistu. Pitkänmöljäntien pohjoisosan n. 10 ha alueen hulevedet johdetaan perinteisellä tekniikalla suoraan Toppilansalmeen. Toisen purkuputken yhteyteen on rakennettu maanalainen laskeutusallas, johon hulevedet johdetaan 6 ha alueelta. Ennen purkupistettä vesi johdetaan louhetäyttöön (raekoko 50-300 mm), johon laskeutuu osa huleveden sisältämästä kiintoaineksesta. Veden jakautumista mahdollisimman tasaisesti louhetäyttöön on pyritty edistämään betonisten kaukolämpöelementtien avulla. Kiintoaines poistetaan altaan tulo- ja poistokaivojen sakkapesistä. Tutkimustulosten perusteella voidaan arvioida laskeutusaltaan vähentävän huleveden kiintoainespitoisuutta. Keväällä 2005 alueen kerrostalorakentaminen oli käynnissä ja tulevassa hulevedessä oli runsaasti kiintoainesta, josta 77 % jäi altaaseen. Syksyllä 2006 tulevan huleveden kiintoainespitoisuus oli huomattavasti pienempi ja n. 10 % jäi altaaseen. M uihin tutkittaviin ominaisuuksiin laskeutusaltaalla ei näytä olevan merkittävää vaikutusta. Katso raportin lopusta LIITE2 Hulevesipitoisuuksien vertailutaulukko. 2.2 Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenteen seuranta 2006 2007 Seurantaohjelman mukaista seurantaa ei ole suoritettu Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenteelle, mutta jotain tietoa on saatavilla maastokäynniltä ja ylläpidon taholta. Keväällä 11.5.2006 Toppilansaaren projektissa mukana olleet Jukka Jormola SYKE, Veli-M atti Hyyrynen Oulun Vesi ja Sari Palo tekninen keskus katselmoivat mm. imeytysrakenteita Pitkänmöljäntien varrella. Rakenteissa oli näkyvissä huleveden virtauksen merkkejä. Oulun Katutuotanto (3.1.2008 lähtien Oulun tekninen liikelaitos) on tehnyt joka kevät hiekoitushiekan poiston välikaistan nurmipainanteesta normaalisti kunnossapitotehtäviin liittyen. Pitkänmöljäntien katuviherkaistaa hoidetaan A2 hoitoluokan mukaisesti, kunnossapidon yhteydessä ei ole ilmennyt mitään erityistä imeytysrakennetta koskien. Kuva 2 Pitkänmöljäntien välikaistan nurmikkopintainen imeytyspainanne. Kuva 3 Lähikuva reunakiveen jätetystä virtausaukosta toukokuussa 2006. 5

3 LUONNONTILAISENA SÄILYTETTÄVIEN ALUEIDEN SEURANTA Prikipuiston valkovuokkolehdon kasvillisuus Pikkukennokäävän ja pähkinänkäävän elinympäristöt 3.1 Prikipuiston kasvillisuuden seuranta 2006 2007 Seurantakaudella 2006 ei ollut resursseja tehdä seurantaohjelman mukaisia toimenpiteitä Prikipuistossa. Kasvukauden aikana puistossa vieraili kuitenkin useita Toppilansaaren ympäristöprojektiin osallistuneita henkilöitä ja kaikki totesivat puiston kasvillisuuden menestyvän hyvin. Pihlaja-angervo kasvoi niin hyvin, että se valtasi takaisin alueita, joilta sitä oli poistettu. Kuva 4 Valkovuokkokasvustoa 11.5.2006 seurantaruudun 10 kohdalta. Kesäkuun alussa vuonna 2007 Teknisestä keskuksesta Sari Palo ja Oulun Katutuotannosta Elsa Keränen suorittivat valkovuokkokasvuston seurannan. Näin Prikipuiston seuranta siirtyi ylläpidosta vastaavalle taholle seurannan toteuttamistaulukon mukaisesti. Seurannasta