Sähköavusteiset polkupyörät mikä niissä pelottaa? Pyöräilyn pikaväylät hitaita pyöräilijöitä ja ex-autoilijoita Velo-city jälkiseminaari 24.9.2014 Olympiastadion, Helsinki Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry matti.hirvonen@poljin.fi www.poljin.fi www.kulkulaari.fi p. 040 419 4555 Kuvan lähde: A regional network of fast cycling routes. Sjors van Duren, Arnhem Nijmegen City Region.
Esityksen sisältö 1. Sähköavusteisten käytöstä ja turvallisuudesta 2. Pyöräilyn pikaväylät missä, miten, miksi, kenelle, kuka maksaa? 3. Pari esimerkkiä 4. Johtopäätöksiä
Sähköavusteisten käyttö (Alankomaat) Yli 1 000 000 sähköavusteista liikenteessä (1 252 sähköautoa) Euroopassa myydään noin 1 000 000 sähköpyörää / vuosi Sähköavusteisilla pyöräillään keskimäärin 31 km / viikko Tavallisilla polkupyörillä 18 km / viikko Työmatkapyöräilyn pituus keskimäärin (yhteen suuntaan) Tavallinen pyöräilijä 4,5 km Ex-tavallinen, nyt sähköpyöräilijä 7,6 km Kaikki sähköpyöräilijät keskimäärin 9,6 km Ex-autoilijat 11,6 km Sähköavusteisilla pyöräillään enemmän ja useammin kuin tavallisella Siksi terveyshyödyt ovat yhtä suuret tai jopa suuremmat Juna- ja muut joukkoliikenneyhtiöt Sähköavusteisia tarjotaan osana palveluja Mobility Packet Lähde: Fietsberaad2013, otos noin 150 000 pyöräilijää
Aidat mataliksi sähköavusteisilla (Australia) Sähköavusteisilla voidaan ylittää monia pyörän käytölle perinteisesti koettuja esteitä Huono kunto / liikunnan vähäisyys Liian pitkät matkat Mäet, korkeuserot, vastatuuli, väsymys Hikisenä töihin saapuminen jne. Turvallisuuden tunne sekaliikenteessä parempi Lisävoimaa käytössä Siirtymä ensisijaisesti autoilusta Ei pyöräilystä, kävelystä tai joukkoliikenteestä Suuri silta motorisoidusta liikenteestä kohti aktiivista liikkumista Lähde: Electric bikes, a missing link in increased cycling participation in Australia. Marilyn Johnson, Monash University. Velo-city 2014.
Onko sähköpyöräily vaarallisempaa (Itävalta)? Vuonna 2002 myytiin 2000 kpl, vuonna 2012 myytiin 45 000 kpl Keskinopeuserot pieniä tavallisen ja sähköavusteisen välillä Esim. 17,5 km/h -> 18,8 km/h. Maantiepyörä 23,9 km/h. Ilman toimenpiteitä voi lisätä hieman onnettomuuksien määrää Ei kuitenkaan esim. kolarointeja auton kanssa Toimenpidesuositukset Hyvä ohjeistus esim. ostettaessa/koeajettaessa Tuetaan pyöräilykurssien järjestämistä varsinkin ikäihmisille Laadukas infrastruktuuri ja ylläpito Liikennesääntöjen ja lainsäädännön päivitystä Parempi tiedonkeruu, tilastoidaan sähköavusteisten onnettomuudet erikseen Turvallisuuteen vaikuttavat hyvin pitkälle samat keinot kuin pyöräilyn turvallisuuteen yleensäkin! Lähde: How does E-mobility influence road safety? Bernd Hildebrandt, Austrian Road Safety Board
Pikaväylän ominaisuudet ja kriteerit Yleisiä ominaisuuksia Jatkuvuus, suoruus, houkuttelevuus, turvallisuus, mukavuus Ylittää kuntarajat Yhdistää hermokeskuksia Hyödyttää eniten hitaita pyöräilijöitä Kriteerit Pysähtymiset minimoitu, etuajooikeus risteyksissä, lyhyet pysähdysajat Pyöräily eroteltu jalankulusta, Turvallinen ohittaminen mahdollista koko ajan leveys! Vähäinen kaltevuus Laadukas ja sileä pinta, säännöllinen huolto läpi vuoden Pyöräpysäköinti erityisesti alkuja loppupäässä Palvelu- / pyörähuoltoasemia Lähde: Cycle highways in Europe an overview. Fabian Küster, ECF 2014.
