Pohjois-Vuosaaren asuntoalueen rakentamisen vaikutukset Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura 2000 -alueeseen Esa Lammi & Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Kesäkuu 2006
Pohjois-Vuosaaren asuntoalueen rakentamisen vaikutukset Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura 2000 -alueeseen Sisällys 1. Johdanto...2 2. Pohjois-Vuosaaren asemakaava-alue...2 3. Selvityksen perusteet ja aineisto...3 3.1. Tarkasteltavan alueen rajaus...3 3.2. Aineisto...4 4. Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura 2000 -alue...4 5. Luontodirektiivin luontotyypit Natura-alueella...5 6. Luontodirektiivin ja lintudirektiivin lajit ja muut tärkeät lajit Natura-alueella...7 7. Asuntoalueen rakentamisen välittömät vaikutukset...7 7.1. Luontodirektiivin luontotyypit...8 7.2. Lintudirektiivin liitteen I linnut...8 7.3. Luontodirektiivin liitteen II lajit...9 7.4. Muut tärkeät kasvi- ja eläinlajit...9 8. Välilliset vaikutukset...10 8.1. Luontodirektiivin luontotyypit...11 8.2. Lintudirektiivin liitteen I linnut...12 8.3. Luontodirektiivin liitteen II lajit...13 8.4. Muut tärkeät kasvi- ja eläinlajit...13 8.5. Maankäyttövaihtoehtojen erot...14 9. Natura-alueelle kohdistuvien hankkeiden yhteisvaikutus...14 10. Vaikutusten lieventäminen...15 11. Yhteenveto...16 12. Lähdeaineisto...17 1
1. Johdanto Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee asemakaavaa uutta asuinaluetta varten Pohjois-Vuosaareen. Suunnittelualueeseen kuuluu Niinisarentien ja Kallvikintien pohjoispuolella sijaitseva metsäalue sekä Niinisaarentien ympäristö. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitseva Mustavuoren Porvarinlahden luonnonsuojelualue kuuluu useasta erillisestä alueesta muodostuvaan Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura 2000 -alueeseen (F10100065). Tässä selvityksessä arvioidaan, heikentääkö asuntoalueen rakentaminen Natura-alueen suojeluarvoja joko yksinään tai yhdessä muiden Natura-alueeseen kohdistuvien hankkeiden kanssa. Arvion hankkeen vaikutuksesta Natura-alueen suojeluarvoihin ovat tehneet Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston toimeksiannosta Esa Lammi ja Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:stä. 2. Pohjois-Vuosaaren asemakaava-alue Pohjois-Vuosaaren asemakaava-alue sijaitsee Niinisaarentien pohjoispuolella. Alue rajoittuu lännessä Mellunmäen luhtaan, pohjoisessa Mustavuoren luonnonsuojelualueeseen ja suurjännitelinjaan, idässä Mustavuoreen johtaviin vanhoihin tykkiteihin sekä läheiseen Vuosaaren huipun alueeseen (entinen kaatopaikka ja täyttömaa-alue). Etelässä kaava-alue ulottuu hieman Niinisaarentien eteläpuolella Keski-Vuosaaren asuntoalueen pohjoisreunaan (liite 1). Kaava-alue on virkistyskäytössä ja metsätalouskäytössä olevaa metsää, jossa on kallioalueita, kangasmetsää ja metsäisiä soita. Alueen luonnonoloja on selvitetty vuonna 2002. Alueelta on rajattu neljä paikallisesti arvokasta luontokohdetta: luonnontilainen räme, Mellunmäen luhdan lehtomainen itärinne, linnustollisesti arvokas korpi ja Helsingissä harvinaisten kasvien kasvupaikka (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2003). Suunnittelualueen läntinen kallioselänne on mukana Uudenmaan arvokkaiden kallioalueiden luettelossa (Husa & Teeriaho 2004). Suunnittelualueen pinta-ala on 54 hehtaaria. Alueelle on suunniteltu yleiskaavan mukaisesti noin 2000 asukkaan pientaloaluetta. Asemakaavaa varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 23.4.2006) ja kaksi maankäyttövaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan kaava-alueen keskiosaan sijoittuvan rakentamisen osalta. Rakennettava pinta-ala on n. 18 ha (vaihtoehto 1; liite 2) tai n. 19 ha (vaihtoehto 2, liite 3). Liikennöinti alueelle johdetaan Niinisaarentien kautta. Rakennettavan alueen ulkopuolelle ei tule uusia tieyhteyksiä. Molemmissa vaihtoehdoissa kaava-alueen reunaosat säilyvät virkistyskäytössä. Rakennettavalle alueelle jätetään lisäksi kaksi puistomaista reittiä, joista toinen johtaa Mustavuoren, toinen Mellunmäen luhdan suuntaan. Reitit sijaitsevat nykyisten ulkoilureittien kohdalla. Mellunmäen luhdalle viettävä lehtorinne ja suunnittelualueen pohjoisosa osoitetaan molemmissa vaihtoehdoissa virkistyskäyttöön. Alueen virkistysreitit, joita käytetään myös latuina, säilyvät pääosin nykyisillä 2
paikoillaan. Uusia ulkoilureittejä ohjataan Vuosaaren huipun (entinen kaatopaikka) suuntaan asuntoalueen itäpuolelle. Lähiympäristön virkistyskäyttöä on tarkasteltu Pohjois-Vuosaaren virkistysalueiden suunnitelmassa (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2006). Asemakaavaalueeseen rajoittuvalle Vuosaaren huipun alueelle on suunniteltu monipuolinen ulkoilureitistö, joka yhdistää Vuosaaren huipun virkistysalueen Vartiokylänlahdelle, Vuosaaren liikuntapuistoon ja Uutelaan suuntautuviin virkistysreitteihin. Vuosaaren sataman ja ympäristön asemakaavassa on varattu Pohjois-Vuosaareen 120 hehtaaria virkistys- ja maisemanhoitoaluetta ja 73 hehtaaria luonnonsuojelualuetta. Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-alue (liite 7) ulottuu hieman kaava-alueen luoteiskulman puolelle, mutta jää muualla keskimäärin noin 200 metrin etäisyydelle kaava-alueen reunasta. Natura-alueen raja poikkeaa kaava-alueen kohdalla hieman Mustavuoren Porvarinlahden luonnonsuojelualueen rajasta (liite 1). Osa Porvarinlahden perukasta ei myöskään ole mukana luonnonsuojelualueessa. Vahvistamattomassa Mustavuoren lehdon hoito- ja käyttösuunnitelmassa (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2004a) luonnonsuojelualueen rajaa ehdotetaan muutettavaksi noudattamaan Natura-alueen rajaa. Rakennettavan alueen ja luonnonsuojelualueen välissä on koko matkan 110 kv:n voimalinja, jonka kohdalla on noin 30 metrin levyinen, vaikeakulkuinen puuton aukea. Luonnonsuojelualueelle ja Natura-alueelle johtaa kaava-alueelta kaksi vilkkaasti käytettyä ulkoilureittiä, joissa on talvisin valaistut ladut. 3. Selvityksen perusteet ja aineisto Luonnonsuojelulaki edellyttää Natura 2000 -alueen luonnonarvoja mahdollisesti heikentävän hankkeen toteuttajalta tai suunnitelman laatijalta arviota hankkeen vaikutuksesta Natura-alueen suojeltaviin luontotyyppeihin ja lajeihin. Natura-arviointi voidaan tehdä kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan arvioinnin tarvetta, eli sitä, heikentääkö hanke todennäköisesti merkittävästi Natura 2000 -alueen luonnonarvoja. Jos ensimmäisen vaiheen arvioinnissa päädytään siihen, että merkittävä heikentyminen on todennäköistä, on tehtävä varsinainen, luonnonsuojelulain 65 :n ja 66 :n mukainen Natura-arviointi. Tämä selvitys on ensimmäisen vaiheen arviointi, jossa tarkastellaan heikentääkö Pohjois-Vuosaaren asuntoalueen rakentaminen todennäköisesti merkittävästi Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura 2000 -alueen suojeluarvoja. Molempien maankäyttövaihtoehtojen vaikutuksia tarkastellaan erikseen siltä osin kuin eroavat toisistaan. 3.1. Tarkasteltavan alueen rajaus Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-alueen pinta-ala on 355 hehtaaria. Alue koostuu useasta kohteesta, joista Mustavuori Porvarinlahden perukka ja Porvarinlahden eteläranta (yhteensä n. 115 ha) sijaitsevat kaava-alueen lähellä. Mustavuori ja Porvarinlahden perukka ovat samaa metsäaluetta kuin Poh- 3