aiheutuneista kustannuksista vastaa Teknisen keskuksen Katu- ja viherpalvelut. Prikipuiston hoitoluokaksi on merkitty A3, mutta puiston hoidetaan sen erityispiirteet huomioiden. Uudessa viheralueiden hoitoluokituksessa on luokka C5 Arvometsä, joka kuvaisi ehkä paremmin Prikipuiston olemusta. Seuraavat yleiset huomiot ovat työmaapäiväkirjasta vuodelta 2007. Talven jälkeen Prikipuiston itäreunalla käytiin kaatamassa yksi konkeloon kaatunut puu, joka jätettiin ohjeiden mukaisesti maatumaan. Puistossa oleva opastaulu oli töhritty, mutta taulu saatiin puhdistettua. Taloyhtiöstä kortteli 4 tontti 1 oli ruohonleikkuujätettä kasattu puiston puolelle. Asiasta oli huomautettu asukkaalle. Koirien ulkoiluttajia oli havaittu hoitotöiden yhteydessä Prikipuistossa, huolimatta molempien sisäänkäyntien yhteydessä olevista koirankieltokylteistä. Alkutalvesta 2007 Prikipuiston pohjois-koillisreunalta tuli asukaspalaute koskien puiston reunalle istutetuista koiranheisistä, jotka levittävät kirvoja pihakasvillisuuteen ja ovat ikävän näköisiä. 6

3.1.1 Valkovuokkokasvusto seurantaruuduilla Seurantapäivä 5.6.2007 oli aurinkoinen päivä ilmalämpötilan ollessa +14 C. Prikipuiston valkovuokkokasvuston yhden neliön kokoiset seurantaruudut on merkitty pysyvästi maastoon muovitikuilla ruudun kulmista kesällä 2005. Osa tikuista oli kuitenkin hävinnyt, mutta ruudut voitiin silti asemoida oikealle paikalle ja puuttuvat tikut korvata uusilla. Vain ruutu 9 jäi löytämättä, koska kaikki tikut olivat kadonneet. Seurannan keventämiseksi päätettiin valkovuokkojen versojen määrä ruudulla ilmoittaa kasvuston peittävyysprosentteina, aivan kuten painolastikasvipuiston seurannassa tullaan aikanaan tekemään. Seurantaruudut 2 ja 3 olivat täysin versottomia ruutuja ja ruudulla 4 oli vain muutamia valkovuokon versoja. Ruudut 2 ja 3 ovat olleetkin versottomia edellisinä vuosina. Molemmat ovat kuivia kohtia puistossa ja ruudun 2 peittää lisäksi paksu kerros lehtikuusenkariketta. Ruudun 4 valkovuokkoversojen kato johtunee alueen kuivumisesta, jota eteläreunan puuston poistuminen ja rakentaminen ovat aiheuttaneet. Myös kesän 2006 huomattava kuivuus saattaa olla osa syynä eteläreunan valkovuokkojen katoon. Seurantaruudut 6, 7, 8 ja 10 olivat kasvustoltaan runsaita. Myös ritiläkäytävän alla kukkivat valkovuokot. 3.1.2 Prikipuiston muu kenttäkerroskasvillisuus ja pihlaja-angervopensaikot Muusta kenttäkerroskasvillisuudesta voi mainita isoritarinkannuksen ja varjoliljojen onnistuneen kukinnan. Ensimmäistä kertaa havainnointiin nyt puiston alueelta kielojen kukintaa. Kielon kukkii parhaiten kuivissa paikoissa, joissa on ravinteikas maaperä, valoa sekä lämpöä. Karussa maaperässä kukintoja ei synny, vaan kasvi kasvattaa vain laajoja yhtenäisiä kasvustoja. Kesän 2007 aikana hoitohenkilöstö havaitsi että seurantaruutu 6:n läheltä kasvavat sembramännyn taimet, korkeudeltaan noin 20 30 cm, hävisivät. Syytä taimien häviämiseen ei tiedetä. Reivipolun puolella, puiston länsiosassa, istutetut metsäruusut