Pyöräilijöille Pyöräkaista Pyöräkatu Pyörätie Pyöräilyn laatuväylä? Pikapyörätie? suositeltu kaista? Lähde: Cycle highways in Europe an overview. Fabian Küster, ECF 2014.
Terminologiaa Missä Kansallinen nimitys Englanniksi Lontoo / Iso- Cycle super Cycle super Britannia highway highway Saksa Radschnellweg Cycle fast lane Tanska Cykelsuperstier Bicycle Super Path Belgia / Flanders Fietsostrade Bike highway Alankomaat Snelle fietsroute Fast cycle route Suomi / Helsinki Laatuväylä / Baana? Lähde: Cycle highways in Europe an overview. Fabian Küster, ECF 2014.
Kööpenhaminan kaupunkiseutu 500 km / 28 superväylää suunniteltu Yli 20 kuntaa Cycle Super Highway - toimisto vuodesta 2009 Lähde: Cycle highways in Europe an overview. Fabian Küster, ECF 2014.
Cycle Highway Brüssel - Leuven 1 miljoonaa pyöräilijää vuonna 2012 (1.2. 16.12.) 75 % miehiä, 25 % naisia 75 % 25-54 -vuotiaita Pyörämatkan pituus keskimäärin 18,7 km (44 % > 20 km) Pyörämatkan kesto keskimäärin 48 min Keskinopeus 23 km/h 75 % pyöräilee useita kertoja viikossa Lähde: Cycle highways in Europe an overview. Fabian Küster, ECF 2014.
Miksi? Miksi käytät pyöräilyn pikatietä Brussels Leuven? Autovapaa / alhaiset nopeusrajoitukset 50 % Rauhallinen 30 % Leveä väylä / miellyttävä tienpinta 25 % Luonto / maisemat 23 % Turvallinen 23 % Nopea / lyhin tie 16 % Tasainen 13 % % vastanneista Lähde: Cycle highways in Europe an overview. Fabian Küster, ECF 2014.
North-Rhine Westphalia (Saksa) 85 km suunniteltuna Soveltuvuustutkimus NRW-kriteerit: Minimileveys: 3 m yksisuuntainen; 4 m kaksisuuntainen Eritasoristeykset, vähäiset kaltevuudet, Palveluita talvella, pyörien huoltoasemat Premium -tuote Lähde: Cycle highways in Europe an overview. Fabian Küster, ECF 2014.
Arnhem-Nijmegen kaupunkiseutu (Alankomaat) 20 kuntaa, 720 000 asukasta Nijmegen 160 000 as, Arnhem 145 000 as Network of fast cycling routes 3 väylää rakenteilla, 3 suunnitteilla, kokonaispituus 80 km Investoinnit yhteensä 55 milj. Ensimmäinen projekti valmistui 2010, viimeinen 2017 (tavoite) Lähde: A regional network of fast cycling routes. Sjors van Duren, Arnhem Nijmegen City Region. Velo-city 2014.
Arnhem-Nijmegen kaupunkiseutu Miksi pikaväyliä juuri nyt? Sähköavusteisten yleistyminen Kasvavat ruuhkat Liikkumisen ohjaus yhteistyö ja -vaikutus Suuria yrityksiä ja työnantajia alueella Pyöräilyn terveysvaikutusten arvo alettu ymmärtää Lähde: A regional network of fast cycling routes. Sjors van Duren, Arnhem Nijmegen City Region. Velo-city 2014.
