JUVAN KUNTA LUONTERIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN Kaavaluonnos 7.3.2017 Kuvat: Luonnokset kaavamuutoksista kohteissa 1. Lahnakaarre (vasemmalla) ja 2. Angerpuro (oikealla).
Selostusosa, LUONNOSVAIHE 7.3.2017 1 Rantayleiskaavan muutoksen selostusosa, joka koskee 7. maaliskuuta 2017 päivättyä yleiskaavakarttaa. 1. Tiivistelmä Yleiskaavan muutokset ovat lähteneet liikkeelle maanomistajien toivomuksesta. Tilan Lahnakaarre 2-33 kohteessa 1 on voimassa olevassa yleiskaavassa kaksi RA-rakennuspaikkaa sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Kaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa koko suunnittelualue RAkorttelialueena ja selvittää mahdollisuutta siirtää yksi rakennuspaikka maasto-olosuhteiltaan parempaan kohtaan. Tilan Angerpuro 1-20 kohde on voimassa olevassa kaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueena (M-1). Kaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa Angerpuron osa-alue RA-rakennuspaikkana siirtyvänä rakennusoikeutena Kotijärven yleiskaavan alueelta (tilalta Kääkkä 178-403-1-12). Viranomaisneuvottelu on pidetty 24.2.2017 OAS on ollut nähtävillä 15.12.2016 20.1.2017. Valmisteluaineistosta lausunnon jättivät Etelä-Savon Elykeskus, Pohjois-Savon Ely-keskus sekä museovirasto. Lausuntojen perusteella tehtiin OAS:aan teknisiä muutoksia. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä pp.kk. pp.kk.2017. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä pp.kk. pp.kk-2017 TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ
Selostusosa, LUONNOSVAIHE 7.3.2017 2 Kaava-alueiden sijainti Suunnittelualueet sijaitsevat Luonterin Enoveden rannoilla. Alueet sijaitsevat n. 20 ja 34 km Juvan keskustasta. Kuva: Luonterin kaavan kohteiden sijainti Kuva: Kotijärven kaavasta poistettavien rakennuspaikkojen sijainti
Selostusosa, LUONNOSVAIHE 7.3.2017 3 Kohteet ovat: Kohde 1. Lahnakaarre, 178-455-2-33 (kuvassa vasemmalla) Kohde 2. Angerpuro, 178-403-1-20 (kuvassa oikealla) Lisäksi tähän kohteeseen liittyy Kotijärven yleiskaava-alueelta kaksi RA-paikkaa. Kartta alla. 178-403-1-12, pohjoisempi, Syvälammen rannalla sijaitseva 178-403-1-12, eteläisempi, Saareisenlammen rannalla sijaitseva Kotijärven yleiskaava alueelta poistetaan kaksi rakennuspaikkaa ja Luonterin kaavan alueelle osoitetaan yksi uusi rakennuspaikka. Kohde 2 (alue Kotijärven yleiskaavassa)
Selostusosa, LUONNOSVAIHE 7.3.2017 4 1 PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelutilanne 1.11 Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut 4.10.2010 Etelä-Savon maakuntakaavan. Maakuntakaavassa yleiskaavan muutosalueille ei ole osoitettu erityisiä varauksia. Angerpuron kohteen ohitse Koloselällä kulkee veneväylä. Maakuntahallitus käynnisti 20.8.2014 Etelä-Savon maakuntakaavan päivittämisprosessin. Kaavaprosessissa päivitetään ja täydennetään nykyistä maakuntakaavaa useiden maankäyttömuotojen osalta. Käynnistettävästä kaavasta käytetään nimeä Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava. Keskeisin päivittämisen kohde on luonnonvarojen kestävä käyttö. Kaavaprosessissa tutkitaan mm. turvetuotannon ja vesistöjen virkistyskäytön yhteensovittamista. Luonnonvarojen kestävän käytön lisäksi maakuntakaavan päivitystarpeita on ilmennyt arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja maisemien merkinnöissä, luonnonsuojelualueiden toteuttamistilanteessa, kehittämisperiaatemerkinnöissä sekä mm. yksittäisissä matkailu- ja virkistysmerkinnöissä. Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuuston 12.12.2016. Siinä ei ole muutoksia koskien Luonterin yleiskaavan muutosalueita. Kuva: Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta, johon Luonterin yleiskaavan muutosalueet osoitettu punaisilla rajauksilla.
