SISÄLLYSLUOTTELO Sisällysluettelo 1 Kalannin päiväkodin kuvaus 3 Toiminta-ajatus 4 Kalannin päiväkodin arvot 5 Hyvinvoiva lapsi 7 Toimintatavat Kalannin päiväkodissa 8 Esiopetusryhmät Kalannin päiväkodissa 10 Sisältöalueet 11 Kasvatuskumppanuus 15 Yhteistyö 16 Varhaiskasvatuksenerityisopettaja 17 päiväkodissamme Kehittäminen ja arviointi 18 Yhteystiedot 19 1
Kalannin päiväkoti on lapselle turvallinen hoitopaikka On sitten iältään kolme, neljä tai kuusi vuotta vaikka. Täällä tuemme kasvua ja kehitystä monipuolisin tavoin. Toivomme, että silmämme ja korvamme on aina lapselle avoin. Leikimme, laulamme ja opimme päivittäin kaikkea uutta. Pidämme tärkeänä myös toisten ryhmien tuttavuutta. Käytämme hyödyksi henkilökunnan monipuolista ammattitaitoa, unohtamatta erityisosaamista ja auttamista aitoa. Tuttuja meille ovat koulu, kirjasto ja metsäretket. Rikkautena talossamme on yhteiset musiikkihetket. Yhteistyö vanhempien kanssa on tärkeä jokaiselle meille. Näin yhdessä annamme lapselle parhaat eväät elämän teille. 2
KALANNIN PÄIVÄKOTI Kalannin päiväkoti on aloittanut toimintansa keväällä 1988. Lapset tulevat päiväkotiin laajalta alueelta ja erilaisista ympäristöistä. Päiväkoti sijaitsee Kalannin keskustassa Sirppujokilaaksossa, Männäisten koulun naapurissa. Rakennuksen kokonaispinta-ala on 789,5 neliömetriä. Päiväkodin tilat ovat toimivat ja helposti muunneltavissa tarpeen mukaan. Ne mahdollistavat sekä yksilöllisen että pienryhmätoiminnan. Kalannin päiväkodissa on kolme 14-paikkaista ryhmää 3-5- vuotiaille. Esiopetusryhmämme toimivat viereisessä koulurakennuksessa. Esiopetusryhmiä on myöskin kolme, joista kahdessa ryhmässä tarjotaan esiopetuksen lisäksi hoitoa ja yksi ryhmä toimii vain esiopetusajan. Päiväkodissamme työskentelee kuusi lastentarhanopettajaa, viisi lastenhoitajaa sekä kaksi päivähoidon erityisavustajaa. Kalannin alueen erityislastentarhanopettajan toimipiste sijaitsee myös päiväkodissamme. Tarvittavat tukipalvelut (ruokapalvelu, siivous, kiinteistönhoito) ostetaan sisäisenä palveluna kaupungilta. Kalannin päiväkoti on avoinna maanantaista perjantaihin klo 6.30-17.00. Aukioloajoissa joustetaan mahdollisuuksien mukaan. Esiopetusta annetaan koulun lukuvuoden mukaan arkisin klo 9.00-12.50. 3
TOIMINTA-AJATUS Kalannin päiväkodin toiminta-ajatuksena on tarjota laadukasta ja turvallista hoitoa, kasvatusta ja opetusta alueen 3-6-vuotiaille lapsille. Pidämme tärkeänä kotikasvatuksen tukemista sekä yksilön ja ryhmän kannalta tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa. 4
PÄIVÄKODIN ARVOT LAPSILÄHTÖISYYS kasvatuskäytäntöjä suunniteltaessa otamme huomioon lasten yksilöllisyyden ja erilaiset tarpeet meillä aikuinen on aidosti läsnä, lasta kuunnellaan ja lapsi tietää tulleensa kuulluksi lapselle annetaan syliä ja läheisyyttä koko päivä on lapsen oppimisen kannalta tärkeä, eivät vain yksittäiset tuokiot lapselle ei anneta valmiita vastauksia, vaan mahdollistamme omakohtaisen tutkimisen, löytämisen, keksimisen ja oivaltamisen riemun toimimme erikokoisissa ryhmissä