Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu Tarkasteluperiaatteet Tarkastelussa arvioidaan Terholan liikekiinteistön rakentamisen vaikutuksia Pohjoisväylän ja Hesingintien liittymän toimivuuteen. Lähtökohtana ovat vuoden 2002 lasketut huipputuntiliikennemäärät. Tarkastelussa arvioidaan liikekiinteitön matkatutotekset sekä arvioidaan Pohjoisväylälle esitetyn sisäänajoyhteyden vaikutusta liittymän toimivuuteen. Tarkastelut on tehty Syncro / Simtraffic 6 versiolla (build 612). Mitoitusliikennemäärät Liittymän valo-ohjauskojeen laskentatiedoista saadut nykytilanteen mitoitusliikennemäärät. Kyseisillä liikennemäärillä valo-ohjaksen mukaan arvioidut kuormitusasteet: Liittymä toimii valo-ohjattuna välttävästi liikenteellisen palvelutason ollessa luokassa D.
Tätä valo-ohjausratkaisua vastaavat jonopituudet on esitetty seuraavassa kuvassa. Kaakon suunnalla vasempaan kääntyvien kaista ei aina riitä vasempaan kääntyvien jonolle. Suoraan ja oikealle ajavien jono estää ajoittain pääsyn vasempaan kääntyvien kaistalle. Liikekiinteistön huipputunnin matkatuotokset Lähtökohtana matkatuotosten arvioinnissa on käytetty seuraavia olettamia: Pysäköintipaikat 320 Keskimääräinen viipymä 45 min Täyttöaste 80 % Näillä otaksumilla saadaan liikekiinteistön mitoittaviksi matkatuotoksiksi huipputunnin aikana 320*0.8/ 0.75 = 340 ajoneuvoa sekä sisään että ulos. On ilmeistä, että liikekiinteistön asioinnin huipputunti poikkeaa liittymän muun kuormituksen mukaisesta huipputunnista, joten saatavat tulokset ovat ns. varman puolella. Asiointiliikenteen suuntautumiseksi on oletettu sama suuntautuminen kuin Pohjoisväylän Helsingintien liittymän laskennoissa ko. liittymään saapuvalla liikenteellä on. Helsingintietä keskustasta 35 % 119 Pohjoisväylää luoteesta 21 % 71 Pohjoisväylää kaakosta 32 % 109 Helsingintietä koillisesta 12 % 41
Helsingintietä koillisesta tuleva liikenne ei käytä tutkittavaa liittymää. Pohjoisväylää kaakosta saapuvan liikenteen oletetaan poistuva kiinteistön koillislaidassa olevan pääsisäänkäynnin kautta käymättä Helsingintien Pohjoisväylän liittymässä. Liikennemäärät, joissa liikekiinteistön liikenne mukana - ei ajoyhteyttä Pohjoisväylältä tontille liittymän eteläpuolella Liikennemääriä vastaavat kuormitusasteet on esitetty seuraavassa kuvassa. Helsingintien koillinen tulosuunta ylikuormittuu selkeästi. Lisäksi Pohjoisväylän kaakosta tulevan suunnan vasempaan kääntyvien virta on välityskyvyn äärirajoilla.
Sekä simuloidut jonopituudet. Kuvasta on havaittavissa, että Pohjoisväylältä kaakosta vasempaan Helsingintietä keskustan suuntaan kääntyvien kaista ei aina riitä, vaan jonot haittaavat ajoittain myös suoraan ajavaa liikennettä. Samoin Helsingintien koillisesta tuleva suunta jonoutuu pahoin ja suurimmillaan jonopituus ylettyy seuraavaan liittymään asti. Mikäli ajo Pohjoisväylältä suoraan tontille sallitaan muuttuvat liikennemäärät oheisen kuvan mukaisiksi. Vaihtoehdossa otaksutaan, ettei ko. tulosuunnan liikenne käytä liittymää saapuessaan eikä poistuessaan.
Ja vastaavat kuormitusasteet ovat seuraavan kuvan mukaiset. Sekä simuloidut jonopituudet seuraavan kuvan mukaiset. Vaihtoehdossa, jossa järjestetään sisäänajoyhteys Pohjoisväylältä kiinteistölle otaksutaan, ettei ko. tulosuunnan liikenne käytä liittymää saapuessaan eikä poistuessaan.
