Ulkoasiainministeriö EKIRJE UM201201239 EUR30 Pohjanheimo Päivi 31.08.2012 SUURI VALIOKUNTA Viite Asia Bulgariaa ja Romaniaa koskeva yhteistyö ja seurantamekanismi (Cooperation and Verification Mechanism, CVM): komission 5vuotisraportit U/Etunnus: EUTORInumero: Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys Bulgariaa ja Romaniaa koskevista yhteistyö ja seurantamekanismin (Cooperation and Verification Mechanism, CVM) puitteissa tehdyistä komission 5vuotisraporteista. Osastopäällikkö Jukka Salovaara LIITTEET UM201201223
2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Romania, Bulgaria OM, SM, UM, VNEUS EUE, OKM, TEM, TPK, VM
Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201201223 EUR30 Matti Nieminen(UM), Päivi Pohjanheimo(UM) 22.08.2012 Asia Bulgariaa ja Romaniaa koskeva yhteistyö ja seurantamekanismi (Cooperation and Verification Mechanism, CVM): komission 5vuotisraportit Kokous EUministerivaliokunta 31.08.2012 Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: Utunnus / Etunnus: Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Komissio esitteli Bulgariaa ja Romaniaa koskevan yhteistyö ja seurantamekanismin (CVM) 5vuotisraportit (julkaistu 18.7.2012) maiden edistymisestä oikeuslaitoksen uudistuksissa sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisissa toimissa ad hoc Bulgaria ja Romaniatyöryhmässä 23.7.2012. Keskustelun pohjalta jaetaan syyskuun alussa päätelmäluonnos, joka käsitellään työryhmässä 5.9, 7.9 ja tarvittaessa 9.9. Päätelmät, joissa päätetään CVMprosessin jatkamisesta, on tarkoitus hyväksyä A kohtana yleisten asioiden neuvostossa 24.9.2012. Asiakirjat: COM(2012) 410 final, SWD(2012) 231 final (tekninen raportti) COM(2012) 411 final, SWD(2012) 232 final (tekninen raportti) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): UM/yksikön päällikkö Päivi Pohjanheimo UM/lähetystöneuvos Matti Nieminen
SM/ ylitarkastaja Päivi Pietarinen OM/neuvotteleva virkamies Marina Venäläinen VNEUS/EUerityisasiantuntija Tia Möller 2(6) Suomen kanta/ohje: Suomi pitää CVMprosessia hyödyllisenä ja tuloksellisena, ja katsoo, että CVM on auttanut ja tukenut Romaniaa ja Bulgariaa edistymään tarvittavissa oikeuslaitosuudistuksissa sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisissa toimissa. CVMprosessin tarkoituksena on seurata ja varmistaa, että maat täyttävät viimeisetkin jäsenyysneuvotteluissa antamansa sitoumukset korruption torjunnassa, oikeuslaitoksen kehittämisessä ja Bulgarian osalta vielä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa havaittujen puutteiden osalta. Suomen mielestä on tärkeätä, että CVMprosessi jatkuu, kunnes jäljellä olevat puutteet on saatu korjattua komissiota ja neuvostoa tyydyttävällä tavalla. Prosessille ei tule asettaa tarkkaa päätöspäivämäärää. Eteneminen uudistuksissa on tähän asti tarvinnut kannustimekseen ulkopuolista painetta. Komission viisivuotisraporttien mukaan Romania ja Bulgaria eivät vielä täytä EUjäsenyysneuvotteluiden aikana antamiansa sitoumuksia. CVMprosessissa ei toisaalta myöskään vaadita Romanialta ja Bulgarialta korkeampia standardeja kuin mitä muilta EUjäsenmailta edellytetään. Suomi kannustaa Romaniaa ja Bulgariaa ryhtymään komission suositusten toimeenpanoon viipymättä, syventämään määrätietoisesti käynnissä olevia uudistuksia ja saattamaan päättäväisesti loppuun jäljellä olevan lainvalmistelu ja täytäntöönpanotyön, jotta uudistuksista saadaan peruuttamattomia ja kestäviä. Suomi korostaa, että erityisesti työ korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan tarvitsee tähänastista laajaalaisempaa