ryhmässä lapset oppivat myös toisiltaan KUMPPANUUS perustana on vanhempien ja henkilökunnan keskinäinen luottamus ja kunnioitus hoitosuhteen alussa on perheen haastattelu ja tutustuminen päiväkotiin perheille mahdollistetaan yksilöllinen vastaanotto aamuisin: toiset haluavat olla rauhassa keskenään, toiset haluavat vaihtaa kuulumisia henkilöstön kanssa pikku-majakka tehdään syksyllä ja arvioidaan keväällä yhdessä vanhempien kanssa järjestetään juhlia ja perheiltoja (joulu- ja kevätjuhlat, luontopolku, liikuntailta ) 5
sitoudutaan tietoisesti toimimaan yhdessä lapsen kasvun parhaaksi henkilökunta on aina saatavilla! VAIKUTTAVUUS Henkilöstö on sitoutunut tavoitteelliseen varhaiskasvatukseen. Tämä näkyy kasvatuskeskusteluina henkilöstön kesken sekä vanhempien kanssa, lapsen havainnoinnissa ja koulutuksiin osallistumisina hyvinvoiva henkilöstö jaksaa innostua työstään avoin ilmapiiri työyhteisössämme mahdollistaa työssä viihtymisen ja työn sujuvuuden. lapsen kasvua ja kehitystä seurataan, havainnoimalla ja pikkumajakan avulla sekä päivittäin yhdessä toimiessa varhaisella tunnistamisella pyritään ennaltaehkäisemään ja vähentämään kehityksen esteitä meillä on oma varhaiskasvatuksen erityisopettaja, joka toimii mukana päiväkodin arjessa 6
HYVINVOIVA LAPSI Lapsi voi hyvin, kun perustarpeet on tyydytetty (ruoka, uni, vaatteet, puhtaus) ja hänen fyysisestä hyvinvoinnistaan ja terveydestään huolehditaan. Päiväkodissa huolehdimme ruoan, liikunnan ja levon tasapainosta. Lasten terveyden edistämiseksi ulkoilemme päivittäin. Ulkona liikkuminen ja leikkiminen kohottavat fyysistä kuntoa, edistävät ruokahalua sekä auttavat kehon oikeanlaisen rasituksen ja levon vuorottelussa. Kun lapsi omaa riittävät kommunikaatiotaidot ja hänet hyväksytään omana persoonanaan, hänellä on hyvä olla. Tutussa paikassa, tuttujen aikuisten ja kavereiden seurassa voi kokea olevansa turvassa. Päiväkodissamme lapsille luodaan turvallinen olo säännöllisellä ja kiireettömällä päivärytmillä sekä selkeillä rajoilla ja säännöillä, jotka ovat kaikilla lapsen kanssa työskentelevillä aikuisilla yhtenäiset. Pysyvät, toistuvat ja ennakoitavat asiat lisäävät lapsen turvallisuuden tunnetta. Kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri on tärkeä tekijä henkisen hyvinvoinnin rakennusaineena. Meillä aikuiset luovat positiivista asennetta tekemiseen ja muokkaavat oppimiskäsitystä myönteiseksi ja optimistiseksi. Lapsen on saatava kokea myös pettymyksen tunteita, ristiriitoja ja turhautumista. Lasta arvostavan ja hänestä välittävän aikuisen avulla lapsi selviytyy ja kasvaa kykeneväksi iloitsemaan myönteisyydestä. Hän oppii ottamaan vastuuta käyttäytymisestään ja osoittamaan myötätuntoa sekä empatiaa. 7
