Lapin ihmisen asialla tiedolla vaikuttamalla yhdessä tekemällä
Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys 65- vuotta Lapin Huoltoväenyhdistys perustettiin vuonna 1952, sen tarkoituksena oli kerätä kuntien ja vapaiden huoltojärjestöjen palveluksessa olevat huoltotyöntekijät yhteistoimintaan huoltotyön tunnetuksi tekemiseksi, huoltomenetelmien parantamiseksi, huoltotyöntekijäin ammattitaidon kohottamiseksi ja yhteistoiminnassa muiden huoltojärjestöjen kanssa sosiaalisen lainsäädännön tarkoituksenmukaiseksi kehittämiseksi. Alusta alkaen yhdistys on ollut eri aikojen muutoksissa rakentamassa ja kehittämässä monimuotoisia lappilaisten hyvinvointia ja osallisuutta lisääviä yhteistyömalleja ja -tapoja.
Yhdistys on ollut myös vahva sosiaalipoliittinen vaikuttaja maakunnan alueella nostaen esiin eri aikakusien ajankohtaisia asioita. 1990-luvulta alkaen yhdistys on vahvistanut erityisesti järjestösektorin näkyvyyttä julkisen sektorin yhteistyökumppanina tuoden esiin myös kylien kasvaa merkitystä. Tämä työ jatkuu edelleen. 2000-luvulla yhdistys on ollut aktiivisesti vahvistamassa yhdessä tekemisen rakenteita. Niin järjestöjen keskinäisessä yhteistyössä kuin järjestöjen ja eri viranomaisen välisessä yhteistyössä sekä eri oppilaitosten ja järjestöjen yhteistyötä omalla oppilaitosyhteistyö hankkeella. Yhdistyksen Ray:n tuella toteuttama Järjestörakenne on luonut laajan koko maakunnan kattavan yhteistyöverkoston. 2000-luvulla mukaan tulleet teknologisten toimintatapojen juurruttaminen vaatii jatkuvaa panostusta. Järjestörakenne on mahdollistamassa järjestöjen välityksellä myös lappilaisten osallisuutta teknologisin työkaluin ja internetiä hyödyntäen. Viimeiset kolme vuotta yhdistys on koonnut eri järjestöjä yhteen vaikuttamaan ja luomaan uutta Sotea maakuntaan yhdessä Lapin liiton, yliopiston, Poske:n sekä Lapin kuntien kanssa. Järjestöjen ääni, kokemus sekä osaaminen on haluttu pitää kokoajan muutoksen keskiössä.
Lapin sosiaali- ja terveysturvan syyspäivät Yhdistys on järjestänyt on 1960 luvulta lähtien sosiaalialan osaajien yhteisiä tapaamisia. Ensin pienoishuoltopäivinä ja sitten 1970 luvun lopulta Sosiaaliturvan päivinä ja 2000 luvulla sosiaali- ja terveysturvan päivinä. Syyspäivistä on muodostunut merkittävä sosiaali- ja terveystoimijoiden yhteinen foorumi missä niin viranomaiset, luottamushenkilöt kuin järjestöjenkin edustajat kohtaavat.
Vahvistavatko rakenteet hyvinvointia paranevatko palvelut? Pitkä prosessi jatkuu, heikkeneekö usko, horjuuko luottamus, turhautuvatko kehittäjät? Kasvaako epävarmuuden sietokyky vai lisääntyykö turvattomuus. Ovatko hallinnon rakenteet tärkeämpiä kuin ihminen? Voiko vallan tavoittelu sokaista, häviääkö horisontti, kun katsomme vain omia varpaitamme? Löydämmekö yhdessä tekemisen ja uuden luomisen innon, missä ihminen on keskiössä. Rakennammeko edelleen tasa-arvoista, solidaarista, hyvin voivaa yhteiskuntaa, missä jokaisella on arvonsa ja paikkansa sekä yhtäläiset mahdollisuudet elämiselle. Vai olemmeko palaamassa takaisin eriarvoiseen, yhteiskunnalliseen asemaan pohjautuvaan luokkayhteiskuntaan.
