VEROPALAUMAN MÄÄRITYS Infra-alan uudisrakentamisen kohteissa Navico Oy Hyvä ja reilu meininki. Luova hulluus. Parempi ympäristö.
Työn taustat ja tavoitteet TAUSTAT Palvelujen ulkoistaminen yleistyy jatkuvasti Huoli alan PK-yritysten pärjäämisestä kilpailuilla markkinoilla Veroäyrien karkaamisen pelko kunnasta kilpailuttamisen yleistymisen myötä TAVOITTEET Määritellä veropalauman määrityksen periaatteet kunnallistekniikan uudisrakentamiskohteissa Määritellä uudisrakentamisen esimerkkikohteiden veropalauma Vertailla veropalaumaa eri kohteiden välillä Pohtia veropalauman ja kilpailutuksen tuoman hyödyn suhdetta
Selvitystyön kohteet Mukana selvityksessä kahden kaupungin urakkakohteita Kuopio Kaupungin oman liikelaitoksen (Mestar) urakkakohteita 3 kpl 3 kilpailutettua urakkaa Kajaani 3 urakkaa Kajaanista, yksi kaupungin omajohtoinen urakka ja kaksi kilpailutettua urakkaa
Selvitystyön kohteet Kuopiossa kaupunkiympäristö palvelualueen investointien vuotuinen volyymi on ollut keskimäärin 16,9 M Mestarin rakentamisen volyymi on ollut noin 8,5 9,2 M välillä ja Kuopion Veden kohteiden rakentaminen huomioiden noin 12,2 ja 15,6 M välillä
Selvitystyön kohteet Kajaanissa infra-alan investointien vuotuinen volyymi on ollut viime vuosina 3,5 5,9 M välillä Kaupungin oman organisaation omajohtoisen rakentamisen vuotinen volyymi on ollut noin 1,5 M luokkaa
Selvitystyössä tarkastellut urakat Kuopiosta tarkastelussa oli yhteensä 6 urakkaa Kuopion tarkasteltujen urakoiden yhteenlaskettu urakkasumma oli yhteensä 5,5 M Kuudesta urakasta neljästä saatiin riittävän tarkkaa tietoa veropalauman määrittämiseksi Kolme urakkaa oli Kuopion kaupungin teknisen liikelaitoksen (Mestar) urakoita ja kolme kilpailutettuja, yksityisten yritysten urakoimia urakoita Kajaanista 3 urakkaa Kajaanista tarkastelujen urakoiden yhteenlaskettu urakkasumma oli yhteensä 3,5 M Kolmesta urakasta yhdestä ei saatu riittävän tarkkaa tietoa veropalauman määrittämiseksi Yksi tarkastelluista urakoista oli Kajaanin kaupungin organisaation omajohtoinen urakka ja kaksi urakkaa kilpailutettuja, yksityisten yritysten urakoimia urakoita
Prosessi Lähestyttiin pääurakoitsijoita kirjeitse Laadittiin kyselylomake, joka lähetettiin vastuuhenkilölle Haastattelut puhelimitse perään Kokemuksia Tiedon saanti yksityisiltä urakoitsijoilta haasteellista Paremmin strukturoitu kyselylomake / -kaavio olisi toiminut paremmin Saatujen tietojen taso vaihteli suuresti urakoittain Saatujen tietojen käsittely yhtenäisesti tämän vuoksi hankalaa Suhtautuminen osaksi epäilevää, mutta lopulta saatiin miltei kaikilta jotain tietoa puristettua ulos Kaikilla toimijoilla toiminnan kustannusseurannassa on parannettavaa