ja kestävämpää poliittista sitoutumista. Suomi kiinnittää huomiota, että mielipidetutkimusten mukaan CVMprosessilla on hyvin laaja kansalaisten tuki molemmissa maissa. Suomi yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan Bulgaria etenee kohti CVMprosessissa seurattavien kriteereiden täyttämistä edellyttäen, että se vastakin tehostaa ja syventää jo tekemiänsä uudistuksia. Suomi pitää tärkeänä, että komissio antaa tarvittaessa neuvostolle suullisia tilannekatsauksia Bulgarian etenemisestä, sillä varsinainen seuraava tarkasteluraportti on tarkoitus julkaista vasta loppuvuonna 2013. Suomi on hyvin huolestunut siitä, että Romanian viiden vuoden aikana osoittama kehitys on joutunut osittain kyseenalaiseksi kuluvan kesän tapahtumien vuoksi. Suomi katsoo kuitenkin, että Romania voi saavuttaa CVMprosessissa asetetut kriteerit, mikäli se menettelee komission viisivuotisraportin suositusten mukaisesti. Suomi tukee komission päätöstä tarkastella Romanian tilannekehitystä seuraavan kerran kirjallisessa raportissa jo loppuvuonna 2012. Pääasiallinen sisältö: Komissio julkaisi 18.7.2012 Romanian ja Bulgarian yhteistyö ja seurantamekanismia (CVM) koskevat 5vuotisraportit. Niissä arvioidaan, miten Romania ja Bulgaria ovat edistyneet tarkasteluaikana korruption torjunnan ja oikeusvaltiokehityksen puutteiden korjaamisessa.
3(6) Romania ja Bulgaria liittyivät Euroopan unionin jäseniksi 1.1.2007. Jäsenyydestä huolimatta tehtävää jäi vielä oikeuslaitosten uudistamisessa sekä korruption ja rikollisuuden vastaisessa työssä. Siksi maiden kehityksen monitorointia päätettiin jatkaa CVM:n avulla. Mekanismi auttaa Romaniaa ja Bulgariaa korjaamaan puutteita kummallekin maalle erikseen määriteltyjen kriteerien avulla. Romanialla on neljä ja Bulgarialla kuusi kriteeriä. Ne liittyvät korruptionvastaiseen työhön, oikeuslaitosten toimivuuden kehittämiseen ja Bulgarian osalta myös järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Koska Suomella ei ole vastaavaa omaa seurantamahdollisuutta, tekee Suomi arvionsa maiden edistymisestä tarvittavassa lainsäädäntö ja toimeenpanotyössä komission valmistelemien raporttien pohjalta. Komissio on raportoinut neuvostolle puolivuosittain maiden edistymisestä. Edelliset seurantaraportit julkaistiin 8. helmikuuta 2012. Komission 5vuotisarviot kuvaavat maiden edistyneen tarkasteluaikana. On kuitenkin huomioitava, että eteneminen on ollut tempoilevaa eikä poliittinen sitoutuminen ole ollut johdonmukaista. Komissio päätteleekin, että CVM on ollut muutoksia liikkeellä pitävä voima. Raportit osoittavat, että vaikka maat ovat edistyneet puutteiden korjaamisessa, on olemassa epävarmuutta saavutusten peruuttamattomuudesta ja kestävyydestä sekä jäljellä olevien CVM:n puitteissa asetettujen kriteerien täyttämisessä. Tämän vuoksi CVMprosessia on syytä jatkaa, kunnes tavoitteet on tyydyttävällä tavalla täytetty. On huomattavaa, ettei Romanialta ja Bulgarialta edellytetä korkeampien standardien saavuttamista kuin mitä muissa EU:n jäsenmaissa on. Komission mukaan Romaniassa on CVM:n viiden vuoden voimassaolon aikana saavutettu edistystä monella eri alueella (mm. rikos ja siviililain sekä prosessilainsäädännön uudistus, kansallisen korruptiontorjuntaviraston DNA:n ja viranomaisten lahjomattomuutta valvovan viraston ANI:n toiminta, korruptionvastaisen strategian laatiminen). Romaniassa oikeuslaitos on pystynyt EU jäsenyyden myötä parantamaan asteittain itsenäisyyttään. Syyttäjät ja tuomarit ovat onnistuneet vahvistamaan omaa ammatillista osaamistaan ja lisäämään kansalaisten luottamusta. Suurimmaksi