Tämä hiljainen kansa Tuuliin huutavat pilviin piirtävät toiveensa varjossa asuvat
Uhka-arvioissa on turvapaikkaa hakeneita, mutta ehkä vielä enemmän kannamme huolta siitä suuremmasta määrästä Suomen kansalaisia, jotka ovat syrjäytyneitä ja joilla on mielenterveysongelmia. Kansliapäällikkö Päivi Nerg Omasta puolestani kysyn, miten voidaan vahvistaa erityisesti niiden luottamusta, jotka ovat jääneet tai jäämässä yhteiskunnan ulkopuolelle, olipa kyse täällä kasvaneista tai tänne tulleista. Uhaksi leimaaminen syventää epätoivoa, katkeruutta ja piittaamattomuutta ja synnyttää pahimmillaan vihan ja väkivallan reaktioita. Arkkipiispa Kari Mäkinen
Pienillä päätöksillä on ollut suuria vaikutuksia Epänormaali alkaa tuntua normaalilta Eriarvoistuminen kasvaa Mahdollisuudet kapenevat Sanat luovat todellisuutta Markkinatalous asettaa reunaehtoja Vain vahvat selviävät 90-luvun opit
tai mainittujen puolueiden kannattajien hyv Sote-uudistuksessa on viime kädessä raadollisesti kyse vallasta ei siitä, että haluttaisiin ensisijaisesti parantaa sote-palveluita. Keskusta halusi käyttää valtaa saadakseen itselleen mieluisen aluehallintomallin, jossa sille on odotettavissa vahva asema. Kokoomus halusi parantaa yksityisten sote-tuottajien asemaa suhteessa julkisiin tuottajiin. Perussuomalaisilla ei ollut ilmeisesti vahvaa mielipidettä kummastakaan kysymyksestä. Kyse ei ole siis siitä, että maakuntamalli tai valinnanvapaus toteutettaisiin suomalaisten tai mainittujen puolueiden kannattajien hyväksi, vaan yksinkertaisesti siksi, että asiasta tehtiin puolueiden kesken sopimus. äksi, vaan yksinkertaisesti siksi, että asiasta te
Tähän sopimukseen on syytä palata uudelleen ja uudelleen, sillä se on ainoa selitys sille, miksi hallitus ajaa laajasta kritiikistä huolimatta valinnanvapautta kuin käärmettä pyssyyn. Maakuntamalli ei ollut paras vaihtoehto sote-palveluiden järjestämiseksi. Palveluja järjestäviä tahoja on edelleen liikaa. Malli on kuitenkin parempi kuin nykyinen, ja sen kanssa voidaan elää. Heikki Hiilamo 2017
Järjestöt 100-vuotiaan Suomen tukena Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on ollut tärkeä rooli koko hyvinvointijärjestelmämme uudistajana, kehittäjänä ja sosiaalipalveluiden tuottajana. Vuoden 1990 jälkeen tapahtunut hiipivä ja pienten askelten kautta tapahtunut muutos on vaurioittanut ja murtanut tuota yhtä osaa hyvinvointimme perusrakenteesta. Järjestöjen näkökulmasta oleellista on se, annetaanko kehityksen jatkua ja vauhditetaanko sitä tavalla, että järjestöt katoavat yleishyödyllisinä toimijoina sosiaalipalveluiden tuottajien joukosta. Riitta Särkelä 2017
Paikallisten ja alueellisten järjestöjen suuri haaste onkin tarjoutua mukaan uusiin palvelujärjestelmän neuvottelupöytiin ja vaikuttaa sekä kansalaisten aseman ja osallisuuden että kansalaislähtöisten palveluiden kehittymiseen. Avauksia tarvitaan useaan eri suuntaan: maakuntiin sote palveluiden järjestäjänä, maakunnallisiin, yksityisiin ja järjestöllisiin toimijoihin palveluiden tuottajina sekä kuntiin sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä paikallisina vastuutahoina. Perinteinen järjestöjen kuntakumppanuus monentuu kumppanuuksien luomiseen usean eri toimijatahon kanssa. Tehtäväkenttä on vaativa ja monitahoinen ja sen voi toteuttaa vain järjestöjen vahvalla yhteistyöllä ja yhteisellä organisoitumisella. Lapissa suunta on hyvä, sillä järjestöt ovat Järjestärakenteen välittämänä mukana kaikissa maakunnan sotea rakentavissa työryhmissä ja ovat olleet vaikuttamassa jo aiemmassa vaiheessa asiakasprosessikohtaisten palvelukokonaisuuksien suunnitteluun. Anneli Pohjola 2017
Vapaaehtoistoiminta parhaimmillaan lähtee ihmisen tarpeista piittaamatta hallinnon rakenteista Verkottumisen kautta haetaan vastauksia ja toimintamalleja etsien ratkaisuja asiantuntijuuden ja osaamisen avulla Tunne kuulumisesta johonkin kiinnittää ihmisen yhteisöön, kasvattaa osallisuutta ja lujittaa käsitystä omasta ja muiden ihmisarvosta Kristiina Kumpula pääsihteeri Suomen Punainen Risti
Uusi kunta hyvinvointia rakentamassa Hyvinvointi koostuu useasta tekijästä ja sitä tuottavat eri hallintokunnat, viranomaiset sekä järjestöt. Tämän kokonaisuuden haltuunotto ja yhteistyö on sosiaalaisen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden perusta.
Yhdessä tekemisen uskomaton voima. Sole poka mithän! Tehemä pois Lappi laadulla.
Tervetuloa, tehdään yhdessä hyvä seminaari, nautitaan upeasta Lapin luonnosta, laadukkaista puheenvuoroista ja loistavasta seurasta!