Periaatteet 1. Määriteltiin urakan kulut yritysten / organisaatioiden verotuskunnittain -> kokonaiskuva urakan kustannusten jakautumisesta 2. Selvitettiin urakkaan osallistuneiden henkilöiden verotuskunta ja tuloveron määrä - > henkilöverotuksen jakautuminen Osin saatiin henkilöiden toteutunut tuloverotus urakasta, saadun tiedon taso vaihteli urakoittain Aliurakoitsijoiden osalta arvioitiin henkilötyön osuus toimialoittain. Esimerkiksi pienet aliurakoitsijat ja koneurakoitsijat, henkilötyön osuus 40 % aliurakkasummasta Jollei saatu osallistuneista henkilöistä tarkempaa tietoa, henkilöverotus jyvitettiin kokonaisuudessaan yrityksen kotipaikkakunnalle Määriteltiin tavara- ja materiaalitoimittajien toimintamalli ja arvioitiin henkilötyön osuus suurimpien toimittajien osalta 3. Määriteltiin tavaroiden ja materiaalien verotus yleistyksien perusteella Veropalaumaan vaikutti valmistus- sekä jälleenmyyntipaikka. 4. Määriteltiin muiden palvelujen kustannustenosuus ja jakaantuminen kunnittain yrityksen verotuskunnan perusteella 5. Määriteltiin konekustannusten jakaantuminen yleistyksien perusteella Iso osa konekustannuksista poistuu paikallistaloudesta. Arviona käytettiin 20 % paikallistalouteen ja 80 % poistuu paikallistaloudesta. 6. Määriteltiin yleiskustannusten osuus ja niiden jakaantuminen verotuskunnittain
Periaatteet Urakkasumma 1. Kulut yritysten verotuskunnittain 6. 2. 3. 5. 4. Palkat Tavarat ja materiaalit Yleiskustannukset Konekustannukset Muut palvelut Xx % Xx % Xx % Xx % Xx % Xx % Xx % Xx % Xx % Xx % Xx % Xx % Xx % Xx % Xx % KUNTA1 KUNTA2 KUNTA1 KUNTA2 KUNTA1 KUNTA2 KUNTA1 KUNTA2 KUNTA1 KUNTA2
Yleistykset Aliurakoitsijoiden kustannusrakenne, prosentit vaihtelivat hieman yrityksittäin Palkat 40 % -> siirretty palkkojen veropalauman tarkasteluun Konekustannukset 45 % -> veropalauma tarkasteltu erikseen Muut kustannukset 15 % -> siirretty yleiskustannusten veropalauman tarkasteluun Konekustannusten veropalauman tarkastelut Korjaus, huolto, poistot, poltto- ja voiteluaineet, yleiskulut kustannuskomponentteja Päädyttiin käyttää veropalaumaa 20 % hankintakunta, 80 % poistuu paikallistaloudesta Tavarat ja materiaalit Veropalaumaan vaikuttanut, missä tapahtuu valmistus ja jälleenmyynti Jos valmistus urakan paikkakunnalla, veropalauma 90 % Jos myyntipiste ja varasto paikkakunnalla, veropalauma 80 % (kate keskuskonttoriin) Jos toimitus ulkopaikkakunnalta, veropalauma 0 % Muut palvelut Tarkasteltu tavaroiden ja materiaalin periaatteiden tapaisesti. Jos palveluyritys on ulkopaikkakuntalainen, mutta toimipiste Kuopiossa, veropalauma on 80 %, jne. Yleiskustannukset Verotuskunnan mukaan. Paikallisilla yrityksillä veropalauma yleiskustannuksista 90 % urakkapaikkakunnalle, jne.