osaksi oikeusalan ammattilaiset tukevat oikeuslaitosreformin konseptia ja näkevät sen hyödyt. Komission mukaan uudistukset eivät kuitenkaan olisi toteutuneet ilman maan ulkopuolelta tulevaa painetta, mikä asettaa kyseenalaiseksi uudistusten kestävyyden ja peruuttamattomuuden. Komission mukaan monilla osaalueilla Romaniassa tarvitaankin vielä edistystä. Maailmanpankki on tutkinut Romanian julkista hallintoa ja todennut sen olevan EU:n tehottomin. Korruptio on edelleen vakava ongelma verohallinnossa, koulutuksessa, terveydenhuollossa ja infrastruktuurihankkeissa. Korruptionvastaisessa työssä Romanian tulee varmistaa, että korruptiontorjuntaviraston (DNA) tuloksellinen toiminta jatkuu myös uuden johdon valinnan jälkeen. Yli 90 % romanialaisista kokee korruption merkittävänä yhteiskunnallisena ongelmana ja 2/3 väestöstä katsoo tilanteen huonontuneen viimeisen kolmen vuoden aikana. Laajalle levinneen ongelman muodostavat epäjohdonmukainen oikeuskäytäntö, tehottomat oikeudenkäyntiprosessit ja täytäntöönpanon vaikeudet. Korkeimman oikeusneuvoston tulee pyrkiä lisäämään yhteiskunnan luottamusta oikeuslaitoksen riippumattomuuteen vahvistamalla kurinpidollisia toimia oikeuslaitoksen sisällä, esimerkiksi luomalla viraltapidättämismenettely. Oikeuslaitoksen keskeisenä ongelmana voidaan pitää myös liian suurta työmäärää, mutta välineitä tilanteen ratkaisemiseksi ei ole oikeuslaitokselle annettu. Kokonaisuutena oikeuslaitoksen uudistusten edistyminen on ollut hajanaista.
4(6) Romaniassa otettiin kuluvana kesänä huolestuttavia takaaskeleita erityisesti laillisuusperiaatteen kunnioittamisen suhteen. Pääministeri Pontan (PSD) uusi hallitus teki nopeassa tahdissa useita päätöksiä, joiden johdosta komissio ilmaisi vakavan huolensa maan poliittisesta kehityksestä sekä oikeusvaltioperiaatteiden ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden kunnioittamisesta. Näiden takaaskelien vuoksi komissio myös osin kyseenalaistaa CVMraportissa Romaniassa viiden vuoden aikana tapahtuneen edistyksen sekä tehtyjen uudistusten kestävyyden. Kesän poliittiset tapahtumat huomioiden raportti kehottaa suosituksissaan Romaniaa kiireellisesti puuttumaan erityisesti laillisuusperiaatteen noudattamiseen sekä oikeuslaitoksen riippumattomuuteen liittyviin ongelmiin. Romanian tulee myös osoittaa, että uudistusprosessi on sekä kestävä että peruuttamaton. Uudistusten läpiviemisen ei tulisi olla riippuvaista CVMprosessin tuomasta ulkoisesta paineesta. Romanian hallituksen tulee kunnioittaa perustuslakituomioistuimen toimivaltaa ja päätöksiä. Hallituksen tulee myös nimittää puoluerajat ylittävää tukea nauttiva oikeusasiamies sekä varmistaa valtakunnansyyttäjän ja korruptiontorjuntaviraston johtajan avoin nimittämismenettely. CVMraportin yleiset suositukset ja kesäheinäkuun poliittiset tapahtumat huomioiden onkin tärkeää, että komissio julkaisee seuraavan Romanian toimia koskevan CVMraportin jo loppuvuonna 2012. Bulgaria on edistynyt CVMmekanismin tarkasteluaikana erityisesti lainsäädännön uudistamisessa ja uusien tarvittavien rakenteiden perustamisessa. Rikoksella hankitun omaisuuden menettämistä koskeva lainsäädäntö on uudistettu. Korruptionvastaisten toimien vahvistamiseksi on luotu korkean tason kansallinen koordinaatioelin, joka valvoo korruptionvastaisen strategian ja toimintasuunnitelman toteuttamista. Bulgariassa on myös ensimmäistä kertaa alettu toteuttaa riippumatonta tuomioistuin ja syyttäjälaitosvalvontaa, annettu suosituksia tuomioistuinhallinnosta ja otettu tiukempi linja kurinpidollisissa toimissa. Kansalaisyhteiskunnan ja