ja marjasinikuusamat ovat pahoin kärsineet liiallisesta kosteudesta. Ritiläpolun alla ja lähiympäristössä on ollut havaittavissa nokkosten määrän lisääntymistä. Myös koiranputki on lisääntynyt puiston pohjoisosissa. Kesän puolivälissä pihlaja-angervoa raivattiin ritiläpolun reunamilta, seurantaruutu 9 lähiympäristöstä sekä tonttien 1 ja 4 nurkkauksesta, isoritarinkannuksen kasvupaikkojen lähistöltä. Kuva 5 Reivipolun puoleinen sisäänkäynti 5.6.2007. Kuva 6 Reivipolun puoleinen sisäänkäynti raivauksen jälkeen 27.6. 7

Kuva 7 Prikipuiston kasvillisuudenseuranta kasvukaudella 2007. Kuva 8 Isoritarinkannus puiston itäkulmassa. Kuva 9 Kielojen harvinaista kukintaa Prikipuiston itäreunalla. Kuva 10 Vaaleanpunaisena kukkiva varjolilja. 8

4 KORJAAVAT TOIMENPITEET 2006 2007 SEURANNAN PERUSTEELLA Korjaavia toimenpiteitä Toppilansaaren ympäristöseurannan 2007 perusteella on kertynyt vain muutama ja ne on kirjattu alla seurantakohteittain. Telakkapuiston laskeutusaltaan osalta ei Oulun Vesi ole raportoinut korjaavien toimenpiteiden tarpeesta. Oulun Vesi on ilmoittanut jatkavansa laskeutusaltaan seurantaa suunnitelman ja olemassa olevien resurssien mukaan. Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenteen osalta ei ole myöskään korjaavia toimenpide-ehdotuksia tämän seurantakauden pohjalta. Imeytysrakenteen kuntoa pidetään silmällä osana normaalia katujen ja viheralueiden ylläpitoa. Viheralueiden kunnossapitovastaava antaa lausunnon rakenteen toimivuudesta seurantaraporttiin kirjattavaksi. Prikipuiston seurannassa kiinnitetään edelleen huomiota lumen painon alla mahdollisesti kaatuviin puihin, etteivät ne pääse aiheuttamaan vaaraa puistossa liikkuville ihmisille tai läheisille tonteille. Puiston opastaulun töhryt pestään pois tai taulu uusitaan, mikäli ilkivaltaa tapahtuu. Mahdollisia muita puiston luonnontilaa uhkaavia ihmisen tekemisiä tulee seurata hoitotöiden ohessa ja niihin tulee puuttua, jotta Prikipuiston arvokas omaleimaisuus on turvattu myös jatkossa. Hävinnyt valkovuokkokasvuston seurantaruutu nro 9 tulee varhain keväällä merkitä uudelleen maastoon ja valkovuokkoseurannan yhteydessä myös muut mahdollisesti vuoden aikana kadonneet ruutujen kulmatikut tulee korvata uusilla. Valkovuokkoversojen määrää seurantaruuduilla ilmoitetaan jatkossa käyttäen peittävyysprosenttia. Erityistä huomiota tulevana kasvukautena kiinnitetään Prikipuiston kosteusolosuhteisiin; toipuvatko kosteudesta kärsineet marjasinikuusamat sekä metsäruusut, ja jatkuuko puiston eteläreunan kasvillisuutta rasittava kuivuminen. Edelleen pihlaja-angervon leviämistä tulee tarkkailla jatkuvasti ja raivaustoimenpiteitä tehdään tarpeen mukaan. Koiranheisien kuntoa tarkkaillaan myös tulevana kasvukautena. Lisäksi muuta kenttäkerroskasvillisuutta seurataan koko kasvukauden ajan merkitsemällä ylös mm. kukinta-aikoja ja valokuvaamalla kasvillisuutta. Koiranputken leviämistä tulee ehkäistä kitkemällä sitä ennen kukinnan alkamista. Myös nokkosen leviämistä tulee seurata ja