Tulokset, Kuopio, 4 urakkaa VEROPALAUMA, VAIHE 1 KUOPION 4 URAKKAA Yritysten/organisaatioiden kustannukset yritysten verotuskunnan mukaan Urakkasumma yhteensä: 5 032 180 2,2% 59,8 % HELSINKI 25,6 % VANTAA 6,6 % KALAJOKI 2,8 % 3,0 %
Tulokset, Kuopio, 4 urakkaa VEROPALAUMA, VAIHEET 2-5 KUOPIO, 4 URAKKAA Jako eri kustannuskomponentteihin URAKKASUMMA (4 URAKKAA) 5,0 M YLEISKUSTANNUKSET* 6% PALKAT TAVARAT JA MATERIAALIT KONEKUSTANNUKSET PALVELUT 37% 27% 15% 14% 0,20 M 1,85 M 1,35 M 0,76 M 0,42 M 47% 53% 84% 16% 75% 25% 18% 82% 83% 17% KUOPIO KUOPIO KUOPIO KUOPIO KUOPIO KUOPIO VEROPALAUMA: 69,3 % 30,7 % *aliurakoitsijoiden osalta
Tulokset, Kuopio, 4 urakkaa TULOKSEN ANALYSOINTI Veropalauma Kuopion urakkakohteissa on hyvällä tasolla (ka. 69,3 %) Veropalauman määrä vaihteli 64,3 ja 72,3 välillä Kone- ja kalustokustannukset laskevat veropalaumaa kaikissa hankkeissa, sillä koneet ja kalusto valmistetaan pääasiassa muualla. Myös polttoaineiden veropalauma on vain noin 9 % Maksetuista palkoista erittäin korkea osa (84%) verotetaan Kuopioon Materiaalia pääasiassa Kuopion lähialueelta Rakentamisessa käytettyä materiaalia (Rudus, Morenia) on tarkastelluissa urakoissa valmistettu / tuotu Kuopiosta tai lähialueelta Tavaroita on ostettu paljon Kuopiossa sijaitsevista liikkeistä, jolloin veropalauma on korkeampi verrattuna siihen, jos ostetaan suoraan esim. maahantuojalta pääkaupunkiseudulta Erikoisempien materiaalien ja tavaroiden käyttö (esim. erikoiskivet) madaltavat veropalaumaa, kun ne tuodaan suoraan rakennuspaikalle ulkopaikkakunnalta Urakoissa on käytetty paljon paikallisia aliurakoitsijoita Kuopiosta löytyy runsaasti infran rakentamiseen erikoistuneita urakoitsijoita Pääosa aliurakoitsijoista on paikallisia
Tulokset, Kajaani, 2 urakkaa VEROPALAUMA, VAIHE 1 KAJAANIN 2 URAKKAA Yritysten/organisaatioiden kustannukset yritysten verotuskunnan mukaan Urakkasumma yhteensä: 2 339 051 2,1% 3,6% HELSINKI 35,8 % OULU 9,2 % SIIKALATVA 16,0 % VANTAA 6,4 % ESPOO 1,6 % 2,1 % 23,2%
Tulokset, Kajaani, 2 urakkaa VEROPALAUMA, VAIHEET 2-5 KAJAANI 2 URAKKAA Jako eri kustannuskomponentteihin URAKKASUMMA 2,34 M YLEISKUSTANNUKSET 11% PALKAT TAVARAT JA MATERIAALIT KONEKUSTANNUKSET PALVELUT 44% 21% 23% 1% 0,25 M 0,99 M 0,49 M 0,53 M 0,04M 14% 86% 45% 55% 46% 54% 18% 82% 66% 34% KAJAANI KAJAANI KAJAANI KAJAANI KAJAANI KAJAANI VEROPALAUMA: 35,7 % 64,3 %
Tulokset, Kajaani, 2 urakkaa TULOKSEN ANALYSOINTI Henkilöstön palkoista yli puolet Kajaanin ulkopuolelle Palkat kuitenkin muodostavat ison osuuden (44 %) urakoiden kokonaiskustannuksista Aliurakointi pääasiassa ulkopaikkakuntalaisten hyppysissä, paikallisten PKyritysten osuus oli hyvin pieni Vaikka valtakunnallisilla yrityksillä on myös paikallista työvoimaa, tuovat he varsinkin pienemmille paikkakunnalle myös henkiöstöään muualta
Johtopäätökset (1/2) Lähtötietojen saaminen ulkopuolisten toteuttamista urakoista on hankalaa Yritykset eivät itse tee tarpeeksi tarkkaa seurantalaskentaa, että tietoa olisi helposti annettavissa valmiina Ajan puute ja haluttomuus avata omaa kustannusrakennetta hankaloittivat myös tiedon saamista Tiedon keräämisen malli ei ollut työn lopputuloksen kannalta paras mahdollinen Tarkastelu on suuntaa antava Täydellisen veropalauman määrittäminen vaatisi pitkien ketjujen läpikäymistä Paremman tiedon puuttuessa on tehty yleistyksiä Tilaajan intresseissä on seurata nykyistä paremmin urakkasumman käyttöä veropalauman selvittämiseksi Tilaajan kannalta jälkilaskennan tekeminen on hankintojen ja paikallisten toimijoiden kehittämisen näkökulmasta erittäin kannatettavaa toimintaa Vaatimus jälkilaskentatiedon toimittamisesta olisi syytä ottaa mukaan jo tarjousasiakirjojen laatimisen yhteydessä Pelkkä tarkastelu pääurakoitsijoiden verotuskunnasta antaisi hyvää tietoa päätöksentekoon