TOIMINTATAVAT KALANNIN PÄIVÄKODISSA Päiväkodin tilat mukautuvat monenlaiseen toimintaan ja pienryhmiin. Kiinnitämme erityistä huomiota toiminnan monipuolisuuteen. Toimintaa eriytetään ikä- ja kehitystason mukaan. Päivittäiset perushoitotilanteet ovat luonnollisia pienen lapsen kasvatus- ja opetustilanteita. Kun taas esim. 5-vuotiaille (pikku-eskareille) on omia juttuja. Liikunta- ja ympäristökasvatusta toteutamme säännöllisesti ja monipuolisesti hyödyntäen päiväkodin omaa salia sekä läheistä luontoa. Luistelua ja ulkopelejä voimme harjoitella päiväkodin vieressä olevalla kentällä. Kävelymatkan päässä sijaitsevassa kirjastossa käymme säännöllisesti. Useat musiikki- ja kuvataidetuokiot viikossa antavat mahdollisuuden luovuudelle ja itsensä ilmaisulle. Toiminnassa painotamme aktiivista ja elämyksellistä, kokemuksiin perustuvaa oppimista sekä leikkiä. 8
Leikkiessään lapsi oppii uusia asioita; tutkii ja kokeilee. Samalla hän rakentaa omaa suhdettaan maailmaan sekä omaa identiteettiään. Leikki syntyy uteliaisuudesta ja ideoista. Se on tietoisuudentaso ja ulottuvuus, jossa lapsi voi rauhassa uppoutua tutkimaan mieltään askarruttavia asioita ja käsittelemään havaintojaan ja kokemuksiaan. Meidän kasvattajien tehtävänä onkin antaa tarpeeksi tilaa ja aikaa lasten leikeille sekä tukea leikkien jatkuvuutta. Aikuisen läsnäololla ja ohjauksella on suuri merkitys lasten leikkimiselle. Läsnäolo, yhteiset jutut ja huumori vahvistavat yhdessä tekemisen perustaitoja kuten vuorottelua, neuvottelua ja vastavuoroisuutta. Tärkeitä asioita kasvatuksessamme ovat ajattelun kehittäminen ja oppimaan oppiminen. Myös keskusteluille varataan aikaa tietoisuuden ja vastavuoroisuuden lisäämiseksi. Päiväkodin arjessa on niin vapaata kuin ohjattuakin toimintaa ja sen yhtenä tavoitteena on taata lapselle hyvä päivä ihan joka päivä. Yrityksen, erehdyksen ja oivalluksen kokemukset ylläpitävät ja vahvistavat lapsessa oppimisen iloa. Päiväkotipäivästä muodostuu lapselle kokonaisuus, jossa kaikki päivän tilanteet mahdollistavat kasvun, kehityksen ja oppimisen turvallisessa ja tutussa ympäristössä. 9
ESIOPETUSRYHMÄT KALANNIN PÄIVÄKODISSA Esiopetusryhmissämme voi kokea turvallisen siirtymän päiväkodista kouluun. Koulurakennuksessa sijaitsevissa kodikkaissa tiloissa toimiminen tutustuttaa eskarilaiset jo esiopetusvuonna kouluympäristöön: ruokasali, jumppasali ja koulun piha tulevat tutuiksi. Samoin tulevia opettajia ja kip-kerhon aikuisia tavataan ja tervehditään ohimennen. Kouluun tutustuminenkin on helppoa kun eskaritilat ovat ensimmäisen luokan naapurissa. Luonteva yhteys päiväkotiin kuitenkin säilyy kun lauluhetkillä käydään päiväkodin salissa ja ulkoilemassa päiväkodin pihalla sekä yhteisten teemajuhlien ja tapahtumien kautta. 10
SISÄLTÖALUEET KIELI- JA VUOROVAIKUTUS Kieli on tärkeä ajattelun, ilmaisun ja kommunikaation väline. Kielen avulla lapsi luo näkemystä itsestään ja ympäristöstään. Jokaisella lapsella on oikeus tulla ryhmässään kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi omana itsenään. Rohkaisemme lapsia ilmaisemaan itseään ja omia mielipiteitään. Kun opitaan kuuntelemaan toisia, opitaan myös keskustelemaan. Oppimisen lähtökohtana on lapsen oma ilmaisukieli. Päiväkodissamme käytetään tarvittaessa myös kuvia ja tukiviittomia kommunikoinnin tukena. Sadutus on hauska tapa tuoda esiin lasten ajatuksia