tarvittaessa kitkeä. Asuinkortteli 4 hulevesipainanteiden purkukohtien toimivuutta Prikipuiston puolella tulee myös seurata osana Prikipuiston seurantaa. Kääpämetsien ja Painolastikasvipuiston seurantaa ei ole toteutettu seurantakauden aikana, tämä on kuitenkin aivan seurantasuunnitelman mukaista. Kääpämetsien osalta seuranta pyritään toteuttamaan asiantuntijan tekemänä tarkastuskäyntinä seurantakaudella 2009. Painolastikasvipuiston seurantaruutujen merkintä ja havainnointi voidaan aloittaa kun viheralueet valmistuvat, aikaisintaan seurantakaudella 2009. 9

5 YHTEENVETO Toppilansaaren ympäristönmuutoksen seurannassa on tällä kolmannella seurantakaudella 2007 noudatettu tarkistettua toimenpidesuunnitelmaa, niiltä osin kuin seurantaa on tehty. Korjaavat toimenpiteet on tehty edellisen seurantaraportin 2005 ehdotusten perusteella. Korjaavia toimenpide-ehdotuksia seurantakauden 2007 perusteella ilmeni vain muutama. Tilanne kertoo osaltaan ympäristörakentamisprojektille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja muutostilanteen hallinnasta. Luonnonmukaisen hulevesien käsittelyn seurantaan kuuluva Telakkapuiston maanalaisen laskeut usalt aan tekninen rakenne on osoittanut toimivuutensa saatavilla olevan tiedon perusteella ja huleveden pitoisuudet ovat olleet muissa tutkimuksissa saatujen rajaarvojen puitteissa. Vaikka seurantakaudella 2007 ei tehty toimenpiteitä, pitkäaikainen seuranta ei silti vaarannu, mikäli Oulun Vesi jatkaa seurantaa tulevina vuosina seurantasuunnitelman mukaisesti. Pit känmöljänt ien imeyt ysrakenteen seurantaa ei varsinaisesti toteutettu, mutta Oulun Katutuotannon suorittaman kunnossapidon yhteydessä ei ole ilmennyt mitään ongelmia. Luonnontilaisena säilytettävien alueiden seurannassa Prikipuiston seurannan vastuu toimenpiteistä siirtyy ylläpidosta vastaavalle taholle, erikseen sovittavien periaatteiden mukaisesti. Työmaapäiväkirjan merkinnät osoittivat kasvillisuuden menestyvän Prikipuistossa, vaikka alueella on tapahtunut merkittävä maankäytön muutos. Seurannassa ei havaittu merkittäviä valkovuokkokasvustojen menestymistä uhkaavia tekijöitä ja myös muut alueen kasvit menestyivät hyvin. Paikoitellen puistossa on alueita, jotka kärsivät joko liiallisesta kuivuudesta tai toisaalta seisovasta vedestä. Kosteusolosuhteiden vaihtelu on kuitenkin luonnollista alueella ja aikaa myöten erityyppisille alueille valikoituvat niillä menestyvät kasvit. Kosteusvaihteluita tulee kuitenkin tarkkailla osana ympäristönseurantaa, jottei alueen lehtomainen yleisluonne katoa. Pihlaja-angervopensaikkoja raivattiin seurantakaudella ja varmasti uusiin raivaustoimenpiteisiin joudutaan vuosittain, jotta kenttäkerroksen monimuotoinen kasvillisuus säilyisi. Kääpämetsien kohdalla seurantaa ei suoritettu, mutta mitään kääpien menestymistä uhkaavia tietoja ei ole ilmennyt seurantakaudella. Asiantuntija tarkistuskäynti on suunniteltu seurantakaudelle 2009. Viherrakentamisen seurantakohde Painolast ikasvipuisto ei ole vielä valmistunut ja