2/5 min ilmeneviä seikkoja, on esitetty väärin tai nämä puuttuvat siitä. Neuvottelun vaatimus oli, ettei kaavoitusta voi jatkaa ilman niin rakentamisaikaisten kuin lopullisen hulevesien käsittelyn luotettavaa näyttöä. Myöskään eräitä muita selvitysvaatimuksia ei ole kirjattu muistioon. Kirjelmässä puututaan myös pikku ra:n ja iso RA:n käyttöön ranta alueiden kaavoituksessa ja merkintöjen taloudellisiin vaikutuksiin maanomistajille, mutta näitä ei ole käsitelty muistiossa. Tampereen kaupunki ja alueellinen ympäristökeskus ovat käsitelleet jossakin yhteydessä kantakaupungin yksityisten rantakiinteistöjen kaavoitusmerkintöjä. Sen seurauksena rantakiinteistöjä on merkitty pikku ra merkinnällä. Osallisille ei ole kerrottu käydystä neuvottelusta eikä annettu heille muistiota. Kirjelmässä pyydetään tietoa viranomaisneuvottelun jatkamisesta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN VASTAUS 1. OAS neuvottelu ja muistio Ympäristökeskus toteaa, että neuvottelu 11.12.2008 järjestettiin Hervantajärven osayleiskaavan osallistumis ja arviointisuunnitelman täydentämistarpeiden selvittämiseksi. Lähinnä entisen maankaatopaikan ja hulevesien vaikutusten selvittämisen osalta ympäristökeskus katsoi OAS:n sillä tavoin ilmeisen puutteelliseksi, että neuvottelu maankäyttö ja rakennuslain 63 ja 64 :ien mukaisesti oli syytä viivytyksettä järjestää. Ympäristökeskus katsoo, että neuvottelumuistioon ei ole syytä kirjata laajaa keskustelua eikä yksilöidysti niitä seikkoja tai vaatimuksia, jotka eivät liity osallistumis ja arviointisuunnitelmaan ja sen täydentämiseen. Muistiossa todetaan mm., että monet esitetyistä seikoista on jo tuotu esiin Hervantajärven osayleiskaavaluonnoksesta yhdistysten jättämissä mielipiteissä. Mielipiteet ja niihin annetut vastaukset ovat kaava asiakirjoissa tiivistelmänä (19.3.2008). Kokouksen alussa ympäristökeskuksen edustajat kertoivat OAS neuvottelua koskevista säännöksistä ja neuvottelun tarkoituksesta. Kuten muistiossakin todetaan, neuvottelun keskeinen tavoite on selvittää, onko kyseessä oleva OAS riittävä suunnitelma siitä, miten aiotaan osallistuminen järjestää ja miten vaikutukset kaavaa laadittaessa selvittää. OAS:n täydentämistä koskevassa neuvottelussa ei siis käsitellä kaavojen sisältökysymyksiä eikä esitettyjä mahdollisia rikosoikeudellisia väittämiä. Ympäristökeskus katsoo, että kokouksessa on käsitelty ja kokouksen mukaisesti muistioon kirjattu OAS:aan liittyvät keskeiset asiat. Ympäristökeskuksen kokousmuistiinpanoja ei neuvotteluun osallistuneille toimiteta. Heillä on ollut mahdollisuus tietyn ajan kuluessa kommentoida muistioluonnosta. Muistio 23.1.2009 on lähetetty neuvotteluun osallistuneille ja Tampereen Hervantalaiset ry:lle. Hervantajärven osayleiskaavoitus jatkuu ja kaavoitusprosessin edetessä yhdistyksillä on edelleen mahdollisuus esittää mielipiteensä osayleiskaavasta, sen sisällöllisistä ja menettelyllisistä seikoista. Ympäristökeskus kutsui Hervanta Seura ry:n ja Tampereen Hervantalaiset ry:n sekä kaupungin edustajat OAS neuvotteluun, joka oli tarkoitus pitää 25.11.2009. Hervanta Seura ry:n puheenjohtaja Esko Vuoristo ilmoitti edellisenä päivänä (24.11.2008) olevansa estynyt osallistumaan kokoukseen ja hänen pyyntönsä mukaisesti kokousta siirrettiin uuteen ajankohtaan (11.12.2008). Esko Vuoristo ilmoitti edellisenä päivänä 10.12.2008, että Tampereen Hervantalaiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Sinisalo on sähköpostitse yrittänyt siirtää kokousta. Ympäristökeskus on ilmoittanut näin saamastaan tiedosta Sinisalolle ja Tampereen Hervantalaiset Ry:lle ja vastannut, ettei kokousta toistamiseen voida siirtää ja että yhdistystä voi puheenjohtajan estyneenä olleessa edustaa muukin henkilö ja että kokouskutsun mukaisesti neuvottelussa tullaan selvittämään yhdistysten yhteisessä kirjelmässä esitettyjä OA suunnitelman täydennystarpeita. Tampereen Hervantalaiset ry./ Kalevi

3/5 Sinisalo on vastannut 21.12.2008 todeten, että kokoukseen ei tuolloin saatu järjestettyä toista henkilöä, mutta tulevaisuudessa asia on hoidettavissa paremmin. Kokouksessa todettiin, että OAS neuvottelu tulee maankäyttö ja rakennuslain (64 2 mom.) järjestää viivytyksettä eikä sitä siis enää voitu siirtää. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kyseinen tilanne ei ole vaikuttanut OAS:n täydentämistarpeiden selvittämiseen. Ympäristökeskus katsoo muutoinkin, että kokouksessa on käsitelty ne seikat, jotka ovat koskeneet OAS:aa ja täydentämistarpeita kaavoituksen osallistumisen ja vaikutusarviointien suunnittelemiseksi laissa edellytetyllä tavoin. Neuvottelumuistio vastaa kokouksen kulkua ja tätä tavoitetta. Siihen on kirjattu neuvotteluesityksestä ilmenevät sekä yhdistyksen edustajan ja Tampereen kaupungin edustajien kokouksessa esittämät keskeiset OAS:n täydentämiseen liittyvät seikat, mutta ei kaikkia muita esitettyjä vaatimuksia. Neuvottelun kannalta oleellinen ja muistiossa keskeinen osa ovat johtopäätökset ts. miten osallistumis ja arviointisuunnitelmaa on tarpeen täydentää. Muistiossa on todettu, että keskustelun ja selvitysaineiston perusteella Hervantajärven osayleiskaavan OAS:n tarkentamistarpeet keskittyvät maankaatopaikan vaikutusten selvittämiseen: kaatopaikan nykytilanteen kuvaus tulevat maankaatopaikan käytön vaihtoehdot ja niiden vaikutukset esim. hulevesien käsittelyyn, Hervantajärven veden laatuun ja luonnonarvoihin, liikenteeseen ja sen meluvaikutuksiin sekä viheralueisiin ja suojavihervyöhykkeisiin vaikutukset on tarpeen arvioida siinä laajuudessa kuin ne ulottuvat osayleiskaavan alueelle. Kokousmuistiossa on todettu, että maankaatopaikka alue on siirretty asemakaavoituksen yhteydessä toteutettavaksi ja että aluerajauksesta riippumatta Hervantajärven osayleiskaavan OAS:aa tulee täydentää maankaatopaikan vaikutusten osalta. Aluerajauksen osalta asiaa on käsitelty kokouksessa ja sen mukaisesti muistion kohdassa 1. Muistiossa todetaan (s.3), että selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla on vaikutuksia (MRL 9 ). Lisäksi johtopäätös osiossa todetaan, että maankaatopaikan käytön vaihtoehdot ja vaikutukset esim. hulevesien käsittelyyn selvitetään. Edellä mainittuja sekä osayleiskaavaan liittyviä maankäyttövarauksia (mm. loma asuntomerkinnät ja määräykset) ja muitakin sisältökysymyksiä on käsitelty ja niitä kaavoituksen edetessä edelleen on mahdollista käsitellä kuulemis, lausunto ja viranomaisneuvottelumenettelyissä. Kuntalaisilla ja muilla osallisilla on myös jatkossa mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaa laadittaessa ja mahdollisuus vaikuttaa kaavasisältöön normaalin kaavoitusmenettelyn kautta, kuten myös OAS muistiossa on todettu. Hervantajärven osayleiskaavaluonnoksesta ympäristökeskus on antanut lausuntonsa 13.9.2007 ja aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on järjestetty 23.3.2006. Viranomaisten ja muiden osallisten mielipiteet ja niihin annetut vastaukset ovat julkisia. Ympäristökeskus on kannanotoissaan katsonut, että Hervantajärven ranta alueen säilyminen virkistyskäytössä maakuntakaavan lähtökohdan mukaisesti on tärkeää. Ympäristökeskus katsoo, että jo käydyssä neuvottelussa on käsitelty OAS:n täydentämistarpeet yhdistysten esityksen pohjalta siltä osin kuin ne MRL 63 ja 64 :ien tarkoittamalla tavalla on syytä käsitellä ja laadittu muistio maankäyttö ja rakennusasetuksen 31 mukaisesti. Yhdistysten kirjelmässään pyytämä uusi OAS neuvottelu ei edelleenkään voisi kohdistua kaavan sisältökysymyksiin, kaatopaikka alueen lupiin taikka ympäristövalvontaan. Käydyn neuvottelun pohjalta OAS:aa on tarkoitus täydentää maankaatopaikan vaikutusten mm. hulevesivaikutusten osalta kaavoituksen edetessä. Näin ollen uusi neuvottelu osallistumis ja arviointisuunnitelman täydentämiseksi ei ole tarpeen. Osallistumis ja arviointisuunnitelmat voivat yleensäkin täydentyä kaavoituksen edetessä. 2. Ruskon maankaatopaikka alueen valvontatoimet ympäristökeskuksessa Yhdistysten kirjelmä 20.1.2009 koskee myös sellaisia Hervannan Ruskossa sijaitsevan maankaatopaikka alueen lupa ja valonta asioita, jotka eivät tule kaavoituksessa ja Hervantajärven

4/5 osayleiskaavan osallistumis ja arviointisuunnitelman täydentämismenettelyssä selvitettäviksi. Vastauksena Ruskon suljetun maankaatopaikan lupa ja valvonta asioiden osalta ympäristökeskus esittää seuraavaa: Ruskon maankaatopaikka alueella on alettu läjittää maa aineksia Tampereen kaupungin ympäristölautakunnan 14.9.1999 myöntämän Rakennuslain 124a :n mukaisen toimenpideluvan mukaisesti. Toimenpidelupa oli voimassa 30.9.2002 saakka. Keväällä 2001 ympäristökeskukseen tuli kyselyjä Ruskon maankaatopaikkaan liittyen ja asiasta oli myös lehtikirjoitteluja. Ympäristökeskus pyysi kirjeellään 28.3.2001 Tampereen kaupungilta selvitystä maanläjitysalueen lupa asiasta ja mm. siitä, onko alueelle läjitetty jätteitä maa ainesten lisäksi. Tampereen kaupungilta saatujen selvitysten sekä ympäristökeskuksen edustajien tekemien valvontakäyntien perusteella ympäristökeskuksella ei ole tiedossa jätteitä, joita alueelle olisi läjitetty. Maankaatopaikka aluetta käytettiin kyllä asfalttijätteen ja betonituotteiden välivarastointiin, mutta niiden tuonti alueelle loppui ympäristökeskuksen valvontatoimenpiteiden jälkeen. Vuonna 2002 Ruskon maankaatopaikka alueelle suunniteltiin laajennusta, jonka johdosta ympäristökeskus lähetti 14.5.2002 kirjeen kaupungille ja edellytti laajennusalueelta ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Tämän jälkeen kaupunki luopui laajennushakkeesta ja päätti maisemoida käytössä olleen maankaatopaikka alueen. Ympäristökeskukseen tuli vielä syksyllä ilmoituksia öljyhavainnoista Ruskon maankaatopaikkaalueelta lähtevästä ojasta, jonka vuoksi ympäristökeskuksen edustajat suorittivat paikalla tarkastuksen. Tarkastuksella ei havaittu mitään viitteitä öljyistä tai niiden lähteistä. Tarkastuksen aikana havaittiin ojan reunalla rautapitoista sakkaa, joka ilmeisesti aiheutti em. öljyvuodon epäilyn, sillä raudasta tuleva kalvo veden pinnalla voi näyttää öljyltä. Muuta selitystä asialle ei tuolloin löydetty. Maankaatopaikka alueen kaavoitukseen ja uudelleenkäyttösuunnitelmiin liittyen ympäristökeskus