jois-vuosaaren asemakaava-alue. Satamarata erottaa Porvarinlahden etelärannan Porvarinlahden perukasta. Kauempana sijaitseviin Natura-alueen kohteisiin pääsee kaava-alueelta ainoastaan Porvarinlahden yli johtavaa kävelysiltaa pitkin tai maanteitse Itäväylän kautta. Tämän vuoksi arviossa tarkastellaan asuntoalueen vaikutuksia pelkästään Mustavuoren Porvarinlahden alueeseen. Alueesta osa sijaitsee Helsingin ja osa Vantaan puolella. 3.2. Aineisto Mustavuoren Porvarinlahden alueella on tehty useita kasvillisuusselvityksiä. Alueen putkilokasvilajisto ja sammallajisto tunnetaan melko hyvin (Pääkaupunkiseudun yhteistyövaliokunta 1985, Väre 1988). Vantaan puolelta tuoreimmat kasvillisuustiedot ovat 1980-luvulta. Helsingin puolelta on taltioitu runsaasti tuoreempaakin kasvillisuus- ja eläimistötietoa Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmään. Broändan purolaakson luontoselvityksen (SITO/Enviro 2000) osana Mellunmäen luhdalta (pohjoispää Natura-aluetta) tehtiin kasvillisuus ja linnustoselvitys. Mustavuoren Porvarinlahden luonnonoloja ja Natura-luontotyyppien esiintymistä on tarkasteltu myös Mustavuoren alueen ja Porvarinlahden etelärannan hoito- ja käyttösuunnitelmissa (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2004a, b). Mustavuoren linnustoa on tutkittu 1980-luvulla (Solonen & Saarikko 1987), 1990-luvulla (Rossi & Kuitunen 1997, Helsingin ympäristökeskus 2002) sekä vuosina 2002 2005 Vuosaaren sataman linnustoseurannan yhteydessä (Yrjölä & Koivula 2003, Yrjölä 2003). Natura-alueen priorisoiduista luontotyypeistä on tehty selvitys vuonna 1999 (Kurtto & Helynranta 1999). Kaava-alueen länsipuolella sijaitseva Mellunmäen luhta (Mellunmäen niitty) on todettu arvokkaaksi luontokohteeksi (Helsingin kaupungin ympäristökeskus 2002). Luhdan pohjoispää kuuluu Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-alueeseen. Pohjois-Vuosaaren asuntoalueen rakentamisen vaikutuksia Natura 2000 -alueeseen on arvioitu aiemmin Fallpakan alueen asemakaavan laatimisen yhteydessä (SITO/Enviro 2000) sekä Helsingin yleiskaava 2002 -ehdotuksen laatimisen yhteydessä (Ympäristötutkimus Oy Metsätähti 2002). Suunnittelualueen luonnonoloja on selvitetty Pohjois-Vuosaaren asuntoalueen ja Vuosaaren golfkentän pohjoispuolisen alueen luontoselvityksessä vuonna 2002 (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2003). 4. Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura 2000 -alue Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura 2000 -alue koostuu neljästä erillisestä osasta (liite 7), jotka sijaitsevat Helsingin, Vantaan ja Sipoon rajaalueilla. Alueet ovat Mustavuoren (64 ha), Porvarinlahden (75 ha), Labbackan (45 ha) ja Kasabergetin (24 ha) ja muodostama kokonaisuus sekä Sipoon puolella sijaitsevat merenlahdet Bruksviken (28 ha), Torpviken (21 ha) ja Kapellviken (98 ha). Natura-alue on suojeltu sekä lintudirektiivin että luontodirektiivin perusteella. 4
Mustavuorelta Porvarinlahden perukkaan ulottuvan alueen Helsingin puoleiset osat on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Natura-alue on luonnoltaan monipuolinen. Siihen kuuluu mm. matalia merenlahtia, rantaluhtia ja -niittyjä sekä kallioalueita ja lehtoja. Porvarinlahti, Bruksviken, Torpviken ja Kapellviken ovat tärkeitä kosteikkolintujen pesimisalueita ja muutonaikaisia levähdyspaikkoja. Lintuvesiensuojeluohjelmassa (Komiteanmietintö 1981) kohteet on niputettu yhteen ja luokiteltu pesimälinnustonsa perusteella kansainvälisesti merkittäviksi. Mustavuoren Kasabergetin alue muodostuu kallioisista mäistä, joiden rinteillä on lehtoja. Kallioalueiden välisessä painanteessa sijaitseva Porvarinlahti jakaa alueen kahteen osaan: eteläpuolella on Mustavuori ja pohjoispuolella Labbackan ja Kasabergetin kallioalueet. Mustavuoren lehto on pääkaupunkiseudun edustavimpia lehtoja ja valtakunnallisestikin merkittävä lehtoalue. Porvarinlahti on kapea, rehevä merenlahti, jonka perukka on kasvanut miltei kokonaan umpeen. Lahden keskija itäosassakin on avovettä melko kapealti, sillä rantoja reunustaa leveä ruovikko. Porvarinlahden yli Labbackan puolelle pääsee perukan suulla sijaitsevan kävelysillan kautta. Mustavuoren luonnonsuojelualueen sekä Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-alueen kiilamainen lounaisosa kattaa osan Mellunmäen luhtaalueesta. Mellunmäen luhta muodostaa laajahkon niitty-, pensaikko- ja avoluhtaalueen, joka on säilynyt kosteana vanhan maanviljelyksen aikaisista ojituksista huolimatta. Luhdan kasvillisuus on vaihtelevaa: keskiosa on avoluhtaa, reunat luhtaniittyä ja pensaikkoluhtaa. Mustavuoren puoleinen reuna on pääosin lehtoa. Ojitukset ovat lisänneet pensaikkoluhdan alaa ja voimistaneet luhdan reunaosien metsittymistä, mutta avoluhdan kasvillisuustyypit ovat säilyneet hyvin. Alueella kasvaa runsaasti mm. Helsingissä harvinaista pikkumataraa. Pohjoispäässä Broändanpuron metsittyneellä varrella kasvaa korpialvejuurta, joka on löydetty Helsingistä vain kolmesta paikasta. 5. Luontodirektiivin luontotyypit Natura-alueella Suomessa esiintyy 69 EU:n luontodirektiivin liitteessä I mainittua luontotyyppiä (Airaksinen & Karttunen 1998). Näistä 14 on priorisoituja eli ensisijaisesti suojeltavia. Priorisoidut luontotyypit ovat vaarassa hävitä EU:n alueelta, ellei niiden suojeluun kiinnitetä erityistä huomiota. Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-alueella esiintyy yhdeksää luontodirektiivin luontotyyppiä, joista puustoiset suot ja boreaaliset metsäluhdat ovat ensisijaisesti suojeltavia (Uudenmaan ympäristökeskus 1998). Muut alueelta tavattavat luontotyypit ovat vaihettumissuot ja rantasuot, boreaaliset lehdot, kalkkikalliot, alavat niitetyt niityt, kosteat suurruohoniityt sekä laajat matalat lahdet. Ensisijaisesti suojeltavien luontotyyppien esiintyminen Natura-alueella on selvitetty melko tarkoin (Kurtto & Helynranta 1999). Muiden Natura-luontotyyppien esiintymisalueet on rajattu kartoille Mustavuoren Porvarinlahden ja Porvarinlahden etelärannan luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2004a, b). Suunnitelmat kattavat pelkästään Helsingin 5