tuomarien ammattiyhdistysten osallistuminen lainsäädännön uudistuksiin on tärkeä saavutus. Lainsäädännössä on kuitenkin vielä aukkoja, muun muassa rikoslain uudistaminen on kesken, mutta yleisesti ottaen uudistuksissa ollaan siirtymässä toimeenpanovaiheeseen. Oikeuslaitoksen osalta korkein oikeusneuvosto (Supreme Judicial Council) ei ole vielä ottanut täysin sitä roolia, joka sille oikeuslaitoksen kokonaisvaltaisen johtamisen vuoksi kuuluisi. Järjestäytyneen rikollisuuden ja korruptionvastaisen toiminnan osalta tarvitaan lisätoimia, sillä lainvoimaisten tuomioiden määrä on edelleen kokonaisuudessaan melko vähäinen. Bulgarian tulisi jatkossa toimia aktiivisemmin komission suositusten toteuttamiseksi monilla osaalueilla. Oikeuslaitoksen vastuullisuuden ja tehokkuuden näkökulmasta eivät suoritetut uudistukset ole johtaneet merkittäviin parannuksiin. Oikeusprosesseja tulee tehostaa niin, että käsittelyajat eivät venyisi. Nimitys ja ylenemispolitiikka tuomioistuinlaitoksessa ei ole läpinäkyvää eikä perustu meriitteihin. Lainkäytön parantamispyrkimykset vaikuttavat usein pinnallisilta eikä niillä ole vielä ollut konkreettista vaikutusta tärkeiden oikeustapausten tuloksiin. Tuomioistuinlaitoksen itsenäisyys herättää edelleen kysymyksiä. Vaikeudet heijastelevat rakenteellisia ja organisatorisia heikkouksia, mikä osoittaa, että kokonaisuutena Bulgariassa tarvitaan vahvempaa sitoutumista uudistuksiin. Valtakunnansyyttäjän ja korkeimman kassaatiotuomioistuimen puheenjohtajan tulevat valinnat osoittavat onko korkein oikeusneuvosto valmis ottamaan sille perustuslaissa tarkoitetun roolin. Rikoksella hankitun omaisuuden selvittämistä ja takavarikointia käsittelevän komission (Asset Forfeiture Commission) jäsenet tulisi nimittää puolueettomalla ja avoimella menettelytavalla. Korruption torjunnassa tulisi hyödyntää aiemmista oikeustapauksista saatuja kokemuksia poliisin, syyttäjän ja oikeuslaitoksen toiminnan parantamiseksi.
5(6) Komission mukaan Bulgaria lähestyy CVM:ssa määriteltyjä tavoitteita edellyttäen, että se vastakin tehostaa ja syventää jo tekemiänsä uudistuksia. Komissio on ilmoittanut seuraavansa tarkkaan Bulgarian tilannetta, mutta julkaisee maata koskevan seuraavan varsinaisen raportin vasta loppuvuodesta 2013. Suomi pitää kuitenkin toivottavana, että komissio antaisi suullisen tilannekatsauksen Bulgarian etenemisestä Romanian kirjallisen raportin yhteydessä kuluvan vuoden lopulla. Kansallinen käsittely: Eduskuntakäsittely: EUministerivaliokunta 31.8.2012 Käsittely Euroopan parlamentissa: Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset: Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: CVMmekanismilla ei ole ajallista takarajaa. 18.7.2012 julkaistuissa viisivuotisraporteissa komissio arvioi ensimmäistä kertaa, että maat ovat selkeästi lähestyneet CVM:n tavoitteiden saavuttamista. Edellisissä Bulgarian ja Romanian CVMraporteissa 8.2.2012 komissio arvioi molemmissa maissa tapahtuneen edistystä. Romaniassa oli raportin mukaan tehty lukuisia uudistuksia korruption torjuntaa ja oikeuslaitoksen kehittämistä koskeneiden komission suositusten täyttämiseksi. Myös Bulgariassa oli edistytty sitoumusten täyttämisessä. Raportit totesivat, että valtioiden tuli jatkaa työtä useilla alueilla vakuuttavien tulosten osoittamiseksi, joista komissio heinäkuussa 2012 julkaisee viisivuotisraportit. Romanialle ja Bulgarialle tärkeä EUkysymys maiden Schengenjäsenyys on OSAneuvoston asialistalla 20.9.2012.
6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Romania, Bulgaria OM, SM, UM, VNEUS EUE, OKM, TEM, TPK, VM