seurantaruutujen havainnointi aloitetaan alueen valmistuttua. Haasteena seurantasuunnitelman mukaisien toimenpiteiden toteuttamiselle on rahoituksen ja resurssien löytyminen. Seurantasuunnitelman mukaisten toimenpiteiden jatko seuraavalla seurantakaudella 2008 toteutetaan ylläpidon osana ja mahdollisista ylimääräisistä kustannuksista sovitaan erikseen (Pitkänmöljäntien imeytysrakenne ja Prikipuiston seuranta). Poikkeuksena on Telakkapuiston laskeutusaltaan seuranta, josta vastaa Oulun Vesi. Loppuraportin tekeminen seurantakauden 2008 perusteella on Teknisen keskuksen Katu- ja viherpalveluiden vastuulla. Toppilansaaren ympäristörakentamisprojektin yhtenä tavoitteena oli turvata alueen omaleimaisuus osana Oulun luontoa rakentamisen ja asuinkäytön aikana. Tavoitteiden toteutumista sekä uuden maankäytön aiheuttamaa muutosta alueen luonnossa seurataan jatkossakin, jotta nähdään, miten uudet toimintatavat ja rakenteet toimivat. Näin voidaan ryhtyä ajoissa korjaaviin toimenpiteisiin, jos tarvetta ilmenee. Seurannasta saatavia tietoja voidaan myös hyödyntää rakentamisen luonnolle aiheuttamien haittojen minimoinnissa niin Oulun kaupungin muilla alueilla kuin muualla Suomessa. 10

6 LÄHTEET 6.1 Kirjallinen materiaali Toppilansaaren ympäristörakentamisprojekti http://www.ouka.fi/tekninen/toppilansaari/raportit.htm Vesitalous lehti 2/2007 Rakennettujen alueiden pintavedet http://www.mvtt.fi/vesitalous/index.html 6.2 Kuvamateriaali Kansikuva Kartta Toppilansaaren seurantakohteista/ Teke Kuva 1 Kartta Toppilansaaren hulevesien hallinnasta/ Teke ja Oulun Vesi...4 Kuva 2 Pitkänmöljäntien välikaistan nurmikkopintainen imeytyspainanne/img1531_spa...5 Kuva 3 Lähikuva reunakiveen jätetystä virtausaukosta toukokuussa 2006/IMG1530_SPa...5 Kuva 4 Valkovuokkokasvustoa 11.5.2006 seurantaruudun 10 kohdalta/img1544_spa...6 Kuva 5 Reivipolun puoleinen sisäänkäynti 5.6.2007/IMG3048_SPa...7 Kuva 6 Reivipolun puoleinen sisäänkäynti raivauksen jälkeen/27.6.2007_eke...7 Kuva 7 Kartta Prikipuiston kasvillisuudenseuranta kasvukaudella 2007/Teke...8 Kuva 8 Isoritarinkannus/IMG061_8.8.2007_SPa...8 Kuva 9 Kukkivia kieloja Prikipuiston itäreunalla/27.6.2007_eke...8 Kuva 10 Vaaleanpunaisena kukkiva varjolilja/img057_8.8.2007_spa...8 LIITE4 Prikipuiston seurantaruutu kuvat 2004 2007/ Spa..16 11

7 LIITTEET 7.1 LIITE 1 Seurannan toteuttaminen Seuranta kohde Telakkapuiston hulevesien imeytys rakenne Seurannan ajoittuminen kevät, keskikesä ja syksy rankkasadejakson aikana Seurannan toisto Seuranta 2006> Vastuutaho aluksi vuosittain, sitten joka toinen vuosi kevät, keskikesä ja syksy rankkasadejakson aikana, (kerran vuodessa pohjavesi) Oulun Vesi antaa lausunnon raportin laatijalle Pitkänmöljäntien huleveden imeytys rakenne paalulla 560 Korttelin sisäinen hulevesi järjestelmä korttelissa 4 kevät, keskikesä ja syksy rankkasadejakson aikana kevät, keskikesä ja syksy rankkasadejakson aikana, lisäksi kyselytutkimus huollolle ja asukaskysely vuosittain vuosittain/ kahden vuoden välein kysely