puolella sijaitsevat alueet. Vantaan puolelta on selvitetty ainoastaan ensisijaisesti suojeltavien luontotyyppien esiintyminen. Seuraavassa esitellään Mustavuoren Porvarinlahden alueelta tavattavat luontodirektiivin luontotyypit. Puustoiset suot. Puustoiset suot kuuluu ensisijaisesti suojeltaviin luontotyyppeihin. Puustoiset suot -luontotyyppiä on Mustavuoren alueella kaikkiaan 12 paikassa (liite 4; Kurtto & Helynranta 1999). Suurin osa soista sijaitsee kalliomaaston painanteissa. Kohteista viisi sijoittuu Natura-alueen etelärajan tuntumaan lähelle Pohjois-Vuosaaren kaava-aluetta. Metsäalueen suot ovat pääosin ruoho- ja heinäkorpea, metsäkortekorpea ja kangaskorpea. Mellunmäen luhdan itäreunassa sijaitseva puustoinen suo on luhtaista ruoho- ja heinäkorpea. Boreaaliset metsäluhdat. Boreaaliset metsäluhdat kuuluu ensisijaisesti suojeltaviin luontotyyppeihin. Boreaalisia metsäluhtia on kolme pientä kuviota Porvarinlahden perukassa (liite 4; Kurtto & Helynranta 1999). Niiden pääpuulajit ovat tervaleppä ja harmaaleppä. Maapohja on hyvin märkää, rimpipintaista ja luhtakasvien osuus kenttäkerroksessa on huomattava. Vaihettumissuot ja rantasuot. Suurin osa Mellunmäen luhdasta kuuluu vaihettumissuot ja rantasuot -luontotyyppiin (Sito ja Enviro 2000), joka jatkuu Naturaalueen eteläpuolelle (liite 5). Porvarinlahdella vaihettumis- ja rantasoiksi voidaan lukea pensaikkoluhdat, ruoho- ja heinäluhdat sekä ruokoluhdat. Ne muodostavat Porvarinlahden maatunen perukan ympäri kiertävän vyöhykkeen. Boreaaliset lehdot. Lehtoja on Mustavuoren luonnonsuojelualueella Helsingin puolella neljässä eri kohdassa. Lehtokuviot sijaitsevat Porvarinlahden rantaalueilla ja Mustavuoren itärinteellä, josta ne jatkuvat Vantaan puolelle lähes koko Mustavuoren kiertävänä rinnelehtona. Mellunmäen luhdalle viettävässä rinteessä tai Natura-alueen asemakaavan puoleisissa osissa ei ole lehtoja. Alavat niitetyt niityt. Porvarinlahden perukan itärannan rinneniityt kuuluvat alavat niitetyt niityt -luontotyyppiin. Aluetta on laidunnettu 1980-luvulle asti (Väre 1988). Kosteat suurruohoniityt. Kosteaan suurruohoniittyyn kuuluvaa luontotyyppiä on Porvarinlahden perukan ranta-alueilla kapeana, vain muutaman metrin levyisenä vyöhykkeenä rantapajukon tai -puuston ja ruokoluhdan välissä. Huomattava osa Porvarinlahden suurruohoniityistä on ruovikoituneita. Järviruo osta vapaita, luontodirektiivin luontotyypin kriteerit (Airaksinen & Karttunen 2001) täyttäviä suurruohoniittyjä on Porvarinlahden perukan itärannalla. Kalkkikalliot. Mustavuoren alueella on kalkkijuonteisia kallioita. Kalkkikalliokasvillisuutta on Vantaan puolella, jossa sen esiintymistä ei ole kartoitettu sekä muutamin paikoin Pohjois-Vuosaaren asemakaava-alueen tuntumassa Naturaalueen ulkopuolella (liite 5). Laajat matalat lahdet. Porvarinlahden avovesialue kuuluu laajat matalat lahdet -luontotyyppiin. 6
6. Luontodirektiivin ja lintudirektiivin lajit ja muut tärkeät lajit Natura-alueella Luontodirektiivin liitteen II lajeista Mustavuorelta on löydetty korpihohtosammalta, jota ei ole viime vuosikymmeninä tavattu muualta Uudeltamaalta. Korpihohtosammalesta on kaksi museonäytettä Mustavuorelta, vuosilta 1965 ja 1979. Tarkka löytöpaikka ei selviä näytetiedoista. Toinen näytteistä on kerätty Helsingin ja toinen Vantaan puolelta. Helsingin näyte on lahokannolta korpikuusikosta ja Vantaan näyte kostean metsämaaston kalkkikivikanjonista (Uudenmaan ympäristökeskus 1998). Lajia on etsitty myöhemminkin, mutta tuloksetta. Lajille sopivaa elinympäristöä on alueella edelleen tarjolla (Syrjänen 2001). Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-alueen tietolomakkeissa mainitaan kahdeksan pesivää lintudirektiivin liitteen I lajia. Näistä kolme tavattiin Mustavuoren Porvarinlahden alueelta kesän 2002 lintulaskennoissa. Lajit olivat ruisrääkkä, pyy ja pikkulepinkäinen (Yrjölä & Koivula 2003). Kesällä 2003 lintudirektiivin lajeista havaittiin lisäksi pikkusieppo (Yrjölä 2003). Luhtahuitti on tavattu aiemmin sekä Mellunmäen luhdalta että Porvarinlahden perukasta. Lomakkeella mainitsemattomista lintudirektiivin lajeista palokärki elää alueella. Natura-tietokannassa mainitaan lisäksi neljä lintulajia, 19 putkilokasvilajia, yksi sammallaji, kaksi jäkälälajia, viisi kääpälajia ja yksi hyönteislaji. Mainituista lintulajeista (lapasorsa, pikkutikka, pyrstötiainen ja viiksitimali) lapasorsa pesi kesällä 2002 Porvarinlahden itäosassa. Tietokannassa nimetyt putkilokasvilajit kasvavat joko Mustavuoren alueella (pähkinäpensas, haisukurjenpolvi, kalliohatikka, mukulaleinikki, lehtokielo, korpinurmikka, tesmayrtti, tummaraunioinen, liuskaraunioinen, ukontulikukka, kartioakankaali, ketokäenminttu, keltavuokko, lehtosinijuuri, isokäenrieska ja hietaorvokki) tai Porvarinlahdessa (merinäkinruoho, pohjanlumme ja pyörösätkin). Sammalista ja jäkälistä kenosammal ja nappirustojäkälä kasvavat Mustavuoressa. Käävistä neljän tiedetään kasvavan Mustavuoren lehdossa (rusokääpä, poimukääpä, vuotikankääpä ja aarnikääpä), yhden lajin (välkkyludekääpä) tarkkaa löytöpaikkaa ei tiedetä. Hyönteisistä mainitaan ruokoyökkönen, jolle Porvarinlahden perukan maatuneet ruovikot ovat soveliasta elinympäristöä. 7. Asuntoalueen rakentamisen välittömät vaikutukset Ympäristövaikutuksia arvioitaessa vaikutukset voidaan tarkastelun jäsentämiseksi jakaa välittömiin ja välillisiin vaikutuksiin (YVA-laki 468/1994). Välittömät vaikutukset ovat alueen rakentamisesta suoraan aiheutuvia muutoksia suojelun perusteina olevien luontotyyppien pinta-alaan tai luonnonoloihin sekä suojelun perusteina olevien lajien elinoloihin. Välilliset vaikutukset ovat toissijaisia vaikutuksia, jotka aiheutuvat esim. alueen lisääntyvästä käytöstä tai melusta. Vaikutuksia on tarkasteltava luontotyyppi- ja lajikohtaisesti. Tarkastelukohteena ovat Natura-lomakkeella mainitut luontotyypit ja lajit. Jos Natura-alueelle ei osoiteta rakentamista tai rakentaminen ei vaikuta luontotyyppien ja lajien elinympäris- 7