ja puhetta. Lorut ja riimit ovat portti kielellä leikkimiseen. Satujen aarrearkkuun kurkistamme joka päivä. LIIKUNTA Liikkuminen ja leikkiminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja oppia. Liikkuen lapsi tutustuu itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Päivittäinen liikunta on perusta lapsen hyvinvoinnille ja terveelle kasvulle. Tietoisuus omasta kehosta ja sen hallinnasta luo pohjaa lapsen terveelle kehitykselle. Liikunta lisää lasten sosiaalista vuorovaikutusta sekä opettaa toimimaan ryhmässä. Se vahvistaa itsetuntoa, antaa mahdollisuuksia kokeilla ja ylittää omia rajojaan. Päivittäinen ulkoilu on lapsen kokonaisvaltaisen liikkumisen tärkeä muoto. Päiväkodin pihan välineet ja luonnonmukaisuus tarjoavat monia erilaisia mahdollisuuksia liikkumiselle. Pihalla voi laskea mäkeä, pelata pallopelejä, juosta ja leikkiä. Päiväkotimme lähiympäristö tarjoaa mahdollisuuden luisteluun, hiihtoon, metsäretkeilyyn ja luonnon tutkimiseen sekä yleisurheiluun urheilukentällä ja pururadalla. Viikoittaiset liikuntahetket ulkona ja sisällä nostavat sydämen sykkeen ja saavat naurun raikumaan. Yhdessä liikkuminen on hauskaa! 11
TAITO- JA TAIDE Kädentaidot Kädentaitojen avulla lapsi oppii selviämään jokapäiväisistä askareista ja kehittämään omatoimisuuttaan sekä oppii arvioimaan omaa työskentelyään. Kädentaitojen kehittyessä lapsi pystyy tekemään yhä haastavampia töitä. Lapsi oppii myös arvostamaan itsetehtyä käsityötä ja kunnioittamaan myös toisen tekemää työtä. Kuvallinen ilmaisu Kuvallisen ilmaisun päätavoitteena on hienomotoriikan kehittyminen, erilaisiin tekniikoihin sekä välineisiin tutustuminen ja luova ilmaisu. Lasten töitä arvostetaan ja niitä laitetaan esille myös toisten nähtäväksi. Tavoitteena on, että lapsi saa työtä tehdessään tehdä valintoja, jotka vaikuttavat työn lopputulokseen. Näin töistä tulee erilaisia ja tekijälleen tärkeitä. Musiikki Musiikkikasvatuksessamme ilo on lähtökohta. Siinä korostuvat leikin avulla oppiminen ja elämyksellisyys. Kuuntelun avulla voidaan harjoitella keskittymistä ja rentoutumista, omiin tunteisiin ja tuntemuksiin tutustumista sekä ympäristön äänien havainnointia. Lapsi oppii ilmaisemaan itseään musiikin keinoin. Yhteisillä lauluhetkillä laulusalissa ja välillä pienemmissä kokoonpanoissa omissa ryhmissä laulamme ja soitamme rytmisoittimilla sekä harjoittelemme laululeikkejä. Yhteisiä lauluhetkiä on vähintään kolmesti viikossa. Laulut kuuluvat jokaiseen päivään päiväkodissamme. 12
13
MATEMATIIKKA Matematiikka on ajattelua eikä pelkästään lukujen ja numeroiden käsittelyä. Matematiikkaa on kaikkialla. Tavoitteenamme on herättää lasten kiinnostus ympärillä olevaan matematiikkaan. Numerot, lukumäärät ja muodot tulevat tutuiksi päivittäisten toimintojen (sadut, laulut, pelit, perushoitotilanteet jne.) avulla. Aktiivinen keskustelu ja pohdinta sekä tilanteiden havainnointi ja tutkiminen ovat keskeisiä. Toiminnoissa kiinnitämme huomiota toiminnallisuuteen, arkipäivän askareisiin sekä leikkeihin ja niiden kautta