Selostusosa, LUONNOSVAIHE 7.3.2017 5 Kuva: Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta Kotijärven yleiskaavan muutoksen kohdalta 1.12 Yleiskaava Kohteilla 1. ja 2. on voimassa kunnanvaltuuston 9.2.1998 hyväksymä Luonterin rantayleiskaavan, jossa suunnittelualueille on osoitettu: - Loma-asuntoalue (RA) - Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1) Kuvat: Voimassa olevat yleiskaavaotteet. Vasemmalla kohde 1. Lahnakaarre ja oikealla kohde 2. Angerpuro.
Selostusosa, LUONNOSVAIHE 7.3.2017 6 Kuva: Ote Kotijärven voimassa olevasta yleiskaavasta 1.13 Asema- ja ranta-asemakaavat Alueilla ei ole voimassa asemakaavoja. 1.14 Rakennusjärjestys Juvalla on voimassa JJR kuntien rakennusjärjestys, joka on tullut voimaan 1.8.2010. JJR kuntia ovat Juvan lisäksi Joroinen ja Rantasalmi. 1.15 Pohjakartta Pohjakarttana käytetään alkuperäisen kaavan numeerista peruskarttarasteria sekä ajan tasalla olevaa kiinteistöaineistoa mittakaavassa 1:20 000. 1.2 Maanomistus Kaavamuutosalueiden maanomistajuus on yksityistä. Alueen yleiskuvaus Lahnakaarteen ja Angerpuron alueet ovat metsätalouskäytössä. Voimassa olevan kaavan mukaisia uusia RA-rakennuspaikkoja ei ole rakennettu. Suunnittelualueilla on laadittu luontoselvitys kesällä 2016. Selvityksen perusteella alueilta ei löytynyt arvokkaita luontokohteita. Palvelut haetaan Juvan taajamasta. Suunnittelualueille on olemassa liikenneyhteydet Alueella ei ole vesi- ja viemäriverkostoa.
Selostusosa, LUONNOSVAIHE 7.3.2017 7 2. Rantayleiskaavan suunnittelun vaiheet 2.1. Suunnittelun tarve Kohde 1, Lahnakaarre on voimassa olevassa rantayleiskaavassa kaksi RA-rakennuspaikkaa ja muutoin kohde on metsätalousaluetta. Tarkoitus on osoittaa koko kohde RA-korttelialueena ja siirtää toinen rakennuspaikoista maasto-olosuhteiltaan parempaan kohtaan. Kohde 2, Angerpuro on voimassa olevassa kaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueena (M-1), johon nyt osoitetaan RA-rakennuspaikka, johon rakennusoikeus siirtyy Kotijärven yleiskaavan alueelta Kääkän tilalta (178-403-1-12). 2.2. Osallistuminen Osallisia olevat ainakin alueen ja lähialueen maanomistajat, alueella ja lähialueella asuvat ja työskentelevät ihmiset, lähialueen loma-asukkaat, kunnan luottamuselimet, kunnan hallintokunnat, Etelä-Savon Elykeskus, Pohjois-Savon Ely-keskus, Etelä-Savon maakuntaliitto, maakuntamuseo. 2.3. Vireilletulo Vireille tulosta on ilmoitettu Juvan Lehdessä. 2.4. Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavamuutos on lähtenyt liikkeelle maanomistajan toivomuksesta. OAS on ollut nähtävillä 15.12.2016 20.1.2017. Valmisteluaineistosta lausunnon jättivät Etelä-Savon Elykeskus, Pohjois-Savon Ely-keskus sekä museovirasto. Lausuntojen perusteella tehtiin OAS:aan teknisiä muutoksia. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä pp.kk. pp.kk.2017. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä pp.kk. pp.kk-2017 TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ 2.5. Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 24.2.2017. Viranomaisilta tullaan pyytämään tarvittavat lausunnot. NYKYINEN MAANKÄYTTÖ JA TAVOITTEET Kohdekohtaiset (kaavatyön alkuvaiheessa) esitetyt tavoitteet on esitelty seuraavassa: 1. Lahnakaarteen (178-455-2-33) suunnittelualueella on voimassa olevassa rantayleiskaavassa kaksi RA-rakennuspaikkaa sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta.