töihin, on todennäköistä, että rakentaminen ei välittömästi vaikuta suojelun perusteisiin. Pohjois-Vuosaaren asemakaava-alue sijaitsee lähes kokonaan Natura-alueen ulkopuolella. Kapea kaistale Natura-aluetta on kaava-alueen puolella kaava-alueen luoteiskulmassa. Kaava-alueen pohjoisrajalta on matkaa Natura-alueelle noin 200 300 metriä. Välialue on virkistys- ja metsätalouskäytössä olevaa metsämaata, jonka käyttö säilyy entisenä. Kaava-alueen luoteiskulma sijaitsee Natura-alueen rajalla, mutta sinne ei osoiteta rakentamista. Kaava-alueelta ei johdeta uusia ulkoilureittejä Natura-alueelle. Liikennöinti kaava-alueelle tapahtuu molemmissa maankäyttövaihtoehdoissa eteläpuolitse Niinisaarentieltä. Natura-alueen lähelle ei rakenneta uusia teitä. Suunnitellun rakentamisalueen pohjoisraja ulottuu maankäyttövaihtoehdossa 2 noin 150 metriä lähemmäksi Natura-aluetta kuin Yleiskaavan 2002:n rajaus. Rakentamisalueen ja Natura-alueen väliin jää edelleen suojavyöhyke. Siihen kuuluvat nykyinen ulkoilureitti reunametsineen, hankalakulkuinen voimalinja-alue sekä voimalinjan ja rakentamisalueen väliin jäävä vähintään 30 metriä leveä suojametsä. Asemakaavan asukaslukutavoite on sama kuin yleiskaavassa. Maankäyttövaihtoehtojen vaikutukset Natura-alueeseen ovat samankaltaisia. Asemakaavan toteutuminen ja sen vaatimat tiejärjestelyt eivät pienennä Natura 2000 -alueen pinta-alaa. 7.1. Luontodirektiivin luontotyypit Pohjois-Vuosaaren suunnitellun asuntoalueen ja Natura-alueen välissä sijaitsee voimajohtolinja, jonka puuton aukea on noin 30 metrin levyinen. Lähimmät rakennuspaikat tulevat maankäyttövaihtoehdossa 1 runsaan sadan metrin ja vaihtoehdossa 2 noin 30 metrin päähän voimalinja-aukean eteläpuolelle (liitteet 5 ja 6). Voimalinjan pohjoispuolella Natura-alueen ja voimalinjan välissä on virkistys- ja metsätalouskäytössä olevaa metsää, johon ei osoiteta uutta rakentamista. Kaava-aluetta lähimmät puustoiset suot sijaitsevat Natura-alueen etelärajalla, pieneltä osin Natura-alueen ulkopuolella. Suot sijaitsevat kalliopainanteissa hieman korkeammalla merenpinnasta kuin rakennettava alue. Yksi puustoisista soista sijaitsee Mellunmäen luhdan itäreunassa lähellä asemakaava-alueen pohjoisrajaa. Kaava ei välittömästi vaikuta puustoiset suot -luontotyypin säilymiseen Naturaalueella. Muut Natura-luontotyypit (s. 5 6). Muihin Natura-luontotyyppeihin kuuluvat kohteet sijaitsevat kauempana rakennettavalta alueelta kuin lähimmät puustoiset suot, joko Mustavuoren Vantaan puoleisessa osassa tai Porvarinlahden perukan alueella. Kaavan toteutumisella ei ole muihin Natura-luontotyyppeihin välittömiä vaikutuksia. 7.2. Lintudirektiivin liitteen I linnut Mustavuoren Porvarinlahden alueelta tavatuista lintudirektiivin lajeista ruisrääkkä ja pikkulepinkäinen ovat esiintyneet Mellunmäen luhdan länsipuolisella 8
niityllä lähellä Itäväylää. Luhtahuitti on tavattu aiemmin sekä Mellunmäen luhdalta että Porvarinlahden perukasta. Asemakaava-alueella ei ole näille avomaa- ja kosteikkolinnuille sopivaa ympäristöä. Alueen merkittävimmät metsälintulajit ovat pyy, palokärki ja pikkusieppo. Pyy viihtyy kosteapohjaisissa, kuusivaltaisissa, koivua ja leppää kasvavissa sekametsissä, ja elää koko ikänsä pienellä, usein vain muutaman kymmenen hehtaarin laajuisella alueella. Mustavuoren Porvarinlahden alue on Helsingin viimeisiä pyylle elinalueita. Pyitä on tavattu Mustavuoren länsiosasta sekä Porvarinlahden rannalta. Silmälläpidettäviin lajeihin kuuluvan pikkusiepon reviiri on ollut useana kesänä Mustavuoren itärinteen kuusikossa Helsingin ja Vantaan rajalla. Laji on tavattu myös Porvarinlahden perukan länsirannalta. Palokärki vierailee säännöllisesti ruuanhaussa Mustavuoressa, mutta sen pesimäpaikat sijainnevat Labbackan puolella. Pohjois-Vuosaaren asuinaluetta lähimmät lintudirektiivilajien reviirit ovat Naturaalueella sijainneet Mustavuoren länsirinteellä (pyy) ja itärinteellä (pikkusieppo). Molemmilla paikoille on kaava-alueelta matkaa 300 metriä. Muut lintudirektiivilajien reviirit ja todetut pesäpaikat ovat sijainneet 400 1500 metrin päässä kaava-alueelta. Kaavan toteutumisella ei siten ole välittömiä vaikutuksia lintudirektiivin liitteessä I mainittujen lintulajien esiintymiseen Natura-alueella. Pohjois-Vuosaaren kaava-alueella todettiin kesällä 2002 pyyn reviiri. Alueelta tavattiin myös palokärki (Ympäristösuunnittelu Enviro 2002). Molemmat lajit kuuluvat myös Natura-alueen pesimälinnustoon. Pohjois-Vuosaaren kaava-alueella sijaitseva pyyn reviiri häviää tiiviin, kaupunkimaisen pientaloalueen rakentamisen takia (reviiriin kuuluu mm. linnustollisesti arvokkaaksi rajattu korpialue, kohden nro 9 liitteissä 5 ja 6). Mustavuoren Porvarinlahden alueella on melko paljon pyylle sopivaa ympäristöä. Esimerkiksi kesällä 2002 alueella todettiin kaikkiaan seitsemän pyyreviiriä. Pohjois-Vuosaaren rakentaminen supistaa pyyn elinaluetta eteläosastaan, mutta ei uhkaa pyyn säilymistä Mustavuoren Vuosaaren linnustossa. Palokärjen elinmahdollisuudet Natura-alueella säilyvät rakentamisesta huolimatta, sillä palokärjen reviiri on laaja, joten rakennettava alue kattaa siitä vain pienen osan. Lähin pesälöytö on tiettävästi Vantaan puolelta. 7.3. Luontodirektiivin liitteen II lajit Korpihohtosammal on löydetty Mustavuorelta kahdesti 1960- ja 1970-luvulla. Toinen löydöistä on Mustavuorelta Vantaan puolelta ja toinen Helsingistä Mustavuoren eteläpuolelta. Lajia ei ole etsinnöistä huolimatta tavattu alueelta viime vuosina. Pohjois-Vuosaaren asuntoalueen rakentaminen ei vaikuta välittömästi korpihohtosammalen Natura-alueella mahdollisesti sijaitseviin kasvupaikkoihin. 7.4. Muut tärkeät kasvi- ja eläinlajit Natura-tietokannassa mainitut 19 putkilokasvilajia (sivu 5) kasvavat joko Mustavuoren lehdoissa, kallioilla tai Porvarinlahden vesialueella. Myös kenosammal ja nappirustojäkälä kasvavat Mustavuoressa. Tietokannan neljä kääpälajia (rusokääpä, poimukääpä, vuotikankääpä ja aarnikääpä) ovat myös lehtoalueen 9
lajeja. Lähimmät ruokoyökköselle soveliaat alueet sijaitsevat Porvarinlahden perukan ruokoluhdilla. Lapasorsa on pesinyt Porvarinlahdella. Koska rakentaminen ei ulotu Mustavuoreen lehtoon eikä Porvarinlahden tuntumaan, Pohjois-Vuosaaren asuntoalueen rakentamisella ei ole välittömiä vaikutuksia muiden tärkeiksi mainittujen kasvi-, sieni- ja eläinlajien elinoloihin Naturaalueella. 8. Välilliset vaikutukset Pohjois-Vuosaaren asemakaavan välilliset vaikutukset Natura-alueeseen syntyvät siitä, että kaavassa osoitettu rakentaminen lisää virkistyskäyttöä ja muuta liikkumista Natura 2000 -alueella ja liikkumisesta aiheutuu häiriötä linnustolle ja kasvillisuuden kulumisen takia haittaa muille suojeltaville lajeille ja luontotyypeille. Rakentaminen voi lisäksi vaikuttaa pintavesien kulkeutumisen muuttumisena Mellunmäen luhdan vesitaseeseen. Pohjois-Vuosaaren asuntoalueelle tulee yleiskaavan tavoitteen mukaisesti noin 2000 asukasta. Asuntoalue sijoittuu nykyisin virkistyskäytössä olevalle kaavoittamattomalle alueelle, jonka alasta noin kolmannes jää edelleen vapaaseen virkistyskäyttöön. Kaavoitusperiaatteisiin liittyy virkistysaluesuunnitelma (Kaupunkisuunnitteluvirasto 2006), jossa esitetyillä uusilla ulkoilureiteillä Pohjois-Vuosaaren virkistyskäyttöä pyritään ohjaamaan koilliseen ja itään Vuosaaren huipun suuntaan. Tällöin ulkoilukäyttö ei ohjaudu pelkästään Mustavuoren Porvarinlahden alueelle. Vuosaaren huipulle johtavan