Mitä / kuka maksaa? Kulut per km Saksa Tanska Belgia (Flanders) Alankomaat 0,16-2 miljoonaa, Alankomaat: 1 miljoonaa / km 1) Valtion rahoitus pyöräilyinfraan yleensä/vuosi 60 milj. Pyöräteihin maanteiden varsilla 22,5 milj. Pyöräilyrahasto 2009-2014 100 milj. 50 milj. 2) Korvamerkitty lisärahoitus pikapyöräteille Ei mitään. (paitsi muutama pilottihanke) 25 miljoonaa v. 2013 (13 hanketta) Ei mitään. 21milj. (kertarahoitus) Yhteensä per capita/vuosi Rahoitusosuudet pikapyöräteiden rakentamisessa 0,75 (NRW: ~ 2.5) 0 % valtio 80 % alue 20 % kunta 8,5 16 3 (+ 1,3) 50 % valtio 50 % kunta 0 % valtio 40 % alue 40 % maakunta 20 % kunta 20 % valtio 80 % kunta/alue Lähde: Cycle highways in Europe an overview. Fabian Küster, ECF 2014.
675 km pikapyöräteitä Alankomaissa Kulut: 100 milj. /vuosi vs hyödyt of 144 358 milj. /vuosi % muutos matkojen määrässä Talous (ruuhkien väheneminen) Skenaario A Skenaario B (50 % sähköavusteisia) Autoilu: - 0.7% Autoilu: -1.6% Pyöräily: + 1.3 % Pyöräily: + 3.3% 40 milj. / vuosi 100 milj. / vuosi Terveys 100 milj. / vuosi 250 milj. / vuosi Ympäristö 4 milj. / vuosi 8m milj. / vuosi Yhteensä 144 milj. / vuosi 358 milj. / vuosi Lähde: GoudappelCoffeng, http://www.goudappel.nl/
A regional network of fast cycling routes. Sjors van Duren, Arnhem Nijmegen City Region.
A regional network of fast cycling routes. Sjors van Duren, Arnhem Nijmegen City Region.
A regional network of fast cycling routes. Sjors van Duren, Arnhem Nijmegen City Region.
A regional network of fast cycling routes. Sjors van Duren, Arnhem Nijmegen City Region.
A regional network of fast cycling routes. Sjors van Duren, Arnhem Nijmegen City Region.
A regional network of fast cycling routes. Sjors van Duren, Arnhem Nijmegen City Region.
A regional network of fast cycling routes. Sjors van Duren, Arnhem Nijmegen City Region.
A regional network of fast cycling routes. Sjors van Duren, Arnhem Nijmegen City Region.
A regional network of fast cycling routes. Sjors van Duren, Arnhem Nijmegen City Region.
A regional network of fast cycling routes. Sjors van Duren, Arnhem Nijmegen City Region.
Pyöräilyn laatukäytäväverkon eli baanaverkon laajuus Helsingissä Investoidaan 10 milj. euroa/vuosi Investoidaan 20 milj. euroa/vuosi 2024 2024 Lähde: Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Helsingissä, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2013
Helsingin pyöräilyinvestointivaihtoehtojen hyötysuhteet 2025 mennessä Lähde: Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Helsingissä, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2013
Yhteenvetoa pikateistä ja sähköavusteisista Huippulaatuista pyöräilyinfrastruktuuria yli kuntarajojen, terminologia ja standardit vielä kehittymässä Tavoitteena suurimmat hyödyt mitä pyöräilystä voi saada Pikaväylien pituudet 5-30 km Pääkohderyhmä työmatkaajat silti suurin etu hitaille pyöräilijöille Hyvä hyöty kustannus -suhde Kansallinen/valtion/alueen tuki on tärkeä Sähköavusteisilla aidat matalaksi uusia tärkeitä käyttäjäryhmiä Sähköavusteinen pyöräily on lisää pyöräilyä Autoilijoista pyöräilijöitä kulkutapamuutoksen näyttö ja potentiaali on ilahduttavan suuri! Pikaväylät ja sähköavusteiset ovat täydellinen pari Suomi mukaan kehityksen kärkeen!
Kiitos! Whenever I see an adult on a bicycle, I have a hope for the human race. H.G.Wells http://www.velo-city2015.com/en/ Ja Kulkulaarista loput! www.kulkulaari.fi www.poljin.fi