normaalin katu- ja viheralueiden kunnossapidon osana lomakeseuranta alueurakastav astaava taho täyttää lomakkeen raportin laatijalle isännöitsijä/ kiinteistö huolto täyttää lomakkeen raportin laatijalle Prikipuiston valkovuokko lehto Kääpämetsät valkovuokko toukokesäkuun vaihde, muu kasvillisuus heinä-elokuussa touko-kesäkuun vaihde vuosittain, myöhemmin mahdollisesti sovitaan joka toinen vuosi vuosittain, asiantuntijan käynti kolmen vuoden välein kevennetty tarkastelu, lomakeseuranta ja työmaapäiväkirja asiantuntijakäynti vuonna 2009 alueurakastav astaava taho antaa tiedot raportin laatijalle asiantuntija työnä Painolastikasvi puisto ja kasvisiirrot ennen vuosittaista niittoa vuosittain, myöhemmin joka toinen vuosi lomakeseuranta Seurantaraportti loppuvuodesta vuosittain/tarve Jos toimenpiteitä, raportti tehdään puiston valmistuttua ylläpidosta vastaava antaa tiedot raportin laatijalle tekninen keskus (tarvittaessa konsultti työnä) 12

7.2 LIITE 2 Hulevesi pitoisuuksien vertailutaulukko Huleveden laatu maailmanlaajuisesti (Duncan 1999) Valtakunnallisen huleveden kokoomanäytteide n pitoisuuksia 1977 1979 (M elanen 1981, 1982b) HKI-TRE-Oulu- Kiintoaine mg/l Sameus FTU Sähkönjohtoky ky ms/m ph tot-p mg/l tot-n mg/l 3,5 14 541 0,8 1129-4,2 8,3 0,01 4,09 0,7 18,52 12 1500-2 50 5 8,1 0,019 2,3 0,17 10 Kajaani Hki, Pakila 12 1000-2,3 14 6,3 7,6 0,039 1,2 0,35 4,5 Tre, Hämeenpuisto 26 1500-3,8 50 6,3 7,5 0,12 2,3 0,57 10 Vital Vaasa projektin sadevesiv iemäreide n kokoomanäytteet (2000) Ryve projektin koealueiden hulevesien pitoisuuksia (TKK, Vesit alous ja vesirakennus 2002b) Laaksolahti, omakotitaloalue Vallikallio, kerrostaloalue Saunalahdenranta, rakennettava alue Toppilansaaren Telakkapuiston laskeutusaltaan hulevesinäytteet 2004 Kaivo 1, tuleva hulevesi Kaivo 2, lähtevä hulevesi Telakkapuiston hulevesinäytteet 2005 Kaivo 1, tuleva hulevesi Kaivo 2, lähtevä hulevesi Telakkapuiston hulevesinäytteet 2006 Kaivo 1, tuleva hulevesi Kaivo 2, lähtevä hulevesi 31 410 0,6 360 2,9 91 6,5 8,3 0,039 0,75 <2 6,2 <2 2602 - - 0,02 1,9 0,3 11,7 <2 702 - - 0,01 0,8 0,2 7,4 3 4397 - - 0,01 3,8 0,1 12,8 810-11,3 8,6 1,1 3,2 820-14,3 8,5 1,1 3,1 380 860 29,4 7,6 0,6 2,9 87 300 46,6 7,2 0,4 4,1 120 189 3,1 7,3 0,28 0,15 110 251 3,2 7,0 0,26 0,14 13

7.3 LIITE 3 Prikipuiston seurantaruudut vertailutaulukko 2004-2007 Versojen määrä Kukinnan vaihe * Poimittuja kukkia ** Otetut taimet/ juurakot*** Koirien ulkoilutusjäljet**** Maanpinnan tallaus***** haapa kataja koivu kuusi lehtikuusi leppä mänty pihlaja pihta tuomi herukka pihlaja-angervo vadelma isoritarinkannus ketunleipä/ käenkaali kevätpiippo kielo koiranputki mesiangervo metsäalvejuuri metsätähti nokkonen oravanmarja puistolemmikki puna-ailakki riidenlieko sudenmarja valkopeippi varjolilja * 1= kasvusto nupulla/ ei kukkia 2=pääkikinta 3=kukinnan loppuvaihe ** 1= ei havaintoja poimituista kukista 2= poimittu jonkin verran laikkuina 3= poimittu runsaasti, laaja-alaisesti *** 1= ei havaintoja otetuista