tien varteen on kaavoitettu urheilu- ja virkistyspalvelualue ratsastuskoulua varten. Täyttömäen alueelle on suunniteltu monipuolinen ulkoilureitistö, joka yhdistää täyttömäen virkistysalueen Vartiokylänlahdelle, Vuosaaren liikuntapuistoon ja Uutelaan suuntautuviin virkistysreitteihin. Nykyinen hiihto- ja ulkoilureitti Mustavuorella säilyy paikallaan. Asuntoalueen länsipuolitse Natura-alueelle johtava ulkoilureitti säilyy entisellään. Lisäksi yhteys Natura-alueelle Keski-Vuosaaren kerrostaloalueelta säilyy, kun Vuosaaren keskuspuistoa jatketaan pohjoiseen asuntoalueen läpi. Uusia Naturaalueelle johtavia reittejä ei ole kaavassa esitetty. Pohjois-Vuosaaren asuntoalueen rakentaminen pienentää Vuosaaren virkistyskäytössä olevaa metsäaluetta ja lisää Natura-alueen käyttöä ulkoilualueena. Liikuntaviraston arvion mukaan Mustavuoren Helsingin puoleisella alueella käy vuosittain noin 50 000 ulkoilijaa. Alueen käyttö painottuu kevätkuukausiin ja hiihtokaudelle. Pohjois-Vuosaaren asuntoalueen rakentaminen lisää ulkoilijoiden määrää. Ulkoilijoiden määrä kasvanee eniten keväällä ja kesällä, sillä asuntoalue sijaitsee alkukesällä näyttävimmillään olevan lehdon lähellä. Kaava-aluetta lähin Helsingin puolella sijaitseva osa Natura-alueesta kuuluu pääosin Mustavuoren luonnonsuojelualueeseen, jossa on voimassa luonnonsuojelulain 13 :n mukaiset rauhoitussäännöt. Niiden mukaan liikkuminen osoitettujen reittien ulkopuolella on kielletty 1.4. 15.7. välisenä aikana. Vahvistamattomassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2004a) liikku- 10
misrajoitusta esitetään jatkettavaksi 31.7. asti. Jos liikkumisrajoituksia noudatetaan, tämä vähentää asuntoalueen lähellä sijaitsevien luontotyyppien ja kasvillisuuden kulumista ja turvaa linnuston pesimärauhaa. Mustavuoren Vantaan puoleiset osat, mm. arvokkaat lehtoalueet, eivät ole luonnonsuojelualuetta. Vantaan puolella ei ole kulkurajoituksia. Pohjois-Vuosaaren asuntoalueelta on Vantaan Mustavuorelle matkaa ulkoilureittiä pitkin noin 500 metriä, joten asuntoalueen rakentamisesta voi aiheutua välillisiä haittoja Naturaalueen Vantaan puoleisiin osiin. Asuntoalueen rakentamisen välillisiä vaikutuksia Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura 2000 -alueen suojeltaviin luontoarvoihin on hankala tarkoin arvioida. Arviointia vaikeuttaa se, että ulkoilijamäärien kasvua on vaikea ennakoida, se että kaikki ulkoilijat eivät noudata luonnonsuojelualueen rajoituksia sekä se että kaikkien Natura-luontotyyppien rajauksia tai lajien tarkkoja elinpaikkoja Vantaan puolella ei tiedetä. Suojelun järjestäminen Vantaan alueella on toteuttamatta, mikä tuo arviointiin omat vaikeutensa. Seuraavassa välillisiä vaikutuksia arvioidaan lähinnä sen mukaan, miten herkkiä suojeltavat luontotyypit tai lajit ovat maaston kulumiselle ja ihmisten liikkumisesta aiheutuvalle häiriölle. 8.1. Luontodirektiivin luontotyypit Puustoiset suot. Rakentaminen tuo ensisijaisesti suojeltaviin luontotyyppeihin kuuluvien puustoisten soiden lähelle lisää kulkijoita. Alueen puustoiset suot eivät ole märkyytensä ansiosta houkuttelevia ulkoiluympäristöjä. Useimpiin niistä ei johda polkuja. Asuinalueen rakentaminen ei todennäköisesti vaikuta merkittävästi puustoiset suot -luontotyypin kohteisiin. Boreaaliset metsäluhdat. Ensisijaisesti suojeltaviin luontotyyppeihin kuuluvia boreaalisia metsäluhtia on kolme pientä aluetta Porvarinlahden perukassa. Kohteet ovat syrjässä kulkureiteiltä, ja niiden maapohja hyvin märkää ja upottavaa. Pohjois-Vuosaaren rakentaminen ei lisää ulkoilijoiden määrää metsäluhdilla. Pohjois- Vuosaaren rakentamisen välilliset vaikutukset boreaalisiin metsäluhtiin jäävät vähäisiksi. Vaihettumissuot ja rantasuot. Suurin osa Mellunmäen luhdasta on vaihettumisja rantasuota. Vaihettumissoita ja rantasoita on myös Porvarinlahden perukassa ja Porvarinlahden etelärannalla maatuneiden ruovikkoalueiden tuntumassa. Luontotyyppiin kuuluvat kohteet ovat märkiä ja maapohja upottavaa. Kohteet eivät houkuttele sulan maan aikana ulkoilijoita, joten Pohjois-Vuosaaren rakentamisesta ei aiheudu vaihettumis- ja rantasoille välillisiä vaikutuksia. Vaihettumis- ja rantasuot tiedetään herkiksi vesitalouden muutoksille (Airaksinen & Karttunen 2001). Pohjois-Vuosaaren rakentamisesta aiheutuvat kosteusolojen muutokset voivat heikentää Mellunmäen luhdan vesitasetta, sillä luhdan valumaalue on pieni, noin 50 hehtaaria. Hydrologisen selvityksen mukaan luhdan vesitaseeseen vaikuttavat sekä pintavalunta että paineellinen, hitaasti pintaan tunkeutuva pohjavesi. Pintavalunnasta suurin osa tulee luhdan itäpuolen rinteeltä, mutta se vaikuttaa merkittävästi vain luhdan itäreunan pintakosteuteen (Helsingin kaupungin rakennusvirasto 2002). Kumpikaan maankäyttövaihtoehdoista ei mainittavasti pienennä Mellunmäen luhdan valuma-alueetta. Pohjois-Vuosaaren asunto- 11
alueen rakentaminen ei vaikuta merkittävästi Mellunmäen luhdan vesitaseeseen, eikä heikennä vaihettumissuot ja rantasuot -luontotyypin tilaa. Boreaaliset lehdot. Lehtojen suurimmat uhkat taajamien lähellä ovat kasvillisuuden kuluminen ja kulttuurikasvien leviäminen (Airaksinen & Karttunen 2001). Pohjois-Vuosaaren rakentaminen lisää lehtoalueilla kulkemista ja todennäköisesti aiheuttaa paikallista kasvipeitteen kulumista liikkumisrajoituksista huolimatta. Kulkemista Vantaan puolen lehdoissa, joissa kasvillisuus on näyttävintä, ei ole rajoitettu. Vaikutuksen merkittävyyteen vaikuttaa se, miten hyvin liikkumista pystytään ohjaamaan kasvillisuudeltaan kaikkein herkimpien alueiden ulkopuolelle. Vaikutukset jäävät paikallisiksi, jos ulkoilijat käyttävät nykyisiä reittejä ja polkuja. Alavat niitetyt niityt. Porvarinlahden perukan niittyalueen läpi kulkee suosittu, Porvarinlahden yli johtava ulkoilureitti. Kohteelle on reittiä pitkin matkaa vajaa kilometri Pohjois-Vuosaaren asuntoalueelta. Koska liikkumista ulkoilureitin ulkopuolella on luonnonsuojelualueen määräyksissä rajoitettu, Pohjois-Vuosaaren rakentaminen ei todennäköisesti merkittävästi vaikuta niityn luonnontilaan. Kosteat suurruohoniityt. Kosteaan suurruohoniittyyn kuuluvaa luontotyyppiä on Porvarinlahden perukan ranta-alueilla. Suurruohoniityt ovat kosteapohjaisia, eivätkä houkuttele ulkoilijoita. Pohjois-Vuosaaren rakentamisen välilliset vaikutukset niihin jäävät hyvin vähäisiksi. Kalkkikalliot. Alueen loivapiirteiset kallioalueet ovat houkuttelevia ulkoilukohteita ja niiden kasvillisuus kuluu herkästi. Kalkkikalliot-luontotyyppiin kuuluvat alueet sijaitsevat Mustavuoren Vantaan puoleisissa osissa, eikä niillä liikkumista ole rajoitettu. Ulkoilijoiden lisääntyvä määrä todennäköisesti heikentää luontotyypin tilaa. Vaikutukset merkittävyyttä ei voida arvioida, koska kalkkikalliotluontotyyppiin kuuluvien kohteiden rajauksia Vantaan puolella ei ole selvitetty. Kalkkikallio-kasvillisuutta on myös kaava-alueen itäpuolella ja pohjoispuolella kaava-alueen ja Natura-alueen välissä. Osa kallioalueista on geologisesti huomionarvoisia (Husa & Teeriaho 2004, Salla 2004). Asemakaava-alueen rakentaminen tuo lisää ulkoilijoita kasvillisuudeltaan herkille kallioalueille, mikä kuluttaa kasvillisuutta ja heikentää niiden edustavuutta. Laajat matalat lahdet. Porvarinlahden avovesialue kuuluu laajat matalat lahdet -luontotyyppiin. Pohjois-Vuosaaren asuntoaleen rakentaminen ei lisää vesialueella liikkumista eikä vaikuta laajat matalat lahdet -luontotyyppiin. Asuntoalueen rakentamisesta ei aiheudu välillisiä vaikutuksia laajat matalat lahdet -luontotyyppiin. 