matemaattisten valmiuksien kehittämiseen. YMPÄRISTÖ JA LUONTO Luonto ja metsä ovat lähellä päiväkotiamme. Ne mahdollistavat metsäretket, ympäröivän luonnon havainnoimisen ja tutkimisen. Ympäristö- ja luontokasvatus perustuu myönteisiin elämyksiin ja kokemuksiin luonnosta sekä rakennetusta ympäristöstä. Metsäretkillä huomioimme lasten kanssa miten esim. luonnossa liikutaan ja toimitaan luontoa kunnioittaen. Tavoitteenamme on, että lapsi kokee itsensä osaksi luontoa ja ympäristöä, saa kokemuksia ja elämyksiä sekä tietoa luontoon ja ympäristöön liittyvistä asioista. 14
KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja henkilökunnan tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen kasvun parhaaksi. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus- ja vastuu, kun taas päiväkodin henkilökunta tukee vanhempien arvokasta kasvatustyötä oman ammatillisen tietonsa ja osaamisensa avulla. Laadukkaan päivähoidon suunnitteluun tarvitaan perheen asiantuntemusta omasta lapsestaan henkilöstön tietotaidon lisäksi. Suhteemme perheisiin onkin luonteva, lämmin ja avoin sekä vanhempien mielipiteitä kunnioittava. Päivittäiset lapsikohtaiset keskustelut ovat yhteistyön tärkein muoto. Päivittäisissä keskusteluissa sekä vastaanotto- että kotiinlähtötilanteissa vaihdetaan tietoa lapsen tarpeista ja päivän kulusta, annetaan palautetta ja muutetaan tarvittaessa sen mukaisesti toimintatapoja. Jokaiselle lapselle laaditaan oma pikku-majakka uudelle toimintakaudelle. Tässä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa kohtaavat vanhempien ja henkilökunnan näkemykset lapsesta ja siinä määritellään lapsen vahvuudet ja mahdolliset tuen tarpeet. Pikku-Majakat tehdään lokakuun loppuun mennessä. Majakan laatimiseen osallistuvat vanhemmat ja päiväkotiryhmän työntekijä sekä tarvittaessa varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja avustaja. Lapsi voi olla mukana keskustelussa ikänsä ja kehitystasonsa mukaan, kun Majakan toteutumista arvioidaan keväällä. Vanhempain-iltoja järjestetään tarvittaessa. Niiden lisäksi järjestämme koko perheelle tarkoitettuja tapahtumia, esim luontopolku syksyisin. 15
YHTEISTYÖ Meille tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat neuvola, seurakunta ja kirjasto. Yhteistyö on tiivistä ja sujuvaa. Neuvolan terveydenhoitaja on tuttu ja häneltä on helppo kysyä neuvoa terveydenhoitoa koskevissa pulmissa. Seurakunnan työntekijät vierailevat päiväkodissa kuukausittain ja yhdessä järjestämme Kalannin alueen adventti- ja kevätkirkot. Kirjastossa vierailemme lasten kanssa säännöllisesti. Sijaintimme koulun naapurissa mahdollistaa vierailut koululla sekä tilojen käytön. Myös koululaisia on silloin tällöin vieraillut päiväkodissamme. Alkuopettajan kanssa keskustellaan koulutulokkaista. Esiinnymme erilaisissa tilaisuuksissa Kalannin alueella. Vierailemme ilahduttamassa vanhuksia mm. Villa Galandissa. 16