Liikennemäärien herkkyystarkastelu On ilmeistä, että osa liiketontin liikennemäärästä on nykyisiä liittymän käyttäjiä. Edellä olevassa tarkastelussa on otaksuttu, että koko liikekiinteistön matkatuotoksista olisi uutta liikennettä. Herkkyystarkasteluna on otaksuttu, että 70 % liikekiinteistön liikenteestä on uutta ja 30 % jo muutoinkin liittymää käyttävää liikennettä. Oheisessa taulukossa on esitetty korjatut liikekiinteistöstä koituvat lisätuotokset. suunta aikaisempi korjattu Helsingintietä keskustasta 35 % 119 83 Pohjoisväylää luoteesta 21 % 71 50 Pohjoisväylää kaakosta 32 % 109 76 Helsingintietä koillisesta 12 % 41 29
Otaksuman mukaisilla liikennemääri liittymä vielä toimii, tosin kapasiteetti on huipputunnin aikana lähes kokonaan käytetty. Keskimääräiset viivytykset ovat n.55 sekuntia. Käytännössä tämä johtaa siihen, että liikenne pyrkii mahdollisuuksien mukaan hakeutumaan korvaaville vähemmän kuormittuneille reiteille. Ennustetilanteen toimivuus Ennustetilanteen liikennemäärinä on käytetty Järvenpäähän vuodelle 2030 tehtyä liikenneennustetta (Starfica Oy). Ko. ennusteen liikennevirtoihin on lisätty liikekiinteistön liikennetuotokset vastaavan suuruisena kuin nykytilan arviossa. Liittymäjärjestelyt on oletettu edellä parhaiten toimineen järjestelyn mukaisiksi (erillinen sisäänajoyhteys liikekiinteistölle).
Vastaavat kuormitusasteet on esitetty seuraavassa kuvassa. Ennustetilanteessa liittymän välityskyky ylittyy ja siinä esiintyy säännöllisesti ruuhka-aikaan pitkiä jonoja. Liittymän keskimääräinen viivytys on tuolloin 97 sekuntia joka vastaa palvelutasoa F (surkea).
Pohjoisväylälle suunnitellun ajokaistan pituus Kaistan pituuden määrittäminen perustuu ko. tulosuunnan oletettuun liikennemäärään joka on 109 ajoneuvoa tunnissa. Olettamalla liikennemäärä tasan jakautuneeksi huipputunnille saadaan minuutin keskimääräiseksi liikennemääräksi sisäänajokaistalle noin kaksi autoa minuutissa. Kaistan välityskykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat risteäminen kevyen liikenteen kanssa sekä pysäköintialueen liikennetilanne. Vaikka kevyttä liikennettä olisi runsaasti, on selvää, että minuutin aikana kaksi ajoneuvoa pääsee suurella varmuudella ajamaan pysäköintialueelle. Pysäköintioperaatiot saattavat hetkellisesti haita ajamista alueelle. Nämä ovat kuitenkin hetkellisiä häiriöitä, eikä niiden oleteta kestävän juuri minuuttia pidempiä aikaoja kerrallaan. Näiden arvioiden perusteella suunnitelmassa esitetty kaistapituus on riittävä. Päätelmiä Tarkastelun perusteella näyttää liittymän välityskyky on äärirajoilla siinä tilanteessa, että liikekiinteistö toteutetaan ja sen toiminta vastaa arvioituja matkatuotoksia liittymän keskimääräinen viivytys on tuolloin huipputunnin aikana 63 sekuntia. Järjestelyn toimivuutta voidaan jonkin verran parantaa sallimalla sisäänajoyhteys kiinteistölle suoraan Pohjoisväylältä. Tarkastelussa käytetyissä liikennemäärissä ei ole huomioitu ABC:n ja JETin liikennemääriä. Toisaalta on otaksuttu, että liikkeen ja muun liikenteen huipputunti osuisi samanaikaiseksi, mikä ei varmasti pidä paikkaansa. Voidaan olettaa, että nämä tekijät kompensoivat toisensa ja tarkastelun liikennemäärät vastaavat tilannetta liikekiinteistön ollessa käytössä. On jopa todennäköistä, että liikennemäärät ovat hivenen yliarvioituja, sillä lienee niin, ettei kaikki liikekiinteistön liikenne voi olla kokonaan uutta liikennettä, vaan liittymässä muutenkin olevaa liikennettä. Ennustetilanteessa liittymän välityskyky ylittyy.