8.2. Lintudirektiivin liitteen I linnut Ruisrääkkä ja pikkulepinkäinen pesivät Mellunmäen luhdan itäpuolella ja Porvarinlahden rantojen tuntumassa niityillä ja pelloilla. Useimmat pesimäalueet sijaitsevat Porvarinlahden pohjoisrannalla Vantaan puolella. Luhtahuitti on kosteiden luhtien lintulaji, joka on useimmiten tavattu Porvarinlahdelta. Pohjois- Vuosaaren asuntoalueen rakentamisesta johtuva ulkoilijoiden määrän kasvu ei vaikuta näihin lintulajeihin, jos alueelle ei rakenneta uusia ulkoilureittejä. 12
Mustavuoren metsäalueen lajistoon kuuluvat pyy, palokärki ja pikkusieppo. Näistä yksikään ei häiriinny ulkoilureittejä pitkin liikkuvista ulkoilijoista, vaikka ulkoilijoiden määrä kasvaisikin. Pohjois-Vuosaaren asuntoalueen rakentamisesta ei aiheudu välillistä uhkaa pyyn, pikkusiepon ja idänuunilinnun esiintymiselle Natura-alueella. 8.3. Luontodirektiivin liitteen II lajit Mustavuorelta löydetyn korpihohtosammalen tarkkoja kasvupaikkoja ei tiedetä. Lisääntyvän virkistyskäytön vaikutuksia lajiin ei voida arvioida. 8.4. Muut tärkeät kasvi- ja eläinlajit Natura-tietokannassa mainituista putkilokasveista pähkinäpensas, mukulaleinikki, lehtokielo, tesmayrtti, kartioakankaali, keltavuokko, lehtosinijuuri ja isokäenrieska kasvavat Mustavuoren lehdossa. Useimmat esiintymät ovat Vantaan puolella. Lajit kärsivät pähkinäpensasta lukuun ottamatta tallaamisesta ja maaston kulumisesta. Pohjois-Vuosaaren asuinalueen rakentamisen tuoma ulkoilijamäärien kasvu saattaa heikentää niiden kasvupaikkaoja Natura-alueella. Vaikutuksen merkittävyyteen vaikuttaa se, miten hyvin liikkumista pystytään ohjaamaan kasvillisuudeltaan kaikkein herkimpien alueiden ulkopuolelle. Vaikutukset jäävät vähäisiksi, jos ulkoilijat käyttävät nykyisiä reittejä ja polkuja. Haisukurjenpolvi, kalliohatikka, tummaraunioinen, liuskaraunioinen, ukontulikukka, hietaorvokki ja ketokäenminttu ovat kallioiden ja vanhojen linnoitusalueiden kasveja. Ohutturpeisilla kallioalueilla kasvavat kalliohatikka, ukontulikukka, hietaorvokki ja ketokäenminttu kärsivät herkästi tallaamisesta ja maaston kulumisesta. Ulkoilijamäärien kasvu heikentää niiden lajien kasvuedellytyksiä Natura-alueella, mutta ei todennäköisesti hävitä niitä kokonaan. Muihin Naturatietokannassa mainittuihin kalliokasveihin virkistyskäyttäjien määrä ei vaikuttane, sillä lajit kasvavat louhikoissa ja jyrkänteillä, joilla liikutaan vähän. Korpinurmikka kasvaa lähteisellä metsäluhdalla Mustavuoren luonnonsuojelualueella. Ulkoilijamäärien kasvu ei vaikuta lajiin, sillä sen märkä kasvupaikka ei houkuttele ulkoilijoita. Merinäkinruoho, pohjanlumme ja pyörösätkin ovat vesikasveja, joita tavataan ainoastaan Porvarinlahden vesialueelta. Pohjois-Vuosaaren rakentaminen ei vaikuta lajeihin. Kenosammal, nappirustojäkälä, rusokääpä, poimukääpä, vuotikankääpä ja aarnikääpä kasvavat Mustavuoren lehdossa. Lajit eivät kärsi tallaamisesta. Pohjois-Vuosaaren rakentamisesta aiheutuva ulkoilijoiden määrän lisääntyminen ei todennäköisesti vaikuta niihin. Ruokoyökköselle soveliaat alueet sijaitsevat Porvarinlahden perukan märillä, hankalasti kuljettavilla ruokoluhdilla. Pohjois-Vuosaaren kaavan toteutuminen ei vaikuta lajin elinympäristöön. Lapasorsa pesii Porvarinlahden itäosassa melko kaukana Pohjois-Vuosaaren kaava-alueesta. Kaavan toteutuminen ei tuo häiriöitä lajin pesimäalueelle. 13
8.5. Maankäyttövaihtoehtojen erot Suunniteltujen maankäyttövaihtoehtojen vaikutukset Natura-alueeseen ovat todennäköisesti samankaltaisia, sillä asukasmäärä ja kulkuyhteydet Natura-alueelle ovat samoja molemmissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehtojen selkein ero on kaavaalueella olevan luonnontilaisen rämeen säilyminen rakentamattomana maankäyttövaihtoehdossa 2 (liitteet 5 ja 6). 9. Natura-alueelle kohdistuvien hankkeiden yhteisvaikutus Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura 2000 -alueeseen kohdistuu useita hankkeita, jotka joko vaikuttavat Natura-alueen pinta-alaan tai lisäävät Natura-alueen virkistyskäyttöä. Mustavuoren Porvarinlahden alueeseen kohdistuvia lähialueella toteutettavia hankkeita ovat Vuosaaren sataman ja sen maaliikenneyhteyksien rakentaminen Itäväylän leventäminen Fallpakan ja Kurkimoision asuntoalueen rakentaminen Mellunmäen niityn ja Nybondaksen ympäristön hoito ja kehittäminen Vuosaaren huipun (ent. kaatopaikka ja täyttömäki) kunnostus ja maisemointi Pohjois-Vuosaaren asuntoalueen rakentaminen Itäväylän leventäminen ja uusi satamaranta pienentävät hieman Natura-alueen pinta-alaa, joten niistä aiheutuu välittömiä vaikutuksia Natura-alueeseen. Vuosaaren entisen kaatopaikan ja täyttömäen kunnostusta ja Mellunmäen niityn hoitoa lukuun ottamatta muut luetelluista hankkeista pienentävät Natura-aluetta ympäröivää virkistysaluetta, tuovat lähialueelle uusia asukkaita ja lisäävät Naturaalueen virkistyskäyttöä. Vuosaaren sataman maaliikenneyhteyksistä ja Itäväylän leventämisestä on tehty erilliset Natura-arviot (Kurki & Mykrä 1998, Lammi & Nironen 2001). Kummankaan hankkeen ei ole yksinään todettu todennäköisesti merkittävästi heikentävän Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-alueen suojelun perusteina olevia luontoarvoja. Natura-alueelle kohdistuvien hankkeiden yhteisvaikutuksia on tarkasteltu Helsingin yleiskaavan 2002 Natura-arvioinnissa (Ympäristötutkimus Oy Metsätähti 2002). Pohjois-Vuosaaren suunnitellun asuinalueen pohjoisraja noudattaa vaihtoehdossa 1 yleiskaavan rajausta. Vaihtoehdossa 2 rakentamisen pohjoisraja siirtyy noin 150 metriä lähemmäksi Natura-aluetta kuin yleiskaavan mukainen rajaus. Asemakaava-alueen ja Mustavuoren luonnonsuojelualueen väliin jäävän virkistyskäyttöön osoitetun metsäalueen pinta-ala supistuisi rajausmuutoksen takia kolmanneksen, mutta asemakaava-alueen ja Natura-alueen väliin jäisi edelleenkin leveähkö metsävyöhyke, ja asemakaava-alueen asukaslukutavoite on entinen. Muutos ei arviomme mukaan ole niin huomattava, että yleiskaavan ja asemakaavoitusperiaatteissa esitetyn rakentamisen vaikutukset Natura-alueeseen eroaisivat merkittävästi toisistaan. 14