Selostusosa, LUONNOSVAIHE 7.3.2017 8 Kaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa koko suunnittelualue RA-korttelialueena ja selvittää mahdollisuutta siirtää yksi rakennuspaikka maasto-olosuhteiltaan parempaan kohtaan. 2. Angerpuron (178-403-1-20) suunnittelualue on voimassa olevassa kaavassa osoitettu maaja metsätalousalueena (M-1). Kaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa suunnittelualue RA-rakennuspaikkana siirtyvänä rakennusoikeutena Kotijärven yleiskaavan alueelta Kääkän tilalta (178-403-1-12). Saareisenlammen ja Syväjärven alueilta poistetaan kaksi rakennuspaikkaa ja Luonterin alueelle osoitettaan yksi uusi rakennuspaikka. Kyseessä olevat muutokset ovat pääosin teknisluonteisia. Kaavamerkinnöissä pyritään noudattelemaan alkuperäisen Luonterin rantayleiskaavan merkintöjä ja määräyksiä. YLEISKAAVOJEN MUUTOKSET JA NIIDEN PERUSTELUT Kohdekohtaiset selvitykset ja perustelut kaavamuutoksille: 1) Kaavaratkaisulla haetaan rakennuspaikka paremmin rakentamiseen soveltuvalle kohdalle. 2) Kaavaratkaisu on mahdollinen ja molempien kaavojen tavoitteiden mukainen. Siirtämällä rakennusoikeutta isomman vesistön rantaan pois pieniltä lammilta ja siten, että rakennuspaikkojen lukumäärä todellisuudessa vähentyy. 2.6. Aluevaraukset RA LOMA-ASUNTOALUE Rakennusoikeus on: alle 2000 m²:n saaret 60 k-m² 2000-4000 m²:n saaret 90 k-m² 4001-7000 m²:n saaret 120 k-m² yli 7000 m²:n saarissa ja mantereella: alle 2000 m²:n rakennuspaikat 90 k-m² 2000-4000 m²:n rakennuspaikat 150 k-m² 4001-7000 m²:n rakennuspaikat 200 k-m² yli 7000 m²:n rakennuspaikat 250 k-m²
Selostusosa, LUONNOSVAIHE 7.3.2017 9 3. Yleiskaavan toteuttaminen Kaavahierarkian järjestelmässä yleiskaavan asema on seuraavanlainen 1. Lait ja asetukset 2. Detaljikaavat (ranta-asemakaavat, asemakaavat) 3. Oikeusvaikutteiset yleiskaavat 4. Maakuntakaava 5. Valtuuston hyväksymä oikeusvaikutukseton yleiskaava 6. Muut suunnitelmat Rakentamista ohjaavat yleiskaavan määräykset. Alueella on voimassa myös rakennusjärjestyksen määräykset niiltä osin, kuin ne eivät ole ristiriidassa yleiskaavan määräysten kanssa. Maankäyttö ja rakennuslain 42 on seuraavat määräykset koskien yleiskaavan oikeusvaikutuksia: Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Maankäyttö- ja rakennuslain 43 :ssä mainitaan rakennusluvan myöntämisestä seuraavaa: Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Haittaa arvosteltaessa ei oteta huomioon omistussuhteissa yleiskaavan hyväksymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty yleiskaavan toteuttamista varten. 4. Vaikutusten arviointi 4.1. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000. Tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.1.2002. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntienkaavoituksessa. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös. Päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut 4.2 4.7), voimaantulon ja toimeenpanon (luku 8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta.