VARHAISKASVATUKSEN ERITYISOPETTAJA PÄIVÄKODISSAMME Kalannin alueen varhaiskasvatuksen erityisopettajan toimipiste on päiväkodissamme. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa voidaan täten suunnitella mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tuki vastaa lasten kasvatuksellisiin ja kuntoutuksellisiin tarpeisiin päivähoidossa. Lapsen tuen tarvetta ja tukitoimia arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa, tarvittaessa mukana ovat muutkin lasta hoitavat tahot, esim. terapeutit. Järjestettäessä lapselle erityistä tukea, ei välttämättä tarkoiteta erillisiä toimenpiteitä, vaan usein on kyse yksilöllisistä tavoitteista osana varhaiskasvatusta. Tukitoimina lapsen kasvatusympäristöä ja toimintaa mukautetaan lapsen tarpeisiin. Varhaiskasvatuksen kuntouttavia elementtejä käytetään suunnitelmallisesti lapsen hyväksi päivähoidon arjessa. Hyvä pedagoginen perusosaaminen sekä säännöllinen päivärytmi ovat kuntouttavan arjen perusta ja siten myös lapsen kehitystä yleisesti tukevia ja siten kaikille lapsille hyödyllisiä. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja pitää myös pienryhmiä päiväkodissamme, jolloin tehostettua tukea voidaan tarjota esim. kielellisiin ja motorisiin, tai vaikkapa hahmottamisen ongelmiin. 17
KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI Kehittäminen ja arviointi kuuluvat tiiviisti yhteen. Arviointi on jatkuva vuorovaikutteinen prosessi, jonka tavoitteena on toiminnan päämäärätietoinen kehittäminen. Toimintavuoden aikana arvioimme arjen rakenteiden toimivuutta ja muutamme toimintaamme tarpeen mukaan lapsiryhmän eduksi. Jokaiselle lapselle laaditaan vanhempien kanssa Pikku-Majakka syksyllä ja arvioidaan sen toteutumista keväällä. Päivittäiset keskustelut vanhempien kanssa tulo- ja hakutilanteissa ovat tärkeitä. Yksittäisen lapsen kehittymistä koskevaa materiaalia ja tekemisiä keräämme lapsen henkilökohtaiseen kasvunkansioon. Sieltä löytyy mm. piirustuksia, askarteluja, valokuvia ja muistoja erilaisista tapahtumista. Henkilökunta suunnittelee ja arvioi toimintaa viikoittaisissa tiimipalavereissa. Lisäksi jokainen arvioi omaa työtään vuosittain kehityskeskusteluissa esimiehen kanssa. Toiminnan arviointia ja kehittämistä tehdään myös päiväkodin yhteisissä palavereissa ja kasvatuskeskusteluilloissa. Uudessakaupungissa tehdään TAK-kyselyjä, joiden avulla saadaan tietoa asiakastyytyväisyydestä, työtyytyväisyydestä, organisaation toiminnasta ja johtajuudesta. TAK-kyselyihin vastaamalla vanhemmat ja henkilökunta voivat vaikuttaa päivähoitoasioihin. 18
Rapsuttttel lu silittttel ly koskettttel lu kyhnyttttel ly naurrattttel lu leil ikittttel ly nenättttel ly suukottttel lu kuiskuttttel lu sylittttel ly ttuhatt ttapaa sanoa rrakasttan sinua!! Samanlaisia me kaikkii kissatt,, koiirratt,, kanitt kaksijalkaisett ja j muutt mönkijätt rruokaa hoivaa lämpöä l kunnon kohttel lua me ttarrvittsemme leil ikkimielttä vielä!! YHTEYSTIIEDOT KALANNIN PÄIVÄKOTI Assttallannkkuujja 7,, 23600 KALANTII,, ppuuh.. 0440 515 601 Esskkarriirryhmä Tähkkätt,, ppuuh.. 044 785 0114 Essiiooppettuussttyhmä Siillmuutt,, ppuuh.. 044 785 0112 Alluue-essiimiiess,, ppuuh.. 040 039 5234 19