Helsingin yleiskaavan 2002 Natura-arvioinnissa (Ympäristötutkimus Oy Metsätähti 2002) hankkeiden yhteisvaikutuksista todetaan seuraavaa: Sipooseen suunnitellun Östersundomin kauppakeskuksen mahdolliset vaikutukset Natura-alueeseen kohdistuvat Sipoon puolelle, joten yhteisvaikutuksia Helsingin yleiskaavan kanssa ei ole. Helsingin yleiskaavan 2002 mukaisilla hankkeilla ei ole merkittäviä yhteisvaikutuksia Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-alueen suojeltaviin luontoarvoihin. Yleiskaavan mukaiset rakentamistoimet eivät Vuosaaren satamaa lukuun ottamatta suoraan vaikuta alueen lintulajeihin. Itä-Helsingin uusien asuinalueiden rakentamisen arvioidaan lisäävän Naturaalueella kulkemista ja käyttöä virkistysalueena. Natura-alueen lisääntyvä käyttö aiheuttaa luontotyyppien kulumista ja roskaantumista. Kasveja uhkaa tallaaminen ja keräily. Koska kulkemista on Mustavuoren Porvarinlahden luonnonsuojelualueen rauhoituspäätösten perusteella rajoitettu, vaikutusten oletetaan jäävän todennäköisesti paikallisiksi. Lisäksi todetaan, että vaikutusten ei ole arvioitu huonontavan Mustavuoren lehdon luontoarvoja merkittävästi, mutta jatkossa tulisi ottaa huomioon mahdollisten uusien hankkeiden aiheuttamat yhteisvaikutukset ja pyrkiä välttämään haittoja alueilla, joihin jo nyt vaikutuksia kohdistuu. 10. Vaikutusten lieventäminen Yleiskaavan Natura-arvioinnissa todetaan nykyisen virkistyskäytön aiheuttavan paikallisia haittoja Natura-alueella. Mustavuoren lähialueen (Vartiokylä Keski- Vuosaari) asukasluvun on arvioitu kasvavan nykyisestä 35 000 asukkaasta 39 000 asukkaaseen vuoteen 2011 mennessä (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2006). Mellunmäen luhdan länsipuolitse Natura-alueelle johtavan reitin tuntumaan muuttaa noin 3100 uutta asukasta, kun Kurkimoision ja Fallpakan uudet asuinalueet lasketaan mukaan. Asukasmäärän kasvu ja Natura-alueen lähellä sijaitsevien virkistyskäytössä olevien metsäalueiden supistuminen rakentamisen takia merkitsee sitä, että ulkoilijoiden määrä Natura-alueella voi kasvaa huomattavasti. Helsingin liikuntaviraston arvion mukaan Mustavuoren reiteillä liikkuu nykyisin noin 50 000 ulkoilijaa vuosittain. Virkistyskäyttö aiheuttaa haittaa Mustavuoren Porvarinlahden alueen herkimmille luontotyypeille ja tallaamisesta kärsiville kasvilajeille. Haitat eivät muodostu merkittäviksi, jos ulkoilijoiden määrän kasvua saadaan rajoitettua ja ulkoilijat pysyvät merkityillä reiteillä. Pohjois-Vuosaaren virkistysaluesuunnitelmassa (Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto 2006) on etsitty keinoja virkistyskäytön ohjaamiseksi muualle kuin Mustavuoren suuntaan. Suunnitelmassa virkistyskäyttöä pyritään ohjaamaan rakentamalla uusi virkistysalue Vuosaaren huipun alueelle ja rakentamalla Pohjois-Vuosaaren asemakaava-alueelta Vuosaaren huipulle johtavia ulkoilureittejä. Huipun alueelle on lisäksi esitetty liikuntapaikkoja, näköalapaikkoja ja muita erityiskohteita. Virkistysaluesuunnitelman toteutuessa Pohjois-Vuosaaren virkistyskäyttö jakautuisi nykyistä laajemmalle alueelle. Ulkoilureitit johdattaisivat kulkijoita nykyis- 15
ten Mustavuoren lehdon ja Porvarinlahden suunnan lisäksi itään Vuosaaren huipun alueelle. Itään ja koilliseen johtavat uudet reitit pienentäisivät Mustavuoren alueen virkistyskäyttöpainetta. Virkistysaluesuunnitelman toteutuessa ulkoilijoiden määrä Mustavuoren alueella saattaisi pysyä nykyisellään tai jopa vähentyä. Virkistyskäyttösuunnitelma tulisi toteuttaa ennen Pohjois-Vuosaaren asuinalueen rakentamista. Natura-alueella liikkumista on nykyisin rajoitettu ainoastaan Mustavuoren luonnonsuojelualueella Helsingin kaupungin mailla. Mustavuoren Vantaan puoleisia osia ei ole suojeltu, ja niissä on mahdollista liikkua vapaasti. Natura-alueen merkittävimmät lehdot ja kalkkikalliot sijaitsevat Vantaan puolella. Mustavuoren luonnonsuojelualueella lehtoa ja kalkkivaikutteisia kallioita on niukasti. Naturaalueen muissa osissa lehtoja on hyvin vähän, kalkkivaikutteisia kallioita ei ilmeisesti ollenkaan. Luonnontilan muutokset koskettavat siten koko Natura-aluetta. Haitallisten vaikutusten lieventämiseksi Vantaan puoleisten Natura-alueiden suojelua tulee kiirehtiä. Mustavuoren luonnonsuojelualueelle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa Natura-alueen suojelutavoitteet ja ulkoilijamäärien kasvu on pyritty ottamaan huomioon. Luonnonarvot huomioon ottava hoito- ja käyttösuunnitelma tulisi laatia myös Mustavuoren Vantaan puoleiseen osaan. Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura 2000 -alueen suojeltavia lehto- ja kalliokohteiden ja niiden kulutukselle aran kasvillisuuden (luontotyypit boreaalinen lehto ja kalkkikalliot) säilyminen edustavana edellyttää koko Mustavuoren kattavaa kulunohjaamista sekä tiedottamisen ja valvonnan järjestämistä. 11. Yhteenveto Pohjois-Vuosaaren asuinalueesta on luonnosteltu kaksi maankäyttövaihtoehtoa. Molemmissa on sama, Yleiskaava 2002:n mukainen asukaslukutavoite, noin 2000 asukasta. Kummankaan maankäyttövaihtoehdon mukainen rakentaminen ei pienennä Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura 2000 -alueen pinta-alaa. Rakentamisesta ei myöskään aiheudu sellaisia välittömiä luonnonolojen muutoksia, jotka vaikuttaisivat Natura-alueen luonnonoloihin. Asuntoalueen rakentaminen pienentää Vuosaaren virkistyskäytössä olevaa metsäaluetta ja lisää Natura-alueen virkistyskäyttöä. Välilliset vaikutukset Naturaalueeseen syntyvät virkistyskäytön lisääntymisestä, sillä virkistyskäyttö kuluttaa lehto- ja kallioalueiden kasvillisuutta ja voi heikentää myös eräiden suojeltavien luontotyyppien tilaa ja kasvilajien elinmahdollisuuksia. Pohjois-Vuosaaren asuntoalueen rakentamisen aiheuttamat välilliset vaikutukset jäävät todennäköisesti paikallisiksi, sillä alueella kulkeminen ohjautuu suurimmaksi osaksi nykyisille reiteille ja poluille. Pohjois-Vuosaaren virkistysaluesuunnitelman toteutuessa Pohjois-Vuosaaren virkistyskäyttö jakautuisi nykyistä laajemmalle alueelle, ja ulkoilijoiden määrä Mustavuoren alueella saattaisi pysyä nykyisellään. Jotta Naturaalueelle ei kohdistuisi merkittäviä välillisiä vaikutuksia, uudet ulkoilureitit tulisi saada käyttöön ennen asuinalueen rakentamista. 16