edellytti vuonna 2007 maankaatopaikka alueelta haitta ainetutkimusta sen varmistamiseksi, ettei alueelle ole sijoitettu jätteitä tai pilaantuneita maa aineksia. Tutkimukseen ja alueen historiaselvitykseen liittyen on konsulttitoimisto Ramboll Finland Oy laatinut tutkimussuunnitelman 5.10.2007, jonka ympäristökeskus on todennut riittäväksi. Suunnitelman mukaan maankaatopaikka alueelle kaivettiin koekuoppia kaivinkoneella noin 4 5 metrin syvyyteen ja tehtiin porakonekaivauksia koko maankaatopaikan syvyydeltä. Aistinvaraisten näytteiden lisäksi maanäytteistä analysoitiin mm. raskasmetalli ja öljypitoisuuksia. Maanäytteiden lisäksi alueelta tehtiin tutkimuksia myös pohja ja pintavedestä. Pirkanmaan ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluosasto päättää tarvittaessa asiaan liittyvistä valvontatoimista, mikäli alueen maankäytön muutosten vuoksi valvontatoimet ovat tarpeen. 3. MRL 64 :n mukainen neuvottelutarve Ympäristökeskus toteaa, että OAS neuvottelussa tai nyt käsiteltävässä yhdistysten kirjeessä ei ole tullut esille mitään sellaisia perusteita, että Hervantajärven osallistumis ja arviointisuunnitelmasta olisi tarpeen järjestää uusi MRL 64 :n mukainen neuvottelu. Osastopäällikkö Leena Strandén Lakimies Pirjo Hirvonen

5/5 Kaavoitusasiassa tietoja antaa: Lakimies Pirjo Hirvonen p. 050 5702295 Maankaatopaikka alueen valvonta asiassa tietoja antaa: Ympäristövalvontapäällikkö Tuija Sievi Korte p.050 5342815 Tiedoksi Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen/ritva Kangasniemi Tampereen kaupunki, suunnittelupalvelut/taru Hurme Tampereen kaupunki, ympäristönsuojelu/harri Willberg ja Marja Leena Siitari

LIITE 3 Hervantajärven viheralueiden alustava hoitoluokitus Viheralueiden hoitoluokitus 2007, Viherympäristöliitto ry julkaisu 36, Helsinki A Rakennetut viheralueet Rakennetut viheralueet sijoittuvat yleiskaava-alueella keskeiselle paikalle muodostaen Hervantajärven kaupunginosapuiston. useimmiten keskeisillä paikoilla ja niihin kohdistuu suuri kulutus. Alueella on runsaasti erilaisia rakenteita, kalusteita ja päällystemateriaaleja. Kasvillisuus on pääosin istutettua mutta myös luonnonkasveja. Muita rakennettuja viheralueita osoitetaan asemakaavojen laadittaessa. A2 Käyttöviheralueet Käyttöviheralueet sijaitsevat keskeisesti rakennetussa ympäristössä. Ne ovat oleskeluun, leikkiin ja pienimuotoiseen lähiliikuntaan ja pelaamiseen tarkoitettuja usein kasvillisuudeltaan ja rakenteiltaan monipuolisia puistoja. Tavoitteena on viihtyisä, toimiva, turvallinen ja siisti puistoympäristö. Kasvillisuuden, rakenteiden ja laitteiden turvallisuutta ja alueen siisteyttä tarkkaillaan säännöllisesti. A3 Käyttö- ja suojaviheralueet Käyttö- ja suojaviheralueet sijaitsevat asutuksen läheisyydessä. Aluetta käytetään ulkoiluun, oleskeluun, liikuntaan ja pelaamiseen. Kasvillisuus muodostuu pääosin luonnonkasvillisuudesta, yleisilme on kuitenkin puistomainen. Hoidon tavoite on kasvillisuuden monimuotoisuuden ja elinvoimaisuuden turvaaminen sekä kulkureittien ja toiminnallisten alueiden kunnon ja turvallisuuden ylläpito. C Taajamametsät Hervantajärven metsäiset alueet ovat osa kaupungin keskuspuistoverkostoa ja muodostavat merkittävän virkistysaluekokonaisuuden, jolla on keskeinen merkitys maisemassa ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen turvaamisessa. Hervantajärven keskuspuistona toimivalle