Johtopäätökset (2/2) Kuopion kaupungin kaikissa tarkastelluissa urakoissa veropalauma oli suhteellisen hyvällä tasolla (noin 65 72 %) pääurakoitsijasta riippumatta Kahden valtakunnallisesti toimivan urakoitsijan urakasta ei saatu riittävän tarkkoja tietoja veropalauman selvittämiseksi Kuopio on riittävän iso maakunnallinen keskus, jossa myös valtakunnallisesti toimivilla alan isoilla yrityksillä on omia toimipisteitä -> palkkatulot jäävät paikkakunnalle Myös materiaalia ja tavaroita valmistetaan / varastoidaan / jälleen myydään paikkakunnalla Paikalliset PK-yritykset hyvin edustettuina aliurakoissa ja materiaalin toimituksissa Kajaanin kaupungin tarkastelussa kahdessa urakassa veropalauma jäi Kuopion urakoita huomattavasti alhaisemmaksi Paikallisten PK-yritykset pienessä rooleissa tarkastelluissa urakoissa Valtakunnallisesti toimivat yritykset tuovat osin työvoimaa ulkopaikkakunnilta paikallisten omien resurssien puuttuessa Onko puutteita paikallisten yritysten osaamisessa (tarjouslaskenta, projektinjohto)? Isompien alan yritysten toimintamallit eivät tue veropalauman tason nostamista? Vaikuttaa siltä, että paikkakunnan koko ja maantieteellinen asema kasvukeskuksiin vaikuttaa oleellisesti veropalauman suuruuteen
Suositukset (1/2) Urakkasumman jakautumisen raportoinnin vaatimus mukaan infra-alan rakentamisen tarjouspyyntöasiakirjoihin Tämän selvityksen kokemuksien perusteella voidaan määritellä yksinkertainen raportointipohja, jonka palauttamatta jättäminen voidaan sanktioida Kuntien ja kaupunkien tulisi ainakin tarkastella rakentamisen urakoiden jakautumista eri pääurakoitsijoille veropalaumatietojen määrittämiseksi Tämä tarkastelu antaa jo hyvän yleiskäsityksen, miten rakentamisen veropalauma määräytyy vuositasolla infra-alan rakentamisen urakoissa. Paikallisten yritysten osaamisen kehittäminen nostaa huomattavasti urakoiden veropalaumaa ja tukee merkittävästi sitä kautta paikallistaloutta Infra-alan markkinoiden ja erityisesti PK-yritysten kehittäminen tulisi olla yksi kuntien ja kaupunkien teknisten toimien ydintehtävistä.
Suositukset Tarjousprosessin mekanismien kehittäminen antaa mahdollisuuden parantaa urakoiden veropalaumaa Esimerkiksi laatupisteytyksessä huomioidaan pää- ja aliurakoinnin suhde ja aliurakoitsijoiden ennakkoon nimeämisen osuus aliurakoinnista Tilaajaosaamisen kehittäminen on tässä kehityksessä keskiössä Aliurakoitsijoiden nimeäminen tarjouksessa Pisteet Pääurakoitsijan operatiivinen rooli Pisteet Nimetty vähintään 75 % 0 Ei omaa kalustoa ja rakentamisen henkilöstöä 0 Nimetty vähintään 80 % 25 Nimetty vähintään 85 % 50 Jne. 75 Jne. 100 Pääurakoitsijalla on käytössä 1 työkone ja 1 työryhmä 25 Pääurakoitsijalla on käytössä 2 työkonetta ja 1 työryhmä 50 Jne. 75 Jne. 100 Taulukot otettu Navico Oy:n Laatulupaus menetelmäpatentin mukaisesta menettelystä, patenttinro: 20160036
Navico Oy Nummikatu 34 / Hietalahdenranta 11 A 8 90100 Oulu / 00180 Helsinki Puh. +358(0)407060415 etunimi.sukunimi@navico.fi www.navico.fi