12. Lähdeaineisto Maankäyttövaihtoehto 1 noudattaa yleiskaavan rajausta. Maankäyttövaihtoehdossa 2 rakentamisalue ulottuisi noin 150 metriä lähemmäksi Natura-aluetta kuin Yleiskaava 2002:n rajaus. Rakennettavan alueen ja Natura-alueen väliin jää edelleen leveähkö suojavyöhyke. Yleiskaavan mukaisen rajauksen ja asemakaavoitusperiaatteissa esitetyn rakentamisen välilliset vaikutukset Natura-alueeseen eivät merkittävästi eroa toisistaan. Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-alueen lähelle on suunniteltu useita hankkeita, jotka pienentävät Natura-alueen pinta-alaa tai ympäröivää virkistysaluetta, tuovat lähialueelle uusia asukkaita ja lisäävät Natura-alueen virkistyskäyttöä. Yhdenkään hankkeen ei ole yksinään todettu merkittävästi heikentävän Natura-alueen suojelun perusteina olevia luontoarvoja. Yleiskaava 2002:n Natura-arvioinnin mukaan hankkeiden yhteisvaikutus Natura-alueen suojeltaviin luontoarvoihin ei ole merkittävä. Vaikutusten on arvioitu jäävän paikallisiksi ja ilmenevän lähinnä alueen lisääntyvän käytön aiheuttamana luontotyyppien kulumisena, kasvien tallaamisena ja roskaantumisena. Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi virkistyskäyttöä tulisi ohjata uusille, vaihtoehtoisille reiteille Vuosaaren huipun ja Vartiokylänlahden suuntaan, kiirehtiä Mustavuoren Vantaan puoleisen osan rauhoittamista sekä laatia hoito- ja käyttö suunnitelman koko Mustavuoren Porvarinlahden alueelle. Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001. Natura 2000 -luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46. 2. painos. Suomen ympäristökeskus. Anon. 1979. Neuvoston direktiivi 79/409/ETY, 2.4.2979, luonnonvaraisten lintujen suojelusta. Anon. 1992. Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, 21.5.1992, luototyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2006. Pohjois-Vuosaaren virkistysalueiden suunnittelutavoitteet. Luonnos 28.3.2006. Helsingin kaupungin rakennusvirasto 2002. Mellunmäen niityn ja Nybondaksen ympäristön hoito- ja kehittämissuunnitelma. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 2002:15 / Viherosasto. Helsingin kaupungin ympäristökeskus 2002. Luontotietojärjestelmän tiedot Pohjois- Vuosaaresta ja Mustavuoren Porvarinlahden alueelta 4.11.2002 (arvokkaat kasvisto- ja kasvillisuuskohteet (A. Kurtto & L. Helynranta 1990 1998), linnustollisesti arvokkaat kohteet (koonnut M. Koivula), nisäkäs-, matelija ja sammakkoeläinhavainnot, geologiset kohteet, perinnemaisemat). Julkaisematon aineisto. Husa, J. & Teeriaho, J. 2004. Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Uudellamaalla. Alueelliset ympäristöjulkaisut 350. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Komiteanmietintö 1981. Valtakunnallinen lintuvesiensuojeluohjelma. Komiteanmietintö 1981:43. 17
Kurki, S. & Mykrä, S. 1998. Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet. Vuosaaren satamahankkeen vaikutukset Natura 2000 -alueeseen. Biota BD Oy, 15.4.1998. Kurtto, A. & Helynranta, L, 1999. Boreaaliset metsäluhdat ja puustoiset suot Mustavuoren Porvarinlahden Labbackan Kasabergetin alueella. Lausunto. 4 s + 2 liitettä. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen monisteita 9/99. Lammi, E. & Nironen, M. 2001. Itäväylän kehittämisen vaikutukset Mustavuoren lehdon Östersundomin lintuvesien Natura 2000 -alueeseen. Julkaisematon Natura-arvio, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 7.8.2001. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaliokunta (YTV) 1985. Ehdotus Mustavuoren Porvarinlahden suojelualueen perustamiseksi. 39 s. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 1985:2. Salla, A. 2004. Kallioperän ja maaperän arvokkaat luontokohteet Helsingissä. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2004. Sito/Enviro 2000. Broändan purolaakso. Maisema- ja luontoselvitys. Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, kaavoitusosasto. Suunnittelukeskus Oy 2001. Vuosaaren kaatopaikka ja täyttömäki. Kunnostus- ja maisemointisuunnitelma. Helsingin kaupungin rakennusvirasto. HKR-Ympäristötuotanto. (Sisältää Natura-arvioinnin.) Syrjänen, K. 2001. Sammalet. Teoksessa Ilmonen, J., Ryttäri, T. & Alanen, A. (toim.): Luontodirektiivin kasvit ja selkärangattomat eläimet. Suomen Natura 2000 -ehdotuksen luonnontieteelinen arviointi. Suomen ympäristö 510, s. 72 100. Uudenmaan ympäristökeskus 1998. Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet. Natura-tietolomakkeet 4.8.1998. Uudenmaan ympäristökeskus, Helsinki. Väre, S. 1988. Mustavuori Porvarinlahti: Käyttö- ja hoitosuunnitelma. 62 s. Käsikirjoitus, Helsingin kaupungin ympäristönsuojelulautakunta, Vantaan kaupungin ympäristönsuojelulautakunta. Ympäristöministeriö 2003. Natura 2000 -alueiden hoito ja käyttö. Työryhmän mietintö. Suomen ympäristö 597. 88 s. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2003. Pohjois-Vuosaaren asuntoalueen ja Vuosaaren golf-kentän pohjoispuolisen alueen luontoselvitys 2002. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä 2003:1. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2004a. Mustavuoren Porvarinlahden luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma v. 2005 2014. Vahvistamaton suunnitelma, Enviro ja Helsingin kaupungin ympäristökeskus, maaliskuu 2004. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2004b. Porvarinlahden etelärannan luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma v. 2005 2014. Vahvistamaton suunnitelma, Enviro ja Helsingin kaupungin ympäristökeskus, maaliskuu 2004. Ympäristötutkimus Oy Metsätähti 2002. Arviointi Helsingin Yleiskaava 2002:n vaikutuksista Natura-alueisiin. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2002:5, 19.12.2002. Yrjölä, R. & Koivula, M. 2003. Vuosaaren sataman linnustonseuranta 2002. Ympäristötutkimus Yrjöjä Oy ja Helsingin kaupungin ympäristökeskus. 18
Yrjölä, R. 2003. Vuosaaren satamahankkeen linnustonseuranta 2003. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 8/2003. Liitteet: 1. Asemakaava-alueen sijainti. 2. Maankäyttövaihtoehto 1. 3. Maankäyttövaihtoehto 2. 4. Priorisoitujen luontotyyppien esiintyminen Mustavuoren Kasabergetin alueella. 5. Maankäyttövaihtoehto 1 ja alueen merkittävimmät luontokohteet. 6. Maankäyttövaihtoehto 2 ja alueen merkittävimmät luontokohteet. 7. Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-tietolomake ja kartta. 19
Mustavuori Porvarinlahti entinen täyttömäki Mellunkylän luhta Natura 2000 -alue POHJOIS-VUOSAARI Vuosaaren huippu maisemointialue, entinen kaatopaikka Kallvikintie Niinisaarentie OSTOSKESKUS Mustavuoren Porvarinlahden luonnonsuojelualue Mustavuoren lehdon Östersundomin lintuvesien Natura 2000 -alue Liite 1. Pohjois-Vuosaaren asemakaava SUUNNITTELUALUE 1:10 000 Kaupunkisuunnitteluvirasto / Asemakaavaosasto Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 24.3.2006
Liite 2. Pohjois-Vuosaaren asemakaava MAANKÄYTTÖVAIHTOEHTO 1
Liite 3. Pohjois-Vuosaaren asemakaava MAANKÄYTTÖVAIHTOEHTO 2
Liite 7. Natura-tietolomake ja kartta.