ulkoilumetsälle laaditaan erillinen käyttö- ja hoitosuunnitelma, jossa alustavat hoitoluokat täsmentyvät. C1 Lähimetsät Lähimetsät sijaitsevat asutuksen läheisyydessä, metsissä on hyvät käytävä- ja polkuverkostot päivittäiseen ulkoiluun. Hoidon tavoitteena on maisemaltaan edustava metsäkasvillisuus, paikoin puistomaisuus, ulkoilumahdollisuuksien turvaaminen ja luontoarvojen huomioon ottaminen. Lähimetsissä huolehditaan puuston elinvoimaisuudesta ja uudistumisesta, kulutuskestävyydestä sekä reittien ja varusteiden kunnosta. Lähimetsien siisteydestä ja turvallisuudesta huolehditaan. Niitä hoidetaan vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa. C2 Ulkoilu- ja virkistysmetsät Ulkoilu- ja virkistysmetsät sijaitsevat kaupungissa asuinalueiden välisillä alueilla tai metsäkokonaisuuksina kauempana taajamista. Ulkoilu- ja virkistysmetsiä käytetään monin eri tavoin ulkoiluun ja retkeilyyn. Metsän hoidossa painotetaan puuston elinvoimaisuutta ja uudistumista sekä maisema- ja luonnon monimuotoisuusarvoja. Ulkoilureittien ja latuverkostojen turvallisuudesta huolehditaan. C3 Suojametsät Suojametsät sijaitsevat asutuksen sekä erilaisten häiriötä aiheuttavien toimintojen, kuten liikenneväylien ja teollisuuslaitosten välillä. Suojametsä antaa näkösuojan ja suojaa pienhiukkas-, pöly- ja meluhaitoilta. Suojametsän hoidolla pyritään edistämään suojavaikutuksia ja reunavyöhykkeiden maisemanhoitoa. Hoidon tavoitteena on puuston ja muun kasvillisuuden elinvoimaisuuden ja kerroksellisuuden säilyttäminen. Suojametsien virkistyskäyttö on vähäistä, alueella ei yleensä ole ulkoiluun tarkoitettuja reittejä tai rakenteita. C5 Arvometsä Arvometsä on erityinen metsäalue taajamassa tai sen ulkopuolella. Luokkaan kuuluvat maiseman, kulttuurin, luonnon monimuotoisuuden tai muiden ominaisuuksien kannalta erityisen tärkeät ja arvokkaat kohteet. Hoidon tavoitteena on näiden erityisarvojen ja ominaispiirteiden säilyttäminen ja korostaminen. Arvometsille voidaan tarvittaessa laatia erillinen hoito- tai ennallistamissuunnitelma.

E Erityisalueet Erityisalueita ovat rakennetut ympäristöt, jotka poikkeavat ominaisuuksiltaan muiden hoitoluokkien luonteesta. Erityisalueet vaativat ympäröivästä hoitoluokasta poikkeavaa hoitotapaa. Hoidon tavoitteet määritellään erikseen kohteittain. Hervantajärven osayleiskaavan alueella erityisalueisiin kuuluu uimaranta. E1 Urheilukentät ja liikunta-alueet Urheilukenttien ja liikunta-alueiden ryhmään kuuluvat esimerkiksi jalkapallokentät, jääkiekkokentät, uimarannat ja talviuintipaikat. S Suojelualueet Suojelualueiden tarkoituksena on ylläpitää ja säilyttää alueen ominaispiirteet. Alueet voivat olla pieniä, yksittäisiä elinympäristöjä tai laajempia aluekokonaisuuksia. Ne voivat samalla olla virkistysalueita, joilla on mahdollisuus ulkoiluun ja luonnon kokemiseen. Suojelualueet ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta, vaalivat luonto- ja maisema- ja kulttuuriarvoja sekä tukevat luontoympäristön kestävää kehitystä. S2 Muut suojellut alueet Hervantajärven alueella S2 hoitoluokkaan kuuluu yleiskaavan s-2 merkinnällä osoitettujen luonnonsuojelullista arvoa sisältävien alueiden lisäksi kolme muuta metsä- ja vesilain nojalla suojeltua elinympäristöä ja huomioitavaa kohdetta. Hoitoluokkaan S2 kuuluvat alueet täsmentyvät Hervantajärven ulkoilumetsän alueelle laadittavassa käyttö- ja hoitosuunnitelmassa.