taimista/juurakoista 2= jonkin verran, laikkuina 3=runsaasti,laaja-alaisesti **** 1= ei jälkiä koirien ulkoilutuksesta 2= paikoitellen jälkiä 3= runsaasti jälkiä,maa mulloksella ***** 1= ei jälkiä kasvipeitteen talluksesta 2= paikoitellen jälkiä 3=tallattu huomattavasti, maa mulloksella Seuranta 2004 27.5.04 +13ºC ka 51 Seurantaruutu1 55 1 1 1 1 1 x x Seurantaruutu2 50 1 1 1 1 1 x x x Seurantaruutu3 34 1 1 1 1 1 x x Seurantaruutu4 42 1 1 1 1 1 x x x Seurantaruutu5 20 2 1 1 1 1 x x Seurantaruutu6 43 1 1 1 1 1 x x x Seurantaruutu7 37 2 1 1 1 1 x x x Seurantaruutu8 57 2 1 1 1 1 x x x x x x Seurantaruutu9 8 2 1 1 1 1 x x x Seurantaruutu10 167 2 1 1 1 1 x Seuranta 2005 8.6.2005 +12ºC ka 52 Seurantaruutu1 73 3 1 1 1 1 x x x x x Seurantaruutu2 0-1 1 1 1 x x Seurantaruutu3 1 1 1 1 1 1 x x x x x x Seurantaruutu4 69 3 1 1 1 1 x x x Seurantaruutu5 37 2 1 1 1 1 x x x Seurantaruutu6 59 2 1 1 1 1 x x x x x Seurantaruutu7 37 2 1 1 1 1 x x x x Seurantaruutu8 57 2 1 1 1 1 x x x Seurantaruutu9 23 1 1 1 1 1 x x x x Seurantaruutu10 163 2 1 1 1 2 x x x 14

Versojen peittävyys Kukinnan vaihe * Poimittuja kukkia ** Otetut taimet/ juurakot*** Koirien ulkoilutusjäljet**** Maanpinnan tallaus***** haapa kataja koivu kuusi lehtikuusi leppä mänty pihlaja pihta tuomi herukka pihlaja-angervo vadelma isoritarinkannus ketunleipä/ käenkaali kevätpiippo kielo koiranputki mesiangervo metsäalvejuuri metsätähti nokkonen oravanmarja puistolemmikki puna-ailakki riidenlieko sudenmarja valkopeippi varjolilja Seuranta 2007 5.6.07 +14ºC ka 40% Seurantaruutu1 25% 1 1 1 1 1 x x x x x x Seurantaruutu2 0% 1 1 1 1 1 x Seurantaruutu3 0% 1 1 1 1 1 x x Seurantaruutu4 10% 1 1 1 1 1 x x x Seurantaruutu5 45% 2 1 1 1 1 x x x x Seurantaruutu6 75% 2 1 1 1 1 x x x x x Seurantaruutu7 60% 3 1 1 1 1 x x x x x x Seurantaruutu8 90% 2 1 1 1 1 x x x x x x Seurantaruutu9 - - - - - - x x x x Seurantaruutu10 90% 2 1 1 1 2 x x x x x * 1= kasvusto nupulla/ ei kukkia 2=pääkikinta 3=kukinnan loppuvaihe ** 1= ei havaintoja poimituista kukista 2= poimittu jonkin verran laikkuina 3= poimittu runsaasti, laaja-alaisesti *** 1= ei havaintoja otetuista taimista/juurakoista 2= jonkin verran, laikkuina 3=runsaasti,laaja-alaisesti **** 1= ei jälkiä koirien ulkoilutuksesta 2= paikoitellen jälkiä 3= runsaasti jälkiä,maa mulloksella 15

7.4 LIITE 4 Prikipuiston seurantaruutu kuvat 2004-2007 Seurantaruutu1 Seurantaruutu2 Seurantaruutu3 Seurantaruutu4 Seurantaruutu5 Seurantaruutu6 Seurantaruutu7 Seurantaruutu8 Seurantaruutu9 Seurantaruutu10 HP335 27.5.2004 HP338 27.5.2004 HP34027.5.2004 HP344 27.5.2004 HP348 27.5.2004 HP350 27.5.2004 HP353 27.5.2004 HP36127.5.2004 HP36427.5.2004 HP368 27.5.2004 HP2695 8.6.2005 HP2701 8.6.2005 HP2704 8.6.2005 HP2707 8.6.2005 HP2715 8.6.2005 HP2718 8.6.2005 HP2725 8.6.2005 HP2731 8.6.2005 HP26738 8.6.2005 HP2747 8.6.2005 IMG_3017 5.6.2007 IMG_3019 5.6.2007 IMG_3021 5.6.2007 IMG_3022 5.6.2007 IMG_3028 5.6.2007 IMG_3029 5.6.2007 IMG_3036 5.6.2007 IMG_3038 5.6.2007 IMG_3017 5.6.2007 IMG_3017 5.6.2007 16