Selostusosa, LUONNOSVAIHE 7.3.2017 10 4.1.1. Toimiva aluerakenne Kaavassa uudet rakennuspaikat on osoitettu olemassa olevien rakennuspaikkojen välittömään läheisyyteen. Etäisyyttä Juvan taajamaan on n. 20 ja 34 km 4.1.2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kaavalla ei ole osoitettu uusia asuinrakennuspaikkoja. Uusia alueita ei ole osoitettu tulvavaara-alueille. 4.1.3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Suunnittelualueelta ei tunneta arvokkaita kulttuuri- ja luonnonperinnön kohteita eikä arvokkaita luontokohteita. Kaavamuutos ei muuta merkittävästi virkistyskäytön mahdollisuuksia. 4.1.4. VAT-Vuoksi Vat- Vuoksi on nostettu erityisenä osa-alueena esille valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Geologinen historia ja siitä johtuvat luonnonolot Kaava ei vaaranna geologisen historian kannalta merkittäviä kohteita tai siitä johtuvia luonnonoloja. Alueella ei ole mäki- tai vaara-asutusta tai Vuoksen vesistöalueeseen oleellisesti liittyvää vanhaa huvilarakentamista. Reittivesiluonne Kaava ei vaaranna Vuoksen vesistöalueen reittivesiluonnetta. Suunnittelualueella ei sijaitse vesitierakennelmia tai vedenalaisia suojelukohteita. Suunnittelualue sijaitsee vanhassa vesi- ja maanteiden solmukohdan läheisyydessä. Kaavaratkaisu ei vaaranna tätä elementtiä. Raja-alueen historia ja kulttuuri Raja-alueen historia lähialueella painottuu erityisesti vanhoihin liikenneyhteyksiin sekä sitä kautta kauppa- ja liiketoiminnan kehittymiseen. Kaava ei vaaranna näitä ominaispiirteitä. 4.2. Vaikutukset maisemaan Uudet rakennuspaikat on osoitettu siten, ettei merkittäviä maisemallisia vaikutuksia ole. 4.3. Vaikutukset maa- ja kallioperään Suunnittelualueelle ei ole osoitettu maa- tai kallioainesten ottoalueita. 4.4. Vaikutukset eläimistöön Kaavassa ei ole osoitettu rakentamista uhanalaisten tai harvinaisten kasvi- ja eläinlajien esiintymispaikoille. Kaavamuutos ei katkaise merkittäviä viheryhteyksiä. 4.5. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Kaavalla ei ole vaikutuksia pinta- tai pohjavesiin. 4.6. Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon Kaavalla ei ole osoitettu sellaisia toimintoja joilla olisi vaikutusta ilman laatuun. Kaavamuutos ei lisää merkittävästi liikennettä alueella. Kaavalla ei ole vaikutusta ilmastoon. 4.7. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja kaavoitukseen Kaavamuutoksella uudet rakennuspaikat on osoitettu olemassa olevien loma-asuntojen sekä tiestön läheisyyteen. Uusia erillistä asuinrakennuspaikkaa ei kaavamuutoksella pääse syntymään.
Selostusosa, LUONNOSVAIHE 7.3.2017 11 4.8. Vaikutukset liikenneturvallisuuteen Kaava ei lisää merkittävästi liikennöintiä alueella. 4.9. Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön Kaavalla ei ole merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. 4.10. Vaikutukset viihtyvyyteen Kaava säilyttää lähialueen yleisilmeen nykyisellään. 4.11. Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole taloudellisia vaikutuksia maanomistajalle. 5. Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräykset ovat liitteenä. Määräykset ovat voimassa olevan Luonterin rantayleiskaavan mukaiset. 6. Toteuttaminen Kaavaa voidaan alkaa toteuttamaan heti sen saatua lainvoiman. 7. Suunnittelun vaiheet Viranomaisneuvottelu on pidetty 24.2.2017 OAS on ollut nähtävillä 15.12.2016 20.1.2017. Valmisteluaineistosta lausunnon jättivät Etelä-Savon Elykeskus, Pohjois-Savon Ely-keskus sekä museovirasto. Lausuntojen perusteella tehtiin OAS:aan teknisiä muutoksia. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä pp.kk. pp.kk.2017. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä pp.kk. pp.kk-2017 TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ Juvalla 7.3.2017 DI Simo Kaksonen Kaavoitusins. Henna Arkko